Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.11. 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, herra Juhana. Olin osunut Hki asemalle juuri silloin, kun P ja N olivat linjalla. Siitä johtui käsitykseni kolmesta junasta. Kiitos muuten täydentämisestä. |
||||
|
|
14.11. 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkkonummen suunnan lakkojuna 23.4.1986: Sm2 6061 - Eioc 6262 + 6084 - 6284 + 6060 - 6260 + 6087 - 6287, ja tunnuksella L. Lakkojunat 15.5.1986: L (H9931), Kirkkonummen suunta: Sm2 6100 - Eioc 6300 + Sm1 6013 - Eio 6213 + 6078 - 6278 + 6019 - 6219 + 6011 - 6211. M, Martinlaakson suunta: 6034 - 6234 + 6032 - 6232 + 6060 - 6260 + 6042 - 6242 + 6048 - 6248. R, Riihimäen suunta: 6075 - 6275 + 6053 - 6253 + 6067 - 6267 + 6037 - 6237 + 6089 - 6289. Minulla itselläni on sellainen muistikuva, että lakkojunat käsittivät vain nämä kolme runkoa (L, M ja R) viiden yksikön junilla. Reiteillä vaihteet oli naulattu suorille, ettei raiteenvaihtoja näillä missään tapauksessa ollut tai tarvittu. Enkä usko opastimillakaan käyttöä olleen, kun nämä sahasivat kukin omaa raidettaan edestakaisin. Työmatkat kuitenkin saatiin mitenkuten sujumaan. |
||||
|
14.11. 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, olisikohan apua tästä: VRS N:o 112-4 -standardi, joka esittää mittapiirrosta vaunun laakeriipesästä N:o R 1 ? Kyseessä on siis rullalaakeripesä: - työpiirustukseksi mainittu N:o 316/12005. Standardin oikeaan alanurkkaan on merkitty päiväys: 29.10.1937. Puukorisiin moottorivaunuihin oli jo alusta pitäeen laitettu rullalaakerit: Ds1 nro 1 (aloitti yleisessä liikenteessä uudenvuodenpäivänä v. 1928), Bm2-sarja jne. Kun Ds2 nro 10 muutettiin opetusvaunuksi A 26, sen teleihin laitettiin liukulaakeripesillä varustetut pyöräkerrat. Mitä v. 1970, jäljellä oleviin vaunuihin tulee, niin viittaan kommenttiini 19.10.2025 klo 2:25, josta löytyy myös 30.8.1970 laadittu luettelo liukulaakerisista vaunuista, tilanne on juuri tuolta päivältä. |
||||
|
|
14.11. 08:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21910 oli muutettu vaunusta Ci 2321 v. 1959. Ci:n alkuperäinen numero valmistuessaan vuonna 1932 oli ollut 2244. Yleiseurooppalaisen matkustajavaunujen luokkamuutoksen seurauksena alkukesällä 1956 siitä oli tullut sitten nro 2321. Istimapaikkaluvut: 2244: 8 kpl I luokassa ja 33 kpl II luokassa, hyttivaununa. 2321: 45 kpl 1. luokassa. Numero 2321 oli toiseen kertaan käytössä, sillä alkuperäinen nro 2321 (sarjaa Di, 56 P) oli luovutettu itäystävälle vuonna 1940. 21910: retkeilyvaununa 45 paikkaa. Mainittakoon, että Ci-sarjan numerot 2242 - 2251 olivat ensimmäinen uutena rullalaakereilla varustettu vaunusarja. Numeroa 2321 lukuunottamatta tämä sarja oli jo vuonna 1955 muutettu Eim- retkeiluvaunuiksi nrot 21901 -21909. |
||||
|
14.11. 08:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaisten erityisolosuhteiden muistomerkki - suoraan Svea-mamman maasta!!! Noloa... |
||||
|
14.11. 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma R. ystäväiseni, nuo pylväät ovat sinkittyä (lue: galvanoitua) terästä. Entisen alumiiniammattilaisen silmin katsottuna kevytmetallit eivät kestä tuollaisessa "virassa". Erikoisseokset - no, miksei -, mutta tolkuttoman kalliita. 55 vuotta sitten oltiin vasta jotenkin hajulla alumiinin hitsaamisessa. Sivuheittona: - Grummanin insinöörikunnalla riitti pähkäilemistä, että miten väsätä F-14 Tomcatin kääntyvien siipien nivelkohdat. Siihen keksittiin viimein sitä suojakaasuhitsausta. |
||||
|
