Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.10.2013 18:40 | Markku Blomgren | ||
| Mitenkäs kävi Hanko-Hyvinkää Rautatien vetureille, jos oikein muistan, nekin olivat 4-4-0 (tai 2'B') pyörästöisiä? Ja taisivat olla oikeita 'Amerikaanojakin'? Veturit taisivat hävitä aika nopeasti kun yhtiö päätyi VR:n käsiin? | ||||
|
11.10.2013 23:49 | Markku Blomgren | ||
| Ehkei niille suunniteltukkaan kovin pitkää käyttöikää, noihin aikoihin tekniikka kehittyi kuitenkin huimaa vauhtia samoin kuin liikennöintinopeudet, siis täällä perähikiällä. Jossain keskieuroopassa päästeltiin kahtasataa, niin meillä 110 oli hurja nopeus. Sitten tuli alstit ja porkkanat, sn 140...muttei rataa jossa sellaisia nopeuksia olisi voinut ajella. Kuinkahan monessa paikassa nelkku kiitojunarunkoineen tuota 110:tä sai päästellä, Helsinki - Tampere? Ja olikohan jossain vaiheessa puhetta, että eivät olleet mitään raketteja kiihtymään, olisiko jopa porkkana ollut nopeampi? Rupesin miettimään, että eikös noissa ollut samankaltaiset tehot, nelkussa 2x 400hv ja samoin porkkanassa, vai lähtikös bredasta enempi hummia? | ||||
|
11.10.2013 19:41 | Markku Blomgren | ||
| Mitenköhän päämuuntaja on kestänyt kohotetun jännitteen, vai onko sitä kohotettu vasta junan ollessa liikkeellä? Eihän se muutenkaan ollut täysimittainen juna siinä ennätysajossa. Taurus varmasti ollut vakiokuntoinen, joskin jotain on varmaan pitänyt tehdä tekniikalle, jotta ohjausjärjestelmä on suostunut kovaan vauhtiin. |
||||
|
11.10.2013 19:16 | Markku Blomgren | ||
| Panssarihaupitsi, siis panssari ja haupitsi... Sopisikohan myös telatykki tai telahaupitsi? Self Propellet Artierly Engelsmannille, eli itse liikkuva tykki. Kääntyykö muuten tuo ty...haupitsitorni? Voidaankohan käyttää tarvittaessa suoratähtäyksellä tankintuhoajana? |
||||
|
03.10.2013 19:00 | Markku Blomgren | ||
| Toi Jyväskylän aamuporkkana jäi kyllä mieleen, sillä tultiin melkein joka kerta mummolasta takaisin ja herätys oli hieman turhan aikaisin, juna taisi lähteä klo 9? Paluujuna lähti joskus kuuden maissa illalla ja taisivat olla ainoat suorat junat ko. välillä noihin aikoin. Kello 13 lähtenyt juna taisi olla perjantaijuna joka oli myös suora, joskin vaunujuna ja meniköhän siinä samalla runko Poriinkin? Olisiko ollut jopa alstikalla Helsingistä asti? | ||||
|
02.10.2013 19:26 | Markku Blomgren | ||
| Eikös Turku - Joensuu junia ollut kolme tai neljä päivässä mukaanlukien yöjuna? Oliko toi H 101 jatkoa P 101:lle vai oliko sellaista? | ||||
|
30.09.2013 21:01 | Markku Blomgren | ||
| Meinasin jo itsekin mainita, että P9 oli noihin aikoihin viimeinen kaukojuna poispäin, en muista tuliko Helsinkiin vielä joku sen jälkeen. Joku Jyväskylän junan tuloaika oli puolen yön aikoihin, mutta vasta myöhemmin, ehkä 90-luvulla. Muistelen muutaman kerran katselleeni tuo P9:n lähtöä jonka jälkeen sitten kotia kohti, huh huh. Toi savonradan yöpikuri oli aika show, juna peräytettiin asemalle, veturi irti ja odottamaan jotta vemppu toi autovaunun väliin ja taas linjakone kiinni. Taisipa kerrankin tuo autovaunu olla sellainen yksikerroksinen avovaunu jonka litterasta ei ole hajua, mutta olikohan niissä 1500:nen läpiveto, oli meinaan kylmähkö talvi... |
