Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.03.2012 21:21 | Markku Blomgren | ||
| Jokohan Lahdessa mietitään, että voikun voitaisiin rakentaan tohon ratapihan paikalle taloja, eihän siinä vaunujakaan juurikaan säilytetä. Ja ne parikin junaa vain kierrättävät veturin ympäri ja suuntaavat Kouvolaan. Aamulla toki toisinpäin ja suuntaavat sitten Heinolaan tai Loviisaan/Valkoon. | ||||
|
23.03.2012 20:09 | Markku Blomgren | ||
| Vedettiinköhän noilla tai edeltäjillään jopa tavaravaunuja hiljaisimmilla radoilla? Muistan jostain Märklinin kuvastosta sellaisen yhdistelmän, mutta lieneekö sillä mitään tekemistä normaalien käytäntöjen kanssa? | ||||
|
22.03.2012 17:02 | Markku Blomgren | ||
| Oliskos henkilöauto Datsun 100A, 'nokallinen' kuorma-auto BedFord ja toinen lienee Volvo. | ||||
|
21.03.2012 19:24 | Markku Blomgren | ||
| Pieni korjaus omaan kirjoitukseeni: suola Kemira Chemicalsin tehtaalle Lapppeenrannassa tuodaan siis Mustolasta eikä Kotkasta... | ||||
|
|
20.03.2012 23:04 | Markku Blomgren | ||
| Onko raakasuolaa kuljetettu raiteilla suomessa? Kaiketi joskus kloorinvalmistuksen alkuaikoina kun muita kunnollisia kulkupelejä ei ollut. Onkohan FinnishChemicalsin (mikälie nykyään) tehtaalle Lapppeenrannan Joutsenoon kuljetettu suolaa raiteilla vai olikohan tehdas sen verran uusi, että suola on alunperinkin tuotu rekoilla Mussalosta? | ||||
|
19.03.2012 17:24 | Markku Blomgren | ||
| Oliko Chfy:ssä SA-kytkin toisessa päässä vai oliko vielä joku vaunu Sibben vakiokokoopanossa välissä jossa tuo SA oli? | ||||
|
|
19.03.2012 03:40 | Markku Blomgren | ||
| Onkos noita pyöreäkattoisia ravinteleita viherretty vai maalaankohan ollenkaan? | ||||
|
|
18.03.2012 19:13 | Markku Blomgren | ||
| Toi sininen vaunu välissä näyttää hieman orvolta, vaikka ravintelin kanssa samaa muotoa omaakin. Onkohan 160:n sininen vai onko junan sn:ää jouduttu pudottamaan ko. vaunun takia vai lieneekö sitten aikataulunopeus 140 sielläkin missä 160 on mahdollinen? | ||||
|
17.03.2012 21:18 | Markku Blomgren | ||
| HMVY:ltä olisi voinut lainata Ensimmäisen Luokan teräskorin junaan mukaan, että nykynuoret olisivat nähneet kuinka 'ennen' matkustettiin tyylillä. Ja olikos yhtään alkuperäistä Eit:iä jäljellä? Tai ensimmäisiä suomessa valmistettuja teräskoreja? | ||||
|
17.03.2012 21:14 | Markku Blomgren | ||
| Aika hiljaista on. Jos olen oikein käsittänyt, Hämeenlinna on hieman kärsinyt aikanaan eri linjauksien takia. Ainakin muista lukeneeni, että Hämeenlinnasta suunniteltiin risteysasemaa, mutta se jäi sitten tapahtumatta. Asema itse on mahtava, ja osittain jopa 'outolintu' muiden rataosan asemien seassa. Ja tietysti se, että itse kaupungin keskusta on kilometrin päässä asemalta ei asiaa auta... | ||||
|
08.03.2012 18:57 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko niitä ruvettu käyttämään sahatavaran kuljetukseen? Olikos niissä keskisalko tuossa pressun takana? Hmm, ja eikös liikenteessä ollut ainakin yksi koevaunu sahatavaran kuljetukseen joka hieman Hai:ta muistuttaa (pressut)? | ||||
|
06.03.2012 01:41 | Markku Blomgren | ||
| Jatkettaisiin saman tien eläintarhan puolelle, voisi vetää kivasti väkeä ainakin kesäisin. Talvella kiskolle kasaantuva lumi voisi aihetuttaa hieman ongelmaia... :) | ||||
|
01.03.2012 00:01 | Markku Blomgren | ||
| Savonlinna? | ||||
|
27.02.2012 18:59 | Markku Blomgren | ||
