Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.02.2010 20:31 | Markku Blomgren | ||
| Taitaa olla jokaiselle ohjauskäskylle oma nastansa sekä tietenkin kaikki muut ohjaukset. Olikos Sm2:ssa portaallinen vai portaaton tehonsäätö? Sm4:ssa taitaa yhteyskaapelina olla UIC-kaapeli...tai kaksi? Ja sama taitaa olla Sm5:ssakin? Ja miksei myös pendoissa? | ||||
|
02.02.2010 20:20 | Markku Blomgren | ||
| Jaa, tehdäänkös vaihtötyöt Mikkelissä sudella? Onko lastausraide siten rakennettu, että sähköveturi voi siirtää vaunut lastausalueelle joutumatta pois ajojohtimien alta? Muistelen, että Loimaalla siirreltiin sähköveturilla vaunuja näin, joskin välissä taisi olla roikka tyhjiä vaunuja tyyliin Hkb tai vastaavia. | ||||
|
26.01.2010 21:57 | Markku Blomgren | ||
| Alkaa olemaan jo hieman 'museaalinen' kuva, kohta korvautuvat jollain muulla, esim. Sm2:lla tai Sm4:lla jota kyllä hieman epäilisin. Toki vielä ne pari Vaasa - Jyväskylä taajista jää vielä pörisemään... | ||||
|
24.01.2010 18:36 | Markku Blomgren | ||
| Niin, siis 'aikanaan' siirtokuormattu, mutta nykyään vähemmän. Onhan toki Imatralla rajan pinnassa iso puuterminaali jossa tätä siirtokuormausta tehtiin/tehdään ehkä edelleenkin, en ole varma. Osasyynä tietysti venäläisten tapa lastata puut vokkiin joista purkaminen ei onnistu nappaamalla koko nippu kerralla kuin suomalaisvaunuista ja muutamista venäläsistä vaunuista. Savonlinnalla tarkoitin sitä, että miksi niitä savonradan puita ei kuskata huutokoski - Parikkala reitin kautta kun ratakin kovalla rahalla kunnostettiin. Tuleeko sitten halvemmaksi vetää sähköllä Kouvolaan ja sieltä etiäpäin. | ||||
|
|
24.01.2010 04:01 | Markku Blomgren | ||
| Niin, mutta harvemmin venäjän puuta siirtokuormataan suomalaisiin vaunuihin joista tämä juna koostuu. En tosiaan tuota savon suuntaan edes ajatellut, tai jos ajattelin, niin ajattelin, että tuovat Savonlinnan kautta... | ||||
|
|
23.01.2010 22:07 | Markku Blomgren | ||
| Noita raakapuupendeleitä tuntuu nyt kulkevan kumpaankin suuntaan. Pitkään kulki vain Uimaharju - Kuusankoski pendeli. Mistähän nämä puut tulevat, jostain etelä-suomen alueelta? Matkalla kaiketi Lappeenrantaan Kaukaalle...tai sitten Imatralle. | ||||
|
20.01.2010 22:26 | Markku Blomgren | ||
| Tuota noin, IC53?? Pohjamaalla tunnettaneen S53, mutta että IC53 savon baanalla? :) | ||||
|
11.01.2010 22:25 | Markku Blomgren | ||
| Oliko noissa vaunuissa tosiaan tuollaiset köykäiset pyöräviritykset koko käyttöajan (ja jälkeenkin...)? Eli niihin ei rakennettu mitään telejä myöhemmässä vaiheessa? | ||||
|
10.01.2010 21:44 | Markku Blomgren | ||
| Grafiikassa on kyllä juna 1213 joka sopisi vaikinaisen listojen perusteella kategoriaan 'MV', eli olisiko kyseessä juurikin tuo tyhjävaunujuna? Sen kuuluisi kohdata S76 Kurkimäellä, mutta pendo + pakkanen-yhdistelmä tietäen... :) | ||||
