Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.07. 17:46 | Eero Aro | ||
| Minulla olevaan pienikokoiseen kopioon on vaarini kirjoittanut lyijykynällä numeron 196 sekä hytin kylkeen, että kuvan keskelle alareunaan. Mahtaisiko alkuperäisestä kuvasta erottua veturin numero? Sitä pitäisi mennä syynäämään UPM:n arkistoon. Veikko Ahvenaisen kirjassa on toinen, hieman eri kulmasta otettu kuva samasta junasta, mutta saamastani kopiosta en pysty erottamaan yksityiskohtia. |
||||
|
|
30.07. 11:29 | Eero Aro | ||
| Olen viestitellyt Jukka Suortasen kanssa, joka osasi vahvistaa tiedon siitä, että paperijuna oli lähdössä Venäjälle. Jukka kirjoitti: "Alkuperäinen kuva löytyy Kymin keskusarkiston kokoelmista, joka on nykyisin Valkeakoskella toimiva UPM keskusarkisto. Arkistokuvakortin yhteydessä on teksti, jonka olen merkinnyt muistiin "Paperia Venäjälle Kymin (Voikkaan) paperitehtaalta. Juna lähdössä viemään paperia moskovalaiselle sanomalehdelle Russkoje Slovalle." Kortissa mainitaan tosin vuosi 1915, mutta olen samaa mieltä kanssasi, että kuva mitä suurimmalla todennäköisyydellä on syksyltä 1914. Perustan näkemykseni siihen, että tämä kyseinen kuva on osa suurempaa kuvasarjaa Kymin tehdaslaitoksilta, mitä on kuvattu vuosina 1914-15, jotakin tiettyä julkaisua varten. Samaista kuvaa on käytetty yhtiön useissa julkaisuissa aina 1920 luvulta lähtien. Kuva löytyy mm. "uudemmista" julkaisuista Veikko Ahvenaisen "Paperitehtaista suuryhtiöksi, Kymin Osakeyhtiö vuosina 1918-1939" vuodelta 1972 sekä Veikko Talven "Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen, Kymin Osakeyhtiön historia 1872-1917" vuodelta 1979." |
||||
|
03.03. 17:06 | Eero Aro | ||
| Kouvolan - Kymintehtaan "paikallisjuna" ajoi välin parhaimmillaan 16 kertaa päivässä. Olisiko veturi työntänyt junan Kouvolasta Kymintehtaalle ja vetänyt takaisin Kouvolaan? Tuskin veturia ruvettiin kääntelemään joka välissä? Tämä kuva ajoittuu jonnekin 1928-1933 välille. |
||||
|
01.09.2021 21:47 | Eero Aro | ||
| Voisiko kuva liittyä mitenkään Korian sillan koekuormitukseen 1925? http://vaunut.org/kuva/117522?u=4080 http://vaunut.org/kuva/117523?u=4080 http://vaunut.org/kuva/149784?a=1 |
||||
|
07.04.2020 21:13 | Eero Aro | ||
| Kiitos Erkki! Näiden tietojen avulla löydän oikeat värit palettiin. Kokemukseni mukaan mustavalkoisia höyryveturikuvia on parasta värittää käsin, jos niitä nyt yleensä haluaa värittää. Monesti hyvä mv-kuva on paras sellaisenaan. Netissä on tarjolla useampiakin keinoälyyn perustuvia kuvien väritysohjelmia. Kokeilin niitä, mutta niiden älyn perusteella kaikki tumma metalli väritetään ruosteen väriseksi. Ohjelmat eivät siis ole opiskelleet tarpeeksi siitä, miltä höyryveturit näyttivät silloin kun ne olivat käytössä ja uusia. |
||||
|
|
07.04.2020 18:52 | Eero Aro | ||
| Hienoa, kiitos! Oliko valmistajakilven väritys ennen 1934:ää sama kuin tässä TV1:ssä? http://vaunut.org/kuva/114427?tt=0&i1=Tv1 Entä 698:n hytin kylki? Oliko se musta vai vihreä? Kuvan ajoitus ei ole kovin varma, joka tapauksessa se on otettu ennen vuotta 1933. |
||||
|
|
07.04.2020 14:40 | Eero Aro | ||
