![]() |
31.03.2018 13:25 | Esa Alestalo | ||
Tämä asema on nykyäänkin samanlainen. | ||||
![]() |
29.03.2018 08:32 | Esa Alestalo | ||
Autot ovat henkilökunnan sekä terminaalin asiakkaiden. On yhä laaja toiminnassa oleva rautatierahtiterminaali. Kulikovon makasiinit olivat tavaramääriltään Suomen suurin. Eivät päästäneet portilta sisään ja suhtautuivat valokuvaukseenkin nihkeästi. Oli hieman yllätys joten en ollut valmistautunut kuvausluvan hankintaan ja kiertokäyntiin. Paikalta saattaisi löytyä mielenkiintoisia suomalaisia rakennuksia. | ||||
![]() |
09.08.2017 09:56 | Esa Alestalo | ||
Pietarin asemalla vanha konepaja on remontoitu lähes tunnistamattomaksi siihen on lisätty kerros. Kulikovon kentälle on rakennettu uusia rahtiterminaaleja. Aseman historiaa vajavaisesti tuntenut oppaani kertoi, että mahdollisesti Baltiskajan veturimuseosta saattaisi löytyä intendentti joka ehkä osaisi valaista nykyistä tilannetta menneisyyteen nähden. Pietarin rautatiemuseossa käynti aiemmin ei ollut kovin hedelmällinen, vaikkakin minua toki yritettiin kohteliaasti auttaa. | ||||
![]() |
04.08.2017 14:19 | Esa Alestalo | ||
Rautatiemuseosta ei löytynyt ratapihapiirrosta vuodelta 1915. Sen löytäminen olisi mielenkiintoista. | ||||
![]() |
04.08.2017 10:10 | Esa Alestalo | ||
Seuraava missio on Kulikovon kenttä. Se on laaja ja vaatii syventymisen. Pystyykö raiteista jotenkin tunnistamaan onko alkup. Kruppin kiskot? Tämän vanhan rahtiaseman rakennukset ovat yhä pystyssä mutta aseman eli oikean puoleinen on remontoitu rappauksella lähes tunnistamattomaksi. Vanhan rahtiaseman tavaraliikenne oli SVR vilkkain, seuraavana tuli Lahden Vesijärven satama-asema. Kulikovon kentällä on ilmeisesti alkuperäisiä terminaaleja jäljellä. Alkuperäisistä asemista Shuvalovon tiilirakenteinen rakennus on erinomaisessa kunnossa. Paikallisen asiantuntijan löytäminen on epäkohta. | ||||
![]() |
31.07.2017 11:32 | Esa Alestalo | ||
Epäkohta on se, etten ole löytänyt asiantuntijaa oppaakseni. Ystävällisesti asemalla yritettiin auttaa ja vanha ukko tuli esitteli vähän kuin turistille, hänellä oli kuitenkin varsin vajavaiset tiedot aseman historiasta. Myös vajavainen venäjänkielen taitoni asetti rajoituksia. Virkailijoiden klubitalo oli pettymyksekseni purettu. | ||||
![]() |
20.07.2017 10:33 | Esa Alestalo | ||
Katsoinkin vanhan rahtiterminaalin ilmakuvaa. Kulikovon kentällä on kiskoja vain paikoittain on purettu. Yritän puhutella Suomen aseman johtajia- heillä on varmasti kerrottavaa. Pietarin Suomen asema olisi hyvä gradu kohde. Olen keskustellut emeritusprofessori Max Engmanin kanssa ja hän olisi kovin kiinnostunut myös jos joku saisi aikaiseksi. Rautatiemuseolla on Pietarin perikunnilta analysoimattomia laatikoita. | ||||
![]() |
17.07.2017 08:45 | Esa Alestalo | ||
Kyllä tarkoitan juuri sitä sekä myös 1916 ilmestynyttä Teknillistä aikakausilehteä. Matkustan ensi viikon perjantaina tutkimaan Kulikovon rahtiterminaalia, ilmakuvasta voi havaita, että alueelta on kiskot poistettu. En ole löytänyt paikallista tai muuten alan asiantuntijaa oppaaksi. | ||||
![]() |
14.07.2017 12:10 | Esa Alestalo | ||