13.11. 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pylväistä tuppasi olemaan pulaa. Irtonaisina niitä sangen usein "unohdettiin" laittaa takaisin paikoilleen. Vaunujen kuormaus- ja purkausaikojen ylittämisistä Valtionrautatiet otti maksun ja - kernaasti. |
||||
|
12.11. 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Luupääksi" tituleerattu Datsun oli siis "Bluebird". Olipa aikoinaan telkkarimainos, jossa Luupää tiputettiin nosturin koukusta pyörilleen. Jannut avasivat ovet, istuivat sisään ja eikun liikkeelle. Lopuksi teksti: "Datsun kestää". V. Tammisen autokoululla Mäntässä oli v. 1964 - 65 tienoilla kouluautona tummanharmaa Luupää. Herra Heikin kommentissaan mainitsema "pieni itäauto": ettei olisikin Trabant 601? (Se 601 tyyppimerkintänä tarkoitti kokoonpanossa käytetyn 601 pahvinaulaa, heko heko.) |
||||
|
12.11. 16:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotkut linja-autoliikennöitsijät huolehtivat lumenaurauksista omilla autoillaan ja auroillaan. Muun muassa Onni Vilkas Kotkasta. |
||||
|
12.11. 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, ymmärsin kyllä tavoitteesi ja alkaessani tutkia asiaa (mitä maksoi Pko oikorata?). Ed. kommentissani yritin tavallaan itsellenikin avata tulokseen johtavia osioita. Numerotietoa ei kuitenkaan löydy tuosta noin vain. Joku tietänee kertoa asiasta minuakn paremmin, joten...? Tietoja EI OLE kirjattu v. 1987 historiikkiin eikä S. Zetterberginkään kirjaan v. 2011. Trendin kehittyminen kiinnostaisi myös itseänikin, kun siihen vaikutti monen monta eri tekijää. |
||||
|
12.11. 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silmäpuoli Kaalihäkki. Ihme sinänsä, ettei näiden numerolaattoja ole jo pistetty myyntiin? |
||||
|
12.11. 08:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljonkohan muuten mahtaa ollakaan 3214:n arvo verotukseen kuuluvien vuosipoistojen jälkeen? Takuuvarmasti isompi kuin esim. Deeveri 2551:llä. |
||||
|
12.11. 08:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niin. Nyt rautatiemuseo valitsemaan parasta yksilöä kokoelmiiinsa näistä nipuista...? | ||||
|
|
12.11. 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, kysymyksesi on todella hankala. Kukin rataosa on, - sanoisinko, - yksilö. On tietenkin mahdollista yrittää laskea yhden ratakilometrin hinta jonkun "joskus laatiman perustaulukon" mukaan, mutta muuttuvia tekijöitä on valtavasti! Ensiksi tulee ratasuunnan pähkäileminen (vrt. nykyisen pääministeri Jurpon eikun - anteeksi - Orpon haikailema "tunnin juna", silkkaa arvovallalla pelleilyä). Edelleen kuljetustarve, tavara- vaiko henkilöliikennettä pelkästään vaiko molempia. Arvioitu liikennetarve, noudattaako nykyistä, vaiko yrittää ennustaa kehityksen suuntaa (rinnastanpa Martinlaakson radan ja vaikkapa Mäntän - Vilppulan radan?). Maasto-olosuhteet? Esimerkiksi Jämsän oikoradan hinta verrattuna Lahden oikorataan; - edellistä rakennettiin kauan. Mitä maaperän laatuun taas tulee, niin tuntenet, herra Rainer, Rantaradan historiaa siltä osin? Mitä tehdä vesistöjen kanssa? Kiertää vaiko ylittää, pengerryksellä vaiko siltaa pitkin. Parkanon oikoradalla ei isoja "vesiesteitä" ole. Entä vaikutus ympäröivään asutusrakenteeseen? Hmm, amerikkalaistyyliset ilmaradat yhtenä ratkaisumallina? Toisin sanoen asutus- tai väestötiheys? Parkanon radan radanvarsipitäjät versus Haapamäen suunnan radan varren pitäjät ja niiden toimeliaisuuden tasot? Radanvarren teollisuus? Paikalliiset korpirojutehtaat versus Mäntän paperitehdas? Tulevaisuuden näkymät? Rataosan hinnan arvioiminen on vaikeaa