04.04.2008 20:04 | Marko Anttila | |||
Nyt täytyy kyllä sen verran tarkentaa Tuomaksen kuvatekstiä, että Joutjärven seisake oli juuri tässä järven ja tehdasrakennuksen välissä siihen saakka kun henkilöliikenne lopetettiin Heinolan radalla. Joutjärvi niminen vaihde ja ratapiha, josta Mukkulan raide alkaa on tosiaan vähän tästä pohjoiseen. | ||||
23.03.2008 23:03 | Marko Anttila | |||
Mukava ajankuva menneisyydestä. Ennen seisake näköjään oli aika avoimella paikalla verrattuna nykytilanteeseen, http://vaunut.org/kuvasivu.php/42702 vaikkei muuten suuremmin olisi muuttunutkaan. | ||||
19.03.2008 12:32 | Marko Anttila | |||
Tällaisille piirroskuville PNG olisi parempi kuvaformaatti, http://en.wikipedia.org/wiki/Portable_Network_Graphics (enklanniksi). Ainakin omalla koneella mieluummin kannattaa viivakaavioita yms. kuvia säilyttää PNG:nä kuin JPG:nä, varsinkin jos epäilee joutuvansa muokkaamaan kuvaa myöhemmin. PNG:n kuvanpakkaustapa ei myöskään hävitä kuvainformaatiota. Nykybrowserit kyllä tukevat PNG:tä, joten siltä kannalta estettä ei olisi tukea sitä myös vaunut.org foorumilla. | ||||
11.03.2008 20:42 | Marko Anttila | |||
Eljas, tiedätkö onko Vehmaisissa tiilitehtaalla ollut käytössä muita vetureita kuin 1 tai 2 Move4:sta? | ||||
08.03.2008 13:44 | Marko Anttila | |||
Kiitos tiedosta, ehdinkin jo miettimään olisiko Monnin rakennus voinut olla kuvassa. Seisake on siirretty kuvassa näkyvään paikkaan 1978-1983 välisenä aikana. | ||||
03.03.2008 00:31 | Marko Anttila | |||
Ei aivan Alkon vaunuihin, mutta läheisesti kuvan asiaan liittyen, lainaan tähän tekstinpätkää arkistolöydöstä vuodelta 1945. "Oy Alkoholiliikkeen tavarain käsittely. Rautatiehallitukselle osoitetussa, 16.7.45 päivätyssä kirjeessään on Oy Alkoholiliike Ab on esittänyt valituksen, että varsinkin rautateitten ajomiehet käsittelevät heidän tavaroitaan varomattomasti aiheuttaen runsaasti särkymisiä. Pyydän tiedoittamaan tästä asianomaisille sekä huolehtimaan siitä, ettei vastaisuudessa annetta aihetta tämäntapaisille valituksille." Tähän sopiikin miettiä miksi ne Alkon tavarat niin helposti hajosivatkaan. | ||||
25.02.2008 20:54 | Marko Anttila | |||
Tuo km-luku piirustuksessa viittaa enemmän Kalvitsaan kuin Häppälään. Häppälän seisake oli km:llä 320 eli heti Hiirolan pohjoispuolella. Vai olikohan Häppälän vahtitupa tehty samoilla piirustuksilla kuin km 330:n (Kalvitsan) tupa. | ||||
24.02.2008 23:39 | Marko Anttila | |||
http://www.youtube.com/watch?v=QN4NwT2HBjQ | ||||
16.02.2008 23:52 | Marko Anttila | |||
Onpas joo poikkeuksellisen komea maisema eteläsuomalaiseksi. Kaarteen takana on suurehko suo ja erämaata. Tunneli oli tässä vaiheessa vielä tuore, noin 4-vuotias. | ||||
12.02.2008 23:37 | Marko Anttila | |||
Itselläni on kirjoitettuna havainto yhdestä Sm1/2-yksiköstä Messukylän asemalla pysähtyneenä 5.9.1994 n. klo 11.35. Valitettavasti vain havaintoni oli sen verran lyhyt että en ehtinyt nähdä mihin suuntaan juna lähti. | ||||
10.02.2008 14:13 | Marko Anttila | |||
Teemun kommentti selvittikin jo asiaa. Aloin ihmettelemään kylttiä kun ei Resiina 4/94:ssä ollut mainittu Rajamäkeä radiovastaanotinpaikkana. Samassa lehdessä oli myös tuo pitkä termi. Hanko-radan varresta pitäisi löytyä lisää samanlaisia nimikylttejä kuten Torvinen, Sågars ja Kassler, jotka liittyvät tuohon radiopohjaiseen ohjausjärjestelmään. | ||||
09.02.2008 13:10 | Marko Anttila | |||