||||
|
30.09.2013 20:53 | Markku Blomgren | ||
| Asemalla näyttäisi olevan hieman enemmän ja vähemmän junaa, olisiko linnan oopperajuhlat menossa ja paikalla joku lisäjuna? Eikös jo tuohon aikaan Savonlinnan normaaliliikenne ollut Dv12+pari sinistä vaiko vielä lättiäkin? | ||||
|
30.09.2013 20:38 | Markku Blomgren | ||
| Jos tehtaiden omistajat eivät halua, että tehdasalueita ei kuvat, heidän täytyy rakennuttaa tarpeeksi korkeat betoniaidat niiden ympärille...niin, ja kupoli päälle, ettei ilmakuviin joudu poloinen tehdas... | ||||
|
30.09.2013 20:33 | Markku Blomgren | ||
| Mitäs Kasp:eissa kuljetettiin, lasihiekkaa vai jotain paperiteollisuuden tarveainetta? | ||||
|
|
29.09.2013 21:14 | Markku Blomgren | ||
| Taisi olla tämä yksi poikkeus enään noinhin aikoin. Olikos tuo nyt sitten P79/81 vaiko peräti P13 (vai millä numerolla Hki - Joensuu - Oulu juna kulkikaan?) Sillä oli mielestäni myös pysähdys Keravalla. | ||||
|
29.09.2013 18:12 | Markku Blomgren | ||
| Höh, katselin vain noita kohtuu isoja kääntöpyöriä. No, siehän olit siellä, joten uskokaamme kuvaajaa. | ||||
|
|
29.09.2013 17:54 | Markku Blomgren | ||
| Eikös tuo ole muuten traverssi vai mikä se nimi olikaan, eli sivuttain liikkuva 'kääntö'-pöytä :D | ||||
|
26.09.2013 21:09 | Markku Blomgren | ||
| Uusi vaihde pitänee kaiketi nostaa pois omalta kuljetusvaunultaan ja laskea maahan (tai kiskojen päälle) josta tämä saa sen otettua 'kouriinsa'? | ||||
|
23.09.2013 18:57 | Markku Blomgren | ||
| Harmi, kohtuu symppaattisen oloisia koneita, siis Liiton peruiksi... Videoilta kuunneltuna vaikuttaisi kovin nopeakäyntiseltä moottorilta, hieman kuin alstia kuuntelisi. |
||||
|
23.09.2013 18:41 | Markku Blomgren | ||
| Eikös se vastapainoklunssi ollut nimenomaan voimansiirron vastapaino? Vai tasoitettiinko niillä myös kulkuominaisuuksia? | ||||
|
23.09.2013 18:35 | Markku Blomgren | ||
| Olikos toi VL23 niitä vierailuvetureita joilla käytiin Vainikkalassa? | ||||
|
23.09.2013 18:33 | Markku Blomgren | ||
| Nämä D1-moottorijunat olivat kyllä mielestäni kohtuu tyylikkään näköisiä. Olisivat nämä varmaan toimineet suomessakin, porkkanoiden sijaa siis. Moottori turvallisesti korin sisällä esimerkiksi. Tietenkin olivat meikäläisittäin todella askeettisia, mutta sen asianhan olisi silloiset VR:n konepajat hoitaneet helposti, samoin kuin 'ehkä' uusien moottoreiden asentamisen. No, saatiin porkkanat ja niihin ollaan tykästytty (argh). | ||||
|
22.09.2013 19:01 | Markku Blomgren | ||
| Ei mennyt aikaa kun on sopiva yhteys... Itsekin yritin kaivella karttoja, mutta tuli hieman liiankin vanhoja, no, etsivä löysi. :D |
||||
|
|
22.09.2013 18:28 | Markku Blomgren | ||
