3151-127291 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.12. 05:24 Esa J. Rintamäki  
  Saksalainen Baureihe "Null- Eins"! Veturien aatelia!
kuva 07.12. 05:22 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos, herra Rasmus! Hauska toteutus, juu vallan.
kuva 06.12. 13:47 Esa J. Rintamäki  
  Deutsche Reichsbahn-Gesellschaftin vaunuja "joutui" 2. mms jälkeen ympäri Eurooppaa. Jos nostalgiasyistä niitä haluttiin/tarvittiin "Heim ins Bundesrepublik", niin rahallahan siitä selviää...?

Ellei polttopillimiehet ole ehtineet ensin.
kuva 05.12. 21:47 Esa J. Rintamäki  
  Saksalaiset (etenkin Reichsbahn!) tunnetusti käyttivät vetureitaan iskulausealustoina:

NSDAP-aikana: "Räder müssen rollen für den Sieg!" (Pyörät pyöriköön voiton puolesta.)

SED-aikana: "Wir fordern Friedensvertrag!" (Vaadimme rauhansopimusta.)
kuva 05.12. 13:53 Esa J. Rintamäki  
  "Ct." ei ole "Saint", vaan asema - stantsija. Loput tekstistä kertoo "yhtiön" olevan sotilasrautatie Porkkalanniemellä.

Olisikin aika vekkulia, jos vuokra-ajan muiston kunnioittamiseksi kuvan portin replika rakennettaisiin Kirkkonummen asemalle!?

Taustan vaalea auto on vuoden 1955 mallinen Chevrolet "One-Fifty" neliovisena. Taisi Letukan legendaarinen pikkulohkoveekasi tehdä maihinnousun myös Suomeemme.
kuva 05.12. 07:54 Esa J. Rintamäki  
  Hymyileviä kissoja - kurrrnnaauuu!

Muuten, samanlaiset kolme kattia oli Waffen-SS:n "Britisches Freikorps" (kyllä, luit oikein: Brittiläiset vapaajoukot!) kauluslaatoissa SS-riimukirjainten tilalla, tosin ilman kruunuja.

Tämä sakki ei nyt niin iso ollut, olisiko alta kymmenen höperöä kirjoitettuna muonavahvuuslistoille.
kuva 05.12. 02:23 Esa J. Rintamäki  
  Ja tosi isot emäkelmit matkustivat ministeriautojen takapenkeillä, korkeasti palkittuina "palkintosikoina", suuntana pressanlinna, eikä suinkaan Konnunsuot sun muut. Eikä huolen häivää näkynyt!
kuva 05.12. 02:18 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jouni, tämän perheen varakkuus takasi heille hyvän ja laadukkaan ravitsemuksen, asuinolot ja terveydenhoidon.

Ei näiden tarvinnut koskaa pistää suihinsa halvasta tarjousjauhe-"lihasta" (kovia rasvoja 85 %, teurasjäännöksiä 14 % ja 1 % PVC-muovista kuorta) miten kuten räävittyä "ruuanromua", kehnojen ja paleltuneiden kumiperunoiden kanssa.

Taatusti elämänkuviot suunniteltiin huolella, kun taas rahvaan tenavilla sääret vääntyivät mutkalle (vinksinvonksin, kuin Pippi Långstrumpalla) riisitaudin runtelemina.

Asuinpaikatkin ihan muuta kuin Tenstan ym. slummia, jossa asuivat epätoivo, torailut, lyöntien jytke, kurkunkosken loppumaton kohina ja aromina rappukäytävissä vanhan viinan ja pohjaan kärventyneen silakkalaatikon "tuoksu" virtsalla höystettynä. Seinissä monenlaisten taiteellisten "lahjakkuuksien" loihtimat näkemykset "pirttiviljelytyökaluista" eli genitaaleista, asiaankuuluvine haistatteluineen ym.

Niinpä.
kuva 05.12. 01:49 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jouni, olinkin aina ihmetellyt, kuinka Hakiksen rauhanpatsaan rauhantahtoiset hahmot tervehtivät ohikulkijoille rauhaa - aina nyrkit pystyssä?

