Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.06.2018 14:50 | Ilkka Hovi | ||
| Todella mainio kuva. Puhelinlangat ja tavarajuna penkereellä. | ||||
|
28.06.2018 14:47 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva Hk letkan kanssa (ok olivat Hpy vaunuja tuolloin.)´. | ||||
|
28.06.2018 14:11 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvasta näkyy ilmeisesti käytöstä poistetussa senkkavaunussa ei ole muurausta. Senkkaa ei voi varastoida ulkona, sillä muuraus kostuu ja jouduttaisiin kuivattamaan ennen käyttöä. Sula metalli ja vesi samassa astiassa on ikävä yhdistelmä sillä kuuma metalli hajoittaa veden vedyksi ja hapeksi mitkä palavat nopeasti aiheuttaen metallin roiskumisen (räjähdyksen). | ||||
|
29.05.2018 15:14 | Ilkka Hovi | ||
| Raide oli Outokumpu Oy:n aidan sisällä. Jäähdytystornit kuuluivat sinkkitehtaan elektrolyysille. | ||||
|
26.05.2018 19:31 | Ilkka Hovi | ||
| Muutin ensimmäisen veturin 2600 sarjaiseksi. Mitä ihmettä, muistiinpanoni eivät ole 100% oikein ! | ||||
|
23.05.2018 20:47 | Ilkka Hovi | ||
| Eihän tässä ennätä edes aivastaa, jo tulee ehdotus. Koska en tiedä paikkaa, varmaan Tpe-Orivesi jälin tuntijat voivat vahvisaa. Muten uskon nimen ehdottajaa. |
||||
|
12.05.2018 22:57 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, olen myös N-vaunun kannalla, en muistanut tuota ovea per sivu. Sivulla https://vaunut.org/kuva/61808?u=388&tag0=12%7CN%7C taitaa olla samanlainen ja kuvaajakin on .... |
||||
|
12.05.2018 20:22 | Ilkka Hovi | ||
| Kts kuva https://vaunut.org/kuva/80407?tag0=11%7CGgy%7C | ||||
|
|
12.05.2018 20:18 | Ilkka Hovi | ||
| Ensimmäisessä rivissä toinen vaunu vasemmalta. Onkohan siinä rappuset ja vaunun silta vain toisessa päässä? Mikä lienee ainakin siinä on kaasuvalaistus. Lisäksi kolmannessa rivissä lyhyty rikkavaunu, jonkin vanhan M/Mp vaunun alustalle.? Voisiko saada suurempana ja kuka voisi valaista näitä kysymyksiä | ||||
|
30.04.2018 13:15 | Ilkka Hovi | ||
| Onnittelut tekijälle. Näppärän näköinen laite. Vanha koneenrakentajan nyrkkisääntö on "jos on hyvän näköinen, toimii myös hyvin". Tässähän voi Arthur Koppelin esimerkkiä seuraten toimittaa radan ja kaluston jollekin puistoradalle. |
||||
|
26.03.2018 11:41 | Ilkka Hovi | ||
| Täytyy muistella. Tapio Keränen esitteli minulle aikoinaan tällaisen ihmeellisen näköisen vaunun Hki ratapihalla, Töölössä. Hän kertoi sen olevan Bm1. Ehkä noin 10 vuotta myöhemmin ilmeni vaunun olevan jäljellä (olisiko ollut Pasilassa, siellä oli ainakin Dk). Tv1 933 oli saatu Toijalaan ja samaan kokoelmaan yritettiin saada myös tämä vaunuksi naamioitunut Bm1. Olavi Kilpiö kertoi, että vaunu säilytetään ja olisi ollut Toijaan varattuna. Viimeksi näin sen säilytykseen varattuna Pieksämäen konepajalla. En tiedä mitä vaunulle sittemmin tapahtui, menikö se Haapamäelle (yksi huhu kertoi näin) vai Imatralle polttoon ja romuksi. Periaatteessa vaunu voisi olla vielä jäljellä, mutta epäilen että tuskinpa. | ||||
|
