Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.04.2014 22:11 | Markku Blomgren | ||
| Arvaanko oikein, että argonia tuotetaan Torniossa terästehtaan yhteydessä olevalla happitehtaalla jossa samalla saadaan mm. argon talteen. Jos arvaukseni meni oikein, niin mitähän argonilla tehdään Harjavallassa? | ||||
|
03.04.2014 20:29 | Markku Blomgren | ||
| Mikäköhän ohjeistuis noiden välivaunujen käytälle oikein on, siis nuiden Hkba:iden? Välillä niitä on ja välillä ei. Enään ei riitä syyksi, ettei olisi kaikissa vetureissa SA3-kytkintä. Ja meneehän noiden vekslailuissa aikaakin kun niitä pitää kiinnitellä. | ||||
|
03.04.2014 20:24 | Markku Blomgren | ||
| Kysytään nyt taas: tapahtuuko päämoottorin käynnistys sähköstartilla vaiko paineilmalla? Muistelen vain, että kun sitä käynnistetään kuuluu sellainen paineilmalle tyypillinen purkaus/sihaus tai jotain sinne päin... | ||||
|
03.04.2014 20:20 | Markku Blomgren | ||
| Toijala? | ||||
|
31.03.2014 20:07 | Markku Blomgren | ||
| Mikä on ensimmäinen vihreä vaunu, en jotenkin saa siitä Ex:ää tahi vastaavaa kulmakattoa? Viimeinen on kuitenkin Eil. | ||||
|
31.03.2014 20:00 | Markku Blomgren | ||
| Hieno historiapläjäys Oulusta, kiitokset Heikille. Mitenkäs noi omistajuussuhteet sitten menivätkään, tuliko Kajaani Oy:stä osa UPM-Kymmeneä? Mikäs on nykyään tilanne ns. savupiipputeollisuuden kohdalla Oulussa? Paperitehdas vielä löytynee (Stora Enso?) ja Kemiran kemikaalitehdas (vaiko Yara?) |
||||
|
19.03.2014 20:46 | Markku Blomgren | ||
| Reijoliini varmaankin muistaa vaihtaa liikennepaikan Vammalaksi Tampere Aseman sijaan... :) | ||||
|
06.03.2014 20:44 | Markku Blomgren | ||
| Hauskat 'puoli'-merkinnät tyyliin 1-3-1 eli 2-6-2 tai 1'C'1, tapansa kullakin? Oliko noita 0-10-0 vetureita käytössä sota-aikana Suomessa ja saivatko jotain sarjamerkintää? | ||||
|
02.03.2014 21:59 | Markku Blomgren | ||
| Metropolitan Railwaysillä oli käytössään aluksi kymmenen ylläolevan tapaista veturia jotka sittemmin korvattiin tehokkaammilla yksiköillä 1920-luvulla, joten vaikeahko sanoa, kuuluvatko kuvan veturi ja Jonin linkin veturi samaan sarjaan. Linkin veturin nimi olisi wikipedian listan mukaan Florence Nightingale ja se olisi romutettu v. 1943 onnettomuuden seurauksena. | ||||
|
02.03.2014 21:33 | Markku Blomgren | ||
| Gruvössä ja Alassa näyttäisi olevan ainakin Stora Enson Ruotsin tuotantolaitokset...kaiketi. | ||||
|
23.02.2014 23:41 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko entinen Tampere - Imatra Tavara kulkija, eli nykyinen Kouvola - Imatra T, joskin vaunusto taitaa tulla kyllä edelleenkin Tampereelta? | ||||
|
22.02.2014 19:57 | Markku Blomgren | ||
| Eikös noita sijoiteta tuon Tsp:n etu- että takapäähän? Toisessa letkassa on uutta sepeliä jota vaunut syöttävät tuolle Tsp:lle ja toiseen syötetään vanha tavara, tai kaiketi seulonta-'jäte' eli alikokoinen sepeli? Katselin tuubissa videon Englannin raskaimmasta tavarajunasta joka koostui juurikin samanlaisista vaunuista, lisäksi vaunujen välissä oli juurikin itse työkone, ja tietenkin junan päissä veturit. Juna taisi olla huikeat 2800t joka on sikäläisittäin aika paljon... |