Mikä nimi tuossa lätän takana olevassa kyltissä on? Kyltti näyttäisi olevan samanlainen kuin radiovastaanotinliikennepaikoissa on (onkos termi oikea?). | ||||
09.02.2008 12:44 | Marko Anttila | |||
Vasemmalla pilkottaa joku raide, joka myöhemmin on jo hävinnyt kuvista ja kartoilta, enkä saanut selvitettyä mikä raide se voisi olla. | ||||
07.02.2008 01:46 | Marko Anttila | |||
Tämänkin tasoristeyksen vieressä on muinoin ollut seisake, nimeltään Laajakoski. Lakannut olemasta jo 1955. | ||||
29.01.2008 12:14 | Marko Anttila | |||
Muiden lähteiden mukaan myös Haapalahden laiturirakennus on purettu, joten taitaa sielläkin olla kyseessä vahtitupa tai muu asuinrakennus. | ||||
29.01.2008 00:41 | Marko Anttila | |||
Oho, että pysäkkirakennus purettu jo 1976 mennessä. Ei siinä muuten mitään ihmeellistä, mutta kun Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt niminen julkaisu (2003) väitti että Enon kunnan alueella säilyneitä pysäkkirakennuksia olisi Paukkaja, Louhioja ja Haapalahti. | ||||
28.01.2008 12:32 | Marko Anttila | |||
Mielenkiintoista, kiitos tiedoista! Tarkistin että Lahnajärven vedenottopaikka on rakennettu 1891, jolloin myös kyseiset rakennukset on tehty ja lisäksi on mainittu olleen halkoliiteri vesitornin kyljessä. Km-lukema oli 285+900 eli täsmää hyvin mainitsemaasi 6 km:een Otavasta. Olisikohan pian Savon radan valmistumisen jälkeen huomattu että vedentankkauspaikkoja on liian harvassa ja siksi on pystytetty yksi lisätorni liikennepaikkojen välille. | ||||
27.01.2008 19:45 | Marko Anttila | |||
Raimolle kysymys Lahnajärvestä. Muistatko oliko Lahnajärven kohdalla radan varressa vesitornia vielä silloin 50-luvulla? Ainakin 1920-luvulle saakka siellä on ollut tornin lisäksi pumppuhuone ja asunto, mutta siihen loppuu tietoni. | ||||
25.01.2008 21:48 | Marko Anttila | |||
Leppävaara nimen tämä asema sai vasta 1925. Tai eihän se mikään asema silloin vielä ollut vaan laiturivaihde. | ||||
25.01.2008 21:43 | Marko Anttila | |||
Tämä raidehan piti ottaa jo käyttöön kun Heinolan kaupunki houkutteli pohjanmaalaisen metallifirman Hevossaareen tai ainakin myi tontin tälle yritykselle. Tontille piti rakentaa jättihalli ja työpaikkojakin kuulemma olisi tullut noin 20. Tätä uutisoitiin 2005 kesällä, mutta en muista kuulleeni asiasta sen enempää. | ||||
21.01.2008 21:41 | Marko Anttila | |||
Aivan, Maurila on ollut vajaan 2 km:n päässä Metson seisakkeesta. Maurila lakkautettiin myös 1974 ja se oli avattu 1955. Muita seisakkeita ei liene ole ollut Utin ja Kaipiaisen välille. | ||||
21.01.2008 00:08 | Marko Anttila | |||
Metso seisake km 208,7 oli käytössä 1947 - 1974. | ||||
17.01.2008 12:06 | Marko Anttila | |||
Markku, tiedätkö milloin tuo ratamestarin talo on purettu? Aloitin lukiossa käynnin Uudessakylässä 1986, mutta en muista kyseistä rakennusta siltä ajalta. Tasoristeystä ei tainnut enää olla silloin. | ||||
16.01.2008 22:16 | Marko Anttila | |||
Minäkin päätyisin kyllä siihen että tämä on Uudenkylän itäpäästä. Tuossa radan vasemmalla puolella olisi VT12 ja samalla puolella vähän pilkottavan ensimmäisen vaalean talon seinä vaikuttaisi aivan samalta rakennukselta jossa 1980-luvulla oli kirjakauppa. Taloa vastapäätä olisi tasoristeys, jonka kautta pääsee Vierumäelle ja Vuolenkoskelle (ja edelleen Iitin kirkonkylään) vievälle tielle. | ||||
27.12.2007 23:30 | Marko Anttila | |||
