4243-121771 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

  

kuva 09.01. 11:41 Keijo Loisti  
  Jos joku haluaa katsoa liikkuvaa kuvaa vuodelta 1964 valokuvan kohdasta ja nähdä tapahtuneet muutokset, niin se onnistuu, sillä
Elonet.finna.fi -sivustolla on Mika Waltarin romaanin perustuva elokuva nimeltä
"Jäinen saari" vapaasti katsottavissa. Siinä kohdassa 1:12:45 alkaa lyhyt pätkä, jossa HR12 junaa vetäen tulee Järvenpään suunnasta ja ajaa ohi Lustikullan tasoristeyksen, jossa yllä olevan valokuvan ottaja on aikanaan seissyt.
kuva 08.01. 14:03 Keijo Loisti  
  Nostaakseni kuvan ja asiat taas ihmeteltäväksi, niin totean, että Savukosken Tulppiossa tehtiin tänään tämän talven uusi pakkasennätys -41,5C
kuva 08.01. 10:51 Keijo Loisti  
  Kiitos Jaakolle kuvasta. Kuvassa on eteläpään vaihteita edeltävä opastin (kaksisiipinen? semafori) ja vaihdekoppi. Järvenpään rautatieasema oli semaforista vielä noin 800 metriä pohjoiseen päin. En ole vielä nähnyt ainoatakaan asemasta otettua valokuvaa, jossa olisi ollut sellainen kampiasetinlaite, jolla olisi voitu kääntää tätä semaforia. Asemamiehenä nk. Pikkumakasiinissä 1950-luvulla työskennellyt henkilö muistaa kuitenkin asemalla olleen kampiasetinlaite, jossa oli neljä kampea.
Mutta mitä ohjattiin vaijerilla joka tulee semaforin suunnasta ja menee vielä kuvanottajan selän taakse? Voisiko siellä ollut jonkinlainen esiopastin semaforille? Semaforiahan oli vaikea nähdä kaarteen takia junan ollessa tulossa etelästä Kyrölän/Ristinummen suunnasta. Ratavartijan poika muistaa 1950-luvun lopulta, että talon ja radan välissä ollut vaijeri olisi liikkunut etelä-pohjoissuunnassa. Miksi, hänkään ei osaa sanoa. Olisiko vaihdekopilla ollut kampi? Ei ole tiedossa, että vaijeri olisi liittynyt Lustikullan ylikäytävän varoitusjärjestelmään.
Olen nähnyt valokuvia, joissa 1930- ja 1940-luvuilla aseman edessä on kampiasetinlaite, jolla on saatu käännettyä pohjoispään tulo-opastimena toiminutta semaforia.
kuva 28.12.2025 15:57 Keijo Loisti  
  Petrille vastauksena. En muistanut, että asiaa onkin tällä palstalla jo kertaalleen sivuttu. En muista, että isäni olisi kertonut ajankohdan, jolloin aitaa olisi tuhoutunut. Minä sijoitin sen 70-luvulle, koska hän kertoi soittaneensa isälleen, joka toimi ratamiesten jonkinlaisena "kymppinä", pyytäen häntä tulemaan töihin käynnistämään tarvittavat raivaukset. Hänen talouteensa tuli puhelin vasta 60-luvun ihan lopulla. Ja jos tapaus olisi ollut 50-luvulla, niin ehkä ensin olisi pitänyt hälyttää ratavartija.
Minä kuljin junalla kouluun 9/1960-5/1969 ja töihin 12/1970 eteenpäin. Ehkä muistaisin, jos silloin olisi ollut tämänkaltainen onnettomuus. 2-10/1970 olin armeijassa Vaasassa ja Seinäjoella, milloin Jp:n asioiden seuranta jäi minulta todella vähäiseksi.
Aikana, jolloin asemalla oli vanha korkea aita, sen portin veti kiinni asemamies junien ohittaessa aseman. Junanlähettäjän ulkona oloon on voinut olla pelkästään halu lähteä tuulettumaan, kun yöt olivat töiden kannalta hiljaisia tuohon aikaan.
kuva 28.12.2025 11:26 Keijo Loisti  
  Kuvasta muutama kysymys, koska asiat askarruttavat minua ja myös kaveriani Jussia.

Kuvauspäiväksi ilmoitettu 9.9.1979 oli sunnuntai. Tavaratoimiston edessä seisoi yö- ja viikonloppuparkissa siihen aikaan kolme ovelta ovelle kuorma-autoa, kun tavaramakasiini oli toiminnassa. Nyt näyttäisi kuvassa olevan yksi kuormuri puolihuolimattomasti parkkeerattuna niin, että kolmelle ei edes olisi tilaa. Milloin tavaramakasiinitoiminnot siirrettiin Jp:stä Keravalle ja kuinka pitkään VR hoiti kyseistä palvelua Keravalta käsin Järvenpäähän? Kuorma-autot, tai ainakin osa, olivat tiettävästi vielä tuohon aikaan Jp:ssä parkissa työajan ulkopuolella kuten tässä kuvassa. Kuljettajat järvenpääläisiä?

