Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.08.2017 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Etsi: www.elka/fi Arkistohaku , kirjoita suorakaiteeseen 2906/243 on Aa10 veturin piirustus /244 antaa tyhjää /245 ja tästä eteenpäin antaa Tampellan yksilinjakuvat eri kapearaiteisista vetureista. |
||||
|
|
14.08.2017 22:36 | Ilkka Hovi | ||
| Näitä Tampellan Aa10 ( ent sarja N) vetureita käytettiin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen koskenruoppaus ja kanavatöissä. (Ainakin yksi oli Saimaan kanavan laajennustyömaalla 1920-luvulla.) Rautateiden rakennuksilla käytettiin 750 mm raideleveyksellistä kalustoa. Esim Rautatiemuseon kapearaiteinen Tampellan valmistama 0-4-2T veturi Hyvinkäällä. | ||||
|
04.07.2017 20:23 | Ilkka Hovi | ||
| Näenpä keskimmäisten vetopyörien olevan laipattomia. | ||||
|
27.06.2017 20:43 | Ilkka Hovi | ||
| Englantilainen porukka junaili Suomessa vuonna 1962 ja olivat Tampereella 26. toukokuuta 1962. Miksei myös 25. toukokuuta 1962. Peremmin paikkoja tuntevat voinevat arvioida onko kuva otettu illalla ? | ||||
|
27.06.2017 20:37 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, mutta tarkennus, nimi annettiin Walesissä. | ||||
|
27.06.2017 20:35 | Ilkka Hovi | ||
| Oho, kuljettaja oikealla puolella. Onkohan tuo alusta Richmondin veturista, Mellinin ohitusventtiili ja tuet kattilasta kehyksen etuosaan. Kuljettajalla rankkaa, istuinkin on kiveä. | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moors Railways |
22.03.2017 11:41 | Ilkka Hovi | ||
| Kivaa nähdä kuvia kohta Brit-out maasta. Pitäisiköhän käydä ennen viisumipakon tulemista voimaan. Brittiläiset museorautatiet ovat pahuksen hienosti restauroitu ja hoidettu. | ||||
|
12.02.2017 21:31 | Ilkka Hovi | ||
| Luulen että myös Rikkihappo Oy:llä oli näitä samoja vaunuja varmaankin eri litteralla. Näkömuisitini mukaan pienimmät eli 2-akseliset olivat viimeisinä ennen paria turvavaunua. | ||||
|
|
12.02.2017 18:53 | Ilkka Hovi | ||
| Näitä oli paria eri kokoa. Pienin oli pituudeltaan lyhyen hiekkavaunun (sarja M) kokoinen. Joskus 1960-luvun alkupuolella oli kesällä huviani tarkkailla noin 09.30 Hl:sta lähtevää Tr2 vetoista tavarajunaa, jonka loppupäässä oli joukko näitä rikkihappovaunuja. Mallareille tiedoksi miten sijoittaa junakokoonpanossa. | ||||
|
30.01.2017 19:40 | Ilkka Hovi | ||
| Tulistushöyrvetureilla on mekaaninen voitelukoje. Tällöin on hyvä suojata voideputkien takaiskuventtiilit kylmältä, tunnetusti tuistusvetureiden sylinteriöljy on kylmänä hyvin huonosti juoksevaa. | ||||
|
|
27.01.2017 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt kun katselen tätä kuvaa läppäriltä, kuvassa näkyy selvästi 55. Saman näin kerran omalta koneelta, näyttö välähti kerran ja hieman viistosta katsoen näin myös nuo kaksi viitosta, siksi ehdotin 155 veturia. Myöhemmin en ole omalta koneelta onnistunut nähdä tuota numeroa. Tältä läppäriltä kun kuvaa nostaa hieman yli puolen välin tulevat numerot jälleen näkyviin. Voisiko joku muu myös kokeilla, jolloin tieteellisesti (kokeen toistaessa tulee sama vastaus) olisi veturi 155 todistettu. | ||||