siksikin, kun rakennusmenetelmät ovat kehittyneet kovastipaljon. Enää ei värvättäne rautatietyömaan lähialueilta lapiomiesoletettua tai hevosenkuljettajaa lavakärryineen... Parkanon tien keissiin kuuluu sen historiakin myös sillä, että aikoinaan Pohjanmaan radan linjauksen tullessa puheeksi, ensimmäisiä ratalinjausluonnoksia laadittiin Tammerforsista pohjoiseen juuri suoraan kohti Uleåporia - anteeksi Oulua. Mutta, sattuipa eräs Gustaf Adolf - apteekkari hätiin lobbaamaan radan suuntaamista Näsijärven itäpuolitse, kun Gustaf Adolf oli pystyttää päräyttänyt puuhiomonsa ja paperitehtaansa just mieleiseensä paikkaan ja tuotteidensa kuskaaminen markkinoille oli lievästi sanottuna työlästä... Siinä vaihtoehdossa Myllymäen uumoiltiin kehittyvän aikaa myöten suureksi risteysasemakaupungiksi Kouvolan tapaan. Eikä historian kulku aina suostu noudattamaan ihmisen, tuon syntisen kurjan saatanan huolellisiakaan suunnitelmia tai tahtotiloja. Toisin sanoen, herra Rainer, muuttujia on liian paljon "helpon" vastauksen antamiseksi kymysykseesi. |
||||
|
11.11. 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juho, ajan kuluessa, sinusta tullenee aivan maan perusteellisen iso, (4014 Big Boy!). | ||||
|
10.11. 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä herra Simon kanssa. (Zoom-zoom !) | ||||
|
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601 |
10.11. 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli oikein muistan, niin Kisko-Kallen perusrakenne on peäisin 1930-luvulta. Sen aikaista saksalaista ergonomian tietotaitoa oli havaittavissa lähinnä Dachaun "leirikeskuksen" uunien mitoituksissa...? |
||||
|
|
10.11. 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juho, silti olen vielä mopo, verrattuna harrastuksemme isoihin nimiin. | ||||
|
09.11. 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rukkaset, eli suomeksi: - tuotantojarrut, heko heko. Mikä ihmeen vaunu tuo harjakattoinen on? Seinistään korotettu ex-työläisvaunuko? Ja pitkä letka virkatarvevaunuja kuvan oikeassa reunassa, voi torrrpedo! |
||||
|
|
09.11. 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tervetuloa minunkin puolestani, herra Aapo. Itsellänikin ura alkoi lätän kuvaamisella, numero vain oli 4109! Siinä 50 vuotta sitten! |
||||
|
09.11. 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I saw the Train a-coming, it's rollin' round the bend"... | ||||
|
09.11. 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos kuvasta, Hannu-serkku! https://youtu.be/DNafaeBxu6k?si=q07URohNLj9YPgXH On oma suosikkibiisini. Kalevi Korpi oli tunnettu juuri 1950- ja 1960-luvuilla. Edesmeni joitakin vuosia sitten. |
||||
|
08.11. 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vadenblickin vas. puolella oleva koppalakkisetä, jota kovin pähkäilin, on kuin onkin puoluekansliahirmu Martin Bormann. Kirpputorilta tehdyn kirjalöydön mukaan siis. Kirjassa käsitellään kuvin ja sanoin kahden "rakastavaisen" (Aatun ja Kustaan eikun - öööö - siis Gustaffin) kohtaamisia. (Synttäribileisiin 1942 liittyen). |
||||
|
08.11. 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Vertti, kuvatekstisi kertoo selvästi: - joko homma menee putkeen tai sitten syntyy hyvä juttu. Harrastuksen hyvä puoli se tämä on...? |
||||
|
08.11. 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsingin Markkinointi Oy:n toimitusjohtajalla ei näytä olleen minkäänlaista ymmärrystä markkinoinnista eikä osaamistakaan, kun tuollaista sontaa päästää suustaan. Lieneekö ollut puoluesyöttiläs pakastevirassa? Hevosvossikka (useampikin) olisi aivan loistava lisä turistien houkuttelemiseksi pääkaupunkiimme. Kelpaisi kyllä myös alkuasukkaillekin! |