| Olen treenaillut mustavalkokuvien värittämistä omaksi ilokseni. Osaisiko joku kertoa, minkä tehtaan valmistama 698 oli? Tv1-vetureita valmistivat Tampella, Lokomo, Hanomag ja Nohab, mutta en löydä tietoa, missä juuri tämä veturi tehtiin. Tampellan valmistajakilpi oli punaoranssi messingin värisillä teksteillä. Minusta 698:n kilvessä on enemmän tekstiä kuin Tampellan kilvessä. 698 valmistui 1923 - 1925. | ||||
|
15.03.2020 23:11 | Eero Aro | ||
| Vähän hämäävää, kun kartta on itä-lansi ja pohjoinen-etelä suunnissa väärin päin, mutta kaikki kartan tekstit ovat oikein. | ||||
|
11.11.2019 18:18 | Eero Aro | ||
| Sattuneesta syystä olen käynyt viime aikoina yksityisviestitystä, jossa vahvistui tämän kuvan ajoitus kesään 1917, niin kuin Erkki Nuutio keskustelussa määritti. Mummoni perhe muutti sen vuoden lopussa Kuusankoskelle. Taustalla oleva rakennus on Viittakiven talon päärakennus. Tilan uusi omistaja A.J. Tiura rakensi tuon talon paikalle sittemmin Suokannan uuden päärakennuksen. |
||||
|
27.02.2018 22:25 | Eero Aro | ||
| Tuolla on vaarini ottama kuva samoilta paikkeilta vuonna 1933: http://vaunut.org/kuva/117476?u=4080 |
||||
|
01.12.2017 16:15 | Eero Aro | ||
| Soitinrakentajat tarvitsevat hyvin kuivatettua puuta, joten paksummat pölkyt kannattaa laittaa kuivumaan vähintään kymmeneksi vuodeksi hyvin tuuletettuun ja säältä suojattuun paikkaan. Sen jälkeen voi olla sopiva aika tarjota puuta soitinrakentajalle. Tietoni perustuu keskusteluun erään paikallisen soitinrakentajan kanssa viime kesänä. Hän valkkasi kellaristani pari kappaletta 50 vuotta vanhoja kolmen tuuman paksuisia kuusilankkuja. Muut tarjoamani lankut eivät olleet sydänpuuta, vaikka olivatkin täysin solukuivaa tavaraa. Vastakaadettu puu kuulemma periaatteessa kiinnostaa, mutta yleensä rakentajilla ei ole puutavaran pitkäaikaiseen säilytykseen sopivia varastotiloja. |
||||
|
19.11.2017 12:36 | Eero Aro | ||
| Nimi korjattu. Saattaa olla, että myöskään koordinaatit eivät ole satavarmasti aivan metrilleen oikein. Voi olla, että veturi on todellisuudessa jopa 30 metrin päässä merkitsemästäni paikasta. En jaksa muistaa niin tarkasti kahdeksan vuoden taakse. | ||||
|
|
18.11.2017 16:59 | Eero Aro | ||
| Wikipedia-artikkeliin minun hatarat tietoni perustuivat, en vain jaksanut tarpeeksi tarkkaan ja pitkälle sitä lukea. https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Iceland Mutta ei Islanti silti mikään rautatiemaa ole. Sen ymmärtää hyvin, kun näkee, millaisten laavakenttien läpi tiet on monin paikoin pitänyt rakentaa. Maaperä on myös liikkeessä monin paikoin jatkuvasti. Jostain syystä en tuota Raimo Sivosen aikaisempaa kuvaa löytänyt hakutoiminnolla. Mutta tässäpä nyt siis pari muuta kuvakulmaa Minoriin. |
||||
|
|
18.03.2017 21:34 | Eero Aro | ||
| Kiitos ajoituksesta Erkki. 1917 kuulostaa erittäin mahdolliselta. Mummoni syntyi 1897. Ajoitin aikahaarukan alkupään sen mukaan, että 1917 hän olisi voinut olla piikomassa siinä talossa, jonka asukkaita kuvassa on. Joka tapauksessa arvelin, että vuosi on todennäköisimmin ennen 1920:tä kuin sen jälkeen. | ||||
|
|
