Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.07. 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, herrat Teppo ja Samuel. | ||||
|
|
21.07. 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Tka6 on Saalastin valmiste. Perusvaununa avonainen Hkb - sarjan tavaravaunu. Muuten, mikä olikaan tämän "Kertun" alkuperäinen numero? |
||||
|
20.07. 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jussi-Pekka, noista penkkientraamisita: - pääasia oli matkustajien mukavuudesa. Mainitsemissasi Geoab - ja postiliitevaunuissa henkilökuntaa varten varatut istuimet olivat kautta linjan samanlaisia. Vakiointia selitti sekin, ettei varaosavarastoissa tarvinnut harrastaa numerokohtaisten "spesiaalien" erikoisluetteloita. Oma muistikuvani postiliitteistä on vuodelta 1979, Toijalassa seisoneista kahdesta, jo hylätystä PFoabista. (10102 ja 10103, muistaakseni.) Geoab: visiittini Turun konepajalla samana vuonna. Oikeastaan AINOA päälle päin näkyvä muutos mainitsemissasi liitevaunuissa oli toisen pään telin kiskojarrut. |
||||
|
17.07. 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vartioimattoman tasoristeyksen etumerkki. Lienee otettu käyttöön 1930-luvulla. Jäänyt pois vissiinkin siinä vaiheessa, kun punakeltaiset etäisyysmerkit tulivat käyttöön...? |
||||
|
17.07. 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapinsalmen silta. | ||||
|
15.07. 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, itse otaksun kyseisten Lentokonetehtaan pintakäsittelylaitoksen myrkkyjen olleen peräisin alumiinin anodisoinnin liemiä (joskin osa niistä tosin oli silkkaa vettä! Sähköä johtavaksi käsiteltynä tietenkin). Toisekseen Lentokonetehtaalla riitti puuhaa, paitsi sotakorvaustöistä (mm. Pt-4 sotajorvauskapsuvetureiden hytit), niin myös Ilmailuvoimiemme lentokoneiden pitäminen jotenkin kasassa, myös yhteistyössä Kuoreveden Aircraft Factoryn kanssa. Puhumattakaan AERON viimeisistä aaltopelti-Junkerseista (Ju-52/3m), sekä ylijäämä-Douglas Skytraineista (C-47 konversio siviili-Deeceekolmosiksi, vaikka näiden pääsisustusmuutostyöt olikin tehty Hollannissa Fokkerin tehtailla!) Joissakin "Ilmailutarhan" sotakoneissa ei enää tarvittu (kipeästi) sotamaalausta, esim. pari Blenheimit valokuvausvehkeineen olivat kirkkaalla peltipinnalla. Lentokoneissa maalausta EI TEHDÄ kuten pikkusiskon leikkimökin huonekaluille, että senkun uutta miranolia paksusti entisten kerrosten päälle. Vanhat maalit poistetaan lentokoneista yleensä kemiallisesti. Tällaisten liemien ympäristöepäystävällisyydestä ei noihin aikoihin puhuttu, senkun kehuskelivat vaan! Nykyisin on aivan toista; maalit ovat vesiliukoisia ja akryylipohjaisia. Joitakin sodan jälkeen käyttöön jääneitä Mersu 109:iä maalailtiin uusiksi kutakuinkin kitsaasti. Vaikka peruskorjaukseen pistettyjä G-2:ia maalailtiinkin oliivinvihreä/taivaansinisiksi. G-6:t olivat sodanlopun huonolaatuisia (keskitysleireissä kokoon heitettyjä!), niin ne lennettiin joko loppuun tai hätäisimmät Ilmasotakoulun oppilaat särkivät niitä urakalla kiertostarteilla ja - laskuilla. |
||||
|
Kuvasarja: Junadraamaa elokuvasta Ollin oppivuodet (1920) |
14.07. 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harmaalan kartanoa esitti elokuvassa Herttoniemen kartano. Harmaalan kartanon isäntä kuului pahiksiin. Hemmotellun Ollin kotikartanoa "Koivumäkeä" esitti Degerön kartano Laajasalossa. | ||||