||||
|
06.11. 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Velipoika sai pikkuskidinä joululshjakseen Jouef-autoradan. Ei ollut kovin monimutkainen rata, kahdeksikko vaan. Kaksi 1960-luvun formulaa, joista sininen kulki paaaljon kovempaa kuin punainen. | ||||
|
06.11. 15:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Riston jälkeisen vaunun tunnistin satapaikkaiseksi Ei:ksi. Arvoisat herrat höyryveturinkuvaajat, olkaa niin hyvät ja pitäkää mukananne muistikirjaa ja kynää. Saattaisipa joku nimenomaan kiinnostua vaununnumeroistakin...? |
||||
|
05.11. 06:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sille, joka tuon mainoksen hyväksyi, pitäisi ripustaa myllynkivi kaulaan ja upottaa mereen! Pientä rajaa rahanahneudelle!!! Eikö tolkuton matkalippujen hintojen nosteleminen riittänyt? |
||||
|
05.11. 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| M.O.T, herra Jimi. (= Mikä on todettavissa.) |
||||
|
|
04.11. 20:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enpä usko herra Jorma. Tuo rakennus ikäänkuin hyppäsi linssiluteena kuvaussektoriinTapion kameran eteen.... hah hah. | ||||
|
04.11. 08:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nitshevoo, sanoi aatteen mies kun hänelle kerrottiin vuotavista "Volgan lautoista". | ||||
|
03.11. 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän sarjan sotilasvaunuissa oli valaistuksena kynttilävalaistus. Lämmityslaitteena tavallinen konduktöörivaunun kamina. Kahdennettunako? Tämän numerosarjan vaunut hylättiin v. 1979. Nro 21501 jo v. 1977. |
||||
|
03.11. 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, paljastan pääni ja kumarran vankan tietämyksesi edessä. Asia näyttää kiinnostaneen sinua vaikka kuinka ja paljon. Kiitos sinulle! |
||||
|
03.11. 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen presiis samaa mieltä kuin muutkin kommentoijat, mitä kuvan laatuun tulee. | ||||
|
|
01.11. 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, mitä Dr13:n kaksimoottorisuuteen tuli, ja edelleen ranskalaisten ihastumiseen yhden moottorin systeemiin, tarkoittanee sitä, että kahden koneen synkronointi on sitten tosissaan tarkkaa puuhaa. Edelleen: Dr13:n kaksimoottorisuus viittaa siihen, että kyllä Ranskassa suunnittelutaitoa oli ja on vissiin vieläkin. Erityisen hyvin suunnittelutyö hanskaa (yleismaailmallisesti!) niin kauan kunhan asiakkaan lompsassa frangeja piisasi...? Vaatii vaan ennakkoluulotonta asennetta molemmin puolin. Erkki Aallolla sitä taisi olla, myös yli oman tarpeen? Mitä saksalaisiin 2. mms aikaisiin sukellusveneisiin ja niiden moottoreihin tulee/tuli, niin yleisimmässä tyypissä VII C (valm. n. 700 kpl.), oli myllynä kaksi kuusisylinteristä MAN M6V 40/46 - nelitahtidieseliä, turboahtimilla vieläpä. Niiden yhteistehot olivat sellaista 1200 - 1400 hummaa. Huomatkaa muuten sylinterimitat. Kierrosluvuista en wikipeeriasta löytänyt mainintoja, mutta kovin kauheasti en usko tehovivuilla "sikapoljentaa" harrastetun. Matkat Lorientista operaatioalueille [saattuesodassa] kestivät kauan. Polttoöljyn piti riittää, siinä missä muonankin. Hyvin säästeliäästi ajamalla jotkut veneet pääsivät USA:n itärannikon tuntumaan asti. Piti vielä tulla takaisinkin, "lypsylehmän" (öljytankkerisukellusvene!!!) kanssa kohtaamisen järjestäminen aavalla merellä vaati taitoa ja vielä siitäkin enemmän onnea. Edelleen näissä veneissä (siis pinta-ajossa) teho kulki vaihdelaatikon kautta, samalla ne pyörittivät generaattoreita akkujen lataamiseksi. Sukelluksissa (sähkömoottoriajolla) ajonopeuksia vaihdettiin tietenkin runsaammin, syvyyspommit kun ei oikein ole purkissa istuvien ukkojen mieleen... |