|
|
23.01.2017 23:10 | Ilkka Hovi | ||
| Työnteosta. Vaikka veturinkuljettaja tai lämmittäjä oli virassa tietyllä varikolla, tekivät he myös komennustöitä. Jotkut vaikkapa ratarakennuksilla tai Hangon satamassa talviliikenteen aikana. Aina ei viety omaa veturia mukana. (kaksi miehistöä tuohon aikaan). Kun katsoo tuota listaa 138 ei ole kyseessä, tulistettu 1925 ja hytti levennetty erkkerillä. (Valanto) 123 oli Seinäjoella (Härmä), 153 Oulussa ja pohjoisessa, 163 Riihimäellä, 183 Turku, 213 märkähöyry Oulussa Joku näistä ? 143 Pieksämäki tulistuskattila 1924, 144 Pieksämäki tulistuskattila1926, 152 Pieksämäki tulistus 1926, 155 pienikokoinen tulistuskattila 1927, Jos pitäisi joku veturi valita, olen 155 kannalla. (ei kuitenkaan kannata antaa numeroa ennen kuin voidaan todistaa. Olisiko virantekopäiväkirjaa > muistivihkoa ??) |
||||
|
|
23.01.2017 20:40 | Ilkka Hovi | ||
| Veturia voinee yksilöidä seuraavan vuoden 1927 kesäkuun 1. päivän tilanteen mukaan. Ensinnä veturin käymäsillalla sylinterin päällä on laatikko, millainen näyttää olevan tulistimella varustetuissa Sk1 vetureissa. Siis kyseessä tulistettu veturi jonka numero loppuu 3:een. Tällaisia Sk1 (G1) vetureita olivat 123, 143, ja G1, G4, G6 ja Sk2 (G9) vetureita ei ollut. Työselitys G vetureiden muuttamiseksi tulistajalle sisälsi ylläolevien lisäksi numerot 153, 163, 183, 213, 363 jotka vuonna 1927 olivat märkähöyryvetureita. Mitkä näistä oli Pieksämäellä 1928 - 1933. Minusta on yllättävää että vuoden 1946 listassa ovat Sk1 ja Sk2 tulistajavetureita, mutta yhtään 3 numeroloppuista ei selvinnyt tuohon vuoteen asti. |
||||
|
Kuvasarja: Matkalla Britannian raiteilla 2017 |
21.01.2017 22:37 | Ilkka Hovi | ||
| Ennätit kuitenkin ottaa hyviä kuvia. Millaisella lipulla teit matkaa ja paljonko maksoi ? | ||||
|
21.01.2017 22:33 | Ilkka Hovi | ||
| Knorr valmisti ilmajarrulaitteistoja ja paineilmapumppuja (kompressoreja). Samaa rakennetta voitiin käyttää myös esilämmittimen pumpun työsylinterinä kuten kuvassa. Etuoikealta otetussa kuvassa näkyy käyntisillalla hytin edessä esilämmittimen lämmönvaihdin . Hyviä kuvia ja kopiot onnistuneet hienosti. | ||||
|
17.01.2017 11:29 | Ilkka Hovi | ||
| Lisää ajoitukseen. Veturi on tulistimella ja mäntäluisteilla varustettu H1 tai H2 ja tiedetään tulistinmuutoksen työselitys valmistui helmikuussa 1925. Siis kesäksi 1926 on hyvin voitu saada muutettu veturi Viipurin konepajasta. |
||||
|
15.01.2017 22:57 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja. | ||||
|
15.01.2017 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt onkin hyvä kysyä onkohan ollut Kouvolan veturi tuohon aikaan? Tomi Lehtonen oli sitä mieltä että Tk1 veturin erkkeri oli mahdollisesti Kouvolan haluama muutos. "Kouvola sai kaiken haluamansa". Katso myös Valannon Pikku Rusko kirjan kuva Kouvolan Sk2 veturista. Päätelmä: jos ollut Kouvolan veturi niin Tomi ollut oikeassa. |