18.03.2017 19:27 | Eero Aro | ||
| Duoda... Tehän tietysti näette tämän vain rankasti pakattuna jpg-kuvana. Tallensin sen itselleni TIF:finä skannauksen jälkeen. Albumi on nyt taas aika syvällä tuolla hyllyssä, joten en rupea kaivamaan kuvaa esiin, mutta luulisin että paperikopio on noin 7cm leveä. En käsitellyt kuvaa juuri muuten, kuin säätämällä valaistustasapainon, senkin automaattisesti. Taivaasta taisin muutaman tahran siivota. | ||||
|
|
18.03.2017 18:16 | Eero Aro | ||
| Keskellä oleva mies koppalakissa voi hyvinkin olla ratavartija, sillä hän ei ole mukana muissa seurueesta otetuissa kuvissa. | ||||
|
07.03.2017 20:09 | Eero Aro | ||
| Minulla oli 80-luvun puolivälissä Fiat 125. Ladahan perustui Fiat 124:ään, 125 oli pikkuisen tehokkaampi malli. Siinä oli mm. kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia ja levyjarrut kaikissa pyörissä. Tehoa oli 108 hv. Koska 125 näytti Polski Fiatilta, niin kaikki muut liikenteessä pitivät sitä Ladana. Säästän teidät muilta muisteloilta, mutta kerron sen, kun tulin Tampereelta Helsinkiin päin moottoritietä. Hämeenlinnaa ohittaessa näin, että rampin yläpäästä lähti kiukkuinen Datsun 100 Puukenkä kiihdyttämään. Kaverilla oli selvästi aikomus ohittaa "Lada" välittömästi ja jättää minut haistelemaan pakokaasuja. Kaveri saikin minut kiinni ja laittoi vilkun vasemmalle ja siirtyi ohituskaistalle. Silloin päättyi rajoitus ja 120 rajoitus alkoi. Lähdin ajamaan niin kuin normaalistikin, nostin nopeuden 120:een. (No okei, ehkä nostin sen "pikkuisen" yli. :-) ) Datsun roikkui sitkeästi ohituskaistalla, mutta jostain syystä se rupesi jäämään taakse, eikä ohittanutkaan minua. Ajeltiin sillä lailla jonkin matkaa. Kun Puukenkä alkoi olla melkein taustapeilissä näkymättömissä, niin näin, että kaveri laittoi vilkun oikealle ja palasi reunakaistalle. Fiatin lämmityslaite oli aivan surkea Suomen oloihin, tehty lähinnä Välimeren maiden viileisiin iltoihin. |
||||
|
25.02.2017 19:53 | Eero Aro | ||
| Hyppyrimäen vauhtitornin valettuja perustuksia on vielä kalliossa kiinni. Samoin kivilohkareista tehtyä alastulorinteen kumpua on vielä jäljellä. | ||||
|
17.02.2017 11:47 | Eero Aro | ||
| Kyllä raitiovaunu kulki jo 1933. Laitoin toisen, rinteestä vähän alempaa otetun kuvan: http://vaunut.org/kuva/117272?s=1 |
||||
|
04.02.2017 21:35 | Eero Aro | ||
| Taidan olla kanssasi samaa mieltä, Kirkkonummi näyttää todennäköisemmältä. Kirkkonummen makasiini ei enää ole pystyssä, mutta rakennukset ovat olleet aivan samassa suhteessa toisiinsa kuin Kauklahdessa. Sama arkkitehti, Bruno Granholm. Raidemäärä natsaa paremmin. Olisiko vaihdekuja sen verran etäällä, että se ei erotu tuossa kuvassa? Optiikka saattaa harhauttaa. http://www.vaunut.org/kuva/42641?s=1 Olisiko Kirkkonummi voinut olla tämän junan lähtöasema takaisin Helsinkiin? Kovin on vähän väkeä näkyvissä. Kuljettajallakin on ollut aikaa ottaa valokuva. |
||||
|
|
04.02.2017 18:36 | Eero Aro | ||