|
26.12.2009 00:55 | Markku Blomgren | ||
| Tuo Italialaisten sähköistyskin näyttää hieman antiikkiselta, siinä taitaa olla kaksi kaapelia vierekkäin? Kyseessä lienee tasavirtajärjestelmä, jopa 2x tyyliin? Hassua, että tuo ETR500 tehtiin veturi-juna ideana, kaun lähes kaikki muut ETR't ovat hajautetulla sähköjärjestelmällä. Sm3 taisi perustua johonkin 4xx-sarjan junaan, samoin kuin Sm6:detkin? | ||||
|
|
25.12.2009 16:41 | Markku Blomgren | ||
| Eihän tuo kai virallisesti ole pendolino, vaikkakin pendeli-runko onkin, eli veturi kummassakin päässä, hieman niinkuin Saksalaiset vanhemmat ICE-junat. Vaunusto näyttää normaalilta veturivetoiselta vaunustolta. Suomessa vastaavanlaisen yhdistelmän voisi tehdä parista Sr2:sta joista toinen ohjaamo otettaisiin pois ja väliin joko yksi- tai kaksikerrosvaunuja, riittäisi tehoa ja kiihtyvyyttä. | ||||
|
15.12.2009 21:35 | Markku Blomgren | ||
| Kuinkas pitkä oli HKR:n 'linjapituus'? Taisi kuitenkin Lowiisa - Wesijärvi olla pidempi vai? JR taisi olla kuitenkin lyhykäisin näistä kolmesta 750:stä? | ||||
|
12.12.2009 05:01 | Markku Blomgren | ||
| Vaihdettiinkos näissä Porin IC:ssä veturia Tampereella vai lähtikö hesasta alstikalla? Jotain Porin junia ajettiin 80-luvulla ainakin suoraan alstilla, jossain junassa oli vielä Jyväskylän vaunut perässä Tampereelle asti, junanumerosta ei ole muistikuvaa, taisi olla vain perjantaisin? | ||||
|
27.11.2009 02:31 | Markku Blomgren | ||
| Arriva Cross Country, ex-Virgin Cross Country. Eli käytännössä noi CrossCountry-reitit eriytettiin tosta WCML-franchisesta. Reittejä väliltä Penzane - Aberdeen, tuo taitaa olla tällä hetkellä pisin yhtämittainen junavuoro Isossa-Britanniassa, matka-aika tuollaisella HST-junalla n.12h. Niin, ja XC ei liikennöi Lontoon 'isoille' asemille, viime vuoden puoella sillä oli pari vuoroa päivässä entisen 'ison' aseman läpi Birminghamista Brightoniin. | ||||
|
25.11.2009 22:20 | Markku Blomgren | ||
| First Group:in alainen FirstEngineering näyttäisi olevan kyseessä. | ||||
|
|
25.11.2009 22:18 | Markku Blomgren | ||
| Ei varsinaisesti nurin, mutta joutui lopettamaan toiminnan ECML:llä. Eli kyseessä siis tuo National Express East Coast (NEXC)-yhtiö. Toinen hieman samanniminen yhtiö jatkaa vielä toki toimintaansa: National Express East Anglia (NEXEA). 'Valtionyhtiön' pitäisi kai jatkaa ensi vuoden puolelle kunnes tuo franchise saadaan uudelleen kilpailutettua. | ||||
|
11.11.2009 22:39 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko sillä ollut sitten jokin ylimääräisen junan numero, koska grafiikassa numero on tuo, takaisin 'veturit' tulevat sitten 5288:ssa. Yöllä on kulussa 5287 joka lähtee johonkin aikaan Iisalmesta, grafiikan mukaan puoliltaöin, sen jälkeen se matelee useamman tunnin 9km matkaa kunnes jatkaa Murtomäelle ja edelleen Talvivaaraan, veturit palaavat sitten 1584:ssa. Eli Talvivaaraan menee virallisesti yksi tavara ja tulee pois toinen, lisäksi kaksi kertaa veturien siirto. | ||||
