Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2013 23:31 | Markku Blomgren | ||
| Sitä miekin mietin, olisiko uusi reitti Vilppulasta? Missäs muualla on rataverkolla Metsä-Liiton sahoja? | ||||
|
10.11.2013 20:40 | Markku Blomgren | ||
| En ehkä kirjoittanut datsaa oikein jotein laitoin tuon sic-termin siihen hieman heittona. Itse sic tulee latinasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sic | ||||
|
10.11.2013 20:38 | Markku Blomgren | ||
| Jotain 'painavaa', esim. rikkihappo joka väkevänä (98%) painaa luokkaa 1,98 Kg/l tai n. 2t/m3, en tosin näe syytä kuljettaa ko. ainetta kumpaankaan suuntaan, sillä rikkihappoa on suomessa tehty monella paikkakunnalla, mm. Lappeenrannassa. On toki muitakin painavia happoja, fosforihappo sopinee sarjaan (1,9 Kg/l). | ||||
|
10.11.2013 20:29 | Markku Blomgren | ||
| Niin, ja tuolla Nurmeksessahan voitaisiin pistää toi ykkösraide rullalle ja leventää nykyinen laituri tuohon kakkosen rinnalle...tai muuttaa vaihteita kaukokäytölle. | ||||
|
|
10.11.2013 20:27 | Markku Blomgren | ||
| Varmasti osasyy, varsinkin kun siirryttiin veturivetoisiin juniin joiden polttonesteen kulutus on suurempi kuin lätillä. Vankoillahan voitaisiin pysähtyä tiheämmin, mutta näissä meidän erityisolosuhteissa... | ||||
|
|
10.11.2013 20:23 | Markku Blomgren | ||
| Voisin jopa veikata, että silloisessa Neuvostoliitossa on se uudelleentehty lattia päätynyt vastaanottaja kombinaatin johtajan datsalle (sic!) rakennusmateriaaliksi. Äidin sen aikaisessa työpaikassa oli hieman sama jutttu, kun liittoon lähetettiin tavaraa, se piti pakata hienoihin puulaatikoihin... | ||||
|
10.11.2013 20:18 | Markku Blomgren | ||
| Olikos Hka:ssa automaattikytkin vain toisessa päässä vaunua ja sitten seuraajassa kummassakin päässä? | ||||
|
07.11.2013 18:46 | Markku Blomgren | ||
| Noni, nyt näyttää oikealta :D | ||||
|
07.11.2013 00:32 | Markku Blomgren | ||
| Juuh, jotenkin ajattelin, että Dv 11 oli Vv edellisessä litteroinnissa, mutta ei ollutkaan. Kerkesikös Dr 14 olemaan myös Vr? | ||||
|
06.11.2013 20:31 | Markku Blomgren | ||
| Aha, siinä ei ollutkaan symmetriaa, eli 1'D'2. | ||||
|
|
06.11.2013 20:30 | Markku Blomgren | ||
| Eihän vissiin muita väliraskaita höyryjä ollut kuin Jumbot (Tv1), Wilsonit (Tv2) ja Heikit (Hv1-5). Vaihtoveturit olivat joko kevyitä tahi raskaita. Mietityttää tosin, että miksi nuo Ruotsalaiset hätäapukoneet laitettiin raskaaseen sarjaan vaikka olivat kaiketi 4-6-0 vetureita kuten Heikitkin mutta olivatko sitten kuitenkin sen verran painavempia? Hr11 oli kai aikanaan 'raskas' mutta olisi sopinut kai paremmin väliraskaaseen sarjaan. Vemput kerkesivät tupla-v sarjaan, mutta voivotit (Move 21:set?) 'alennettiin' TyöVetureiksi....siis sarjamerkkimuutoksen aikoihin. Muutuikos vemppujen esi-isät, Vv11:set Dv-sarjaan ennen poistoaan? |
||||
|
|
06.11.2013 20:10 | Markku Blomgren | ||
| Se Aito ja Oikea Krokotiili, upea kuva. Ei kyllä krokotiilikaan mikään siro ole, mutta ovat ne silti tyylikkäitä koneita. Minkähänlainen voimansiirto tuossa 4/7-koneessa oikein on, numeroista pitäisi kai päätellä, että yksi isopyöräisistä akseleista on moottoriton, johtoakselien lisäksi, tyyliin 1'B-1-B'1 (menikö oikein?). | ||||
|
03.11.2013 20:54 | Markku Blomgren | ||