||||
|
01.11. 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa turvalaitosmuutostyö mekaanisesta kampiasetinlaitesysteemistä "salamalaitteeksi", hmm, no ehkä jokunen kuukausi siinä vierähti...? Osien hankintasysteemi lienee ollut selviö, valmiit osat urakkaa varten tulleet opastinpajalta. Sellun raiteen roikassa ei juuri muuta ollut kuin BT, parit ent. Ge:t tai Gb:t. Vielä, kun kyseessä oli VR-76:n ensimmäinen kentälle asennettava laite. Mittaukset ja koekäytöt vielä päälle ja liikenne käynnissä koko ajan 24 h junasuorituksella. Ukot viikonpäivinä töissä ja viikonloppuisin kotonaan "äitienpäivillä" kelloja vetämässä sekä paitaa vaihtamassa. Kätevää, kun henkilökuntalipulla pääsi ja junia kulki joka suuntaan. |
||||
|
01.11. 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlainen vanha P-merkki löytyi Helsingistäkin, Alppilassa olevan kerrostalon päätyseinässä vielä joitakin vuosia sitten. Ilmeisesti julkisivuremontti kyseisessä talossa siirsi sen historian hämäriin. | ||||
|
01.11. 07:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meilläkin siis "The Imperial Train"...! | ||||
|
01.11. 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| BCm, kätsy keksintö esim. Ropistoon (lue: rautatieopistoon) tulevien maakunnan rautatieläisten majoituspaikkoina. | ||||
|
01.11. 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Hannu ja John: - vitsinä kerrotaan, kuinka eräs "tonnikeiju"-luokkainen amerikkalaisrouva pahoitti mielensä siitä, kun Yorkin kaupunki "oli varastanut nimensä meidän omalta New Yorkiltamme"! Ai niin vielä: mohawkien heimo oli elellyt itärannikolta hiukan sisämaahan (jokivarressa) päin, just "Nöf Jorkin" korkeuksilla. |
||||
|
|
31.10. 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Kimmo ja Petri: - muistelen että täällä vorgissa jossain aiemmassa yhteydessä oli todettu MGO:n olleen suunniteltu ("omistettu"???) moottorivaunukäyttöön. Ja kuinka täällä Kalevalan kankahilla myllyä huudatettiin täysillä tuntikausien ajan mm .Kostamuksen kolminvetomalmijunissa. Se se vaan on mielenkiintoista, että moottorivaunuilla kuormitukset ovat mitä ovat, kuitenkin kevyemmästä päästä. Tämä kertonee jotain, paitsi suunnitteluvaiheessa tehdystä ("pakko"?)valinnasta kuin myös siitä, että MGO:issa esiintyneet lastentaudit ja muut ongelmat aiheuttivat runsaasti päänvaivaa ja viestiliikennettä [valmistaja Ranskassa - valmistaja Suomessa - koneteknillinen toimisto - Hy konepaja - varikot - kuljettajat (siis oletettavasti Veturimiesten liittokin) välillä]. Ongelmien ratkomisissa näemmä onnistuttiin, kun uutisia MGO:iden totaaliräjähtämisistä ei ole pahemmin kuultu. Eikä muuten kovin runsaita rutinoita kuljettajien puoleltakaan. Joku edellä kertasi MAN - moottoreista jotain mainintaa kierrosluvuista. Itse lisäisin että meillä käytetyt versiot oli luokiteltu hidaskäyntisisiksi. Suunnittelutyön onnistumisesta tai pikemminkin tuloksellisuudesta kertoo Huru 12:n generaattoripolitiikan perusasetus: - kunhan genu vaan työntää sähköä riittämiin, ei pääkoneen suinkaan tarvitse kiertää miljoonilla kierroksilla. Kierrosluvuilla kun on vaikutuksensa moottorin sisäisiin massavoimiin (herra Erkki N. halutessaan avannee asiaa lisää, mikäli tarpeen?). Olin aikoinani nuorena jauhojulppina ihmeissäni, kun kuulin iso-Mannin tyhjäkäynnillä pyörivän 600 k/min ja täydellä teholla 900 vastaavasti, kentänheikennyksiäkin silti tarvittiin. Kertooko tämä mahdollisesta lähisukulaisuudesta laivakoneiden kanssa? |