|
10.11.2009 00:51 | Markku Blomgren | ||
| Hmm, eikös veturin peärässä pitäisi olla yhdysliikennevaunu automaattikytkimineen vai onkos toi sininen sellainen? | ||||
|
05.11.2009 20:04 | Markku Blomgren | ||
| Mitenkäs junat tunnistetaan tässä ohjausjärjestelmässä? Samainen neljä numeroinen tunnus kuin graffikoissa ja listoissa? Mitenkäs matkustajajunat, yhdellä, kahdella, kolmella ja neljällä numerolla? Käytetäänkö kirjaimia mukana? Sinänsä hyvin samanlainen järjestelmä kuin brittien IECC jota SimSig-simulaatiot hienosti simuloivat. | ||||
|
05.11.2009 19:54 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko noissa ET2EM-junissa 'takaisinsyöttävä' jarrujärjestelmä tyyliin Sr2, en vain muistanut sitä hienoa sanaa, jotain regen... :) | ||||
|
02.11.2009 01:30 | Markku Blomgren | ||
| Porvoossakin otettu tuo käytännöllinen pienkaivinkone-vaunussa ratkaisu käyttöön. Onko yhdistyksen oma kone vai vain 'lainassa'? Monissa Brittiläisissä museoratojen työjunissa voi havaita samanlaisen ratkaisun, tosin usein sikäläisessä 'kuoppa'-vaunussa, eli kaksiakselinen syväkuormausvaunu... :) | ||||
|
15.10.2009 22:16 | Markku Blomgren | ||
| Jahas, Jämsään tehtiin 'Joutsenot'... | ||||
|
08.10.2009 22:11 | Markku Blomgren | ||
| Onko KCik:n runkokehikko puuta vai jo metallia, itse ulkopinta on kai metallia (alumiinia?). Itse alusta tietenkin terästä? | ||||
|
|
08.10.2009 18:36 | Markku Blomgren | ||
| Ei ole kokonaista kiitojunarunkoa, yksi päätyvaunu, KCik, on enään jäljellä Haapamäellä. Sekin lienee aika mätä, mutta ehkä sen vielä kuntoon saisi, olisihan se mukava lisävaunu museojunissa. | ||||
|
07.10.2009 01:20 | Markku Blomgren | ||
| Lyhyt oppimäärä Move:n kontrolleista: vaihdekeppi vaihteiston päällä, kaaki kaiketi käsijarru, tehon säätö tuolla 'nippelillä' vaihteiston viressä? Mitenkäs suunnan vaihto, pekin takana olevan (suunnanvaihto)laatikon vivulla? | ||||
|
02.10.2009 22:55 | Markku Blomgren | ||
| Näyttäisi, että akseleiden (jos siinä sellaiset on) päissä on hydraulitoimilaitteet joiden avulla ko. laitos liikkuu, ei varmaan mitään hurjaa vauhtia, mutta sen verran kun on tarpeen. | ||||
|
30.09.2009 20:46 | Markku Blomgren | ||
| Yhdyskoneellisuudella tarkoitetaan kaiketi compound-rakennetta, eli kahta erikokoista sylinteriä? Oliko vanhemmissa vetureissa siis kaksi samankokoista sylinteriä ja jos oli, niin toimivatko ne tasatahdissa vai epätahdissa (termi?)? Mikä oli muuten ensimmäinen yhdyskone(sarja) suomessa? | ||||
|
29.09.2009 19:33 | Markku Blomgren | ||
| Ööh, oliko Toijalan vanha asema raiteiden välissä (tyyliin Kaipiainen?) Onko tuo numero 7 laiturinumero vai kenties pysäkkinumero? | ||||
|
26.09.2009 22:11 | Markku Blomgren | ||