18.03.2018 21:36 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tuon lähimmän III luokkamerkinnän kohdalla olisi lämmityskamiina. Enpä vain yrittänyt avata luukkuja. Mahdollisimman tarkka arvaus Ds1:n käyttöjännitteestä olisi 550V DC. Tämä olisi hyvä varmentaa, on ASEAn standardijännite. Millä jännitteellä Ds2 toimi ? |
||||
|
07.03.2018 21:58 | Ilkka Hovi | ||
| Mainiossa kirjassa, jonka SRHS on kustantanut on mainittu 1803 olleen Haarla Oy:llä Lievestuoreella höyrynannossa joulukuussa 1961. Veturisarja oli poistettu liikenteestä vuonna 1961. | ||||
|
07.03.2018 21:50 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tuo vetopätkä kääntyy oikealle. Pohdin voisiko olla vanhaa linjaa ? Huopalahdessa kuikuillessa 1960-luvulla siellä oli ainakin kaksi eri linjausta linjaraiteella. | ||||
|
07.03.2018 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvinkään tallialuetta veikkaisin. | ||||
|
|
07.03.2018 19:33 | Ilkka Hovi | ||
| Tuossahan on höyrynottoputki oikeanpuoleisen kaiteen päätekohdassa, kaiteen alapuolella veturin savupesän sivulla. Ulosotto oli helppo tehdä sillä tulistinlaatikosta lähtee höyryputki kullekin sylinterille, siispä toinen poikki yksi mutka ja laipallinen jatkoputki vaakasuoraan ulos. Ulkopuoliseen putkeen paineenalennin höyryn paineen alentamiseen tehdashöyryn paineeseen. Kuvassa näkyy hyvin myös savutorven jälkeen olevat vedensyöttökupu, höyrykupu ja hiekkakupu (tai laatikko ). |
||||
|
|
07.03.2018 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Minne tuo oikealla taka-alalla oleva vastikään sorastettu raide vie ? | ||||
|
18.02.2018 12:21 | Ilkka Hovi | ||
| Tältä PC:ltä katsoen näkyy oikeanpuoleisen vaunun numero 779 aivan selvästi. Vasemmanpuoleinen ei näy, vain kuvittelen sen olevan x86. Harmillista kun alkaa luulla jotakin sen näkee koko aika. Kannettavalla on mahdollista nähdä viistosti katsoen joitakin numeroita joten luulisi ainakin ammattilaitteilla selviävän mikä numero oikeasti on. ... ja nyt kotikoneelta vaikuttaa x81 ? |
||||
|
Kuvasarja: Muistoja Hämeen Hurusta |
09.02.2018 17:22 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kuvia joita on kiva katsella. Aika on vekkulia, kun Hr12 / Dr12 olivat liikenteessä tuli näitä kuvattua vain muutaman "pakollisen" kerran. Varsinkin tällaisia linjakuvia olen kaivannut, tässä niitä riittävästi. Kiitos kuvaajalle vorgiin skannauksen vaivasta ! | ||||
|
08.02.2018 11:27 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa vasemmalta 1094, 1021 ja 1093. Näkymättömissä oikealla vielä 1087. | ||||
|
31.01.2018 19:00 | Ilkka Hovi | ||
| Näppärästi huomattu, korjasin tekstiä. | ||||
|
12.01.2018 17:53 | Ilkka Hovi | ||
| Siis arvasin väärin. Kyösti Kylälä ei ilmeisesti ollut töissä tuossa vaunussa. Oliko edes suunnittelemassa, mahd ei. | ||||
|
|
11.01.2018 20:13 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin vaunun olleen myöhemmin kuuluisan Kyösti Kylälän työmaa. Hän toimi ilmajarrunkäytön opettajana. Arvaan lisää, penkin ovat opiskelijoita varten ja mittareita näyttää olevan kaksi per penkkirivi. Eli opettaja näyttää miten kuljettajaventtiiliä käytetään eri tilanteissa ja painemittareista voi todeta tapahtumat. Jokaista painemittaria kohden näyttää olevan "u-putki paine-ero mittari" . Kylälä jätti VR:n 1920-luvun alussa ja siirtyi myymään ja konsultoimaan kehittämäänsä vetopuhallinlaitteistoa, joita olikin käytössä noin 2000 veturissa Ranskassa (3000), Espanjassa (1400), Belgiassa (10), Tsekeissä (2. maailmansodan jälkeisissä vetureissa), Virossa (10 veturissa) ja Britaniassa jossa nopeusveturi Mallard (LNer sarja A4) oli varustettu tällä laitteistolla. | ||||
