3171-81547 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.05. 12:26 Esa J. Rintamäki  
  Junan nopeus etwa 138 km tunnissa!
kuva 12.05. 12:16 Esa J. Rintamäki  
  Matka joutuu, R 9621 joutui tosiaan vaihtamaan raidetta ja vasta sitten nostamaan matkanopeuttaan, kuljettajan vakaiden käsien ohjastamana!
kuva 11.05. 09:27 Esa J. Rintamäki  
  Jees, Hannu-serkku!

Säkkipilliorkesteri palatessaan soittoharjoituksistaan joutuivat pitimään härpäkkeensä kiltisti sylissä. Vaikka kuinka olisi tehnyt mieli ilahduttaa kanssamatkustajia kappaleella nimeltä "Rule Britannia"!
kuva 11.05. 08:38 Esa J. Rintamäki  
  Tuli täs vaan miälehen, notta tuata konesta ei vissihin voi enää nuan vaan "Isooksi Vaaliaksi" trossaalla?

Keksikääs poijat uusi korkonimi tualle, muttei mitään hotomoilasta sentähären!
kuva 09.05. 07:23 Esa J. Rintamäki  
  Mekydrossa vielä vekkulina periaatteena välityssuhteiden rakenne sakarakytkinperiaatteella! Tosin sakaroiden muotoilu oli sellainen että kytkeminen ja irroittaminen vauhdissa oli mahdollista. Tavanomaisina neliskanttisina kytkimet olisivat muuten murentuneet kuin Oululaisen hapankorput alta aikayksikön.

Elikkä - meidän Hr11:ssä ja Porkkanoissa voimansiirtolinja oli tyyliin: moottori - momentinmuunnin (luojalle kiitos Herr Doktor Föttingeristä!) - mekaaninen vaihteisto.

Periaate on sama kuin autojen automaattivaihteistoissa [mm. General Motorsin Hydramatic - tuoteperheessä (TH 350, TH 700 ym.)] Autopuolella ensiesittely oli vuonna 1940 Oldsmobilella, kaksivaihteisena plus peruutusvaihde.

Tosin autokäytössä suosittiin ja yhä suositaan planeettapyörästövaihdelaatikoita [kuten esim. Borg - Warnerin malleissa (esim. Saab 99 vuodesta 1970 tai 1971 alkaen)].
kuva 08.05. 08:26 Esa J. Rintamäki  
  Siinähän poseeraa saksalainen "Kriegslok" BR 52, romanialaisesti "150".

Paremmassa ulkoasussa kuin Haapamäellä ruskettunut TE.
kuva 07.05. 07:15 Esa J. Rintamäki  
  Led Zeppelin: "Stairway to Heaven".

Money-greed VR: "Railway to Hell."
kuva 06.05. 22:58 Esa J. Rintamäki  
  Niinpä, herra Kimmo T. Hyvin tehty selostus!

1960-luvun puolenvälin kieppeillä M.A.N, Maybach ja Mercedes-Benz yhdistyivät ja tuloksena on Motoren und Turbinen - Union -yhtiö (MTU).

Se on nykyisin Rolls - Roycen siipien suojissa.
kuva 06.05. 14:56 Esa J. Rintamäki  
  Junat ovat P 104 Turkuun ja Porkkana P 105 Tampereelle.

Eletään kello iltapäiväviiden aikoja...
kuva 05.05. 20:41 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa ollakin tavallisen leveäharteisia matkustajia varten...?
kuva 05.05. 20:39 Esa J. Rintamäki  
  Vetovaunu 4092:sta tuli vuonna 1985 Ttv 18.
kuva 05.05. 20:38 Esa J. Rintamäki  
  Näyttäisi 4105:ssä olevan pöytä vielä kiinni. Ei siis kiireenvotakkaa vielä. EFiab 11592 on nykyisin porvoolaisena.