| Oliko Luumäen pysähdys tuohon aikaan nimenomaan Luumäellä vaiko Taavetissa? Vai tuliko Taavetin asema vasta myöhemmin kuvioihin? | ||||
|
26.09.2009 01:22 | Markku Blomgren | ||
| Kuinka paljon puuvaununippua kevyempiä oli noi kiitojunarungot joita Dm4:llä vedettiin. Kiitojunarungossa oli vissiin 12 akselia, mitenkäs ne tupla-rungot, oliko silloin kaksi Dm4:kin? | ||||
|
25.09.2009 00:24 | Markku Blomgren | ||
| Jaa, se siis oli veturin tyyppi. Kiitos. | ||||
|
15.09.2009 04:11 | Markku Blomgren | ||
| Kah, tuossa vasemmallahan pilkistää Dm11... :) | ||||
|
11.09.2009 05:51 | Markku Blomgren | ||
| Olikohan noissa vielä se GM:n 2-tahtikone vai oliko se jossain vaiheessa päivitetty johonkin vähemmän aataminaikuiseen? Ja ellei, niin tehdäänköhän se nyt tuon Tanskan remontin aikana? | ||||
|
08.09.2009 17:51 | Markku Blomgren | ||
| Olisikohan eka kerta kun näen (mittaus)vaunussa virroittimen ylhäällä yhtäaikaa veturin kanssa. Yleensä vaunu on 'vain' hinauksessa tai siirrossa, ei työssä. | ||||
|
07.09.2009 06:05 | Markku Blomgren | ||
| Taisi olla nuo Metrovarikon siirtoraiteet pitkään aikaan ainoa 'flyover'-risteys suomessa vai tuliko Kouvolan 'flyover' aikaisemmin? Ja tietysti myös Martin-/Vantaanlaakson rata, joskin alkuperäinen ei täyttänyt tuota 'flyover'-ideaa sillä kyseessä oli tunneli rantaradan alitse. Olikos nykyinen ratkaisu tunneli vai silta? Flyoveriksi pitäisi kai hyväksyä vain pääraiteilta nouseva raide/-pari? | ||||
|
05.09.2009 22:11 | Markku Blomgren | ||
| Ei tainnut tarvita seistä punaisten takana vaikka Sm4 pysähtelikin edellä vai kuinka perään lättä päästettiin? Mikähän mahtaa olla K-junan aikataulunopeus tai keskinopeus Helsinki - Kerava välillä? | ||||
|
05.09.2009 22:09 | Markku Blomgren | ||
| Eikö tuolta voida antaa lähtövärejä Ollin suuntaan vai onko tuo radiolupa ihan normaali käytäntö tässä tapauksessa? | ||||
|
04.09.2009 18:44 | Markku Blomgren | ||
| Juu kiitoksia. Hieman tosin toi 'saitti' heikolla hapella, ei taida enään junan vuokraus onnistua, tai tulee sitten sitäkin kalliimmaksi kun ensin vaihtotyönä siirrytään jonnekin missä saisi ajaa, esim. Kouvolaan ja edelleen Savon radalla. | ||||
|
04.09.2009 18:37 | Markku Blomgren | ||
| Olikos se tämä 67 joka lähti 10 paikkeilla Helsingistä vai jo 7 aikoihin? Muistelen vain, että tuolla 10 aikaan lähteneellä on joskus matkustettu Jyväskylään vaihtaen johonkin Turku - Joensuu junaan Tampereella. | ||||
|
04.09.2009 01:32 | Markku Blomgren | ||
| Jossain youtube-pätkässä katselin kuinka 4-6-0 (tai 1C) pyörästöinen veturi yritti kiskoa tavarajunaa liikkeelle, junassa taisi olla puuta kyydissä, kyseessä oli kai jonkinlainen 'esitys' millaiset erot on vetureilla. Toisessa pätkässä oli sitten tuo ajokuntoinen M3t saman rungon edessä ja se lähti kuin tykin piipusta. Vakuuttava kone tosiaan. | ||||
|
|