||||
|
12.01.2017 22:35 | Ilkka Hovi | ||
| Joo ja ennen oli eri tavalla kun G-sarjan vetureissakin oli käyttöpyöräkerta laipaton. | ||||
|
23.12.2016 13:34 | Ilkka Hovi | ||
| Tuopa turina. Sanaseppo selvisi sujuvasti. | ||||
|
03.12.2016 18:53 | Ilkka Hovi | ||
| Tuo teli/lavetti yhdistelmän mielenkiintoisin seikka on jokaisen pyörän erikseen ripustus. Ei läpimenevää akselia. Ilmeisesti venäläinen konstruktio, kuvista olin olettanut sen olleen Decauville-mallinen lavetti. Vaan eipä ilmeisesti ollutkaan. O&K:n makaavalla yksisylinterisellä moottorilla varustetut kapearaideveturit saivat tyyppinumerot L155, L180, L200, L226 ja L308. Tässä L = hidaskäyntinen makaava moottori (Liegende) numero sarja kertoo sylinterin halkaisijan millimetreissä. Veturit olivat bensiinikäyttöisiä ja muina polttoaineina mainostettiin Benzolia, spriitä tai petroolia. L155 teho oli 8,5 hv, työpaino 3,7t ja nopeus 5 km/h, Tyyppi L308 oli 31 hv, työpaino 9,5 t ja nopeus 5/10 km/h. Ilmeisesti bensiinillä olivat vastaavat teho 10 hv (L155) ja 40 hv (L308). Bentsolia valmistui Suomessakin Helsingin kaasulaitoksella. Ainetta käytettiin lentokoneiden polttoaineena (ne kaksitasot) sekä myös autojen polttoaineena. |
||||
|
28.11.2016 14:05 | Ilkka Hovi | ||
| Tulipa tuossa mieleen, jos ajattelee radanrakennuksen aikatauluttamisen kannalta. Kun rakentaminen on päätetty, tilataan veturi ja vaunut kun suunnitelmat ovat valmiit. Rataahan voidaan alkaa rakentaa ennen kuin Krauss on saanut naputeltua veturin valmiiksi. Olikos tämä niitä Ivar Lindforsin (O&K edustaja) urakoimia ratoja, joten hänellä oli varastossa vetureita, joita pystyi käyttämään rakennustöissä. Tällainen ei näy radan rakennushistoriassa. Nuo mustat täplät "veturissa" ovat liian terävärajaisia ollakseen täpliä negatiivissa. | ||||
|
28.11.2016 14:00 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno. | ||||
|
|
27.11.2016 13:27 | Ilkka Hovi | ||
| Niin kuvittelin minäkin ennen ENuution kommenttia, ja kuvittelen vieläkin. Aika matala koska kuvittelen sinne jonkun seisomaan vieressä ja savutorvea en pysty kuvittelemaan. | ||||
|
26.11.2016 19:19 | Ilkka Hovi | ||
| Enpä ole koskaan tuota penkkaa tunnistanut, ehkä tullut huristeltua liian lujaa ohitse. Minulla on käsitys että rata rakennettiin vielä kerran uudelleen, en löytänyt milloin. LWR 7 (kuva vorgissa) oli osan aikaa turvepolttoinen. | ||||
|
02.11.2016 16:58 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
13.10.2016 11:32 | Ilkka Hovi | ||
| Helppo tietää kun on kompastellut tuon "putkan" sisällä. | ||||
|
|
13.10.2016 08:05 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaan Stockfors Ab:n AEG 600 mm BE ? Romukaupassa Kotkassa vanhan Helsingintien varrella ? | ||||
|
05.10.2016 18:59 | Ilkka Hovi | ||