Pari vuotta sen jälkeen, kun herra Jarmo oli kuvansa näpännyt, 4105:stä oli "kuoriutunut" Ttv 15. Sekin on nykyisin Porvoo-porukan hoteissa.
kuva 05.05. 17:57 Esa J. Rintamäki  
  Älä ole milläsikään, herra Kimmo.

Tuppaa vaan tuo menneisyyden ennustaminen olevan paaalljon helpompaa kuin tulevaisuuden...
kuva 04.05. 23:49 Esa J. Rintamäki  
  Tästä 953:stahan tuli sittemmin muistomerkki Haapamäen asemalle. Veturipuiston mentyä plörinäksi - niin mikä tämän Ankan kohtaloksi tuli?

Missä on ja missä jamassa ?

Uskoakseni Haapamäen kylätoimikunnasta on aikaa myöten tullut harpunsoittobändi pilvien päälle ?
kuva 04.05. 18:35 Esa J. Rintamäki  
  Sanoisin kuvan olevan erityisen teknillinen...
kuva 04.05. 12:07 Esa J. Rintamäki  
  Vielä sekin, että teknologinen edistys maassamme ei ikinä tule kehittymään sellaiseksi, että junia voitaisiin tehdä näkymättömiksi...?

Asiasanat: elokuvat "Predator" ja "Harry Potter".
kuva 04.05. 07:57 Esa J. Rintamäki  
  Ja junassa passien tarkastus Mäntyharjun kohdalla?

(Yhden vanhan savolaisvitsin mukaan...)
kuva 04.05. 01:39 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer ja te muutkin kiinnostuneet: vuoden 1969 Junaturvallisuussääntö astui voimaan joulukuun alussa 1969.

Sitä edeltäneessä versiossa oli ollut alemman luokan junanlähetyspaikkoina ns. "puhelinvartiopaikat" ja "valvontapaikat". Puhelinvartiopaikoilla tarkastettiin että peräkkäisten junien aikataulun mukaiset aikaerot tosiaan toteutuivat. Tarvittaessa perässä tulevalle junalle näytettiin "seis", "hiljennä" tai "aja"

Puhelinvartiopaikoista ilmoitettiin kuljettajien aikatauluissa vain tietyille junille, kun taas valvontapaikat koskivat kaikkia junia.
Valvontapaikoilta ei mikään juna saanut lähteä tai sivuuttaa ilman sieltä annettua lupaa.

Näissä tärkeimpinä työkaluina olivat punainen ja vihreä opastelippu, junapäiväkirja ja puhelin tietysti.
kuva 03.05. 00:38 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rasmus puhuu täyttä asiaa.

Siitä huolimatta että vaikka suurvalloilla kuitenkin on tiedustelusatelliiteissaan niin tarkat kamerat, että niillä pystyy erottamaan ja laskemaan kirputkin kulkukoiran turkissa...?
kuva 02.05. 17:59 Esa J. Rintamäki  
  Ettei kyseessä olisi ollutkin rataosan (tai asemavälin) varaaminen pikajunan mentyä?

Rantaradan liikenne lienee ollut "sopivan" harvaa, mutta omasta mielestäni lisätavarajunien (Tku - Hki, tai Hnk - Kr - Hki) mahdollinen kulku olisi tehnyt varaamisista - sanoisinko - tiukkoja? Puhumattakaan lättähattujunista.

Ja miten mielekästä yksityisen yrittäjän pääsy linjalle vastavalmistuneen Tka:n kokeilemiseksi olisi ollut? Olihan valtionrautateillä omat tärkeysjärjestyksensä eri junalajien suhteen. Niin, ja rantaradalla ei linjaradiota Kkn - Kr suunnassa vielä ollut? Kohtauslappujahan kirjoitettiin joka tilanteen varalta/takia.

Vai oliko Tka:ssa radiopuhelimia mukana, jos Saalastin vastavalmistunut Tka vaikka teki lakon? Olen jokseenkin varma siitä, ettei Tka kulkenut ilman asialtaasta VR:n kuljettajaa eikä varsinkaan ilman asentajaa?