| Huomioidaanko se sitten aikatauluissa jos kohtuu raskaassa junassa onkin tuplan sijasta vain yksi deeveri joka kyllä pystyy ko. junan vetämään, mutta vaivoin. Eli jos matkanteko muuttuu mateluksi kovimmissa mäissä. Vai pitääkö sitten kauko-ohjaajan vahtia ko. junaa enemmän, ettei se viivytä muita kulkijoita. Eikös deevereillä ollut jotain vaihteistojen ylikuumenemisongelmia jos koneesta revitään täyttä tehoa pidempiä aikoja täystonnijunan kera? | ||||
|
27.02.2012 00:44 | Markku Blomgren | ||
| Jaa, olikos Androidin rakennettu Linuxin kernelin päälle? | ||||
|
|
26.02.2012 22:48 | Markku Blomgren | ||
| Kyllähän pienen, Linuxia pyörittävän tietokoneen on saatu kutistettua kovin pieneksi, en muista tarkkaa kokoa, mutta riittävän pieneksi mahtumaan näytön kotelon sisään. Onhan lähes kaikissa uusimmissa telvisioissakin sisällä tietokone koska niistä löytyy kaikenlaisia ominaisuuksia. Muistelen Lappeenrannassa seuranneeni kuinka yksi tuollainen näyttö oli pitkät ajat käyttöjärjestelmän (tai BIOS:n) alkunäytössä ja odotti käyttäjältä napin painallusta.... | ||||
|
25.02.2012 01:59 | Markku Blomgren | ||
| Valmistaja VR Pasilan Konepaja 1976 litteralla Eht. Muutostyö yhdysliikenteeseen sopivaksi VR Oy Turun Konepaja 1999. | ||||
|
|
24.02.2012 23:04 | Markku Blomgren | ||
| Sininen entinen ensimmäisen luokan hyttivaunuhan tuo ollut, lisää tietoja: http://vaunut.org/kuva/74085?a=1 | ||||
|
15.02.2012 20:44 | Markku Blomgren | ||
| Kyllä se Pitäjänmäkeen sopii aika hyvin, tuon linkin ylin kuva on aika samanlainen, jonkin lisäosan asema menettänyt tuosta kellon alta ja kioski on hieman muuttunut. | ||||
|
14.02.2012 15:56 | Markku Blomgren | ||
| Rupesin miettimään, että miksi välisuojastusopastin (lähimpänä kuvassa) näyttää vihreää kun tulotolppa on punaisena, mutta ei kai toi tolppa katso kuin että jakso on tyhjä. Jos tuossa välillä seisoisi juna tulotolpalla niin välisuojastus näyttäisi kai keltaista...vai kuitenkin punaista. Esiöt eivät taida näyttää kuin vihreää tai keltaista? | ||||
|
11.02.2012 16:35 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko kyseessä jokin hieman erikoisempi, aikansa tekniikalla kehitetty vaihtovirta viritelmä? Muistan nähneeni jotain kuvia jostain Italiasta jossa käytössä oli samantyyppinen ratkaisu kahdella rinnakkaisella ajojohtimella ja vetureissakin oli virroittimia enemmän ja vähemmän. Olisiko ollut joku kaksi-vaihe järjestelmä? | ||||
|
11.02.2012 16:33 | Markku Blomgren | ||
| Kyllä se näyttää jonkin verran leveämmältä. Kuitenkin muistaen, että nämä Shinknasenit tehtiin alunperinkin 'normaali' raideleveydelle, 1435mm joskin aika reilulla leveydellä. Japanilaisittain normaali raideleveyshän on metrin luokkaa (1067mm). | ||||
|
11.02.2012 16:29 | Markku Blomgren | ||
| Sitten varmaankin ehta raaka (ihmis)lihasvoima? | ||||
|
05.02.2012 23:36 | Markku Blomgren | ||
| Itsellä menee aina sekaisin noi mallien 'scalat', eli minkä kokoinen esim. tuo kuvan veturi on luonnossa (siis malli, ei oikea...)? Olikos muuten noissa Baldwinin koneissa kaksitahtidieselit vai oliko ne AlCo:n koneissa? Äänimaailma oli kaiketi ihan omanlaisensa jos oikein olen ymmärtänyt... | ||||
|
04.02.2012 19:26 | Markku Blomgren | ||
| Jahas, Jouni täällä jo selvittikin tuon veturijätin tyyppimerkinnät salat... :) | ||||
|
04.02.2012 19:25 | Markku Blomgren | ||
| Se kolmosen näköinen venäläinen kirjain käännetään ymmärtääkseni e-kirjaimeksi, eli veturin tyyppi on 2TE116. Ei taida seepra (Dr14) yksin saada noita täysiä roikkia ylös ja yleensä 'mukana' on Dv12-pari antamassa hieman vauhtia. | ||||
|
04.02.2012 04:10 | Markku Blomgren | ||
| Palautuuko runko sitten yöllä 'jollain' viivalla takaisin Tampereelle vai laitetaanko aamun ekan IC2:sen jatko...keulaan siis? | ||||