|
08.01.2018 09:57 | Ilkka Hovi | ||
| Tikkaat olivat hieman erilaiset, kts https://vaunut.org/kuva/99182?tag0=0%7CTr2%7C1318 tai hae höyryveturit-Tr2 |
||||
|
04.12.2017 13:35 | Ilkka Hovi | ||
| Hki kaupunginmuseon kokoelmissa on kuva Vr1 veturista, johon liitetty A3,A6 tai A7 sarjan tenderi. Myöhemmin Katajannokalle oli tehty hiilen antolaite (vrt Tl, Kr). Vettä sai viskurista, joka oli lähellä Kauppatoria, joten polttoaineen piti riittää vuoron ajan. | ||||
|
26.11.2017 23:30 | Ilkka Hovi | ||
| Siis päätellään kyseessä oleva kaivon suojarakenne, jota on madallettu ja joka on siirretty pois kaivonsuojaustehtävästä toimimaan asema-alueen kaunistuksena. | ||||
|
21.11.2017 15:24 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, puita on istutettu suurille alueille sekä maisemanhoidollisista, että maaperänhoidollisista sekä raaka-aineeksi teollisuudelle. Mukavaa nähdä kuvia Brittein saarilta nykykalustosta. |
||||
|
20.11.2017 11:12 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan lukeneeni Veturimieslehdestä (1920- tai 1930 luku ?) että ennen Ilmarisen romutusta joku nuori insinööri oli viettänyt parisen viikkoa veturin alla piirtämässä sitä. (tuskin edes 8h / päivä, oletan kyseessä ollut mittojen ottaminen mallia varten.) Jos muistan oikein Ilmarisen romuhinta oli 12 000 SMk ja mallin kustannukset olivat 17 000 SMk. (todennäköisesti muistan hinnat väärin mutta suhde on oikeankaltainen). Minulla on käsitys että Aluttaresta sai SVR 6000 SMk. |
||||
|
|
19.11.2017 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Sanoisimpa "oho". Miten tälle sitten kävikään. Ilmeisesti ei säilytetty kun oli vain replika. Kuka tekee toisen ? | ||||
|
18.11.2017 10:08 | Ilkka Hovi | ||
| Yleensä kaikissa höyryvetureissa. | ||||
|
17.11.2017 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Eikös vasemmanpuolimmaisin H vaunu ole juuri tuollainen missä pylväät olivat "sisäpuolella". Kts myös Kapeat Kiskot kuva 253. | ||||
|
17.11.2017 22:39 | Ilkka Hovi | ||
| jees, menin harhaan. Voisivatko olla sivuluukun nostamista varten? Jos tuollaisessa vaunussa on irtotavaraa voi sivulaidan hallitseminen olla vaikeaa sillä ensin pitää ottaa pylväät pois. Tätä ennen olen nähnyt lenksuja sivulaidoissa niissä vaunuissa, joissa sivupylväät ovat olleet vaunun lattian läpi ja sivulaidat pylväiden ulkopuolella. Näissä kuvissa löytyy sellainenkin vaunutyyppi. Tuossa vaaleassa rakennuksessa ollee kipinöitä heittelevä lokomobiili. |
||||
|
|
17.11.2017 17:40 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta isopäätyiset ovat eri raiteella ja koska vaunujen päädyt eivät ole kohdakkain tulee vaikutelma vaunuista joilla on eri korkeat päädyt. | ||||