Tuossa vasemmalla puolella (pohjoispuolella) rataa oli Nastolan linjavaihteen ratapiha eli sen teollisuusraiteen pääte, joka alkaa Uusikylästä. Liikennepaikan viimeisenä rakennuksena jäljellä oli pieni makasiini lähes juuri näiden katosten kohdalla rataa. Pysähdykset "vanhassa" Nastolassa loppuivat kesällä 1970 silloin kun Lahti-Kouvola paikallisjunat lakkautettiin. Tosin enpä voi tietää onko juuri 2349 aikaisemmin pysähtynyt Nastolassa, vanhassakaan. Harmi kun en päässyt paikalle... | ||||
27.12.2007 20:54 | Marko Anttila | |||
Jos tämä on vuodelta 1965 niin tämä ei liene Riihimäen tulokaarre, koska kaksoisraide kaarteeseen 300 m:n matkalle rakennettiin vasta 1969, ja otettiin käyttöön muistaakseni elokuussa. Tai sitten tuossa on jokin muu sivuraide. Tunnistaisikohan joku mikä korkea rakennus ylhäällä keskellä metsärajalla näkyy? | ||||
21.12.2007 23:26 | Marko Anttila | |||
Mites tämä http://vaunut.org/kuvasivu/42050 näyttää niin erilaiselta? (Ruoho hävinnyt laiturilta, lisää kiskoja ilmestynyt sivulle, kaksi vuotta tämän kuvan jälkeen) | ||||
16.12.2007 16:58 | Marko Anttila | |||
Olen kyllä jonkin verran kahlaillut läpi vanhoja rautatiedokumenttejä, mutta enpä ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota Kauhajoki nimen käyttöön tuolla. Ehkä nimikäytäntö on ollut vähän vielä epämääräistä radan rakennusvaiheessa, varsinkin kun monet virkamiehistä olivat tuohon aikaan ruotsinkielisiä. Kuitenkin jo vuonna 1883 (radan rakentamisen) rautatiekomitea oli määrännyt asemat ja pysäkit Seinäjoen ja Kokkolan välillä, ja siinä listassa on "Kovijoki" niminen pysäkki sijoitettuna "Kovijoen" kylään "Uuden Kaarlebyn" pitäjään. Viimeistään siitä lähtien kun rata virallisesti avattiin 1.11.1886 sitä kutsuttiin Kovjoeksi. Pännäinen tosiaan oli Pietarsaari jonkin aikaa ennen Pietarsaaren rata otettiin käyttöön 1887 loppupuolella. (Käyttäjä muokannut 16.12.2007 16:59) | ||||
13.12.2007 20:27 | Marko Anttila | |||
Näissä maisemissa tehtiin pitkähkö rataoikaisu, joka valmistui vuoden 1999 aikana. Taidettiin oikaista samalla kertaa pari-kolme kaarretta. Melkein tästä kuvan kohdalta taisi silloin poistua tasoristeyskin. | ||||
13.12.2007 19:31 | Marko Anttila | |||
Ihalempi näyttäisi olevan. | ||||
13.12.2007 14:32 | Marko Anttila | |||
Eikös tämä ole entinen Starckjohannin raide (nykyään kai kuuluu BE groupiin?). Linjavaihde lakkautettiin 2005. Mutta onkohan tämä vaihde vielä tuolla paikallaan? | ||||
07.12.2007 13:57 | Marko Anttila | |||
Paltasen liikennepaikasta on enää jäljellä muisto vain... siis lakkautettu. | ||||
02.12.2007 21:07 | Marko Anttila | |||
No entäs jos lähtisi maanosaveikkaukseen: Etelä-Amerikka? Chile? | ||||
02.12.2007 20:59 | Marko Anttila | |||
No sinne Hyvinkäällekin menivät, mutta ensinhän tämä letka vietti vuorokauden Toijalan maisemissa. Ja klapienkin kanssa hikoiltiin http://vaunut.org/kuvasivu/40403 :) | ||||
02.12.2007 00:40 | Marko Anttila | |||
Tapio, Hirvas on "virallisesti" lakkautettu 1.7.1982. Mutta toisaalta 1981 ja 1982 Turistin aikatauluissa Hirvasta ei näkynyt, eikä 1978 syyskulkuneuvoissakaan enää ollut kuin yksi pysähdys (kiskoautojuna Rovaniemelle). | ||||
26.11.2007 22:45 | Marko Anttila | |||
Käytännössä kaikki tässä kuvassa on uusittu tai hävitetty. Tosin tuo yksi ei niin mairitteleva nähtävyys oikeassa reunassa sinnittelee edelleen tänäkin päivänä vaikkakin nykyään hattu päässä. | ||||
19.11.2007 23:19 | Marko Anttila | |||
Olisikohan jollakulla olemassa hyvää arviota siitä kuinka monta laatikkoauraa on ehjänä tai lähes ehjänä jäljellä? | ||||
08.10.2007 17:06 | Marko Anttila | |||