Tällaisen funktionalistisen "rauhantahtoisuuden" sanomaa en mitenkään kyennyt selittämään minkäänlaisella mielikuvituksella itselleni - en vain pystynyt!!!
kuva 04.12. 22:01 Esa J. Rintamäki  
  "Hiljaa hyvä tulee ja maaten vielä parempi." - vanha suomalainen sananlasku.
kuva 04.12. 02:35 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vaunu, Ei 22177 muutettiin vuonna 1954 Eik-sarjaan kahvilaosastovaunuksi nro 22343. Edelleen, vuonna 1975 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01335.
kuva 04.12. 01:59 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyvä linjuri minua kiinnosti sen verran että rupesin kaivelemaan lisätietoja: Yle Areenan uutisfilmeistä näkyi bussin kyljessä oleva ESLL:n logo.

Kirjassa "Pula-ajan bussit 1945-1956" on luetteloitu Etelä-Suomen Linja-Liikenteen kalustoa:

- Sivulla 141 on kaksi mainintaa ESLL:n busseista, joiden korin valmistaja on Wiima, vuosimallin ollessa 1955. Muut saman ajan bussit ovat Akro/Kutter-korisia, joiden takaikkunat puolestaan ovat vanhanaikaisempia kuin kuvassa.

Tämän Wiima M-54:n kori oli perinteinen puukori, takaikkunan ja viimeisen sivuikkunan alareunoissa on lievää korkeuseroa.

Mahdollisesti on kyseessä joko ESLL # 5, UR-767, alustana Mercedes-Benz OP 311. Tämän alusta oli akseliväliltään aika lyhyt. TAI ESLL # 9, UD-873, alustana Sisu B-68.

Kuvan bussin rekkarista ei saa minkäänlaista tolkkua, vaikka kuinka itkisi. Paikkalukuna Sisulla oli 40 ja Mersulla 34.

Itse kallistun pitämään kuvan bussia ESLL # 9:nä, eli Sisuna. Mersu siis oli niin sanoakseni tumppibussi.

"Z" tuli Uudenmaan läänin rekkarilaattakirjaimistoon vasta vuonna 1958.

Suomen Turistiautolla, jota näkyi filmissä ainakin yksi, oli kyllä tällaista Wiimaa paikkurina Helsingissä noihin aikoihin, joten siinä muuten olisi ollut myös takaovi. Tätä paikkuritakaovea ei kuvan bussissa ole. Niin ja STA:n ja ESLL:n maalauskaavion värisävyt ovat turhan lähellä toisiaan: harmaanvalkeaa ja sinistä. STA:n mainittuja paikkureita oli muutama tullut uutena ajoon helmikuussa 1956.

Kivana yllärinä filmissä oli nähdä loviisalaisen Hj. Holmströmin Volvo-bussi # 39, UM-399, joka samalla valmistuessaan oli ollut pyöreänokkaisen "Hainhammas"-Kutterin eli korimallin Kutter 2 prototyyppi. Sen pystykalterimaskiakin oli talviverhon raosta nähtävillä sen verran, että tunnistus oli helppoa.

Ilmiselvästi loviisalainen jouti tilausajoon vakituisten vuorojensa välillä...?
kuva 04.12. 01:26 Esa J. Rintamäki  
  Tytskyn polkupyörässä alumeettipellistä prässätty ylen tyylikäs ketjunsuojus.
kuva 04.12. 01:04 Esa J. Rintamäki  
  V. 1951 Turistin mukaan Kökkelissä ja Tähtelässä veturinvaihtoihin ja ikkunaluukkutalkoisiin oli varattu aikaa yleensä seitsemän - kahdeksan minuuttia junaa kohden.

Ja tunnetusti aika on "luikua ainetta", kuten Stephen Hawking aikoinansa trossasi. Oli muuten oikeassa.

Ja kyllähän nuo koppalakkijannut näyttävät olevan ihan suomalaisia skoudeja. Lättäjaloistakin tuon nyt näkee!

Harmaassa manttelissa ja karvalakissa talsiva setä on taasen näitä "pääkonttorin poikia" kauhean vyönsolkensa kanssa.