Täytyypäs kaivella 1976 graafinen taulu esiin ja vähän vilkaista sitä (kohtauspaikkoja Kkn - Kr ainakin).
kuva 02.05. 06:30 Esa J. Rintamäki  
  Sittemmin tämä veturi oli Mäntässäkin, Serlachius Oy:llä, korallinpunaiseksi maalattuna.

Mitä Saalastiin ja Tka6-hommiin tuli, niin eräs Kirkkonummen junasuorittaja kertoi minulle, että hänellä oli ollut suuria vaikeuksia saada jääräpäinen T. Saalasti uskomaan, että linjalle EI OLE menemistä pikajunaliikenteen sekaan koeajoille (siis Sti suuntaan). Kiukusta puhiseva Saalasti oli joutunut koeajonsa tekemään Kkn ratapihalla.

Eikä itsellänikään ole mitenkään mukavaa muisteltavaa ko. herrasta.
kuva 01.05. 20:42 Esa J. Rintamäki  
  "I saw the train a-comin', it's rollin' round the bend..."

Siitä huolimatta, että kuvan T 2684 ei mene lähellekään Folsomia...

"Still I'm drinkin' coffee and smoking big cigars..."

Loistava kuva, herr Daniel!
kuva 01.05. 20:38 Esa J. Rintamäki  
  EFiab on 11592, jos saan ilmoittaa.
kuva 01.05. 18:15 Esa J. Rintamäki  
  Olihan siellä iso Varuboden-kauppa, ruoka-, rauta- ja kodinkoneliikkeineen. Kappaletavaraliikenteen asiakkaita riitti myös (jyväjemmaritkin!).
Ja Obbnäsin varusväki ("merijalkaväki" eli RannJP ja "puolisotilaallinen pursiseura" eli HelLas elikkä laivasto) sekä Ericsson Jorvaksessa saattoi turvautua kiskoliikenteeseen.

Kirkkonummelta länteen oli sitten se Porkkalan aikainen Båtvikin raide (Nokia Kaapeli, Suomen Sokerin tehdas ja Kantvikin satama).

Toiminta oli jokseenkin vilkasta. Siis ennen.

Eipä muuten ole enää.
kuva 01.05. 08:17 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa maisema olla pikkuusen kruttuusta tualla nuan? Välihin mäkiä ja välihin krooppi. Alpithan lienöö aika liki krannis?

(Ei siis mitään tasankoa...?)
kuva 01.05. 08:13 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Lenni. Rumankorea on, sano!

Sen erityistä rumuutta lisää espoolaisten kunnallispolitikoitsijoiden tolkuton typeryys, jonka vuoksi metrojunia ei voi enää ajaa kuuden vaunun junina. Niin, mitenkäs ne Freukkarit aikoinaan lauleskelivatkaan? "On Espoo yhtä Ameriikkaa vain", heko heko! (Vaiko toisinpäin?)

No, vanhan sanonnan mukaan: - itselleenhän possuparat haittaa tekevät, kun kaukalonsa kaatavat!
kuva 30.04. 23:37 Esa J. Rintamäki  
  Teenpä huvikseni lapiokäännöksen Hannu-serkun lisäämästä tekstistä:

"Tavallisiin risteysvaihdemalleihin verrattuna Bäseler-malli mahdollistaa suuremman ajonopeuden poikkeavalle raiteelle ajettaessa, suuremman kaarresäteensä ansiosta. Tämän mahdollistaa juuri "risteysnelikulmion" ulkopuolella olevien vaihteenkielien sijoitus.

Saksassa ja Itävallassa käytetyn vaihdetyypin kaarresäde (r= 500 m) mahdollistaa ajonopeudeksi 65 km tunnissa sivuun ajettaessa, kun se normaalimallisilla (joissa vaihteenkielet ovat risteysnelikulmion sisäpuolella) olisi 40 km tunnissa. Vaihde on rakenteeltaan sellainen, että yksi- ja kaksipuolisia risteysvaihteita on mahdollista valmistaa.