| Eli käväisi tuossa 'joen' vierustalla, mutta ylittikö joen nykyisellä kohtaa? Niin, ja kiitos Jimille, mietinkin, että mistä tuon kurvin olisi nähnyt, mutta erottuihan se tuostakin. |
||||
|
|
21.09.2013 23:51 | Markku Blomgren | ||
| Kummalta puolen 'kalliota' rata kiersi? | ||||
|
21.09.2013 21:54 | Markku Blomgren | ||
| Ainakin tuosta vasemmanpuoleisesta ovesta(?) maali lähtisi hieman lastaa näyttämällä. Onkohan alla sitten petsi ja lakkaus? Hienolta se kuitenkin näyttää. | ||||
|
|
21.09.2013 21:45 | Markku Blomgren | ||
| Pehmä pohja kenties? Jos pelkäsivät painavien pylväiden uppoavan suohon. Tuo sahan aluehan oli(on edelleen) täyttä suota. Taitaa suurin osa niille maille rakennetuista rakennuksista olla osittain upoksissa... | ||||
|
18.09.2013 21:30 | Markku Blomgren | ||
| Pöh :D JA tosiaan, uusilla osuuksillahan ajetaan tosiaan 3rd-rail moodissa, eli ne junat lienevät sitten vain 750V-versioita. |
||||
|
18.09.2013 19:24 | Markku Blomgren | ||
| Meinasinkin jo kysyä, että onko veturi tehty 3d-tulostamalla? Ymmärsin, että joitakin alstikoita on tehty ko. tekniikalla, kenties muutakin suomi-kalustoa? | ||||
|
18.09.2013 19:21 | Markku Blomgren | ||
| Eikös yöjunilla ole 'nimet', se, että käytetäänkö niitä enään markkinoinnissa, on kokonaan toinen juttu? | ||||
|
|
18.09.2013 19:19 | Markku Blomgren | ||
| Junathan ovat myös kaksineuvoisia, eli liikkuvat sekä Undergroundin 4th-rail järjestelmällä kuin myös 25kV ilmajohdon alla. Nykyäänhän tuo Overgrounding reitti kiertää lähes koko kaupungin. Tuo samoja raiteita juttu pisti hieman mietityttämään, mutta ainakin Richmondin päässä näin tapahtuu, osan matkaa ajetaan samoilla raiteilla District-linjan yhden haaran kanssa. Ja nyt kun tuli mieleen, niin tosiaan, ainakin toistaiaseksi ajetaan Bakerloo-linjan kanssa samoilla 'raudoilla' osan matkasta West Coast Mainlinen (WCML) rinnalla. Jossain vaiheessa Bakerloo-linjaa ollaan jatkamassa Watford Junctioniin asti jolloin Overground lakkaa liikennöimästä tuota linjaa. | ||||
|
18.09.2013 19:11 | Markku Blomgren | ||
| Nuohan ovat todellisia 'Tuubeja', eli yhtenäisiä junia. Edeltäjät, A60- ja D-stock muodostuivat 4-vaunun junista. A60 oli Metropolitanin kalustoa joka korvattiin vaunun pidemmällä S8-stockilla, eli muuten identtinen tuon kuvan S7:n kanssa joilla taas korvattiin D-stock (ja osittain C-stock...hmm). | ||||
|
17.09.2013 21:37 | Markku Blomgren | ||
| Menneenä kesänä taisi olla muutamalla A4-sarjan Pacific-veturilla poikkeuslupa ajaa 90mph kun 'normaali' museohöyryjen suurin sallittu on 70mph, eli liki 120 km/h. Olisihan se hienoa, jos pekalla saataisiin huristella satasta, mutta eipä taida onnistua suomen poikkeusolosuhteissa. Museokaluston suurin sallittu nopeus taitaa olla 70 km/h junana ja 35 km/h vaihtotyöyksikkönä. Jos junana ajettaessa on esim. Tk3 hinauksessa, suurin nopeus lienee 60 km/h (Tk3 suurin sallittu nopeus). Onhan toki Hyvinkäällä alsti jolla saa ajaa 110 km/h, mutta onko se sitten enään museoveturi vaiko jotain muuta... |