| Köklaks näin asiasta mitään tietämättömän silmin näyttäisi mahdolliselta: http://www.vaunut.org/kuva/42642?s=1 Kauklahden asemalla on nykyisinkin parkkipaikan vieressä nyt siniseksi maalattu rakennus, jossa on samanlaiset ikkunat kuin tuossa rakennuksessa seinän yläosassa. Mutta onko kuvan vasemmassa laidassa tavaravaunu, vai joku muu? Jos se on vaunu, niin onko se kiskoilla? Kauklahdessa oli 1923 neljät kiskot. |
||||
|
27.01.2017 23:20 | Eero Aro | ||
| Jos haluatte syynätä skanneristani tullutta ja pakkaamatonta 600 dpi:n kuvaa, jota en ole siivonnut, niin laitan sen joksikin aikaa dropboxiini. Kuvan koko on 8MB. https://dl.dropboxusercontent.com/u/22100835/372%20Pikku_Rusko.tif |
||||
|
25.01.2017 16:36 | Eero Aro | ||
| Asema näyttää hyvin paljon Metsäkylän asemalta. Mutta myös Hiirolan asema on hyvin samanlainen. Sama suunnittelija, vissiin? Savupiippujen yläosat on voitu muurata joskus uusiksi. http://vaunut.org/kuva/8301 Myös Selänpää on samaa tyyliä, mutta ikkunat ja etunurkka eivät oikein mätsää. |
||||
|
25.01.2017 16:15 | Eero Aro | ||
| Ei liity mitenkään aikatauluihin tai keskusteluunne, mutta tämä kuva on otettu viimeistään 1933. Sinä vuonna kuvaaja siirtyi Kouvolasta Pasilaan. Juna tietysti jatkoi liikennettä, vaikka mies muutti. | ||||
|
|
24.01.2017 12:12 | Eero Aro | ||
| Pari muistikirjaa on, mutta niihin ei ole kirjoitettu tässä tarvittavia asioita. Minäkin kannatan 155:ttä, sillä perusteella, että se esiintyy myös parissa muussa Oton kuvassa. Aika voisi olla 1932 tai 1933. Kun vertaan miehen olemusta tässä kuvassa muihin perhevalokuviin, niin suunnilleen tuolta hän näytti niinä vuosina. | ||||
|
|
23.01.2017 21:54 | Eero Aro | ||
| Eniten tämä muistuttaa näistä aikaisemmista kuvista 155:ttä: http://vaunut.org/kuva/116697?u=4080 |
||||
|
|
23.01.2017 21:42 | Eero Aro | ||
| Yritin vielä katsoa uudelleen alkuperäisestä skannatusta kuvasta, saisinko veturin numeron paremmin näkyviin, mutta ei siitä enempää saa selville, kuin tässä kuvassa näkyy. Voigtländer-kameran optiikka on reunoilla hyvin pehmeä, eikä tämä kuva ole kovin skarppi keskelläkään. Numeron alaosa näyttää kyllä olevan pyöreämuotoinen, samaan tapaan kuin tuo kolmonen, mutta voi se olla yhtä hyvin 3,5,6,8 tai 9... | ||||
|
|
23.01.2017 21:31 | Eero Aro | ||
| Tarkennan vielä, että Otto Aro oli sijoitettuna Kouvolassa 1903-1933. Hän asui siellä koko tuon ajan. Valokuvan merkintä Pieksämäellä kertoo vain, että tämä kuva on otettu Pieksämäellä. Kukaan ei ole enää valitettavasti kertomassa, oliko tuo veturi Kouvolan varikon vai Pieksämäen varikon veturi. Ajoiko Otto sen sinne, vai sattuiko hän vain poseeraamaan jonkun pieksämäkeläisen veturin edessä. Olisiko parempi koettaa selvittää, mitkä noista mainitsemistasi vetureista olivat Kouvolassa 28-33, jos olivat? Ymmärsin kuitenkin, että tämä ei voi olla G9. |
||||
|
|
22.01.2017 16:06 | Eero Aro | ||