Kansalliskirjaston digitoiduista arkistoista löytyy "Teknillinen aikakausilehti" joka seikkaperäisesti kertoo Pietarin Suomen aseman rakennushistoriaa. | ||||
![]() |
13.06.2017 14:17 | Esa Alestalo | ||
Tähyilin Kulikovan kentälle ja siellä näkyi rahtiterminaaleja jotka ovat ilmeisesti suomalaisten rakentamia. En onnistunut saamaan asemalta opasta joka olisi hieman avannut tätä puolta alueesta. Myöskään SVR. virkamiesten klubirakennukseen en ehtinyt tutustumaan. Hyvä kun on päämääriä seuraavaa excursiota silmälläpitäen. Ostin toisen mielenkiintoisen kirjan nimeltä "Suomen asemalta Viipuriin" kirjoittanut Andreij Gusarov. | ||||
![]() |
22.04.2017 19:22 | Esa Alestalo | ||
Kyllä tämä on suomalaisten rakennuttama asema vuodelta 1914. | ||||
![]() |
20.04.2017 15:06 | Esa Alestalo | ||
Ehkä tuo alkup. sana sotkee. Lanskajassa, Levaschovossa ja Pargalovassa on ollut alunperin puurakenteinen asema ja Schuvalovo on ollut heti kivestä tehty. | ||||
![]() |
19.04.2017 14:20 | Esa Alestalo | ||
Ilmeisesti taustalla näkyvä kaunis asemarakennus on Suomen Valtionrautateiden rakennuttama. Ehkä- ei sillä Shuvalovon sanotaan olevan ainoa säilynyt kivinen Suomen aikainen alkup. asema. Udelnajassa oli alkuperäinen asema puurakenteinen. | ||||
![]() |
20.03.2017 11:23 | Esa Alestalo | ||
Hajamielisyydessäni Perk- ja Kanneljärvi sekoittuivat. Kanneljärven asema on edelleen Kanneljärvi kuten tässä on jo todettu. | ||||
![]() |
19.03.2017 18:44 | Esa Alestalo | ||
Perkjärven aseman nimi on yhä Perkjärvi. Yleensa Kannaksen asemien nimet ovat venäläistetty. | ||||
![]() |
10.03.2017 14:13 | Esa Alestalo | ||
Tämä on täsmälleen samanlainen kuin Pietarin Suomen aseman veturitalli yhä. | ||||
![]() |
13.09.2016 17:34 | Esa Alestalo | ||
Lokakuussa on tarkoitus tehdä excursio Pietarin Suomen asemaan syvällisemmin tutustuakseni. Täytyy vaan tehdä kotitehtävät ensin huolellisesti. Ostan samalla kirjan nimeltä "Suomen asema"- harmi kun se on venäjän kielinen, no kaks kärpästä samalla iskulla, kirjaa lukiessa samalla tulee opeteltua venäjän kieli. | ||||
![]() |
15.08.2016 08:38 | Esa Alestalo | ||
Pietarin veturitalli on hyvässä kunnossa. Sisätilat ovat muutettu kerho- että toimistotiloiksi. Itse asiassa rakennus on paremmassa kunnossa kuin täsmälleen samanalainen Lahden veturitalli, sillä Lahdessa varikko on ollut lämmittämättä ja vandaalit vierailleet ilkivalta mielessään. | ||||
![]() |
12.08.2016 17:10 | Esa Alestalo | ||
Botkinskaya kadun jatko-osa eikä Jugend asuintalo ole vielä valmis, sensijaan SVR konepajan talo on tänäpäivänä asemanrakennuksista jäljellä ja hyvässä kunnossa. Aseman pitkän tiiliaidan mysteerikin on nyt selvä. | ||||
![]() |
12.08.2016 10:54 | Esa Alestalo | ||
Rakennuksen sijaitessa Kaipiaisissa, siinä oli Pietarin radan ensimmäinen ravintola- ykkös- ja kakkosluokkineen. Asiakkaita kuulussa ravintolassa kävi ympäri Kymenlaaksoa. Pietarin junien pysähtyessä samaan aikaan- ruokailu oli sujuttava rivakasti sillä aikaa oli rajoitetusti ja asikkaita paljon. Ravintolatoiminta kuihtui kun junat saivat omat ravintolavaununsa. | ||||
![]() |