Niin ja "aatteen miehistä" oli kaikkein arpinaamaisimmat ja naamaan muutenkin haavoittuneita sodan käyneitä ukkeleita valittu vahtimaan "tunnelireissun" aikana vaunujen eteisissä vintovka pykälässä. Eikä arpinaamaisuus suinkaan johtunut "Sotsialiststseskii Reguspatoff" - partateristä...

Ainakin saivat amerikkalaiset lehtientoimittajat kauhistella ruskisoltaattien ulkonäköä. Ja niin samalla sai kotomarkilla Joe McCarthy aihetta alkaa hehkuttamaan kommarikauhuaan...! Mitenkä nyt aikaa saikaan tolkuttoman ryyppäämisensä lomassa.
kuva 04.12. 00:50 Esa J. Rintamäki  
  Esimekiksi lakissa olevat "tereet" eli kapeat valkoiset saumanauhat kuuluivat laivaston univormuihin. Sekä virkapuvun perinteellinen "laivastonsininen" väri, jota käytetään eri maiden merivoimissa joka puolella maailmaa!

Usko tai älä, niin Unkarin laivaston amiraali Miklos Horthynkin (sodanaikaisen Unkarin diktaattori) virkapuku oli myös laivastonsininen. Unkarin laivaston toiminta-alueenahan oli Tonava.

Valkoisia tereitä EI OLLUT CCCP:n maa- eikä ilmavoimien univormuissa, ei paraatiasuissakaan. Puhumattakaan sisäministeriön (NKVD - MVD - NKGB ja vastaavien) ja rajavartijoiden joukoista.

Lakin kokardissa on ankkuri ja ylimpänä pieni punatähti työkaluilla koristeltuna. Muilla aselajeilla lakkimerkit olivat tyystin erilaisia, jopa Aeroflotin lentohenkilöstölläkin.
kuva 03.12. 18:18 Esa J. Rintamäki  
  "Länteen, itään, länteen, itään,
ei tee mitään, ei tee mitään,
kun vain on mieli rohkeaaaarrrrggghh!" - Tauno Palo (englanniksi: "Tyrone Fire") elokuvassa "SF-paraati" (vuodelta 1939).

Jolloin suurin osa arvon läsnäolijoista oli Kirkkonummen "Varuboden"-osuuskaupan hyllyssä - margariinipaketissa, hekå hekå!
kuva 03.12. 12:37 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jouni, mikäli moista sarvipään biologisen habituksen elin-tärkeän osan nimityksellä tarkoitetaan kelluvaa kohoa, joka ennalta määrätyn vedenpinnan alenemisen myötä käynnistää pumpun lisäämään vettä, niin siten asia olisi selvää pässinlih... eikun - munia.
kuva 03.12. 12:33 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jouni, en itse ollenkaan epäilisi salakuljetusaspektia, mitä tulee Kalashnikoviin.

Puolalaisia on istutettu pistinten voimalla reaalisosialismiin, jonka "ihanana" saavutuksena olivat ns. "Berjozhkat". Kalashnikovin protostahan saisi melko mukavan tukun kahisevia taaloja, joilla sitten rehvastella ympäriinsä!
kuva 02.12. 23:04 Esa J. Rintamäki  
  Sir John - Yeah, näin voimme lausahtaa.
Kuvasarja:
Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956
 
 02.12. 21:57 Esa J. Rintamäki  
  Faija kertoi käyneensä moottoripyörällään 1950-luvun puolenvälin tienoilla Kivenlahden sillalla katsomassa puomia ja rajavartijaa.
kuva 02.12. 17:50 Esa J. Rintamäki  
  Ei kentsu?, amiraali? Jannu on punaisen laivaston vetimissä. Vaikka talvea eletään, niin herrat patsastelevat koppalakeissa?

Katsoin nuo Areenan lyhärit Porkkala-tapauksesta, siten kyllähän puheenpitäjän arvoksi mainitaan kenraalimajuri, nimi on Tshernyshev.