Kuten muutenkin, risteysvaihteiden rakentamista pyritään välttämään suurempien kunnossapito- ja huoltokustannusten takia kuin vastaavasti sijoitetuilla yksinkertaisilla vaihteilla."

Käyttämäni itäsaksalaisen käsikirjan mukaan tällaisten risteysvaihteiden risteyskulma on 1:9.
Kuvan vaihteessa kiskonkiinnitys näyttää olevan saksalaisperäistä "K - Oberbauta", eli K-kiinnitystä.

Muuten, eikös Märklinin peltipenkkainen kaksoisristeysvaihde olekin samaa tyyppiä, siis kielet risteysnelikulmion ulkopuolella?
kuva 30.04. 23:20 Esa J. Rintamäki  
  Edmondson-lippujen keksijä oli asemapäällikkö Thomas Edmondson, jonka virkapaikka oli Newcastle and Carlisle - rautatiellä, Englannissa. Thomas oli kyllästynyt siihenastiseen pilettikäytäntöön, jossa joka ikinen matkalippu piti kirjoittaa käsin ja lippumateriaalitkin oli vähän mitä sattuu.

Niiden käyttö maailmalla päättyi yleisesti 1980- ja 1990-luvuilla. Etelä-Amerikassa Edmondson - lippuja käytettiin vielä tämänkin jälkeen.

Niin ja koko oli 1 7/32 tuumaa x 2 1/4 tuumaa. Millimetreinä 31,0 x 57,2 mm.
kuva 30.04. 15:34 Esa J. Rintamäki  
  Muistan hyvin vielä ajan, jolloin Hakaniemen jälkeen seuraava metron asema oli Kulosaari - Brändö. Kuvan hässäkkä kertoo, että ihminen, tuo syntinen saatana kurja, on aikamoisen puuhakas olento.

Elokuvissa "Harjunpää ja kylmä kuolema" sekä "Täältä tullaan elämä" on ajankuvaa Itäväylältä ennen Kalasataman rakentamista.
kuva 30.04. 15:31 Esa J. Rintamäki  
  Siis tämä EI liene modernisoitu "Donnerbüchse" eli "räminälaatikko"...?
kuva 30.04. 14:50 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Juhana ja Petri:

Omia havaintojani vv. 1984 ja 1985:

Tiistai, 30.10.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2516 + 2736, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23183 + 23118 + 23218.

Keskiviikko, 7.11.1984: juna P 129: veturina Dv12 2736, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515.

Lauantai, 10.11.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2727 + 2549, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23142.

Maanantai, 12.11.1984: juna P 129: veturina Dv12 2551, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + A 30.

Perjantai, 23.11.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2719 + 2729, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515 + Eit 23121 + 23029 + 2380 + 23111.

Lauantai, 24.11.1984: juna P 125: veturina Dr13 2350, runko: Eit 23043 + EFit 23519 + Eit 23019 + Eikt 23605 + Eit 23022 + CEit 2665.

Maanantai, 3.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2550 runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515.

Tiistai, 4.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2745, runko: Ei 22302 + CEit 2666 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23164.

Perjantai, 7.12.1984: juna P 129: veturina pariveto-Dv12 2733 + 2719, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515.

Sunnuntai, 9.12.1984: juna P 106: veturina Tampereelle 2 x Dv12 2728 + 2702, runko: CEhit 26006 + Eit 23150 + 23230 + 23090 + 23258 + 23029 + EFit 23511 + Eit 23098 + Rkt 23809 + Eit 23187 + CEit 2666. Veturina Tampereelta: Dr13 2331.

Maanantai, 10.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2741, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511.

Torstai, 13.12.1984: juna P 133: runkona: Dm8 5022 - CEikv 5511 - Dm8 5021 + 5012 - 5506 - 5011 + 5018 - 5509 - 5017.