| Tuohon aseman kulmiin voisi laittaa isot plakaatit "tällä asemalle EI ole käynyt kukaan Venäjän keisareista, ei tarvitse polttaa" ja venäjäksi. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattuja, koppalakkeja & perunamuusia |
02.10.2016 10:59 | Ilkka Hovi | ||
| Tässä mukava kuvakooste. Kiitos tekijälle. | ||||
|
02.10.2016 10:56 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva ja harvoinpa näitä kuussa kuvataan. Yksi hyvä kohde on ottaa Riiasta juna Ogreen, (en tunne muita) jossa pieni kaarre Riian suuntaan. Siellä saa "autenttisia linjakuvia" myös tavarajunista. | ||||
|
01.10.2016 10:00 | Ilkka Hovi | ||
| Ainakin yksi kukitus missä 1021 toimi taustana oli Kouvolassa 22.5.1971 kun veturi toi Pieksämäen postijunan alas Kouvolaan. Tällöin piti höyryvetoisen matkustajaliikenteen loppua. (1020 ja 1021 vietiin vielä Sk:lle Vs:n makuuvaunuja vetämään). Kun tarkemmin en pysty kuvasta paikkaa tarkentamaan, voipi kuva olla muualtakin. | ||||
|
29.08.2016 18:15 | Ilkka Hovi | ||
| Siististi tehty säiliö. Pr1 ja Pr2 vetureissa oli Urguahart mallinen poltin. Poltin oli asennettu kattilan takapäätyyn pohjarenkaan alle. Urguahart polttimen teho voitiin säätää käsipyörällä, joka liikutti öljytilassa olevaa neulamaista säätökappaletta. Polttimessa öljy tulee ”keskeltä” kun hajotushöyry tulee öljytilaa ympäröivästä tilasta. Siis höyryhajoitteinen öljypoltin. Hr1 veturissa oli poltin kurkkulevyn alla ja liekki osoitti kohden tulipesän takapäätyä. Pr1 ja Pr2 vetureissa oli tulikynnys, polttimen liekki suunnattiin tulikynnyksen alle, josta kääntyi takaisinpäin. Tulikynnys suojasi samalla tulipesän tuliputkilevyä. |
||||
|
25.08.2016 21:56 | Ilkka Hovi | ||
| Jos opastin on luulemani kolme vihreää + punainen (alhaalta vihreä-punainen-vihreä-väli-vihreä) eli kolmisiipistä opastinta vastaava valo-opastin, enpä ole ennen tällaisesta kuvaa nähnytkään. | ||||
|
24.08.2016 08:03 | Ilkka Hovi | ||
| D.Trevor Rowen ottama kuva vuonna 1960 kun Lahti-Loviisa radan kapearaideliikenne oli loppunut. Veturi 6 oli samassa jonossa, jossa olivat 9 ja 11, sekä 3 kpl Valmetin tekemiä sotakorvausmoottorivetureita. Näiden numerot olivat 1,2 ja 3. (Move 21, 0-8-0Dm). Kuva löytyy samasta kirjasta, joka on mainittu JFR 3 veturin kuvan yhteydessä. Tätä kuvaa en pyytänyt Museorautatielle. |
||||
|
24.08.2016 07:58 | Ilkka Hovi | ||
| Olisi kohtuullista laittaa tietoihin alkuperäinen kuvaaja. D.Trevor Rowe, joka kävi Suomessa v. 1960. Kuva on julkaistu kirjassa European Narrow gauge Steam, volume 1. Mr D. Trevor Rowe on lahjoittanut kuvasta kopion Museorautatien arkistoon ja siellä pitäisi olla myös kuva tilanteesta kun JFR:n linja-auto vetää tämän Lokomon ulos tallista. Voinenkin vielä mainita, kuvat on kopioitu tai skannattu taitavasti. |
||||
|
15.07.2016 18:11 | Ilkka Hovi | ||
| Hm, näemmä numerot menivätkin sekaisin. Kts uusi kuva. | ||||
|
18.06.2016 19:04 | Ilkka Hovi | ||
| Tulipa mieleeni, ilmeisesti he, jotka eivät muista tuollaista logoa Sr2:n kyljessä, ovat nuoria harrastajia. | ||||
|
23.05.2016 11:03 | Ilkka Hovi | ||