|
14.07. 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sankaripari kuvassa vasemmalla. Kuvassa näkyy myös aseman "syötyjen leipien makasiini" ja Bender-tyyppinen vaihteenasetin lyhtyineen. | ||||
|
14.07. 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makuuvaunua edelsi lanterniini - Ge, tuon ajan tapaan. | ||||
|
14.07. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan, vanhoina "huonoina" aikoina kykenivät entraamaan maaliin tulleita fiboja varikkotyönä. Montako varikkoa on enää jäljellä ja montako tallimiestä? Ja tietysti talouspuolen eestulemattomat ja lahjattomat merkonomit päästetty vähän kåskyttelemään...? |
||||
|
13.07. 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat myös muistanevat, että minä vuonna "tilapäiseksi" tituleerattua autoveroa alettiin kantaa? Olisiko ollut 1958? Toisekseen muistan Rautatieuutiset-lehdestä 1970-luvun lopulla lukeneeni kuinka CCCP-jäähdytysjunilla kuljetettiin valaanlihaa kaukoidästä Kannukseen. Tarkoittaen: Keski-Pohjanmaan lestadiolaispitäjien - minkinviljelijöille. Edellisissä kommenteissa mainittu "Neuvostoliiton lihavuori", ajattelin sen ensin tarkoittavan "häkellyttävän seksikästä" neukkuolympiaurheilijatarta, lajinaan kuulantyöntö? Habituksenaan valtavat doupatut muskelit, Heavy-Duty-laskutelineet, teliperä ja Clark Gable-tyyliset viikset. Ja etunimenä Galina tai Svetlana... Tosipuheessa, vähänkin syrjemmällä suurta ja mahtavaa, ainoat "lihapalat" siellä olivat sotsialistitseskij kauppojen näyteikkunoissa olleet hyvinkin realistisesti maalatut puukinkut ja lankkupihvit! Neuvosto-onnelan kansalaiset pyörittelivät suissaan ainoaa mahdollista lihapalaa (nälkäisinä omaa kieltään kaikkine suhuässineen!) kun ulospäin "kansojen vankila" esitti ☆ The Great Soviet Maskirovka Showtaan ☆ !!! Nuoremmille tiedoksi: esimerkki neukku-Maskirovkasta = ne kuuluisat Mainilan laukaukset 1939. |
||||
|
11.07. 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olinkin jo näkevinäni pikkukuvasta, että onko Tuomarilan kaarteessa "kiskotienimismiehenkiharaa"...? | ||||
|
10.07. 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Aivan loistava kuva. Loistava myös sanan varsinaisessa merkityksessä! |
||||
|
09.07. 21:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava lasti lieneekin ollut "suuren ja mahtavan" sisäinen? Ahtaasti täyteen sullottuna toisinajattelijoita, jotka joutuivat tekemään tarpeensa niille jalansijoilleen. Menolippu Vorkutaan ... Gulag tunnetusti nieli ihan kaiken mitä systeemi sinne syötti. |
||||
|
08.07. 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rock Island Line is a mighty good line"... lauloi Huddie "Leadbelly" Ledbetter aikoinaan. Kappaletta esitti myös Johnny Cash. Mittakaava 1:6, siinä on tekemistä! Johan tuohon saisi myös toimivat tuulilasinpyyhkimetkin! |
||||
|
08.07. 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä oli se lättä, josta Keurusselän Pursiseuran piti väsätä itselleen vesibussi (vesilättähattu?). 4125 oli telittömänä Sassissa, kesällä 1989. |
||||
|
07.07. 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wandrin' wandrin' - wandrin, - not only her planned road! Rollin' past her timetable schedules, - never breaking divine promises To serve and carry - on to everlasting destination - - - Dv twelve - an old reliable! Strong and enduring bitch, Makin' everyone's life RICH...! |