||||
|
16.09.2013 19:02 | Markku Blomgren | ||
| Ja nyt kun mainittiin noi Hr2-3 koneet, niin olivatko ne uusia vetureita vai jo käytössä ja sittemmin kav...levennetty suomeen sopiviksi? Eivätkös ne poistuneet käytöstä aika nopeasti? | ||||
|
|
16.09.2013 00:20 | Markku Blomgren | ||
| Mitä muuten tapahtui noille Tv3:lle, pistettiinkö paloiksi sodan jälkeen vai palautettiinko naapuriin? | ||||
|
14.09.2013 23:53 | Markku Blomgren | ||
| Eli Lappeenranta saa 'taas' oman IC:nsä... Aika näyttää, kauanko se kestää, ehkä yhden aikataulukauden... |
||||
|
13.09.2013 20:05 | Markku Blomgren | ||
| Veikeän näköiset noi laipattomat pyörät tuossa keskellä. Miksiköhän kattila on sijoitettu noinkin ylös, vai onko kyseessä sitten hieman näköharhaa, koska pyörät ovat aika pienet? | ||||
|
05.09.2013 04:23 | Markku Blomgren | ||
| "Sähkölätät" valmisti Valmet 1950-luvulla silloiselle Suomen Valtion Rautateille sarjaan Dm7. Jossain vaiheessa, olisiko ollut 70-/80-lukujen taitteessa joistakin ylimääräisistä vaunuista tehtiin tälläisiä Ttv-vaunuja joilla huollettiin sähköradan ilmajohtoja. Vielä silloinkin omistaja oli yllämainittu VR, myöhemmistä omistuksista en sitten olekkaan varma, annettiinko nämä kenties VR-Trackille vai ovatko viimeisetkin vielä nykyisen VR Oy:n omistuksessa. Sähköradat Oy:llä ei ole Ttv:itä tainnu olla ollenkaan, heillä taisi olla/on edelleen ihan oma kalustonsa(?) | ||||
|
03.09.2013 17:35 | Markku Blomgren | ||
| Olikos/onkos noilla main joku vedenjakajana tai vastaavan tiedetty paikka, ehkäpä juurikin tuo bifurkaatiojärveen liittyvä tekijä, muistelen vain, että paikalla pysähdyttiin MRY:n syysretkellä joskus iäisyys sitten (kalustona Dm10) ja ihasteltiin tuota hienoa paikkaa. Olisiko 10-15 vuoden aikana veden pinta vain laskenut niin voimakkaasti, että järvi on jakaantunut kahtia? | ||||
|
02.09.2013 19:29 | Markku Blomgren | ||
| Kyllä olivan mukavan kokoisia kantoja...tai siis kantaosia. Raideleveys varmaan joku erikoisempi, koska se oikeasti näyttää tosi leveältä. | ||||
|
29.08.2013 18:06 | Markku Blomgren | ||
| Eli parempi ratkaisu olisi deeverinkin kohdalla käyttää ystävyyssidettä vapitin sijaan jälkimmäisen ollessa tosin 'nopeampi' (ilmajohdot pitää kuitenkin kytkeä). | ||||
|
|
28.08.2013 23:35 | Markku Blomgren | ||
| Kaalihäkki nykii joka tapauksessa, joskin kuljettajan taito voi pelastaa jotain, mutta kun liitos on ystävyysraudalla niin se jää pakostakin löysäksi. Marsuissa taitaa olla jo kaikissa unilinkit joten välin saa kiristettyä? | ||||
|
28.08.2013 20:11 | Markku Blomgren | ||
| Eli siis: pitääkö lämpötilan olla jopa suurempi kuin Karin mainitsema 800 astetta? Jonkin kuvan yhteydessä kyselin hiilipolttoisen veturin (1009 oli siinä kyseessä) pesän lämpötilaa kun pääsee muodostumaan laavapesiä (vai mikä se nimi nyt olikaan) huonosta hiilestä. Vastauksena oli jopa 2000 astetta? Onko sitten puukattila 'kylmempi' kuin hiilikattila, tai siis pesä. | ||||