| PRR T1 rakentuu osaavissa käsissä. Sivuilta https://prrt1steamlocomotivetrust.org/ voi tutustua miten tällainen projekti hoidetaan hyvin. | ||||
|
09.05.2016 17:10 | Ilkka Hovi | ||
| Varmaan toimii jarruvaununakin mutta toinen tarkoitus on saada veturille välimatkaa kun rautaa on valettu valannemuotteihin. Kuuman raudan säteily on voimakasta, joten aivan vieressä eivät muottivaunut voi olla. | ||||
|
04.05.2016 17:21 | Ilkka Hovi | ||
| SVR:n kalustoa, hytin katolla Latowskin höyrysoittokello. | ||||
|
21.04.2016 21:39 | Ilkka Hovi | ||
| Käsitykseni on, että tällainen kapearaideveturi toimii huonoilla (ei tasaisilla ) raiteilla parhaiten kun takimmaisen pyöräparin pyörät on yksittäisripustettu. Etumainen pyöräpari on ripustettu siten, että kumpikin pyörä on yksittäisripustettu mutta etumaisin jousituki on yhdistetty toisen puolen pyörän ripustukseen tasausvivulla, joka on kiinnitetty keskeltä sylinterien satulaan. Näin saadaan nk kolmipisteripustus. Vetopyörästöissä joissa on useampia vetopyöriä on telipyörä tasausvivun avulla molempien etumaisten vetopyörien ripustukseen yhteydessä. Muut eli taaemmat vetopyörät on ripustettu yhteen käyttäen tasausvipuja. Taas saadaan nk kolmipisteripustus ja tasausvivut tasaavat pyöränpainetta epätasaisella radalla. Tämä amerikkalainen tapa oli käytössä myös Suomessa. Brittein saarilla missä radat ovat hyvin perustettuja ja routaa ei ole paljonkaan ollut häiritsemässä, veturin pyörät olivat yksittäin ripustettuja. Siellä olivat laakerikidat usein ilman kiiloja hyvien ratojen vuoksi. Kulku kaarteissa hoidettiin sekä pyöränrenkaan kartiomaisuudella että siirtämällä pyöräkertaa sivuttain. Lisäksi on ollut käytössä "sen sata erilaista systeemiä millä taipua kaarteissa". Tässä onkin hyvä mainita seikka johon olen itsekin kompastunut. Tv2 veturia kehuttiin joustavaksi kulkemaan kaarteissa (palkkikehyksen takia oli ehdotus). Kuitenkin Tv2 veturin "joustava" kulku riippui etutelin rakenteesta joka ei ohjannut veturia tasaisesti vaan aiheutti sivuttaista heilumista. Mutkaisilla radoilla ei tuosta ollut haittaa. Tk3ssa on samanlainen telirakenne, joten jos olen oikeassa myös Tk3 alkaisi heilua sivuttain suuremmilla nopeuksilla. (Etupää "etsii rataa"). Veturimiesten keskuudessa oli käsityksenä palkkikehyksen olevan joustava eli vääntyvän kummallekin puolelle. Tällöin myös pyöräkertojen etäisyys toisesta pyöräkerrasta muuttuisi pitemmäksi tai lyhyemmäksi. Tuskin vääntyilevä palkkikehys olisi kestänyt noin 45 vuoden ajelut ja koneiston laakerit olisivat olleet lujilla. |
||||
|
|
19.04.2016 18:39 | Ilkka Hovi | ||
| Raiteet menneet ahtaissa paikoissa kun veturissa on noin paljon käytön merkkejä. Tämä Jämsänkosken 500mm raidesysteemi sikäli mielenkiintoinen, että Ranskassa oli paljon 500 mm raiteita teollisuuskäytössä. Decauvillen systeemi oli 600 mm raideleveydelle ja sama leveys oli käytössä sotilasrautateillä. Yhtään 500mm rautatietä en tiedä. Ranskassa oli yksi rautatie ja yksi raitiotie 750mm raideleveydelle. 500 mm museorautatie on lähellä Toulouse'a CFTT /Chemin de Fer Touristique du Tarn. Reideleveyden valinta perustui siihen, että yhdistys pystyi saamaan 500 mm teollisuusmoottorivetureita kokoelman ensimmäisinä vetureina. Esim nelja mielenkiintoista Crochat C'C'de veturia. |