Lieneekö ollut rantapyssyporukassa, koska Naissaari - Porkkala kapeikkona oli ollut ennenkin mielenkiinnon kohteena...
kuva 02.12. 17:47 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa Ci-hyttivaunu, I & II luokkaa. Eli juuri niitä vaunuja, joita Porkkalan ajan jälkeen väsäiltiin Eims-retkeilyvaunuiksi.
kuva 02.12. 17:38 Esa J. Rintamäki  
  Vetureissa tenderin veden lämmittäminen onnistui päästämällä höyryä injektorin läpi, tavallaan "väärään" suuntaan. Oli vaan tarkkaa hommaa, sillä injektorit eivät toimi liian lämpimällä vedellä (suihkulauhdutukseen tarvittava lämpötilaero oli tällöin liian pieni).

Vesitorneissa käytettiin kyllä höyrykäyttöisiä pumppuja veden pumppaamiseksi järvestä tornin säiliöön. Kattiloita siis oli olemassa tätä varten. Pumput olivat aika simppeleitä, esim veturikäytöstä tuttu Worthington-mäntäpumppu höyrykoneineen lojui paksussa pintaruosteessa Porvoon tallissa Pikkujumbo 1148 vieressä.

Pumppuja alettiin kyllä myös tehdä sähköllä käytettäväksi. Uimurikytkimen "heittäminen" tornin vesitankkiin ei nyt niin hirveän vaativaa teknillistä osaamista tarvinnut.
kuva 02.12. 17:29 Esa J. Rintamäki  
  Sieltä oli löytynyt mm. Saksan laivaston asepuvun nappeja, kunhan arkeologit pääsivät alueelle neukkujen poistuttua.
kuva 02.12. 13:59 Esa J. Rintamäki  
  Venäläiset veturit Porkkalan alueella olivat yleensä savutorvi Karjaalle päin. Kuva on tästä todisteena.
kuva 02.12. 13:52 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa! Päätyikkunat maalattu umpeen!
kuva 02.12. 13:49 Esa J. Rintamäki  
  Kuvaajan selän takana oli tehtaan portti.

2024 kesällä oli jäljellä enää yksi tolppa, eli se betoninen. Terästolpat olivat kadonneet. Kuvassa näkyy viiruna avonaisen ojarummun sijainti. Radan vasemmalla puolella oli ollut polku, jota pitkin kuljin Milla-bernin kanssa kävelylenkillä joka päivä, heinäkuusta 1986 alkaen.

Oikean puolen mäenrinteen niskassa oli ollut Nokia Oy:n toimihenkilöasuintalo (11 asuntoa), eli osoite proosallisesti: "Rivitalo 02490 Pikkala". Nythän se on omana taloyhtiönään: Kaapelitie 71, 02490 Pikkala.

Rata purettiin tarpeettomana Vuosaaren suursataman valmistuttua. "Kanttulan" satamasta myösntuli turha. Suunnitteluvaiheessa suursataman sijoittamista Båtvikiin oli kyllä mietitty ja luonnosteltukin.
kuva 02.12. 13:39 Esa J. Rintamäki  
  Viime vaiheessaan tehtaan työterveyspoliklinikka.

Legendaarisesta Pikkalan työterveyslääkäristä muisto 1990-luvulta: joku meni valittamaan kipeää selkäänsä. Lääkäri: - "Kyllä se selkä paranee, kun kumartelet herrojen edessä riittävän syvään ja monta kertaa!"

Sininen makasiini purettiin 1992.
kuva 02.12. 13:35 Esa J. Rintamäki  
  Nyttemmin Kirkkonummen aseman ent. junasuorittajan toimiston tiloissa on R-kioski.

Jos siellä neukku olisi vielä ollut, niin vaadittaisiinko venäläiseen rulettiin "vahvaa tunnistautumista" Veikkaus-kortteineen? Heko heko.
kuva 02.12. 13:31 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jouni: - "Talliinin Joopin" heitettyä lusikkansa nurkkaan maaliskuussa 1953 alkoi tilanne muuttua.

Hannu-serkku: - Friggesbyn lentokentällä majaili La-seiskoja ja loppuaikoina Mikojan-Gurevitsh MiG-15 - suihkuhävittäjiä. Se oli ollut aika ikävä yllätys jenkkipiloteille (oli siellä tietysti muitakin: RAF, RAAF, RNZAF.) Korean sodassa.