||||
|
04.07. 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, perinteinen ohjaamo- ja autokorivalmistus (linjurit) oli sellaista, että puungon ylle sovitettiin pellinpaloista kaasuhitsauksella koottu peltikuori, joka istui paikalleen kuin hyvää laatua oleva hansikas. Meiilä Suomessa käytetty koivu vaan oli aika rapsakasti lahoavaa. Tammea työstettäessä meni ikä ja terveys! |
||||
|
04.07. 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta Reichsbahnista: - alkuperäinen Weimarin tasavallan aikainen Reichsbahn syntyi 1.4.1920. DaaDaaRää - Reichsbahn ikäänkuin pihtisynnytettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun alkuperäiselle Reichsbahnille piti saada aikaiseksi jonkinlainen juridinen olemassa olon "jatkaja". Kätilöinä huseerasivat voittajavaltiot. Natsiajan Reichsbahnilla tietenkin oli se veriruskea syntitaakka kontollaan, mutta DaaDaaRää-Reichsbahnin ei vieläkään tarvitse hävetä itseään ja historiaansa. Innovatiivisuus, joka auttoi selviytymään stalinistisen komento- ja ryöstömentaliteetin alla oli oikeastaan aika huikeaa! Kaikessa haastavuudessaan. Bundesbahnilla oli jokseenkin helpompaa, vaikka senkin innovatiivisuus oli bundesrautatieläisille kunniaksi. |
||||
|
04.07. 10:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko lastina sorvin lastua? | ||||
|
|
04.07. 10:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silloinen Deutsche Bundesbahn. Vaunun sarja näyttää olevan Ui, numeroltaan 20 80 909 0047-2. | ||||
|
04.07. 06:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhani, siis englanniksi "Fart"? | ||||
|
03.07. 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös minulta osanottoni, herra Jimi! | ||||
|
02.07. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, olet oikeassa, mutta itse muistuttaisin, että suunnitellut pääarvot (esim. polttoaineen ominaiskulutus, vääntömomenttikäyrän muoto, männän nopeus, sekä teho itsessäänkin ym) pysynevät jokseenkin samoina, kunnolla peruskorjatussa moottorissa myös. Jos em. speksit tosiaan kelpaavat moottorille aiotun käytön toteuttamiseen niin siitä vaan! Tulee kuitenkin mieleen sekin historiallisuus, että Dv12:ssa käytety MGO oli etupäässä tarkoitettu nopeisiin dieselmoottorivaunuihin. Näyttää kuitenkin siltä, että täällä Suomessa kyseinen MGO-malli on ollut kutakuinkin onnistunut valinta. Alkuvaikeuksia 1960-luvun alkupuolella tietenkin oli, mutta ne on saatu ratkaistua. Itse ymmärtäisin alun hankaluuksien johtuneen pääasiassa valmistustekniikasta (moottorin rungon valaminen?). Huomautan lisäksi, että en ole vielä saanut käsiini Julkun ja Pyrhösen Dr13-kirjaa. Jos joku omaa tarkempaa tietoa, niin pyytäisin kiitollisena kommentteja. |
||||
|
02.07. 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liian siisti rakennus ollakseen muuta kuin KGB:n (Kontora Grubii Banditov = Raakojen roistojen toimisto) luunruhjojien käyttöön omistettu. Kysykää vaikka Sofi Oksaselta...? |
||||
|
02.07. 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ryssänsininen väri ja piikkilankaa - muistuma neuvostomiehitysajalta. | ||||
|