|
28.08.2013 19:57 | Markku Blomgren | ||
| Eli homma pelasi jotenkin näin: kammella moottori käyntiin, kun oltiin valmiina lähtöön, niin jostain vipstaakista 'kaasu auki' ja loput säädöt sitten vivuilla? | ||||
|
28.08.2013 19:44 | Markku Blomgren | ||
| Hmm, olinkohan samalla reissulla mukana. Muistan käyneeni jollain reissulla, mutta en vain muista miten sinne tulin, jotenkin VR:läiset yhteydet pelasivat... | ||||
|
27.08.2013 21:53 | Markku Blomgren | ||
| Vieläkös Kolarin juniin/junaan riittää valakoita vai onko jouduttu siirtymään jo deeverivetoon? | ||||
|
27.08.2013 21:52 | Markku Blomgren | ||
| Jos oikein olen ymmärtänyt, niin ainakin kerrostalojen näytöt saavat tietonsa gps:ltä jolla ohjeistetaan myös kuulutukset. Voisin veikata, että pupuissa on sama juttu. | ||||
|
27.08.2013 00:07 | Markku Blomgren | ||
| Montakohan opastinjärjestelmää kohta rataverkolla oikein on. Jos tuonne kerta vasta päivitettiin opastimet, niin miksei niitä uudenmallisia joita Pasilan ympäristöön on ilmestynyt? Vai tulivatko nämä ennen niitä? Joka tapauksessa, ovat oikein tyylikkään näköisiä, saisivat vaikka pitäytyä tälläisissä 'perinteisissä' opastimissa. | ||||
|
26.08.2013 19:49 | Markku Blomgren | ||
| Onko noita 'varasto'-jonoja koetettu liikuttaa milloin viimeksi? Vai jokohan ovat ruostuneet paikoilleen? | ||||
|
25.08.2013 23:37 | Markku Blomgren | ||
| Olisikohan 7-800t lähellä, edamit yksistään lähes 500t. | ||||
|
24.08.2013 23:43 | Markku Blomgren | ||
| Google Mapsin kuvassa ko. raiteella neljä pyttyä... :D | ||||
|
23.08.2013 19:26 | Markku Blomgren | ||
| Totta, tosin tossa junassa on kuitenkin 'vain' 5 makuuvaunua, 'puhtaassa' Roin junassa olisi kai saman verran omassa nipussa plus sitten ne pari Turusta tullutta jotka kaiketi liitetään veturin perään, eli käytännössä samaan nippuun muiden makuuvaunujen kanssa? | ||||
|
|
23.08.2013 19:05 | Markku Blomgren | ||
| Voisiko tuo olla Kemijärveläinen kun on makuuvaunuja kummassakin päässä, muissa pohjoisen yöjunissa taisi olla makuuvaunut yhdessä 'kasassa'? | ||||
|
20.08.2013 05:34 | Markku Blomgren | ||
| Kiitokset Kimmolle. Itseäni sotki noi roomalaiset numeraalit mallien perässä ja pidin niitä kokonaan eri koneina, mutta sittemmin selvisi, että ovatkin vain eri lailla muokattuja, eli III-malli tehtiin kovemmille nousuille jossa nopeus ei ollut tärkeä, vaan teho. Olisihan se ollut hienoa saada suomeenkin tuon tapainen veturi kaalihäkkien sijaan, mutta politiikka oli mitä oli... |
||||
|
|
20.08.2013 00:02 | Markku Blomgren | ||
| Kyllähän tuo ihan komia on. Katselin wikipediasta, että veturilla on hieman samanlainen historia kuin Sr1:llä, joskin ensimmäinen veturi valmistettiin hieman aikaisemmin kuin Sr1. Tiedä sitten veturin tekniikkaa, lienee kuitenkin vanhempaa tekniikkaa kuin Sr1, tietäneekö Kimmo? | ||||