Kiitos tuosta jälkimmäisestä kuvasta, mielenkiintoinen. Tähän Jounin liikennepaikkalistaan vielä kaksi lyhytaikaista seisaketta lisää: Tuunaansalmi km 507+515, käytössä 1962-1964, ja Harjunpää km 513+150, käytössä 1956-1957. Retretti on km-lukeman perusteella lähes samassa kohtaa missä Tuunaansalmi seisake oli, heittoa on 15 m. | ||||
08.10.2007 14:42 | Marko Anttila | |||
Kuvan paikka on siis Luston liikennepaikan, eli ex Punkaharjun aseman, tuntumassa. Jollen siis nyt aivan väärin käsittänyt, vaikka Laukansaari ennestään olikin täysin tuntematon nimi. Lusto kuvaisi mielestäni paikkaa paremmin rautatieharrastajan näkökulmasta. | ||||
02.10.2007 22:18 | Marko Anttila | |||
Vähän zoomia lisää http://vaunut.org/kuvasivu/37209 | ||||
30.09.2007 16:30 | Marko Anttila | |||
Samanlainen vetotanko löytyy Veturimuseostakin, että ehkäpä nämä tangot ovat lättäaikakautena olleet vähän yleisemmässäkin käytössä kalustonsiirtelyssä. Mahtaisiko joku paremmin asioita tietävä kertoa. Standarditanko? | ||||
30.09.2007 16:12 | Marko Anttila | |||
Onkos tämä IC juuri ohittamassa Vasikkahaka puolenvaihtopaikkaa? Km-lukema 3x ja pysäkin paikka vähän viittaisivat siihen. | ||||
16.09.2007 23:10 | Marko Anttila | |||
Tässä http://vaunut.org/kuvasivu/41836 olisi vertailukuva tältä päivältä. Vasemmasta reunasta on tuo lastauslaituri hävinnyt tyystin. Tietysti moni muukin asia on muuttanut mutta jotain on jäljelläkin, osa tosin kasvuston peitossa, tästä kuvakulmasta. | ||||
10.09.2007 23:13 | Marko Anttila | |||
Veikkaanpa että Jouni tarkoitti sitä että ensin rakennettiin Simola-Lappeenranta-Rapasaari 1885 mennessä, ja vasta 1930-luvun puolivälissä rakennettiin yhdysrata Lappeenrannasta Imatralle ja Simpeleen kautta Elisenvaaraan, eli kyllä tämä mielestäni mieluiten olisi Lappeenranta-Elisenvaara rata. Raipon kolmioraide rakennettiin ja avattin väliaikaiselle liikenteelle 1940. Raipon nimi oli aluksi Etusimola, ja se avattiin vasta kolmioraiteen liikenteelle avaamisen jälkeen. | ||||
10.09.2007 23:03 | Marko Anttila | |||
Ja löytyisikö tietoa siitä että Elisenvaaran ratalinja olisi ollut vielä 1960-luvulla sepeliraiteena. Ainakin vuoden 1968 aikataulukirjassa oli km:llä 371 vaihde. | ||||
10.09.2007 15:05 | Marko Anttila | |||
Jopa Kuikkalampi niminen seisake on ollut, varmaankin lähellä tätä tasoristeystä. Veikkaanpa että kuvan taukopaikka ei ole peräisin siltä ajalta :) | ||||
29.08.2007 14:35 | Marko Anttila | |||
Sen sijaan Kantalassa olisi vielä 1980 aivan hyvin voinut olla lättäpysähdyksiä. | ||||
29.08.2007 14:31 | Marko Anttila | |||
KimmoK oletko ihan varma että vielä 1980 oli pysähdyksiä? Tässä lienee ollut seisake nimeltä Tervalahti, mutta sekin on lakkautettu jo 1971. En pysty juuri nyt itse tarkistamaan kun materiaalit ovat kotona. | ||||
28.08.2007 16:39 | Marko Anttila | |||
Niin sitä minä edellisellä kommentilla, että tuo Suokanta ei kerro minullekaan oikein mitään vaikka olenkin asunut Iitin läntisestä naapurikunnassa lähes 20 vuotta. | ||||
28.08.2007 16:36 | Marko Anttila | |||
Eli entinen liikennepaikka tässä lähellä oli Viittamäki, km 175, Kausala - Koria välillä. Onko tasoristeys korvattu yli- vai alikululla? | ||||
24.08.2007 00:29 | Marko Anttila | |||
Ei siellä (tasoristeyskannassa) ole sellaista km-lukua, jonka metriosassa olisi suurempi luku kuin 1000. Sen voi vaikka todistaa laittamalla tasoristeyshakuun m-kenttään hakuparametreiksi "1???" tai "1*". |