Toinen kysymys kuvasta: Ykkös- ja kakkosraiteen välissä on matala aita. Paikallislehdestä löytyi joulukuulta vuodelta 1971 juttu, jossa kerrottiin asemalle vihdoin viimein saadun aidan ja junasta poistuminen tapahtuu taas vain laiturille. Pitkän aikaa junista oli poistuttu myös raiteen puolelle, jos se oli ko hlölle lyhyempi reitti. Muistaako kukaan miksi vanha korkeampi aita jouduttiin korvaamaan uudella (samalla matalammalla ja sirommalla)? Tapahtuiko alkuvuodesta 71 onnettomuus, jossa etelän suunnasta tulleessa tavarajunasta roikkuva laita tai liikkunut tavara kaatoi vanhan aidan, kuten minulle olisi joskus kerrottu.
kuva 18.01.2025 11:04 Keijo Loisti  
  Minkälaisia pahvilippujen myyntiä helpottaneita (nopeus ja tilitykset) koneita ja milloin VR käytti?
Kuvan Kouvola-Multamäki lippu lienee "painettu" kokonaisuudessaan myyntitilanteessa.
Hämeenlinna-Rauma lippu saattaa olla osittain esipainettu ja myyntitilanteessa siihen lienee painettu vain luokka- ja hintatiedot.
Tuttavapiiriini kuuluva henkilö kertoi, että Keravan asemalla olisi ollut Ormegraphe-niminen kammella varustettu kone lipunmyyjien apuna.
kuva 10.12.2024 16:38 Keijo Loisti  
  Olemme täällä Järvenpäässä pohdiskelleet muutaman kaverin kanssa mitkä junavuorot/veturit olivat viimeisiä, joita täällä vesitettiin? Ja toimiko vedennosto vesitorniin höyrykonetta käyttäen (loppuun saakka)?
kuva 27.10.2024 18:38 Keijo Loisti  
  Molemmat vanhempani kertoivat matkustaneensa junalla Porkkalan vuokra-alueen läpi. Mieleeni jäi, että WC:n käyttö olisi ollut kielletty läpiajon aikana. Ilmeisesti pelkäsivät "lentolehtisten" levittämistä sen kuuluisan junanvessan putken kautta.
kuva 17.05.2024 07:20 Keijo Loisti  
  Lastauslaiturille ulottui Sahan sisäinen kapearaiteinen "rataverkko", jolla puutavaraa siirrettiin työntövaunuissa paikasta toiseen.

Tästä Sahan lastauslaiturista vajaa 100 m pohjoiseen päin oli toinen lastauslaituri, jota käyttivät ainakin Tuusulan varuskunta lähtiessään harjoituksiin Rovajärvelle ja/tai Lohtajalle sekä Lintulan Romuliike. Myöhemmin makasiinin eteläpäädyn kohdalle tuli lastauslaituri, jolta mm. romut ja sokerijuurikkaat päästiin kippaamaan auton/traktorin lavalta suoraan vaunuun.
kuva 08.09.2023 21:41 Keijo Loisti  
  Mutta milloin Järvenpään tavaratoimisto rakennettiin?
Minulla on lukkarinrakkautta tavaratoimistoa kohtaan, sillä olin lukioaikana siellä kesätöissä ja yo-tutkinnon jälkeen pätkän sairauslomasijaisena.
kuva 06.09.2023 21:41 Keijo Loisti  
  Erkki Nuotion lumityöt kommenttiin: Muistan, että 1960-luvulla myllynraiteella olisi ainakin joskus käynyt valkoinen lumiauravaunu. Lunta ratapihalta talvella poisti porukka, joka muodostui raidetyöntekijöistä lapioineen ja hevosmies hevosen + korkeareunaisen reen kanssa. Miehet lapioivat lumen hevosen rekeen sillä pois kuljetettavaksi. Joskus joissain paikoissa miehillä oli käytössä isot lumikolat, joilla lumi työnnetiin johonkin sopivaan paikkaan. Ratapihan vaihteista miehet hakkasivat myös jäitä irti ja kuljettivat pois.
kuva 05.09.2023 22:41 Keijo Loisti  
  Kiitos Erkki havainnostasi.

Tätä sivuraidetta on ymmärtääkseni siirretty joitain metrejä itään päin eli kuvaa katsottaessa oikealle päin siinä vaiheessa kun tavaramakasiinin eteläpäätyyn sittemmin rakennettiin tavaratoimisto. Radalle laskeva rinne oli jo jyrkempi, kun siinä aikanaan laskimme suksilla mäkeä.