||||
|
05.02.2014 20:44 | Markku Blomgren | ||
| Kerkesikö Pr 2 saamaan vanhan järjestelmän mukaista tunnusta ja mikä se oli/olisi ollut? Olivatkos Pekat I-tunnuksellisia, nuo kai menivät järjestyksessä, eli ensimmäiset veturit 1862 olivat A-sarjaa ja niin edespäin? Trumannit eivät myöskään tainneet saada enään vanhan järjestelmän mukaista sarjatunnusta? | ||||
|
31.01.2014 20:22 | Markku Blomgren | ||
| Pieni sivukysymys tuota vaunua sivuten: hankittiinko nuo lisätelit uusina vaiko jostain käytettyinä? Moottorit oli kai päätyteleissä? | ||||
|
19.01.2014 04:26 | Markku Blomgren | ||
| Kuten sanoin, sarjassa ja rinnakkain menee miulla aina sekaisin, mutta taas oppi jotain uutta...kaiketi. Mitenkäs muuten tasavirtavetureiden tehonsäätö toimii, vastuksilla vai jollain 'hienommalla' tavalla. Onkohan tasavirtakoneella vaikeampi lähteä liikkeelle kuin moderneilla vaihtovirta-/tajuusmuuttajavetureilla? Oliko vanhempien tasavirtamoottoreiden ongelma 'keskelle' jäänti, eli moottori ei päässyt pyörimään kun ankkuri (vai staattori DC-puolella) oli samassa asennossa käämitykseen nähden tjsp? |
||||
|
|
18.01.2014 18:12 | Markku Blomgren | ||
| Mietinkin juuri tuota sähkönsyöttö asiaa. Ajojohdosta saa 1500V ja ajomoottorit ovat kaiketi 750V, en tosin tiedä onko, ko. veturissa jo AC-moottorit vai vielä DC. Kaksi moottoria rinnan ja kolme paria sarjassa vai toisinpäin? Taajuusmuuttajallakaan ei kaiketi voida ohittaa tuota systeemiä? Mietin jonkin kuvan kohdalla jossa esiteltiin noita Venäläisiä sähkövetureita juurikin tuota samaa jännite probleemaa. 3000V ajojohdosta ja ajomoottoreita 4 per veturi(puolikas) ja säätötekniikka on mitä on... Rupesin miettimään tuota, kun en missään vanhemmassa venäisessä sähköveturissa nähnyt Co+Co ratkaisua, aina Bo+Bo. Ymmärsinkö sitten oikein, että ajojohdon jännitteellä ei voida käyttää 4 moottoria enempää (per veturinpuolikas)? Dieselvetureissa ei tuota ongelmaa ole kun moottori-generaattoripaketilta otetaan tarvittava jännite, eli 4500V tai jotain vastaavaa? |
||||
|
|
18.01.2014 02:46 | Markku Blomgren | ||
| Taitaa toi 1067mm raideleveys ja tiukemmat kaarteet(?) hieman johtaa tuohon teliratkaisuun? Semminkin, kun veturille pitäisi saada riittävästi massaa ja kapeaan teliin sovittaa ajomoottorit, kaiketi niitä lienee 6kpl, yksi per akseli? Eikä työtä helpota tasavirtasyötöt. Noh, tavaraliikennekkin näyttää olevan pääsääntöisesti kontteja. Keskimmäinen teli lienee jonkinlaisella sivuittain luistavalla laakeripedillä (-pöytä?) ja joustaa vaikkapa vaihteissa sivuun tarjoten kuitenkin kitkavoimaa? Italialaisilla on/oli niitä erikoisia kaksoisvetureita joissa keskimmäinen teli oli jaettu mutta kaiketi moottoroitu? Hassua, ettei Venäjällä noita kolmitelisiä juurikaan harrastettu, tekivät mielummin useampiosaisia vetureistaan. |
||||
|