Keskiviikko, 19.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2550, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23814 + Eit 23025 + EFit 23515.

Torstai, 20.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2744, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23129.

Sunnuntai, 23.12.1984: juna P 127: veturina Dr13 2301, runko: CEift 2693 + Eit 23249 + Eikt 23603 + Eit23175 + EFit 23509 + Eit 23143.

Lauantai, 29.12.1984: juna P 124: veturina Dv12 2549, runko: Eit 23028 + 23181 + EFit 23504 + Eit 23098 + Rkt 23809 + Eit 23187 + CEit 2666.

1985:

Keskiviikko, 2.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2749, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + A 40.

Perjantai, 4.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2753 + 2749, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23193 + 23237 + 23258.

Tiistai, 8.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2740, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23089 + EFit 23515.

Keskiviikko, 9.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2728 + 2724, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Eikt 23613 + Eit 23025 + EFit 23504.

Tiistai, 15.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2724, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23816 + Eit 23025 + EFit 23504.

Keskiviikko, 16.1.1985: juna P 131: veturina Dr13 2330, runko: EFit 23519 + Eit 23001 + Eikt 23602 + Eit 23150 + CEhit 26006.

Perjantai, 18.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2532 + 2604, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23093 + 23080 + 23104.

Torstai, 24.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2722, runko CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23142.

Torstai, 14.2.1985: juna P 133, runko: Dm9 5115 - CEiv 5608 - Dm9 5116 + Dm8 5004 - CEikv 5502 - Dm8 5003 + 5016 - 5508 - 5015.

Keskiviikko, 13.3.1985: juna P 129: veturina Dv12 2648, runko: CEit 2658 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23541.

Pääsiäisviikon keskiviikko, 3.4.1985: juna P 129: veturina Dv12 2738, runko: CEit 2658 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23011 + 23089 +23067.

Pitkäperjantai, 5.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2715 + 2740, runko: CEit 2668 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23511 + Eht 23326 + 23328 + Eit 23013.

Perjantai, 12.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2538 + 2711, runko: CEmt 24067 + CEit 2658 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515 +Eht 23325 + Eit 23264 + Eht 23326.

Maanantai, 15.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2633 + 2727, runko: CEit 2668 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23511.

Tiistai, 16.4.1985: juna P 129: veturina Dv12 2715, runko: Eit 23054 + CEit 2651 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515.

Arvoisat herrat nähnevät kaluston vaihtelut. Valitan tähän kirjoittamani aineistoni suppeutta, riittääkö kuitenkin johtopäätösten tekemiseksi?
Laivojen kulkupäiviä en myöskään ole laittanut ylös.
kuva 30.04. 13:10 Esa J. Rintamäki  
  BT 01390 (vuodelta n. 1982 - 83) oli entinen Em 2472 vuodelta 1956.
kuva 30.04. 12:54 Esa J. Rintamäki  
  Resiina-lehden numerossa 1/1995 olleessa Timo Lehtosen kirjoittamassa artikkelissa "MOVE 51, pieni suuri veturi" mainitaan kuvan veturista:

Valm.nro 556, pvm 28.9.1960, tyyppi: Move 51h - VIII, VR:n numero: Vv13 1783, Tve3 484, myyty Finnish Chemicalsille 1983.

VIII tarkoitti valmistussarjaa, joita oli tällä veturimallilla kaikkiaan yksitoista.
kuva 30.04. 12:39 Esa J. Rintamäki  
  Lämmitysöljyäkö vaunussa kulki, herra Jimi?
kuva 28.04. 22:24 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, ei "Gläserne" nyt niin pahasti tuhoutunut. Ajopään ohjaamo ja vastaava teli ottivat kyllä raakasti kipeää. "Gläsernen" puitteissa toimivalla säätiöllä on tosin suunnitelmissa kerätä "Bundeseuroja" värkin entraamiseen. Se kerääminen on tosin ollut hiukan verkkaista.