|
|
17.11.2017 17:39 | Ilkka Hovi | ||
| Tuossa keskellä myös vaunujen keskellä näkyy olevan vanhanmallinen halkojenkuljetusvaunu. ("häkkivaunu") Mikä sen littera oli ? |
||||
|
30.10.2017 22:30 | Ilkka Hovi | ||
| Alun perin vesi tuli VR:n vesitornista, joka oli VR:n aseman eteläpuolella, aseman kanssa samalla puolella rataa. Kun putki katkaistiin JFR sai tilapäisen vesiputken meijeriltä. Nipottamatta minusta "toisen Porter veturin" savupiippu on SVR:n Ga vaunun jarrukopin yläosa. |
||||
|
24.10.2017 22:16 | Ilkka Hovi | ||
| Ja on muistettava hyvä kilometrien kerääjät eli MP:t joista minulla oli ilo saada kokemuksia vain Savonlinnaan menevästä rungosta. | ||||
|
|
24.10.2017 14:03 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvin tehty ja selkeä vastaus "kysymyksiin, joihin voin vastata". Nyt tiedetään mikä oli noiden kustannusten ero mutta vastaamatta jäi (tai kysymättä jäi) mikä on vetureiden kuoletus, korjauskustannukset ja montako veturia/mootttorivaunua on tarvittu hoitamaan liikenne. (vaikka 5 mottia per 4 höyryveturia, tai toisinpäin). | ||||
|
24.10.2017 13:51 | Ilkka Hovi | ||
| Kts kommentit https://vaunut.org/kuva/98678?u=388. Tsekkejä ei oikein voinut valkoisiksikaan nimetä, tsekit yrittävät päästä pois Venäjältä, sisällissodan jaloista. Tsekkijoukut kulkivat edes takaisin Siperian rataa ja pääsivät takaisin kotimaahan Vladivostokin kautta laivalla Eurooppaan. | ||||
|
21.10.2017 18:55 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä selvitys vaunuista, en osannut arvioida pituutta koska luulin ATSF:n box car vaunua 65':ksi ja se olisi ollut 19,8 m pitkä. Pituus onkin siis tälle vaunulle. | ||||
|
21.10.2017 18:51 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni selvitys: Great Western Railroad on eri kuin brittiläinen Great Western Railway. GW RR oli Coloradossa toimiva sokeritehtaan rautatie joka kuljetti sokerijuurikkaita tehtaalle. (Myös Southern niminen rautatie toimi briteissä että Amerikan mantereella !) |
||||
|
11.10.2017 09:29 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kartta. Missäs tuolla oli se kapsuvetureiden talli ? | ||||
|
09.10.2017 21:08 | Ilkka Hovi | ||
| Vaikuttaa oikealta tuo 4.9.1981, haulla haettuna kaikki junat näyttivät pitemmiltä, vaikka näyttää siellä olevan tuolle päivälle samanlainen lyhyt runko. | ||||
|
01.10.2017 23:15 | Ilkka Hovi | ||
| Vihellettävä oli ja myös myöhemmin. Caboosessa oli junan liikkuessa 2 miestä. Kun juna pysähtyi linjalle, kuljettaja ohjeisti vihellinopasteilla junan suojauksen. Jarrumiehet eteen ja taakse. Junien kulkusuunnat olivat itään tai länteen, myös väli-ilmansuunnille (pohjoinen, etelä) jotka määritettiin rautatien aikataulussa. Aikatauluun merkityt junat olivat etuoikeutettuja luokan ja kulkusuunnan mukaan. Muut kulkivat ylimääräisinä, joilla oli valkoiset liput veturin edessä. Kun juna oli lähdössä vihellettiin takapään jarrumies takaisin ja jarrumies sytytti radalle soihdun, joka varoitti perässä tulevaa junaa. Jos juna oli raskas ja kiihtyi hitaasti heitettiin noita soihtuja aina muutaman minuutin välein