| Pitäisiköhän suomessakin alkaa käsittelemään kiskonharjaa(?) jollain tavalla, siis syksyin, jotta pidot eivät häviä niin tehkokkaasti. Esim. Englannissa (sic!) on käytössä RHTT-junia (RailHeadTreatmentTrain), jotka ymmärtääkseni pesevät kiskoilta lehtimössöt pois painepesureilla. Toinen tekniikka on levittää jotain 'mömmöä' kiskoille joka parantaa pitoa, mutta en tiedä, tehdäänkö tätä enään. Nimi ei tule mieleen, hmmm.... | ||||
|
31.10.2013 06:12 | Markku Blomgren | ||
| Hyvinkin mahdollista, ainakin yhden kappaleen jossa lukee 'jäljennös'. Ei nyt jaksa muistaa milloin valokopiokoneet kehiteltiin, jotenkin tuo ei kyllä näytä painokoneellakaan tehdyllä. VR:llä taisi olla oma kirjapaino kylläkin? | ||||
|
30.10.2013 21:48 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän näyttää siltä, että juna olisi matkalla Savonlinnan suuntaan, eli juna olisi tulossa pois sähköistyksen alta joka noihin aikoihin päättyi Imatralle. Vai onko sähköratapylväs sitten vain onnistunut rajautumaan pois tuosta kuvan vasemmasta laidasta? Vaikka 80-luvulla tuli hesan asemalla seikkaulta monet kerrat, en kyllä muista Savonlinnan pikajunaa. Turun pikureissa oli, ainakin parissa, vaunuja Uuteenkaupunkiin. |
||||
|
29.10.2013 23:08 | Markku Blomgren | ||
| Mitä noiden tuulipeltien oli tarkoitus tehdä, ohjata piipusta tulevaa savua korkeammalle vai? | ||||
|
29.10.2013 19:55 | Markku Blomgren | ||
| Olisikohan tuolla kokoonpanolla hinattu jonnekin uusi sähkömoottorijuna tai vastaava. Hieman vaikuttaisi sellaiseen käyttöön tarkoitetulta vaunustolta. Nk. barrier-vaunut. | ||||
|
29.10.2013 19:43 | Markku Blomgren | ||
| Näyttää tuo superjäreä Liebherr:kin olevan suomalaisomistuksessa. Ajattelin, että on vuokrakone jostain euroopasta, on meinaan sen kokoinen laitos, mutta toisaalta, pohjanmaallahan on ollut paljon tuuli-'myllyjen' pystytyksiä. Niissä toi kone on omiaan, eritoten ulottuman osalta, joskin kasaus kestää pari päivää... | ||||
|
29.10.2013 19:39 | Markku Blomgren | ||
| Kaksi vuotta, auts. Käviköhän ohjausvaunu peräti Italiassa korjauksessa, vai tehtiinkö korjaus kuitenkin Turussa? Mikähän oli kuljettajan reaktio tilanteessa, maihin vai rystyset valkoisena pitää kiinni mistä voi? Eikös pendon keula ole kolarivahvistettu, siis hieman samaan tyyliin kuin esim. Edo? Jykevät a-pilarit ja niin edespäin? | ||||
|
29.10.2013 19:31 | Markku Blomgren | ||
| Meinasinkin jo kysellä, että milloin näitä nähdään Edo:ssa. Olisikohan niin, että oranssit tarrat on Sm2:iin (ja viimeisiin Sm1:iin) ja vihreisiin tulee tuo 'huomio'-vihreä. Tarkoittiko punainen lippu, että vaunua ei saa siirtää, ko. vaunu taitaa olla maakaapelissa/ulkoverkkoon kytkettynä? |
||||
|
27.10.2013 23:02 | Markku Blomgren | ||
| Miten L-junat muuten ajavat Leppävaarassa? Tulevatko ne siihen bussien viereen (raide 1?) ja siitä sitten vaihdekujan kautta 'omalle' raiteeleen loppumatkaksi? | ||||
|
25.10.2013 23:14 | Markku Blomgren | ||
| Oliko tuolloin jo noita 'vinottain' kulkevia pikajunia, eli Turku - Jyväskylä/Joensuu vai minne sitten päättyikin? Olikos Jämsänkoski - Jyväskylä jo auki, muistan vain äidin höpisseen, että ensimmäiset vuodet (vuosimalli 74) minua jyskälään viedessä mentiin vielä haapamäen kautta, vieläpä makuuvaunussa/yöjunassa. | ||||
|
25.10.2013 21:00 | Markku Blomgren | ||
| Melkoiset rakennelmat tuolla porkkalassa, no kerkesiväthän he siellä 11 vuotta oleskella. Olen tuossa mietiskellyt, että jos tuo porkkalan vuokra-alue olisi pysynyt Neuvostoliiton hallussa sen 99-vuotta, niin oltaisiinko suunniteltu 'oikaisu' rantarataan, jottei tarvitse matkustaa porkkalan 'tunnelin' kautta? Tai siis, oliko sellaista ajatusta ilmassa noihin aikoihin, esim. 40-luvun lopulla? | ||||