11.08.2016 08:39 | Esa Alestalo | ||
Asemarakennus on osa Kaipiaisten legendaarista saariasemaa jossa Pietarista ja Helsingistä lähteneet junat kohtasivat samalla käännettiin kelloa 24 min. Helsingistä lähteneet siirsivät Pietarin aikaan ja päinvastoin. | ||||
![]() |
08.08.2016 08:33 | Esa Alestalo | ||
Rautatiemuseon arkistosta löytyy Pietarin ratapihakartta vuodelta 1909 (sinikopio). | ||||
![]() |
05.08.2016 10:22 | Esa Alestalo | ||
Ratapihakartta 1910-luvulta olisi varsin mielenkiintoinen nähdä. Botynskajakadun iso SVR asuinkortteli näkyisi sillä se valmistui muistaakseni 1904. | ||||
![]() |
05.08.2016 08:52 | Esa Alestalo | ||
Tämän talon edestä avautui Pietarin Finntown, johon melko rajoittuneelle alueelle oli asettunut 5000 suomalaista, SVR henkilökunta ja perheet muodostivat valtaosan asukkaista. Finntownissa sijaitsevissa venäläisissäkin kaupoissa palveltiin suomen kielellä. Vastapäätä oli myös suomalaishotelli jossa oli mahdollista hörpätä aamukahvit ja lukea edellispäivänä Suomessa ilmestyneet sanomalehdet. Kuvasta oikealla sijaitsee varikko joka on lähes täsmälleen samanlainen kuin Lahden veturitallit. | ||||
![]() |
25.07.2016 09:50 | Esa Alestalo | ||
Tapasin Pietarin rautatiemuseon johtajan ja tiedustelin kuvia Suomen asemasta. Heillä oli iso kirjekuorellinen kuvia, mutta kuvat vaikuttivat samoilta- ilmeisesti kopioita joita olin nähnyt Suomessa. Ei sisäkuvia eikä kuvia tavaraterminaaleista löytynyt. Pietarin Suomen asemalle tultaessa on oikealla puolella pitkä punatiilistä muurattu aita koristeellisesti valmistettujen metalliporttien kera. Mitäköhän tarkoitusta aita on aikanaan palvellut? Ilmiselvästi suomalaisten rakentama. |
||||
![]() |
22.07.2016 13:01 | Esa Alestalo | ||
Isoäitini vieraili enonsa luona vuonna 1916.(se on oma tarinansa- Pietarin Suomen asema mukaanlukien). Hilpi Kummila asui perheineen Valkeasaaressa ja hänen sementtivalimonsa sijaitsi Tyrisevässä Suomen puolella. Hilpi Kummila kehitti tuolloin SVR lle uuden siltarumpujen liukuvalumenetelmän ja sai alustavat tilaukset tsaari Nikolai II- myös Venäjän rautateille. Lupaavan menestyksen katkaisi vallankumous. Tästä kuitenkin alkoi Suomessa aikanaan merkittävän rakennusyrityksen Kummilan tarina. | ||||
![]() |
21.07.2016 09:16 | Esa Alestalo | ||
On olemassa venäläinen kirja jonka nimi on "Suomen Asema". Näin sen aluksi kirjakaupassa Pietarissa, sama kirja löytyi myöhemmin myös kansalliskirjastosta. Kirjan kuvat olivat vaatimattomia ja se keskittyi pääasiassa vallankumouksen jälkeiseen aikaan. Toki mielenkiintoisia yksityiskohtia sisällöstä olivat suomalaisten rautatieläisten yhdistystoimintaan liittyvät talot kuvineen. Nämä rakennukset ovat tänä päivänä hyvässä kunnossa. Sisäkuvia asemasta ei löytynyt. Kirjaa selaillessani kompastuskiveksi koitui rajoittunut venäjän taitoni. | ||||
![]() |
20.07.2016 10:43 | Esa Alestalo | ||
Isoäitini eno Hilpi Kummila toimi rakennusmestarina Pietarin tavaraterminaalin rakennustyömaalla. Tavara-asemasta ei taida olla minkäänlaista kuvaa säilynyt. Ylläoleva kuva on mielenkiintoinen sillä sisäkuvia Pietarin Suomen asemasta en ole nähnyt missään. |