| Ahaa, ok. En tuosta kuvasta ymmärtänyt, että koppeihin mahtui mies, minusta ne näyttivät niin ohuilta sermeiltä, että lasien väliin olisi mahtunut korkeintaan piparkakku-ukko tai paperinukke. Ehkä kuvan perspektiivi ei tuo esille koppien syvyyttä. Minun pitänee tässä vaiheessa tunnustaa, ennen kuin joku tarkkasilmäinen huomauttaa, että kuvaa siistiessä tulin poistaneeksi tenderin kyljessä olevan viiston sauman, tai niittirivin. Sellainen siinä kyllä oli. Paperikuva vain on niin valtavan naarmuinen, että kun katselin pitkän aikaa vain pientä alaa kerrallaan, poistin vahingossa myös tuon yksityiskohdan. Kuljettajan etuikkunan kohdalla on vielä jäljellä naarmuja. Jätin ne siihen, kun en ollut varma, voisiko ikkunasta kurkistaa joku henkilö. Tuolla tasolla pikselit on vähän vähissä. Tallentamani Photoshop-tiedoston undo-tasot eivät riitä peruuttamaan kohtaan, jossa sauma oli vielä koskematta. Jätin pienemmät naarmut siivoamatta myös tuosta etulalalta kiskojen edessä olevien roskien kohdalta. |
||||
|
|
22.01.2017 11:44 | Eero Aro | ||
| Minustakin tämä kuva näyttää siltä, että se on erityisesti otettu dokumentointimielessä. Kuvaaja on osannut asiansa ja sommittelu on paikallaan. Kaikki henkilöt ovat asettautuneet poseeraamaan. Arvelin ajoitusta syksylle postikortin päiväyksen perusteella, ja siksi, että herroilla on lämpimät, pitkät palttoot päällä. Mutta vaatetuksen saattaa selittää myös se, jos oltiin lähdössä pitemmälle matkalle. Mikä oli kolmen avo-tavaravaunun päädyissä olleiden korkeiden väliseinien tarkoitus? Niissä näyttää olevan lasi-ikkunat. |
||||
|
|
21.01.2017 21:45 | Eero Aro | ||
| Kiitos Eljas, muokkasin vuosilukuja. | ||||
|
|
21.01.2017 19:42 | Eero Aro | ||
| Ok. Opin koko ajan. Hytti. Aikahaarukkaa pitää laajentaa. Otto oli veturinkuljettaja 1920 lähtien, mutta olen jotenkin arvellut, että alkupään ajettavat olisivat olleet Pikku-Ruskoja ja Jumbot vasta myöhemmin. Hän ehti kuitenkin ajaa myös Jumboja 722, 730 Kouvolassa, ennen kuin muutti Pasilaan 1933. |
||||
|
21.01.2017 11:55 | Eero Aro | ||
| Kirjoitin sarjan alkupäässä jonkun kuvan kohdalla, että en varmuudella tiedä, mitkä veturit näissä kuvissa ovat. Aluksi en edes huomannut, että näissä kuvissa on todennäköisesti Pikku-Ruskoja, eikä Feeliksiä, kuten ensin luulin. Korsteenin yläpää näkyy vain osassa kuvista. Tuulikaulukseton korsteeni saattaa hyvinkin olla joltain aivan eri matkalta tai eri veturista kuin muut kuvat. | ||||
|
17.01.2017 19:32 | Eero Aro | ||
| Entäpä vuoden 1931 jälkeen? Ajoittuisiko tämä kuva myöhemmäksi? 1928 on vain arvaukseni ja 1928-1933 on se haarukka, jonka tiedän suht varmaksi. | ||||
|
Kuvasarja: Kouvolan Pikku-Ruskoja 1928-1933 |
17.01.2017 11:16 | Eero Aro | ||
| Järjestelin nämä aikaisemmin postaamani kuvat tähän sarjaan. 133 oli loppuvaiheessaan 20-luvun lopulla paikallisliikenteessä. Näitä ajokuvia on kuitenkin Kalvitsasta ja Pieksämäeltä. Pieksämäellä on tosin kuvattu Pikku-Rusko 372, mutta ehkä sekin vielä täsmentyy, mikä Pikku-Rusko näissä kuvissa on. | ||||
|
Kuvasarja: 133 F1 Feeliks |
16.01.2017 22:51 | Eero Aro | ||
| Olen nyt syynännyt näitä kuvia ja muita, joita en ole julkaissut. Saattaapa olla, että ainoastaan noissa kolmessa Tehtaanportin kuvassa on veturi 133. Muut nyt tässä sarjassa olevat kuvat voivat olla Pikku-Ruskoista (155, 196 ja 372). Huomasin vasta nyt, että F1:n ja Sk1/2:n etuosat ovat hyvin samanlaisia. Kunhan etenen Pikku-Ruskoihin, niin saan varmasti teiltä paremman tiedon. Teen Pikku-Ruskoista toisen kuvasarjan ja siirtelen sitten siihen kuuluvat oikeaan sarjaan. | ||||