15.01.2014 07:26 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän tämä näyttää miusta Keran piskuiselta 'asemalta'....no, joskus sekin kunnostettaneen. | ||||
|
08.01.2014 02:10 | Markku Blomgren | ||
| Mielenkiintoinen vetovoima, kun ko. veturista ei saa ETH:ta ulos (hieman kuin meikäläisten 1500V). Liekö junassa ollut sitten erillinen generaattorivaunu hoitamassa tuota ETH:ta? | ||||
|
31.12.2013 18:44 | Markku Blomgren | ||
| Pyöräjärjestys on 1'Co'Co'1, kaksi kolmeakselista teliä joilla lisäksi juoksu-/ohjausakseli. | ||||
|
31.12.2013 18:37 | Markku Blomgren | ||
| Taisit vielä napata sen pidemmän version näistä kahdesta päivittäisestä Britannian yöpikureista. Toinen pistetään kahtia Carstair:in asemalla josta jälkimmäinen osa jatkaa Edinburghiin ja etummainen Glasgowhin. Toinen juna ajetaan aikaisemmin kokonaisena Edinburghiin jossa se jaetaan kolmeen osaan: Aberdeeniin, Invernessiin ja Fort Williamiin. | ||||
|
31.12.2013 18:30 | Markku Blomgren | ||
| Sarjassamme todella eksoottiset pyöräjärjestykset siis: 'Bo'2'Bo'? | ||||
|
28.12.2013 17:42 | Markku Blomgren | ||
| On se hienon näköinen peli ja äänimaailmakin oikein miellyttävä. Olikos toi nyt sitten lähes suora käännös F- vai E-sarjan jenkkikoneista? E-sarjassa taisi olla samankaltainen A1A-A1A pyörästö joka taisi olla osasyynä miksi veturia ei suomeen valittu, lisenssivalmistuksen hankaluudet taisi olla toinen? | ||||
|
23.12.2013 17:59 | Markku Blomgren | ||
| Kyllä, ehdottomasti. Samanlainen idea hieman kuin esim. Englannissa, jossa tuo keltainen turvaväri tuli kalustoon jostain 1960-luvulta, aluksi 'paneelina', sittemmin koko keulan värityksellä hieman tuon Vr11:sen tapaan. Englannissa myös uusiin juniin (yksiköitä pääsääntöisesti) tulee keltaista keulaan, tosin hieman kevyemmin kuin pahimpiin/parhaimpiin aikoihin. | ||||
|
|
21.12.2013 21:47 | Markku Blomgren | ||
| Onkos vielä yhteenkään vihertyneeseen deeveriin ilmestynyt turvavärejä? | ||||
|
19.12.2013 18:22 | Markku Blomgren | ||
| Pärjäsikö tuo muhkea Br 50:nen tosiaan yleisveturina, jo pyörästö hieman vihjaisee suurimmasta nopeudesta joka lienee rajattu alueelle 50-80km/h, vs. Tr 2. | ||||
|
19.12.2013 02:04 | Markku Blomgren | ||
| Jossain dokumentissa esiteltiin muistaakseni the Rocketin kattilan rakennetta. Erikoista siinä oli omasta mielestäni se, ettei suoraan arinan päällä ollut vesitilaa kuten myöhemmissä kattiloissa. En tullut ajatelleeksi, että myös savukaasut ovat sen verran kuumia, että niistä se suurin osa lämmöstä siirretään veteen, eikä suorasta tuli -> kattila -> vesi kiehutuksesta. Sen takia kai puhutaankin lieskaputkista, vaikkei siellä lieskoja olekkaan (ainakaan normaalissa toiminnassa). Missähän vaiheessa tuli mukaan tuo arinan päällinen vesitila ja mitä hyötyä sillä haettiin, parempaa hyötysuhdetta tietenkin. Tuolla edellä mainitsemallani vesiputkikattilalla yritettiin ymmärtääkseni parantaa hyötysuhdetta entisestään. Ja vielä kun höyryistä turistaan, niin voinen kai lausua helpotukseni siitä, ettei erään Ranskalaisen insinöörin loota-tulipesä saanut jalansijaa suomesta, miehen nimi on aina hakusessa... (Harmi, että vastaavasti esim. Englannissa niitä olikin sitten lähes joka koneessa...) Kyllä miun silmään parhaiten 'istuu' suoralinjaisella kattilalla varustettu höyry. |