Onneksi Indusi pakkojarrutti seis-opastetta vasten lähteneen itävaltalaisjunan sellaiseen - sanoisinko mopon vauhtiin. Vastaan tulleen "Gläsernen" rakenne, vuoden 1935 peruja ei tietenkään mikään turvakori ollut... Gläsernen nopeus oli ollut samaa luokkaa nokkapokan sattuessa.

Se on vuodesta 2005 seissyt Bahnpark Augsburgissa, näytteillä.

Tiedot herra Juhan kertoman linkin takaa, Gottseidank.

Näitä "näköalamoottorivaunuja" (Aussichtstriebwagen) oli "Aaron Hirschin" eikun Hitlerin ajan Reichsbahnilla ja sen jälkeen liittotasavallan Bundesbahnilla siis:

Sähköisenä:

ET 91, nrot 01 ja 02, siis kaksi vaunua. Alkuperäiset numerot: 1998 ja 1999, numeromuutos tehty 1940. ET 91 02 katosi sodassa. Sodan jälkeen vaunu ET 91 01 löytyi länsi-Saksasta. Sarjamerkiksi ja numeroksi tuli 491 001-4 vuonna 1968.

Vaunun suurin pituus on 20 600 mm. Pyörästö: Bo'2'. Suurin ajonopeus 120 km/t. Paino työkunnossa 45,4 tonnia. Istumapaikkaluku 64, kahtena osastona, (tupakka ja ei-tupakka). Valmistajina Fuchs ja sähkövehkeiden osalta berliiniläinen AEG.

Maaliskuussa 1969 491 001-4 sijoitus: München Hbf.

Dieselvaunuina:

VT 137 240, VT 137 462 ja 463, siis kolme moottorivaunua. Ensimmäinen näistä valmistui vuonna 1934, muut vuonna 1939. Yksi vaunuista katosi sodan aikana.

Länsipuolen Bundesbahn numeroi nämä sarjaan VT 90.5 (nrot 90 501 - 502). Eivät ilmeisesti enää olleet luetteloissa mukana vuoden 1968 numeromuutoksen aikaan.

Uudempien kokonaispituus: 22 390 mm. Suurin ajonopeus 120 km/t ja istumapaikkoja 60. Paino työkunnossa: 44,0 tonnia. Moottoreina kaksi 180 humman 8-sylinteristä Deutsche Werken valmistetta (Kielistä). Korin oli valmistanut Fuchs. Vaunut olivat dieselhydraulisella Voithin voimansiirrolla. Pyörästönä (A1)'(1A)'.

Näissä oli yksi matkustajaosasto ja auki rullattava katto. Vessat olivat päädyissä, madalletuissa keulissa.

Lähteet: Zschech: Triebwagen-Archiv, Obermaier: Taschenbuch Deutsche Triebwagen
kuva 28.04. 15:59 Esa J. Rintamäki  
  Onko tämä vielä"elossa"?
kuva 28.04. 07:01 Esa J. Rintamäki  
  Ach so, herra Jorma! Kiitos oikaisusta.
kuva 27.04. 19:17 Esa J. Rintamäki  
  Muistan lukeneeni joskus kauan sitten, että asemamiesoletettu oli rasvaamassa tulovaihdetta ja tulossa ollut EP 53 nappasi sähkösulun kiinni tultuaan eristysalueelle.

Asemamies oli voideltuaan vaihteen liukupintoja käännellyt sitä edestakaisin ja se oli sähkösulun takia jäänyt sivutie-asentoon. Tällöin 53:n oli pitänyt jo ohittaa etelän tulosiippari.

Ihmettelen kyllä tällaista, sillä vanhojen tietojen mukaan kääntely olisi pitänyt tehdä vaihteen kääntölaitteessa olleella paikalliskääntökangella. Se taas merkitsee, että lupa siihen olisi saatu suorittajalta, siis kampiasetinlaitteella.

Mahdollista tietenkin, mutta... Älkää ottako kommenttiani liian todesta.