jottei kukaan aja päälle. Ennen lähtöä vihellettiin myös etupään jarrumies sisään ja kun juna oli valmis lähtöön vihellettiin parin sekunnin vihellys kahdesti. (Vihellysopasteet olivat jarrumies idästä tai jarrumies lännestä) Jos etupään lippu oli vihreä, se merkitsi että samalla aikataulun junanumerolla oli tulossa toinen juna. Siis, pysy sivulla. Jos sivulla oleva juna ei vastannut alkoi viheltely, vihreälippuisen piti suojata oma juna ja kuljettajan mennä herättelemään sivulla olevan junan kuljettaja. Sitten suojauksen purkaus ja matkaan, hässäkän aiheuttanut kuljettaja puhutteluun. Tietenkin oli automaattisuojattuja rataosia joilla ei tarvinnut suojata, ellei rataosa ollut yksiraiteinen. Koko touhussa oli luja logiikka, joka toimi. |
||||
|
|
01.10.2017 20:46 | Ilkka Hovi | ||
| Amerikassa USA ja Canada oli caboosen käyttö pakollista. Junan miehistö koostui veturinkuljettajasta, lämmittäjästä (koneapulaisesta) etupään jarrumiehestä (matkusti usein veturissa), takapään jarrumiehestä ja kondyktööristä (matkusti caboosessa). New Yorkin osavaltio määräsi tavarajunaan kaksi takapään jarrumiestä. Pitkillä matkoilla miehistö pystyi ruokailemaan ja myös lepäämään vuorojen välillä. Matkustajajunissa oli samanlainen miehistö paitsi että he matkustivat matkustajavaunuissa. Nykyisin kun caboosen pakollinen käyttö on lopetettu, käytetään cabooseja vielä työjunissa sekä milloin työnnetään vaunuja pitempiä matkoja. Siis, ilmajarrujen käyttöönoton jälkeen caboose ei ollut jarruvaunu. Englannissa käytettiin jarruvaunuja vielä 1970-luvulla, samoin junan perässä ja niiden vaunujen avulla jarrutettiin junaa. Tavarajunat olivat usein jarruttomia (poikkeuksia oli olemassa). |
||||
|
28.09.2017 12:10 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa ratkeaa myös kysymys, miten signaalinaru saatiin oikean pituiseksi ja miten se kiinnitettiin vaunuun. | ||||
|
25.09.2017 22:30 | Ilkka Hovi | ||
| Suurin tungos jonka näin Kirjokivellä oli kolme junaa, nämä pikajunat ja tavarajuna. Lisäksi Hillosensalmelta tuli vielä yksi tavarajuna. | ||||
|
23.09.2017 12:29 | Ilkka Hovi | ||
| Lahtelaiset tai kellä raidekaavio, voinevat selventää kuvaa. En ymmärrä minne tuo juna on menossa, veturi vetää ja luulen junan olevan ohittamassa Lahden asemaa. | ||||
|
19.09.2017 21:16 | Ilkka Hovi | ||
| Jäihän venäläisiä vaunuja tälle puolelle rajaa jos jäi suomalaisia vaunuja rajan toiselle puolelle. Vuosi 1920 on kurantti koska Tarton rauha astui voimaan vasta vuoden 1920 lopulla. Siihen asti vaunut olivat vapaasti käytettävissä | ||||
|
|
19.09.2017 20:08 | Ilkka Hovi | ||
| G-vaunussa vielä pienet sivuikkunat. Ga vaunun ikkunat on korvattu yhtenäisellä peltilevyllä. Ikkunoissa oli alkujaan lasit. | ||||
|
19.09.2017 20:04 | Ilkka Hovi | ||
| Oikealla taka-alalla lienee lanterniini postivaunu. | ||||
|
14.08.2017 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Etsi: www.elka/fi Arkistohaku , kirjoita suorakaiteeseen 2906/243 on Aa10 veturin piirustus /244 antaa tyhjää /245 ja tästä eteenpäin antaa Tampellan yksilinjakuvat eri kapearaiteisista vetureista. |
||||