02.07. 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, erinomaisen hyvä kommentti kaikessa soidinmenoihin liittyvän kulttuurihistorian analysoinnissa. Luin pikkupoikana aikoinaan Mark Twainin "Tom Sawyerin seikkailut", jossa Tom "soidinmenolla" yritti tehdä vaikutuksen Rebecca "Becky" Thatcheriin. Samassa opuksessa on kerrassaan "erinomaisia" ohjeita syylien poistamiseksi, hah hah. Itselleni juolahti mieleen ajatuksen "riittää keikkaa synnytyslaitokselle" tarkoittavan jokseenkin tarkasti taksin- tai sairasauton kuljettajaa, heko heko! |
||||
|
29.06. 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, veto-liite-veto oli just se kaikkein perinteisimpiä lättäjunarunkoja aktiiviaikoina. Yhtä "nostalginen" oli myös veto-liite runkokin. Tämä museosimulaatio kerrassaan - ahhh !!! |
||||
|
|
29.06. 15:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja korostetusti "Rauman giäles"...! | ||||
|
28.06. 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leo (nimipäiväonnitteluni!) on täysin oikeassa. | ||||
|
|
26.06. 02:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, onko tehty moottorin vaihto moternimpaan vaiko vaan tyhjennetty pakoputken hiukkasloukku? | ||||
|
25.06. 08:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Veeti, puhumattakaan ns. "Motala-busseista", elikkä sarjojen Bm2 ja Bm3 bensiinimoottorivaunuista. Näitä oli yhteensä kolme. Ne olivat telivaunuja ja - sanoisinko - Lättähattujen äitejä, ainakin mitä uumajalaisen Hilding Carlssonin valmistamaan tuli. Bm1 nro 2, valm. Psl knp v. 1928. -> BE 0605 vuonna 1953. -> Rto 201 Lv vuonna 1980 ja hylätty 1986. Keksintöjen kirja, osa "Tiet ja maakulkuneuvot" (WSOY 1932) kertoo sivulla 665: "Yleensä ovat dieselsähkövaunut ylivoimaisesti syrjäyttäneet käytännöstä bensiini- ja petroolivaunut." "Hammaspyörävälitystä on melkoisesti kehitetty siitä, mitä se oli moottorivaunujen ensiaikoina. Niinpä on toimininimi Allgemeine Elekricitets Ges. (AEG) toimittanut Suomen Valtion rautateille kaksi 75 hv:sella bensiinimoottorilla varustettua vaunua, joissa voimansiirto tapahtuu hammaspyörillä. Niissä ovat hammaspyörät aina otteessa keskenään, mutta ovat sensijaan irti akselistaan. Ne hammaspyörät, joiden kulloinkin halutaan toimivan, kytketään kiinni akseliinsa paineilmalla toimivien kytkimien avulla." Bm2 nro 20, valm. H. Carlsson, vuonna 1938. Bm3 nrot 21 ja 22, valm. Motala Verkstad, vuonna 1939. Motala Verkstad ei montaakaan rälsbussia valmistanut, kunhan nyt kokeeksi tekivät. Suomeen tilattujen vaunujen lisäksi vain parisen vaunua ja liitevaunu ruotsalaiselle Nora Bergslags Järnväg-rautatieyhtölle, ainakin puhuttaessa Scania-Vabis-moottoreilla varustettuina, sekä pari vaunua Deutsche Werken moottoreilla. Mitä näihin VR:n motalabusseihin tulee niin: kummassakin moottorin teho oli 115 hv. Pyörästö edelleen (1A)'(A1)' kummankin pituus oli hiukan alle 13 metriä. Paino työkunnossa: Bm2: 10,4 tonnia ja Bm3: 12,2 tonnia. Arne Hällqvist: "Svenska rälsbussar"-kirja: "Alkuun liikennöi HC:n rakentama "rälsbussi" linjalla Nurmes - Kontiomäki ja vuosina 1949 - 1956 linjalla Uusikaarlepyy - Pietarsaari." Veturit 2-kirja , pahukkeri sentään, se onkin vintillä. Ja taas arkeologisia kaivauksia tiedossa! Ai niin, olinpas unohtaa: Bm1 nro 2 teki palvelusuraa alkuun myös "Mäntän mottina" ja nro 3 oli (alkuun) Uuraan satamaradalla (Viipurin ulkosatamaan kulkenut haararata Kaislahti - Uuras). Nro 2:lla oli ajettu myös Porin ja Mäntyluodon välillä. |
||||