|
31.01.2012 18:38 | Markku Blomgren | ||
| Veturin muotoilu on kyllä aika omanlaisensa, se täytyy myöntää. Tuo onkin aika tuore veturisarja ja niinkin 'erikoiselta' valmistajalta kuin Wabtec joka tunnetaan jarrujärjestelmien valmistajana. Toki tuossa Wabtec:ssä on mukana 'vanha' tekijä MPI. Samantyyppistä veturia on tilattu esim. Kanadaan useampia kappaleita, yli 100 jollekin tilaajalle, wikipediasta löytyy lisää tietoja, siis enklantinkielisestä versiosta. | ||||
|
|
31.01.2012 01:31 | Markku Blomgren | ||
| Valvottaisiinkohan niiden avulla junien kokonaisuutta ja/tai luvattomia kyytiläisiä (tavarajunissa siis)? | ||||
|
20.01.2012 17:54 | Markku Blomgren | ||
| Kaavassa kuitenkin mainitaan jotain suojeltavista rakennuksista? Olikos Pandalla jo uudempi tehdas vieressä vai siirtyykö makeisten valmistus jonnekin muualle? | ||||
|
17.01.2012 19:23 | Markku Blomgren | ||
| Valtteri: http://vaunut.org/kuva/73565?a=1 | ||||
|
17.01.2012 19:21 | Markku Blomgren | ||
| Olisikohan matkustajille kerrottu ennenkuin juna kylmenee/pimenee, että asemahallin puolelle voipi mennä lämmittelemään. Toimivatkohan ovet akkuvirralla? Ja jos hätäavauksella aukaisee oven, saako sen 'kuitattua' taas kiinni? | ||||
|
|
16.01.2012 18:17 | Markku Blomgren | ||
| Mahtoikohan vaunustossa tulla yhtään kylmä jos veturi oli lähes tunnin(?) pois edestä? Olikohan Mikkelissä edes mahdollista hätätapauksessa kytkeä vaunusto maavirtaan? Lappeenrannassa on mielestäni tälläinen mahdollisuus, ellei ole tarkoitettu sitten lähinnä veturia varten? | ||||
|
15.01.2012 23:21 | Markku Blomgren | ||
| Onkos Kuopion raiteella kolme edes täysimittaista laituria? Itse muistan sen jotenkin lyhykäisenä, (muinais)historiassahan se oli makuuvaunujen seisontaraide. Oliko sillä edes muuta käyttöä? | ||||
|
15.01.2012 04:34 | Markku Blomgren | ||
| Valtteri: ihan totta, mutta onkohan hesan asemalla ollut varaa varata laituri kahdeksi tunniksi ko. rungolle? Eihän siinä peräyttämissä kuitenkaan kauaa mene ja voidaan tehdä mittavampi siivous, eli vessat tyhjentää ja täydentää vesisäiliöt ja ravinteli. Kyseessähän oli kuitenkin poikkeustilanne, joten tiedä sitten kuka on päättänyt menettelystä, vai onko tarvinnut päättää mitään ylimääräistä. Nelosen runko Ilmalaan ja vitosen runko takaisin asemalle... ;-) Mahtaakohan nelosen runko muutenkaan kääntyä uudeksi junaksi? |
||||
|
|
14.01.2012 17:23 | Markku Blomgren | ||
| Tämä runkohan taisi palata perjantai-iltana Joensuuhun josta sitten tänä aamuna Helsinkiin IC 4:sena ja vielä keritty kääntämään 'omalle' vuorolleen, no, olihan hesassa 2h kääntöaikaa, olisikohan runko jopa kerinnyt käymään Ilmalassa? | ||||
|
10.01.2012 01:50 | Markku Blomgren | ||
| Ja pidettiin moinen kiihdytysajo myös Suolahden satamassa höyrypäivien (tjsp) yhteydessä, vuotta en enään jaksa muistaa, mutta ainakin Turku - Joensuu yöjuna oli vielä kulussa...ja rengaslipulla sai matkustaa Helsinki - Kouvola - Kuopio (P81) josta edelleen Pieksämäen kautta Jyväskylään, sieltä höyryllä Suolahteen jne. Pistosta Humppilaan piti jotain maksaa. Niin, ja tuolloin oli myös suora höyryjuna Helsinki - Suolahti jonka kyydissä olisi kyllä päässyt Helsinkiin, mutta eri maksusta, en jaksa muistaa mihin aikaan ko. junan olisi Helsinkiin pitänyt saapua, joskus aamuyöllä? | ||||
|
04.01.2012 00:41 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän niin nopeaa vaihtelua? Onko Venäjällä sitten joku ohje, ettei kaikki kuskit saa rajan yli ajella. Tietysti Passi ja Viisumi kuuluu olla, mahtaako työnantaja maksaa viisumin... :) Milläköhän koneella jatkavat etiäpäin naapurin puolella, kenties sähkövedolla? |