|
25.10.2013 20:16 | Markku Blomgren | ||
| Onko toi lohkeileva maali jotain alkuperäistä maalausta vai suoja-ainetta? | ||||
|
25.10.2013 20:14 | Markku Blomgren | ||
| Kyllähän toi maalaus sopii tuolle ex-litterahirviölle ihan hyvin, melkein paremmin kuin muille vaunuille. Toi litteramuutos tosin jaksaa hieman ihmetyttää. | ||||
|
24.10.2013 21:59 | Markku Blomgren | ||
| Voi vain miettiä, miksi Haapamäkeä pidettiin hyvänä paikkana risteysasemalle? Olisihan Kolhosta lähteä 'suoraan' Keuruulle ja tehä risteysaseman sinne, radan tarkoitushan oli toki päästä Vaasaan jos oikein muistan lukeneeni, Jyväskylä oli toissijainen kohde? Ähtärissä on aika muhkea asemarakennus, joten olisikohan siitä suunniteltu 'seinäjokea', eli risteysasemaa pohjoisen suuntaan? |
||||
|
24.10.2013 21:51 | Markku Blomgren | ||
| Huilut... Kiitos jo toisista nauruista, hauskoja nimityksiä kyllä :D | ||||
|
|
24.10.2013 20:19 | Markku Blomgren | ||
| Hieman hölmöä verrata nykyaikaisia high-bypass ohivirtausmoottoreita vanhoihin low-bypass moottoreihin, koska itse perustekniikka on pysynyt samana, mutta kaikki muu onkin sitten muuttunut, ja paljon. Nakkikannumoottorit...voi kiesus, tuollaista nimeä en ole niille kuullutkaan, mutta erikoisesti muotoillut olivat kyllä. Itse muista joskus Helsini-Vantaalla koneita katselleeni, siis silloin joskus 30 vuotta sitten, kuinka mahtavan äänet Venäläisillä koneilla oli, osasyyna sikäläinen tekniikka, osittain kaiketi myös lähes suorasuihkumoottorit, jotka pitävät armotonta möykkää. |
||||
|
24.10.2013 20:10 | Markku Blomgren | ||
| Haapamäki hiljalleen hiljenee... Parkanon baanan ja Jämsänkoski - Jyväskylä tunneli baanan avaamisten jälkeen Haapamäki käytänössä kuoli pystyyn, jos niin ajatellaan. No, saatiinpahan hieno museovarikko, vaikka onkin keskellä ei mitään. |
||||
|
|
24.10.2013 20:07 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko Porkkana Helsinki - Seinäjoki junassa joka jakaantui Tampereella, vai jakaantuiko, jossain siitä keskusteliin paljonkin. Olisiko junanumero P 43? | ||||
|
24.10.2013 20:01 | Markku Blomgren | ||
| Vaikka tavarajunaveturiksi onkin merkitty, Ristoa voidaan kyllä pitää sekajunaveturina, hieman niinkuin Dv12 nykyään, ja miksei silloin nuoruudessaankin :D | ||||
|
23.10.2013 23:04 | Markku Blomgren | ||
| En muista oliko suomalainen viritys, mutta olikohan jossain VR:n historiikissä kuva traktorista joka oli varustettu kiskoilla liikkumista varten, kuva oli varmaan jostain 70-luvun lopulta tai 80-luvun alusta? Ja kyseessä siis ihan perinteinen 'farmi'-traktori, kenties MF? | ||||
|
23.10.2013 21:51 | Markku Blomgren | ||
| Toi satakunnan kierros taisi olla ensimmäinen syysretkeni, menomatka tuli seisottua ajopään ohjaamossa... No, nuorena sitä jaksoi.... |
||||
|
23.10.2013 20:59 | Markku Blomgren | ||
| Niinpä. | ||||
|
23.10.2013 20:59 | Markku Blomgren | ||
| Oliko Krokotiilin pyörästöt kytketty yhteen, siis pyörästökokonaisuudet, miten niitä nyt kuvailisi... Olikos Krokon tyyppimerkintä Ae 6/8, muistelisin, että vetäviä pyöriä olisi ollut 8 per 'teli' plus ohjausakseli? Mikähän oli tuon teliratkaisun idea? Ovatkohan moottorit 'axle hung'-tyyppiä? Liekö rakenne vain jätetty edellisestä veturityypistä? Vaihtovirtakone koska sellaisen langan alla kulki? |
||||
|
|
23.10.2013 20:48 | Markku Blomgren | ||