Veturin oikealla puolella junan loppupään kohdalla näkyy puolet rakennuksesta, jossa varastoitiin voiteluaineita. Rakennuksessa oli muistaakseni pystylaudoitus ja se oli väriltään vaalea, mikä kertoo jotain rakennusajankohdasta. Minä aikanaan liitin rakennuksen Kisko-Kallen tuloon Järvenpäähän. Tosin 1949 syntyneenä kykyni havainnoida asioita on ollut todella rajalliset. Vuoden 1964 ilmakuvasta en kylläkään löydä ko rakennusta.
kuva 05.09.2023 12:43 Keijo Loisti  
  Edesmennyt isäni Veikko Loisti toimi aikanaan Järvenpäässä junanlähettäjänä. Hän kertoi minulle useamman kerran työvuoronsa aikana sattuneesta onnettomuudesta, jossa raiteiden välissä ollut korkea aita tuhoutui.
Etelän suunnasta oli tullut tavarajuna (numeroa en muista vaikka olen senkin kuullut), jonka yhden vaunun kuorma oli päässyt liikkumaan tai vaunun laita retkotti avonaisena niittäen koko aidan matalaksi. Ulkona tuolloin olleet junanlähettäjä ja asemamies olivat ottaneet jalkansa alleen, kun juna tuli kaarteen jälkeen näkyviin ja alkoi tehdä tuhojaan.
Minulla on mielikuva, että 1969 olisi ollut vielä korkea aita.
Tuhoutuneen korkean aidan tilalle rakennettiin matala aita.
kuva 25.08.2021 12:44 Keijo Loisti  
  Koulujen kauppala -kirja kertoo, että ratavalli levisi eli sorti reuboiltaan. Ilmeisesti se oli tehty liian kapeaksi ja siihen oli käytetty savipitoista maata, joka saatiin kun puro ohjattiin kulkemaan 150 m etelämpää. Samalla saatiin syntymään lampi, josta voitiin ottaa vettä VR:n vesitorniin.

Vinkkaamasi kirja löytyi divarista. Tilasin. Kohta se minunkin käsissäni.
kuva 20.08.2021 22:29 Keijo Loisti  
  Kiitos. Mielenkiintoista. Yritän kirjaston kaukolainauksella saada käsiini noita mainitsemiasi kirjoja.

Kyllä se on ollut tasoristeys-tyyppinen radanylitys aseman kohdalla, jos mainitsemani kirjan tieto on yleensä oikein. Siltaa siihen ei olisi oikein voinut edes toteuttaa.
kuva 20.08.2021 20:13 Keijo Loisti  
  Koulujen kauppala, Tämän vuosisadan Järvenpäätä -kirjassa, ensimmäinen painos on julkaistu vuonna 1952
on sivulla 132 "Ennen alikäytävän puhkaisemista Mäntsälän tie kulki aseman kohdalta".
Alikäytävällä tarkoitetaan tämän kuvan alikäytävää/kalmuuria/aalloppia.
Tiellä tarkoitetaan Hki-Tuusula-Jp-Kellokoski-Mäntsälä-Orimattila-Lh-Heinola -tietä.


Kysynkin milloin tämän alikäytävän versio I puhkaistiin ratavallin läpi?
kuva 20.08.2021 18:21 Keijo Loisti  
  Tarkennan halkokommenttiani. Minun muistikuvat haloista ovat 50-luvun lopulta eteenpäin.

Kuvissa on toinen kuva Järvenpäästä, jossa on Erkki Nuotion kommentti haloista 1900-luvun alkupuolelta.
Tässä lainauas sieltä:
"Suuri tulipalo Järvenpään asemalla 15.9.1919 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1176024?page=1 )
Paloi 500 syltä veturinhalkoja vesitornin lähistöltä. Tarkoittanee sitä että mm. paikallisjunien veturit ottivat Järvenpäässä juotavaa ja purtavaa."
kuva 20.08.2021 17:53 Keijo Loisti  
  Erkki Nuutio kirjoitti "Taustalla näkyy Järvenpään pienveturi (Tve?), joka vaunut lisäsi junan perään.
Etualalla oikealla oli suuri veturihalkojen pino, joka paloi 2o-lukuisen sanomalehtiuutisen mukaan."

Junan kulkusuuntaan nähden oikealla minä näen Osuusliike Perhelän halkotarhassa olleen pinon. Vesitornin vieressä oli aikanaan katos, jossa varastoitiin puita vesitornin höyrykonetta varten. En muista koskaan nähneeni siellä kuormattavan halkoja veturiin.

Missä kuvassa on pienveturi?