Mitä sanovat asiaan paremmin perehtyneet?
kuva 27.04. 13:50 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, eipä muuten ole kuvassa Geoab.

Zoomasin niin paljon kuin tablettivärkki myöten antoi (kuvan reuna meni seinästä läpi naapuriin, heko heko!). Niin ilmiselvä postiliite, kuin olla voi. Geoabissa oli AINA kaksi isoa sivuikkunaa molemmin puolin.
kuva 27.04. 09:01 Esa J. Rintamäki  
  Eikös tuon lommoontuneen levyn takana ollutkin Claytonin vesitankki?
Levyssä tietenkin myös tukirautoja sisäpuolella.

Ja Pasila - Preetiksperin aataminaikuinen asematalo veturin nokan takana vasemmalla.
kuva 27.04. 05:51 Esa J. Rintamäki  
  Kiehtova kuva. Hyvin tehty, herra Teemu.
kuva 26.04. 10:38 Esa J. Rintamäki  
  Erinomaisen hyvin vieläpä, sir John!
kuva 24.04. 07:08 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, sikäli kun oma elämänkokemukseni suomalaisista ihmisistä yleensäkin "auttaa" arvioimaan yhtään mitään, niin itse epäilen huonoa henkilökemiaa tapahtumasarjan pohjimmaiseksi syyksi. HUOM! Silkkaa omaa pohdintaa!!!

Joskus se kuolemantuomio "langetetaan" ihan pikkuasioistakin. Myös itselle...

Hyvänä esimerkkinä tapaus Pohjanmaalta, joskus 1930-luvun aikana: eräskin isä murhasi 16-vuotiaan poikansa ruokapöydän ääreen, kun tämä kiellosta huolimatta laittoi voileipänsä päälle liikaa voita.
kuva 22.04. 14:17 Esa J. Rintamäki  
  CEi näyttäisi olevan 25XX-numerosarjalainen, A7-telillä. Eikä tämä siltikään ole se ehdoton "totuus", sillä sodan aikana rikkoutuneiden vaunujen aluskehyksille rakennettiin 32/49-paikkaisia normi-CEi:tä tähän tapaan:

[Uusin CEi-sarja, nrot 2608 - 2633, pit. 20,8 m, uudet aluskehykset, telinä A8, vuosina 1938 - 1939.]

Sitten sarja sai jatkoa:

2634, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2579 vuodelta 1931. Teli A7, hylätty 1969.

2635, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta Ci 2240 (hyttivaunu) vuodelta 1922, hylätty 1970. Ettei 2240 olisikin palovaurioitunut Iittalan sotalapsijunaonnettomuudessa 1940? Samassa junaonnettomuudessa paloi Ci 2234, kummassakin Ci:ssä ollut kaasuvalo, ja kumpikin hylättiin sitten vuonna 1942.

Kotkalainen Anu Yli-Spangar on kirjoittanut kirjan kyseisestä onnettomuudesta.

2636, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2555, vuodelta 1929, hylätty 1958, tuhoutunut Kuurilan onnettomuudessa maaliskuussa 1957. Teli A7.

2637, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2539, vuodelta 1924, hylätty 1968.

2638, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta CEm 2443, vuodelta 1928. Siitä tuli BT 01364 vuonna 1978, teli A7.

2639, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta Ei 22136, vuodelta 1931, teli A7. CEi:n aluskehyksestä tuli autojenkuljetusvaunu Oe 71'929 vuonna 1970.
kuva 21.04. 05:08 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, muistelisin että tuon Ylämyllyn valitseminen kohtauspaikaksi sai aikaan melkoisen kovaäänistä arvostelua. Muun muassa siellä olleen turvalaitoksen (puuttumisen?) takia.

Haapamäellä junat P 103 ja P 104: veturi vaihtoi päätä. Kummallakin junalla seisahtumisaika 20 minsaa silloin.
kuva 20.04. 21:41 Esa J. Rintamäki  
  Syksyllä 1975 viikonloppuisin P 103 oli Hr12:lla. Havaintopaikkana Vilppula, lähtöajaksi merkitty klo 13.10.