| Tarkoitan epätavallisuudella juurikin veturin suunnittelua. Se on jopa siro venäläiseksi veturiksi, kun ne muuten olivat melkoisia kolosseja. Tietysti tuolloin matkustajajunat olivat kaiketi kevyempiä kuin tänä päivänä (niin Venäjällä kuin täällä meillä). | ||||
|
|
23.10.2013 20:22 | Markku Blomgren | ||
| Siinä veturi Proxionille, vaan mainitsiko joku, etteivät nämä Venäläiset veturit läpäise EU-direktiivejä tjsp? | ||||
|
|
23.10.2013 20:20 | Markku Blomgren | ||
| Aha, epäilinkin tätä joksikin protoveturiksi, melkoinen möhkäle... | ||||
|
|
22.10.2013 23:51 | Markku Blomgren | ||
| Hieman epätavallinen neuvostoveturi, isoilla pyörillä. Löytyy myös tuo vihaamani belpaire-tulipesä (firebox?) joka on vielä tuossa aika pieni, johtuen osin veturin leveydestä. Jossain Englannissa melkein veturin levyinen, niin miten kuski näkee ulos... Onneksi suomessa ei otettu käyttöön, saatiin siistejä suorakattilaisia koneita. Hienoja kuvia Juhalta. |
||||
|
21.10.2013 23:39 | Markku Blomgren | ||
| Mahtavatko nuo mahtua meillä ilmajohtohen alle? Tuolla naapurissa noi johtimet kun taitavat olla metrin korkeammalla.... | ||||
|
20.10.2013 18:23 | Markku Blomgren | ||
| No huh HUH, toisessa kuvassa 'normaali' syksy ja tässä melkein keskitalvi... | ||||
|
20.10.2013 18:22 | Markku Blomgren | ||
| Upea kuva ja äänet lieneet olleet mukavat? :D | ||||
|
20.10.2013 18:21 | Markku Blomgren | ||
| Onko pikkukuvassa muuten kohtaus tiedossa kun ykköslaiturillakin on tuota populaa? Sähköistys ei tainnut olla vielä valmis Ouluun asti? | ||||
|
20.10.2013 00:03 | Markku Blomgren | ||
| 1150 kuuluu tosin Keitele Museolle, muuten mukava kuva. | ||||
|
16.10.2013 18:04 | Markku Blomgren | ||
| Oman kuvan kommentointi on kyllä vähän.... Ja tiedoksi, noi pönttöjunat menee kyllä Vainikkalaan. Jatkakaa... :D |
||||
|
15.10.2013 06:00 | Markku Blomgren | ||
| Onko kyllästämölle raideyhteys ja jos on, niin mistä se sinne on johdettu? | ||||
|
14.10.2013 20:10 | Markku Blomgren | ||
| Muutama rekkalastillinen pölkkyjä. Montakohan menee yhteen kuormaan, hmm... :D | ||||
|
13.10.2013 19:37 | Markku Blomgren | ||
| Ja siihen lienee syynä se, ettei Lahdessa ole päivystävää henkilökuntaa, joka hoitaisi junien katkomiset ja jarrujen tarkastukset. En tiedä sitten, onko Lahdessa arkisin omaa henkilökuntaa (siis VR-Cargon puolella) joka hoitaa sitten Heinolan ja Loviisan junien työt vai tuleeko niiden henkilökunta Kouvolasta? | ||||
|
13.10.2013 19:32 | Markku Blomgren | ||
| Pendoihin olisi kaiketi voinut teettää aikanaan lisävaunuja, jopa 'kokonaisen' kolmivaunuisen välipalan ilman ohjaamoa tietenkin, JOS VR:llä olisi siihen ollut halua (en toki tiedä tutkittiinko asiaa ollenkaan). Nythän esim. Englanin pedolinot (class 390) saavat lisävaunut. Samaan ajatukseen voisi vielä lisätä, että olisi ollut mukava nähdä myös Sm4:ssa lisävaunu, koska molemmat vaunut ovat moottorivaunuja, niin moottoriton lisävaunu välissä olisi lisännyt paikkalukua ja hieman helpottanut kaluston kierrätystä (4x Sm4 -> 3x Sm4(3-vaun.)). |
||||
|
13.10.2013 19:06 | Markku Blomgren | ||
| Jaa, tekiväthän ne Hangonradan veturit sitten ihan normaalin elämäntyön, höyryveturiksi siis. Kuviahan noista ei paljoakaan taida olla johtuen ajanjaksosta jolloin valokuvaus oli vielä uutta ja kallista puuhaa? | ||||
|
|
12.10.2013 18:40 | Markku Blomgren | ||
| Mitenkäs kävi Hanko-Hyvinkää Rautatien vetureille, jos oikein muistan, nekin olivat 4-4-0 (tai 2'B') pyörästöisiä? Ja taisivat olla oikeita 'Amerikaanojakin'? Veturit taisivat hävitä aika nopeasti kun yhtiö päätyi VR:n käsiin? | ||||