Suomen ilmailutarhassa? Loppuun kuluneita Messerschmittejä ja sittemmin jokunen DeHavilland Vampire ja tärkeimpänä sotalentokonetyyppinä Valmet Vihuri (eli puhdetöinä laaditut "kootut teokset")...
kuva 02.12. 13:20 Esa J. Rintamäki  
  Tai maantie Kirkolta Obbnäsiin korvattu rautatiellä?

Kaikki ne mäet ja mutkat myös! Mutkissa kovasti kiireisillä lomilleen omilla "Amis-Taunuksillaan" kiiruhtavilla "kansiluudalla ratsastaville" (lue: merivoimien varusmiehille ja RannJP:n "merijalkaväelle" myös) muistuivat fysiikan peruslait mieleen joskus pakollisen oppimisen kautta?

Eli: varuskunnan komentajalla (kommodori S. Lintula) oli puheen aiheena silloin tällöin: - ajakaa varovasti, ainakin "Pippurin" (lue: Pippurn) mutkissa.
kuva 02.12. 07:47 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, veturikattilat ja paikallisetkin kattilat luettiin otsikon "maahöyrykattilat" alle. Lienee johtunut rakenteen yhtäläisyyksistä (silti: tuliputkikattilat vetureissa ja vesiputkikattilat voimalaitoksilla). Kootkin ratkaisivat käyttäjille asetettuja vaatimustasoja. Kuitenkin höyrykattila-asetukset olivat sangen vaativia, ei Saksan sotalait ekassa maailmansodassa mitään näihin verrattuna!

Meripuolella oli sitten omat asetuksensa (kattoi yhtäläisesti sotalaivat sekä siviilialukset). Erona oli oikeastaan se, mitä tuli kattiloiden perään: - turbiinit, mäntäkoneet vaiko generaattorit sähköä veivaamassa.
kuva 02.12. 07:37 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, eikös Tampereen - nääs - Ilives olisi jotain?

"Tappara on terästä, Tappara on terästä,
toiset tulee kaukaa perästä!"

Eikä mänttäläinen jauhojulppi suinkaan välttynyt kuulemasta tätä iskulausetta, kun paunulainen tilausajo-Ajokki "Vanaja" toi innokkaita faneja takaisin Mänttään Tampereen jäähallilta.

Sitä jäähallia kutsuttiin "Tampereen teltaksi" simppelin ulkoasunsa takia. Helsingin jäähallia "kunnioitettiin" nimityksellä "Tomppelien temppeli", kun se oli tullut niin kalliiksi ja oikea arkkitehtikin oli pitänyt päästää suunnittelemaan sen ulkoasua...
kuva 30.11. 04:02 Esa J. Rintamäki  
  Ni niin, että hienoa! Siis "Ami -Kriegsloks" eli "War-time Austeritys" Still Going Strong! (Jo tutuksi tulleiden Reichsbahn - BR 52:ien ohella.)
kuva 29.11. 05:14 Esa J. Rintamäki  
  Olympia-kiitojunan (Dm4) vaunuja näkyy vielä olevan seisomassa. Sittemminhän niistä tehtiin johdonvetojunan vaunuja.
kuva 29.11. 05:10 Esa J. Rintamäki  
  Johtuikohan se kuuden veturin perille menemättömyys Saksan Kriegsmarinen sukellusveneiden aiheuttamasta "pakottavasta estymisestä"...?
kuva 27.11. 17:10 Esa J. Rintamäki  
  Minä huitaisen sitä nenään, joka kirjoittaa "enään"!

Äidinkielenopettajani kääntyi haudassaan...
kuva 27.11. 17:08 Esa J. Rintamäki  
  Sotajunassa ei näytä olevan ollenkaan "mullipullmaneja" mokujen kuljettamiseksi...?
kuva 27.11. 17:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kari, "--- aivan liikaa kalliota --- ?", kysyy Kalliossa kohta neljännesvuosisadan asunut "virnuilija".
kuva 27.11. 16:56 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Lasse ja John! Ylitse pääsemätön paikka minullakin.