||||
|
|
18.12.2013 19:44 | Markku Blomgren | ||
| Laivoissahan käytettiin erillaista kattilatyyppiä, vesiputkikattila (watertube boiler) jollaista kaiketi kokeiltiin myös raiteilla, vähemmän kehuttavin tuloksin... Näinköhän tuo nro 400 makaa jossain 4000m syvyydessä pohjois-atlantilla (vai -nilla?)... |
||||
|
|
18.12.2013 00:44 | Markku Blomgren | ||
| Hassua kyllä, mietinkin tuossa itsekseni, että mikä osa (veturin) höyrykattilassa pettää kun se päättää lopettaa 'työsuhteen' eli räjähtää? Vanhemmat kattilat kaiketi kasattiin pultein, eli nuo sidepultit? Käytettiinkö hitsausta juurikaan vai aivan ns. viime metreillä? Mikähän muuten 'fusible plug' lienee suomalaisessa termistössä, sulava tulppa? :D | ||||
|
18.12.2013 00:33 | Markku Blomgren | ||
| Jeps, lyhenne sanoista 'Head End Power' joka taitaa edelleen olla Amerikoissa 480V, 60Hz. Hieman niin kuin Dr 16 täällä meillä, vaikkei sillä voi virallisesti junaa lämmittää, ainakin se oli syynä Kemijärven sähköistykselle (noin kevyesti yleistäen). | ||||
|
|
15.12.2013 21:57 | Markku Blomgren | ||
| Olikohan noissa edes mahdollisuutta höyrynsyötölle? Jotenkin ajattelen, että olivat pääsääntöisesti järjestelyvetureita sekä noilla antrasiittikaivoksilla että terästehtailla jotka antrasiittia polttoaineenaan käyttivät. Jotain kuvia nähnyt tuolta lämmittäjän työpisteestä käsin, mutta en jaksa muistaa, olisiko imureiden käyttölaitteet olleet siellä päässä? Onkohan tuon apulietsoimen englanninnos blower, eli höyrysuutin savutorvessa tai niillä main jossa tuorehöyryllä saatiin aikaan vetoa? | ||||
|
10.12.2013 22:47 | Markku Blomgren | ||
| Sarjaa rakennettu vuosina 1954-56. http://www.hsb-wr.de/en/mehr-erkunden/fahrzeuge/dampflokomotiven/99-7231-99-7247/?tx_pixhsb_eventUid=24 |
||||
|
03.12.2013 20:19 | Markku Blomgren | ||
| Hetkinen, jos tuo Höyryveturimatkat 1009 Oy on 'toimiva liikeyritys', niin mihin tilanteeseen se asettaa itse veturin? Museokalustoahan ei saa käyttää kaupalliseen toimintaan (jota esim. HMVY:n junat eivät käsittääkseni ole)? Asiastahan nousi järjetön kohu 1021:sen kohdalla muutama vuosi sitten. | ||||
|
29.11.2013 20:39 | Markku Blomgren | ||
| Ovatkos noi ICE TD:t DB:n käytössä vai vuokrattiinko ne (tai osa) DSB:lle? Jotenkin muistelen lukeneeni, että jostain ICE-junatyypistä tuli DB:lle pelkkiä huonoja tuloksia? | ||||
|
25.11.2013 20:23 | Markku Blomgren | ||
| Siirtyykö Nom Kajaanissa IC:hen (74?), kummallakohan koneella tehdään vaihtotyöt? | ||||
|
25.11.2013 20:20 | Markku Blomgren | ||
| Samissa on yhdessä päässä enemmän teippiä kuin pupuissa yhteensä. Huh huh. Vaaditaankohan kohta pupuihin isompia huomiotarroja... | ||||
|
24.11.2013 20:28 | Markku Blomgren | ||