||||
|
31.12.2011 15:59 | Markku Blomgren | ||
| Juna on RHTT eli Rail Head Treatment Train, joka suomeksi tarkoittaa liikkuvaa painepesuria... :) | ||||
|
29.12.2011 01:50 | Markku Blomgren | ||
| Näinköhän tämä runko nähdään vielä kerran pikurissa kohti pohjoista? Elleivät sitten ole saaneet jostain korvaavaa runkoa Kouvolaan jolloin tämä runko olisi sitten ajatettu tyhjänä Helsinkiin...hum :) | ||||
|
28.12.2011 22:06 | Markku Blomgren | ||
| Yrittävätköhän yhdistää tämänpäiväisen S7:kan rungon tuon kanssa vai ajetaanko tyhjävaunujunana Helsinkiin? | ||||
|
26.12.2011 02:11 | Markku Blomgren | ||
| Huoh, alkaa toi lukemisen ymmärtäminen heikkenemään...sitä se ikä teettää... :-) | ||||
|
|
25.12.2011 21:06 | Markku Blomgren | ||
| Harmaita ja valkoisia kattoja, olisikohan kyseessä jokin yöjuna? Oliko aamulento? | ||||
|
16.12.2011 01:07 | Markku Blomgren | ||
| Milloinkas Neuvostoliitossa tulivat liikenteeseen ne pyöreäkeulaiset dieselmoottorijunat? Niistähän oltaisiin saatu toimiva ratkaisu suomeenkin. Yksi moottorivaunu, jossa joku länsimainen diesel-kone, ja sitten sopivat määrä liitevaunuja sekä ohjausvaunu tai toinen moottorivaunu jos juna olisi ollut pitkä. En nyt ole mikään itäkaluston fani, mutta nimenomaan ne pyöreäkeulaiset junat olivat kohtuu siistin näköisiä, niistä taisi olla joku kuva tuolta lahden eteläpuolelta jossain välissä? |
||||
|
09.12.2011 23:08 | Markku Blomgren | ||
| Näinköhän kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä rakennetaan samalla uudet ratasillat...tai yhteinen ratasilta jolloin linja hieman muuttuu. | ||||
|
06.12.2011 17:24 | Markku Blomgren | ||
| Käytännössä se lienee rautapitoista sakkaa joka laivattaneen Kiinaan teräksentuotantoon, ainakin tästä oli jotain mainintaa kun asiaa hieman googlailin. | ||||
|
04.12.2011 18:54 | Markku Blomgren | ||
| Pitäähän sitä kippari olla mukana. Varsinkin jos Kolarista otetaan täysiä vaunuja mukaan, niin pitäähän junalle tehdä lähtötarkastus...vai tehdäänkö sitä enään. Ja onko sitten Kolarissa henkilökuntaa ko. toimintaan. Mitenkäs muuten autojenkuljetusvaunut ja niiden vaihtotyöt, hoitaako kuljettaja kytkennät vai onko paikalla sopivaa henkilökuntaa? | ||||
|
15.11.2011 17:57 | Markku Blomgren | ||
| Milloinkas veturipuisto avattiin? Jos oikein jaksan muistaa ensimmäisen käyntini siellä, joka tapahtui junalla Jyväskylästä ja silloin se oli deeverivetoinen, eli kesä 1988 tai myöhemmin? Muistelen myös, että olisin käynyt siellä heti ekana vuonna (keäsnä) kun puisto oli auki. | ||||
|
17.10.2011 18:52 | Markku Blomgren | ||
| Olisivat saneeranneet valaistuksen saman tien... Täytyy kyllä myöntää, että veturi on aika komean näköinen, ehkä poislukien noi ilmastointipömpelit. Näinköhän menisi eu-katsastuksesta (vai onko se pelkkä suomi-katsastus) läpi, meinaan vaan, että voisi olla aika villi näky jollain Proxionilla tuollainen kone vetelemässä esimerkiksi puuta. Vaunustojen päihin vain yhdysliikennevaunu (Spy :) ) ja eikun menoksi... :) | ||||
|
14.10.2011 22:12 | Markku Blomgren | ||
| Kuljettaisiko juna biolietettä tai jotain vastaavaa? | ||||
|
08.10.2011 17:04 | Markku Blomgren | ||
| Ruotsissakin kerittiin tekemään isoja pikajunahöyryjä tyyliin Pacific (4-6-2 tai 2'C'1) vaikka oltiinkin kovaa vauhtia siirtymässä sähkövetovoimaan. Mihin käyttöön tuo M-sarja on tehty, tavarajunaveturi vai yleisveturi? | ||||