"Hei, onks tää nyt ihan oikeesti näin? Konit muuallakin käytössä kuin Wermon karvakorvaspeedwaykisoissa?"
kuva 27.11. 04:10 Esa J. Rintamäki  
  Where have all the 'Bärisrootikset' gone,
long time passing?
Where have all the patrons gone,
long time ago?
Where have all the factory owners gone,
long time passing?
Where are all the foremen gone,
from Mänttä paper mill?

They are resting in graveyards,
- Oh, when we all ever learn?

Where are all the flowers gone,
long time passing?
Where are all the roses gone,
long time ago?

Young girls picked and strew them,
on those men's graves.

- Oh when we all finally learn...?
kuva 26.11. 19:45 Esa J. Rintamäki  
  Se oli siis kaupunkikaasutehdas, jonka jatkumo oli Suvilahdessa.
kuva 26.11. 17:25 Esa J. Rintamäki  
  Oliko Joenniemi perustettu periaatteessa Mäntän motin ja satunnaisen tavarajunan kohtauspaikaksi? Mäntän asemako säilytti vaihteiden avaimet?

Jos kyseessä on silkka laiturivaihde, niin mikä selittää sivuraiteen läpi ajettavuuden? Mielestäni pistoraidekin riittäisi Hirvelän "torpan", Iso-Kälvin tai Niittysen tilojen tavaraliikennetarpeisiin (jos niitä nyt olikaan?).

Vaiko Göstaa itseään varten? Siis tehtaalta kartanooonsa.
kuva 26.11. 00:15 Esa J. Rintamäki  
  Herra Reijo, eipä vainenkaan kipristele, vaan aaltoilee. Alvariinsa.

Kunnes ottavat lusikan kauniiseen käteen ja duunaavat Carraran marmorin simulaationa maalattua betonia!!!

Kun se kerran pannaan kelpaamaan itähelsinkiläisille vuokrakasarmien asukeille, niin eikö jo olisi aika olouttaa Töölöönkin asukkaita kohtaamaan todellisuuksia?
kuva 25.11. 12:01 Esa J. Rintamäki  
  60 jalkaa pitkä vaunu, metreissä se tekee 18,29 metriä.

Siis lyhyempi kuin meidän Valtionrautateidemme muinaiset lanterniinivaunut ja 90-paikkaiset Ei:t.
kuva 24.11. 23:30 Esa J. Rintamäki  
  Ehdotus: (kieli poskella!) - seuraavan aseman nimeksi Osmonds, jonka asemapäälliköllä (Station master) on isot etuhampaat ja hyvä lauluääni! Heko heko.

Poliisiauto ja ja taimmainen siniharmaa perhesedan näyttävät olevan vm. 1950 Plymoutheja...?
kuva 24.11. 23:26 Esa J. Rintamäki  
  Ylätasanteella on nähtävissä kaksi Dearbornin tuotetta: Hopat vuosimallia 1955 tai 1956.
kuva 24.11. 23:22 Esa J. Rintamäki  
  Haapamäen höyryveturipuisto tiedottaa: - Olemme karsineet kustannussyistä "oman" Lebedjankamme pois. Lähin samanlainen löytyy Tallinnasta.
kuva 24.11. 23:18 Esa J. Rintamäki  
  Punainen auto, Chevtolet vuosimallia 1953?

Juu vallan, "voimapaperia" noinkin jumalattoman ison maailman luominen kysyy/maksaa?
kuva 24.11. 23:13 Esa J. Rintamäki  
  Hannu-serkku, onko mister Bill sukua Paul Bunyanille?

Tuli vaan mieleen hänen ratansa koosta, puoli preeriaa vähintään ainakin!
kuva 24.11. 23:10 Esa J. Rintamäki  
  Nämä yleiskuvat, niissä riittää tuntikausiksi katseltavaa!

Näkyy aavistus virkatarvekalustosta ja keskellä "moskovalaisen' runko, melkein tuntee sen kaminoiden piipuista lähtevän kivihiilisavun hajun tai tuoksun...?

Jättekiva!
<<   >>