| Vähintäänkin, ja mielellään vielä sitä oranssia väriä. Liikemerkin kohdalle voisi ehkä leikata kolon... | ||||
|
24.11.2013 20:23 | Markku Blomgren | ||
| Noita Saksalaisia ilmajohtovirityksiä pitää aina kyllä ihmetellä. Kaikenlaisia yliolan ripustuksia joita tuetaan sitten 'taivaisiin' asti vaijereilla. Miksiköhän portaalit ovat olleet niin hankalia? Vai meneekö tuolla portaali vielä korkeammalla? | ||||
|
22.11.2013 20:44 | Markku Blomgren | ||
| Eihän demokraattisessa saksassa ollut käytössä vasemman puoleinen liikenne? Vai oliko? Vai ohittaako Moskvits vain raitiovaunua? Liekö raitiovaunu jollain ympyrälinjalla kun sillalla on vain yhdet kiskot? | ||||
|
18.11.2013 23:14 | Markku Blomgren | ||
| Olikohan tuon Buchilin voimansiirron idea olla aikansa joustava vetolaite? Eli moottorit ovat kiinni veturin rungossa ja vetoakselit jousitettuna siihen? Eräänlainen tasauspyörästö joka akselilla? | ||||
|
18.11.2013 20:24 | Markku Blomgren | ||
| Esimerkiksi pommin tai pari? Ja sitten joku hieman nykyaikaisempi matkakauppakeskus tilalle? | ||||
|
17.11.2013 20:29 | Markku Blomgren | ||
| Resoluutio...mikä se sellainen on, ja kokokin on hieman pienen puoleinen. Meinaan siis, että hieman rankalla kädellä kuvaa pienennetty. Jos katselet muiden kuvia, niin resoluutiota ei tarvitse ihan älyttömästi pudottaa. | ||||
|
|
16.11.2013 19:53 | Markku Blomgren | ||
| Millä kuva on otettu ja onko sitä käsitelty, esim. 'leikattu' pienemmäksi? | ||||
|
15.11.2013 19:54 | Markku Blomgren | ||
| Missä tapauksissa JKV:n pääkytkin pitää käydä kytkemässä päälle, otettaessa veturi seisonnasta? | ||||
|
12.11.2013 00:36 | Markku Blomgren | ||
| Jaa, olikos siellä se katko vai? | ||||
|
11.11.2013 19:57 | Markku Blomgren | ||
| Ah, eli oli myös tuollainen Hkbar-vaunukin, jostain littera kummitteli mielessä. Jorman kommenttiin muistelen, että jossain välissä oli joitain yhdistelmävaunuja teräksen kuljetukseen kun kaikissa vetopeleissä ei ollut SA-kytkintä. Teppo tai joku muistanee litterat niille? |
||||
|
|
11.11.2013 19:53 | Markku Blomgren | ||
| Mitenhän toi piti nyt ymmärtää? Siis toi toinen lause, Joutsenossa on Stora-Enson saha. Reitti Vilppulasta taitaisi olla yhtä pitkä kumpaakin reittiä? Ainoa 'haksi' olisi junan suunnan muuton Haapamäellä ja Pieksämäellä sekä vetovoiman muutos joko Jyväskylässä tai Pieksämäellä. |
||||
|
11.11.2013 19:46 | Markku Blomgren | ||
| Yö riitti kuitenkin hinaukseen? Onkohan yksikkö edelleen liikenteessä? Onkohan moottoritelit identtiset ykkösen ja kakkosen kesken? | ||||
|
11.11.2013 19:41 | Markku Blomgren | ||
| Vaihtoehtoja tuolloin taisi olla vielä Turku ja Jyväskyläkin. Kilvistä ei ihan selviä, mutta veikkaisin Turkua määränpääksi. | ||||
|
10.11.2013 23:32 | Markku Blomgren | ||
| Ja toinen syy onkin sitten Linja-autot ja LAL...tarvitseeko kertoa enempää? | ||||
|
|
10.11.2013 23:31 | Markku Blomgren | ||
| Sitä miekin mietin, olisiko uusi reitti Vilppulasta? Missäs muualla on rataverkolla Metsä-Liiton sahoja? | ||||