Sv/Sr12:aa enempi arkipäivisin, tosin viikonloppuisin junissa oli hiukan enemmän vaunuja.

Näin siis Jäs oikoradan avaamiseen asti 28.5.1978.
kuva 20.04. 17:02 Esa J. Rintamäki  
  Oman hataroituvan muistikuvani mukaan, siis aivan 1980-luvun alussa, joko Dr12 tai Dv12-pariveto.
kuva 18.04. 16:36 Esa J. Rintamäki  
  Olisikohan kolmospilttuu ollut jonkinlaisena verstaana? Pikakorjauksia varten ainakin. Raumalta on sitä matkaa Hyvinkäälle, Kuopioon tai Vaasaan. Lähde siinä sitten ähistelemään muun liikenteen seassa, (omin konein tai hinauksessa).

Korjattavan höyryveturin lisäksi sinne olisi vissiinkin mahtunut työpöytä, kärkisorvi ja porakonekin. Sekä tarpeelliset vermeet liukulaakerien valamiseksi ja skaavaamiseksi? Tarveaineet jossain ulkovarastossa.

Jos näin on, niin vetokaluston vaihtuminen höyryistä dieseleihin merkitsi samalla mittaus- ja valmistustarkkuuksien huomattavaa tiukentumista: - kymmenesosamillimetrien vaihtuminen sadasosamillimetreihin ja tarvittaessa siitäkin tarkemmiksi (dieselien ruiskutuspumppujen ja - suuttimien toiminta vaati millin tuhannesosia, vähän joka kohdassa).

Viimemainitut vaativat tosin täydellisiä dieselkorjaamon vehkeitä tarkastuspenkkeineen. Ei kannattanut alavarikkotöinä ährätä moisia...

Niin, Tampereellahan oli se Tammer-Dieselin pääpaikka...?
kuva 17.04. 12:37 Esa J. Rintamäki  
  Taivas nähköön, Pieksämäki Outlet EI OLE mikään Sotheby's!

Mistä vetoa, että seuraavan veturihuutokaupan "kiinnostuneen" yleisön pääluku on sama kuin eläkkeellä olevan sirkkelisahurin yhden käden jäljellä olevilla sormilla (35 prosenttia alkuperäisestä määrästä)???
kuva 17.04. 06:59 Esa J. Rintamäki  
  Jotenkin vaan juolahti mieleen, että eikö Hyvinkään museolle saisi näistä edes yhtä yksilöä, edes "koottuina teoksinakaan"...?

Haapamäen porukalla tosin on 2720:nsä, mutta eikö vihreävalkoisista 26XX:ista riittäisi yhtä veturia? [Kokemaan Hr11:n kohtalon toisintoa...?]

Ai jösses, unohdin VR:n kauppakamarikloppien "voitontahto-orientoitumisen" sekä "tärkeily-" eikun "tärkeysjärjestyksen" pyhän uskonkappaleen.
kuva 16.04. 20:38 Esa J. Rintamäki  
  Eiköhän Ukrainassa ole romuja jo omastakin takaa, muun muassa neukk- eikun örkkien lojahtaneita tankkeja ja ketoon käpsähtäneitä helikoptereita maisemat väärällään.

Olen ennenkin sanonut jotain kuntotarkastuksen tarpeesta näille pyydyksille. Vaikka ne olisikin joltisestikin iskussa, niin ei näille oikein voi kauheaa takavalotakuuta kummempaa "luvata"...? Enkä minä ainakaan kehtaisi ottaa maksuakaan näistä. Enemmän tai vähemmän suhteellisen moraalini takia ainakaan.

Siellä kuolee ihmisiä örkkien lahtaamana!!!

Pimahtaneen KGB - pyövelin ja kalsarimyrkyttäjän harhojen takia.
<<   >>