|
22.06. 13:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Riku, minua vaan hämmästyttää kovin se, että pohjois-Suomessa duunattua täpölaimeaa "ruumiinpesuvettä" piti kuskata satoja kilometrejä Torniosta Lahteen? Eikö Lahden "Blöö" (Lahdessa tislattu) enää mitään? Kilpailuasetelmako sitä käski tällaista komediaa pelaamaan? |
||||
|
22.06. 02:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22510 muutettiin sarjaan BG, numeroksi 040091 vuonna 1973. Hylätty vuonna 1990. | ||||
|
21.06. 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tammipuuta? | ||||
|
21.06. 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asiakirjasäilö - miksipä ei? Sopivan kokoinen vaikkapa kohtauslapuille...? | ||||
|
20.06. 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen Chappen lennätin oli kahdella siivellä; - käytettiin viestittämiseen ja aluksi sotilastarkoituksiin. | ||||
|
18.06. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T. L.: kyllä muistat läksysi oikein. Itselläni olevat parit rälsbussihistoriat vahvistavat tämän oikeaksi. Carlsson kyllä jossain määrin pahoitti mielensä yhteistoiminnan loppumisesta, vaikka häntä lohdutti sitten Ruotsin kapsulättätilaukset sekä myöhemmin X9-Paprikatågin rakentaminen. En oikein jaksa uskoa siihen, että SJ:n Maskintekniska Byråå olisi noin vain ottanut Carlssonin riitinkejä väänneltäväkseen. Y6:n vetosysteemi oli Bo'2' ja carlssonilaisilla (1A)'(A1)'. Rakennemuutokset olisivat olleet aika laajoja. Ne eivät olleet edes yhteisajokelpoisia. En tiedä täsmällistä syytä Carlssonin heivaamiseen; lähinnä tullee mieleen ajatus hanssonilaisen (Per Albin Hansson ynnä muut Olof Palmeen asti) "solisaliratti"-aatteen tiukkenemisesta. Siihen kuvioon ei yksityinen (kapitalistinen) Carlssonin firma välttämättä hyvin sopinut? SJ kykeni oman verkostoitumisensa myötä järjestämään Y6 plus liitevaunutuotannot (Hägglund, Kalmar, ASJ Linköping plus ASJ Arlöv ja myös Eksjöverket). Kockumsin kanssahan meni pahasti pieleen. ASJ = Allmänna Svenska Järnvägsverkstäderna. Suomalaiset eivät olisi tähän pystyneet. Valmet Tamperehan kunnostautui lentokonetehtaana ja niiden touhujen huvettua sen oli pieni pakko keksaista jotain (Dm4 plus kaikenmoiset Movet). Suomalaisilla rautatienkonepajoilla oli reviirit aika tiukasti rajattuja. Muut Valmetit olivat jokseenkin kiinni omissa aloissaan (Rautpohjan duunatessa paperikoneita ja traktorintekijät olivat oma lukunsa myös). Saalastihan oli silkka nyrkkipaja. Fouga Magistereiden myötä Valmet Tampere ikäänkuin sai tilaisuuden palata vähäksi aikaa juurilleen ja sen jälkeen sitten pukkasi Huru 13:a ja Porkkanaa. Huru 12:sta sun muista (Deeverit) puhumattakaan. Deevereitä lukuunottamatta näiden muiden tuotantosarjat oli jokseenkin "niukkoja". Kauniita toiveita haudottiin kyllä Ison Vaaleen viennistä, mutta... Ja vielä se, että Valmetin ollessa valtionyhtiö, niin kaikenkarvaisilla politikoitsijoilla ja kyläpolitrukeilla oli aina niin kovasti sanottavaa sen asioista. Muuten, carlssonilaiset vetovaunut päätyivät sittemmin Tanskaan yksityisille rautatieyhtiöille (siis niille, jotka eivät hakeneet tai saaneet lainarahaa saksalaivalmisteisten Lynett-dieseljunien hankkimiseksi), myös enemmän tai vähemmän vanhoja Y6-ruotsinlättiä myytiin Tanskaan. Carlssoniin vielä palatakseni: - hänen rälsbussinsa olivat JO SILLOIN valmiina,silti SJ:llä rupesivat vetämään viivaa paperille Y6-projektin merkeissä. |