||||
|
16.04.2016 10:22 | Ilkka Hovi | ||
| Tuollaisella vasemmalla olevalla betonirakenteella saadaan virtaavan veden nopeus pois. Näin saadaan hallittu korkeuden vähennys. Tietenkin systeemi lotisee vähän veden aikana kun vedellä on korkea pudotus. | ||||
|
28.03.2016 18:52 | Ilkka Hovi | ||
| Katso myös https://vaunut.org/kuva/108261?paik=vaasa&ol=1, kuvittelin tuon pyöreän opastinlevyn tulleen käyttöön vasta 1952 JT:ssä. | ||||
|
28.03.2016 10:31 | Ilkka Hovi | ||
| Onpas mainio kuva. | ||||
|
23.03.2016 20:08 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin kuvassa olevan O-sarjan veturin (Ov tai Od) tai suomalaisittain Tv3. Höyry tulee ilmapumpun poisto-putkesta. Veturimieslehdessä sanottiin sen äänen muistuttavan maton piiskaamista. 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun Veturimieslehdissä oli muisteluista sota-ajan veturipalvelusta. Hyvää luettavaa. Kiitos kuvien julkaisusta, paljon mielenkiintoista asiaa kuten To vaunu. |
||||
|
Kuvasarja: Skotlannin Ylämailla höyryveturikyytiä |
20.03.2016 18:48 | Ilkka Hovi | ||
| Hups, toistaiseksi ORR (Office of Rail and Road) joka on meikäläistä trafia vastaava laitos vei turvallisuusluvan pois West Coast Railways höyryveturioperaattorilta. Heillä oli kolmisen vakavaa poikkeamaa, joista pahin tapahtui vuosi sitten. Battle of Britain sarjan 4-6-2 virtaviivaistetun veturin kuljettaja katkaisi automaattisen kulunvalvonnan laitteen toiminnan. Mr. Murphyn mukaisesti savua tuli silmille kun juna ohitti keltaisen opasteen ja näkymän kirkastuttua olikin edessä punainen opaste. Nopea jarrutus pysäytti junan keskelle kahden radan tasossa tapahtuvaa risteystä Samanlaisesta rajoituksista vapaata ajelua oli harrastettu myös aikaisemmin. Yhtiö on hoitanut usean juna-ajeluita järjestävän yhtiön vetovoimantarpeesta, joten Brittein saarilla on melko hiljaista valtion radoilla tapahtuvien höyryveturiajeluiden rintamalla tällä haavaa. Luulisin lupien tulevan takaisin kesään mennessä. |
||||
|
18.03.2016 22:20 | Ilkka Hovi | ||
| Valkoinen kolmio Ga vaunussa: vaunu soveltuu kalkin kuljetukseen. (Ymmärrän: on varattu likaavan tavaran kuljetukseen). Kivoja kuvia. | ||||
|
08.03.2016 10:17 | Ilkka Hovi | ||
| Kyselyyn Juri Iljiniltä sain vastauksen: It is medal for construction of the Catherine railway 1881-1884. Now this line belongs to Ukrainian railways, |
||||
|
01.03.2016 22:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tota, tota. Kerran aivan toisenlaisen veturin papereista löytyi sinikopio A3 sarjasta 178 -182. Veturi oli hiilipolttoinen ja muutenkin tuon näköinen suoralla savutorvella. Siispä puikkaan arvaukseksi A3 veturi. | ||||