|
16.01.2017 22:15 | Eero Aro | ||
| Kamera on Voigtländer Compur rullafilmikamera. Kyseinen malli valmistui 1927, joten kamera on ollut Otolle aivan uusi. Ei ihme, että kuvia on varsinkin aluksi otettu ahkerasti. | ||||
|
16.01.2017 21:19 | Eero Aro | ||
| Vai arvaanko väärin? Onko tuo ehkä vesiviskuri, eikä mikään tuulipussi? | ||||
|
16.01.2017 20:49 | Eero Aro | ||
| Vaihdoin kuvasta uuden version, edelliseen oli tullut ikäviä vaakajuovia viallisesta skannerista. Alkuperäinen paperikuva on hyvin tumma, lähes pimeä. Tässä on nyt revitty niin paljon sävyjä irti kuin osaan. | ||||
|
16.01.2017 18:39 | Eero Aro | ||
| Mäki nousee sen tapaisesti, että itsekin arvelin kohdan olevan Elfvingin tornin kohdalla. Kirjokiven seisakehan on tuosta vähän etelään päin. Sisareni kommentoi minulle sähköpostilla kuvaa näin: "Kymiyhtiön johtaja Rudolf Elfving rakennutti kartanon perheelleen. Pysäkki oli aivan kartanon lähellä. Kerrotaan myös, että Elfving seisoi pysäkillä ja junan tuli pysäyttää oikea vaunu juuri hänen kohdalleen. Elfving ei liikkunut. Juna liikkui. " |
||||
|
|
16.01.2017 18:34 | Eero Aro | ||
| Lisäsin koordinaatit. En tiedä, missä Tehtaanportin seisake oli, voisitko Hannu tarkentaa, mihin suuntaan pitäisi säätää? | ||||
|
15.01.2017 23:07 | Eero Aro | ||
| Lätkäisin koordinaatit nyt siihen maantielle. Oltaisko nyt jo hehtaarilla? | ||||
|
Kuvasarja: 133 F1 Feeliks |
15.01.2017 22:57 | Eero Aro | ||
| Otto Aro (1878-1936) oli vaarini, kotoisin Tampereelta. Seppä, viilari, eteni pitkän kaavan mukaan veturinpuhdistajaksi, lämmittäjäksi ja kuljettajaksi. Otto muutti Kouvolaan 1903. Oli kaksi kertaa naimisissa, asui ensin Uudenmaankadulla Kaunisnurmessa, sitten aseman vieressä olleissa VR:n kasarmeissa. Otto oli innokas valokuvaaja, ja näytti kuljettaneen kameraa mukanaan töissä. Minulla on vieläkin tallessa tuo kamera. Perhe muutti Helsinkiin 1933, jossa Otto ajoi lyhyen aikaa Pr1:iä paikallisliikenteessä. Muuttivat 1935 Vammalaan. Toistaiseksi olen postannut vain yhden hyvin pimeän kuvan Otosta. Ymmärrettävästi hän oli useimmiten itse kameran takana: http://vaunut.org/kuva/115789?u=4080 Myös Oton veli Fritjov oli veturinkuljettaja, ensin Kouvolassa ja sitten Tampereella. Molempien sukunimi oli ensin Andersson, he muuttivat sen Aroksi 1906. |
||||
|
|
15.01.2017 22:15 | Eero Aro | ||
| Ok. Korjaan koordinaatit. Löysin Honkalantien. Silti tuo voimakas valo hämää minua, onko rata mutkitellut tosiaan noin kovasti? Minustakin noissa koivujen lehvistöissä näkyy hienosti liike. |
||||
|
|
18.12.2016 15:52 | Eero Aro | ||
| Kiitos kommenteista ja tiedoista. Hyvin saitte rajatuksi muutamien vuosien sisälle kuvan ajankohdan. Tämä on ainoa kuva, jossa Otto on kuvattu Kanan edessä. En tiedä, ajoiko hän koskaan vakituisesti niitä. Hän kuvasi kuitenkin kaikki veturit, joissa oli lämmittäjänä tai kuljettajana, Feeliks 133, Pikku-Ruskot 155, 196, 372, Jumbot 698, 722, 730 ja Paikku 768. Koetan siivoilla niitä kuvia ja laittaa vaikka tännekin joitakin. |
||||