||||
|
|
17.06. 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, vähänkin paksumpi taivutettava aines aiheuttaa hieman laskeskelemista, mitä oikaistun pituuden määrittämiseen tulee. Joutuupa paikoin ajattelemaan todellisen keskiviivan siirtämistä paikkaan, jossa se kulkee 1/3 - osan verran ulkopinnalta sisäänpäin. | ||||
|
16.06. 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä varten tuon Not'n alakertaa on menty purkamaan? Akkulaatikko veks, aluskehyksen jäykistysansaat veks, näemmä jarrulaitoskin huut hiidessä. Onko tällekin tarkoitus tehdä Bucyrukset (se on: ei museaalista arvoa [enää]), joten eikun atomeiksi vaan? Eihän täällä kannata museoida yhtään mitään sellaista, mikä on valtaväestön käsityskyvyn ulkopuolella. Sivuhuomautuksena: koko Not-sarjan aluskehykset väsättiin usean eri jo hylätyn vaunun aluskehyksistä. |
||||
|
|
15.06. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| VIP = Very Important Prisoner. | ||||
|
15.06. 23:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei sitten tästäkään vaunusta sen vertaa huolta pidetty, vaan päästettiin rauskoiksi! Ei tällaisesta kaluston "säilyttämisestä" tule lasta eikä paskaa ! Se alunperin valmistui sarjaan E, numerolla 1016 vuonna 1927. Vuonna 1965 se muutettiin virkatarvevaunuksi, sarjaan BE 0720. Aikansa lahottuaan siitä sitten tuli viimein XE 0611. |
||||
|
15.06. 20:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| HOME, sweet HOME...? | ||||
|
15.06. 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin koneistotelin tilalle on vaihdettu tavallinen A8 - teli. | ||||
|
15.06. 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen uutinen ja erinomainen kuva! | ||||
|
14.06. 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Riston tenderin telit, Athermos-laakeripesillä. | ||||
|
14.06. 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai aseman lipputoimistossa ollut jumalaton kiire! Ennenvanhaan lipunmyynti aloitettiin (Vilppulassa) puoli tuntia ennen junan lähtöä ja luukku suljettiin viisi minuuttia ennen junan lähtöä. Junanlähettäjä kerkesi vielä antaa puhelimitse ohjeita etelän ja pohjoisen vaihdemiehille, jos jotain "eksoottista hauskuutta" oli tiedossa! Vaikkapa ns. opastinvaroituksen antaminen saapuvalle junalle (kohtauspaikkamuutoksen takia, esimerkiksi). |
||||
|
Kuvasarja: Omaa yritelmää määrittää Lättähatun päädyn pyöreysmittoja |
14.06. 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin nämä piirustukset saanut muistoksi piirtäjäharjoittelijan ajaltani Turun konepajalta, talvella, anno Domini yhdeksäntoistasataaseitsemänkymmentäyhdeksän (1979). Herra Petri S.: olin yrittänyt vaivaa nähden, piirtäjän tarkalla silmällä. Mitä pidät, menikö liki? |
||||
|
14.06. 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo välisenä toimiston ja odotushuoneen välissä ei ulottunut kattoon asti. | ||||
|
14.06. 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin jostain, että alakoulussa ollessaan Eliel Saarista moitittiin huonosta piirustustaidosta. | ||||
|
14.06. 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin aikoinaan piirustukseen tehdystä merkinnästä. Kyseinen piirustus löytyy rautatiemuseolta, roudasin koko piirustusnippuni sinne. | ||||