04.09.2009 01:19 | Markku Blomgren | ||
| Veturin omistava yhtiöhän vaunujen värityksen on valinnut, muistaakseni sirkusjunaksi yleisesti kutsuttu? Firman nimeä en jaksa enään muistaa. | ||||
|
03.09.2009 05:24 | Markku Blomgren | ||
| Eikös uudet junat pidä nyt ainakin koeajaa ja kitkeä lastentaudit pois, hieman niinkuin pendoista? Veikkaan, että tuota Sibbe-runkoa tullaan näkemään liikenteessä varmaan muutaman kerran senkin jälkeen kun uudet junat ovat tulleet...josta pääsemmekin kysymykseen, milloin uudet junat tulevat maahan, vai ovatko jo tulleet, tosin rajan toiselle puolelle? | ||||
|
01.09.2009 00:54 | Markku Blomgren | ||
| Olikos Kukoillakin jäykkä telikehys vai oliko noissa jo joustoa? Joskus muistan vain kuulleeni, että esim. Tv1:stä ei kannata kunnostaa ajokuntoon koska se ei enään pärjää rataverkolla, varsinkin vaihteissa jäykän telikehyksensä takia. | ||||
|
31.08.2009 06:22 | Markku Blomgren | ||
| Minnehän juna on sitten matkalla? Venäläistä raakapuuta ei hrveästi ylöspäin mene ellei sitten Uimaharjuun jonka raaka-aineet taitavat tulla pääsääntöisesti Niiralasta yli? Ja toiseksi taisi ainakin osa Enocellin laitoksista jo seisoa nohin aikoihin, ainakin koivupuoli? | ||||
|
29.08.2009 17:31 | Markku Blomgren | ||
| Tämä South Ferry taitaa olla aika 'tuore' asema New Yorkissa, ainakin muistelen, että josttain JIM:n sarjassa rakennettiin juuri tätä aseman seutua. | ||||
|
27.08.2009 23:15 | Markku Blomgren | ||
| Seepra taitaa alkaa olemaan aika harvinainen näky Helsingissä näinä päivinä? Taitavat olla Tampereen ja Kouvolan kirjoilla suurin osa ellei kaikki? Ilmalan päivystäjänähän on kai yleisesti Dv12? Käytetäänkös edes Vuosaaressa Seeproja vai tehdäänkö sielläkin päivystykset deevereillä? | ||||
|
27.08.2009 18:39 | Markku Blomgren | ||
| Eli esim. painetaan Lielahden suuntaan ja otetaan lähtö 2/3-raiteen kautta (muistelin, että seuraavat laituriraiteet olivat 2 ja 4 silloin kun oli se 'mutka' laiturissa)? | ||||
|
24.08.2009 21:44 | Markku Blomgren | ||
| Juu, näin miekin ne käsitin. Varsinkin kun ensin meinasin kirjoittaa, että ko. juna oli Z-juna Helsingistä, mutta se tulikin pari minuuttia ennen höyryjunan lähtöä. :) | ||||
|
23.08.2009 00:01 | Markku Blomgren | ||
| Oliko pahasti enään myöhässä? Kouvolasta lähtiessään oli jotain 15min myöhässä johtuen Lahden ja Kouvolan välisistä ratatöistä. | ||||
|
22.08.2009 01:01 | Markku Blomgren | ||
| Selkeästi Saksalainen, olisiko kenties BR 218, Dv12:sen etäinen 'serkku'? | ||||
|
16.08.2009 21:11 | Markku Blomgren | ||
| Mikäs noiden Sk-koneiden huippunopeudet oli, jotain 40-60km/h? Aikataulunopeudet varmaan jotain 30-40km/h? Oliko noi märkähöyryjä alkujaan ja muutettiinko niitä tulistinkoneiksi jos olivat? Lahden henkilöjunan kokoonapano olisi myös mukava kuulla, kaksiakselisia vaunuja kuten kuvan junassa vai pari Ei:tä ja F? | ||||