||||
|
31.10. 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Arf' a Mo, Kaiser, let us have our Holidays first." | ||||
|
|
31.10. 20:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku siis että Zeus, Hera, Hefaistos, Afrodite ja vielä Herkuleskin loikanneet ameriikansirtolaisiksi...? Eikös Hiawatha muuten ollutkin Longfellowin eräs romaanisankari, joka kykeni pistämään ritolaksi niin maan perusteellisen kovalla vauhdilla? Ei Vireeni mitään..? |
||||
|
|
31.10. 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyypillinen perjantain P 41: Pe 20.5.1977: vet. Dr12 2215. Runko: Not 3045 + Fo 22538 + CEit 2655 + Eit 23104 + 23097 + Ei 22284 + 22287 + Eikt 23609 + Ei 22254 + 22228. Havaittu Vilppulassa. Tyypillinen (miten sen nyt ottaa) lauantain P 42: La 11.6.1977: vet. Dr12 2219 [Sk-Tpe], Sr1 3009 [Tpe-Hki] . Runko: Em 2178 + 2183 + 2180 + 2179 + Ei 22208 + Rkt 23818 + Ei 22254 + Eit 23010 + 23023 + CEit 2652 + Fo 22531. Em - vaunut irrotettiin junasta Orivedellä, ja Huru siirsi ne makasiinin pistoraiteelle. Kyseessä oli amerikansuomalaisten laulukuoron tilausvaunut. Komeasti lauloivatkin Ov makasiinin laiturilla. P 42 jäi myöhään lähtöajastaan Ov. Matkustin itsekin Vlp-Tpe vaunussa 22208. Tyypillinen P 52 perjantain ja lauantain välisenä yönä: (postinvaihto kummassakin yöjunassa.) Pe - la 3.9.1977: vet. Dr12 2235 + Gbk 46'460-2 + Gblk 51'262-4 + 50'447-2 + Eit 23016 + EFi 22393 + Fo 22540 + Em 2470 + CEmt 24015 + 24026 + 24023 + Fo 22558 + Eit 23022 + 23091 + Ei 22758 + 22781 + Pot 10008. Lähtöaika Vilppulasta klo 2.23, tuloaika Hki klo 7.00. Samana yönä P 51: vet. Dr12 2203 + Pot 10006 + Ei 22759 + 22757 + Eit 23069 + 23038 + Fo 22553 + CEmt 24037 + 24022 + Em 2459 + 2752 + CEmt 24020 + Em 2472 + 2464 + Fo 22547 + EFi 22397 + Eit 23017 + Gblk 50'501-6 + Ggv 33'613-1. Kohtasi P 52:n Lylyssä, lähtöaika klo 2.39. Tulo Vlp klo 2.55 ja lähtö klo 3.00. Kohtaus Vlp: T 6038, joka siv. klo 2.59. Sunnuntain P 41: Su 25.9.1977: vet. Dv12 2733 + Fo 22538 + CEhit 26007 + Eift 23416 + Eit 23081 + Ei 22233 + Rkt 23802 + Ei 22190. Kyllä perjantain P 41 ja P 51 joutuivat "kunnioittamaan" Pollarinmäkeä, toisin sanoen: vauhti kyllä hiljeni jonkin verran. Mutta eipä aikataulut niin kireitä tuohon aikaan olleetkaan, että Huruissa olisi pitänyt veivata rattia pohjaan muutoinkaan (paitsi just Pollarinmäessä). |
||||
|
31.10. 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| On niin maan perusteellisen komea granholmilainen "työsuhdeasuintalo"! | ||||
|
31.10. 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Tosin siinä henkii myös syksyisen sään mukana melankolinen viesti näiden vetureiden joutsenlaulun viimeisen säkeistön kohta haipuessa historian hämäriin. Olipa joskus ollut aika, jolloin 2553 terhakkaasti nykäisi Kouvolassa viisivaunuisen EP 83 Savonian jatkamaan matkaansa ylös, pitkin Savon rataa... Tai Mäntän ratapihalla torstaina, illansuussa odottamassa tavarajunan kanssa lähtöaikaansa kohti Vilppulaa ja edelleen junana T 3410 kohti Tamperetta. |
||||
|
|
31.10. 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh!!! Nythän Hannu-serkku löi ällikällä! Milwaukee Roadin lujaa juoksevat Atlantic-veturit olivat legendaarisia vehkeitä! 100 mailia tunnissa koko matkan, niin ei mitenkään turhia vehkeitä! Hiawathasta vaan tuli sivuhyppäys: Akkarissa tätä papuusia ei ole näkynyt enää vuosikymmeniin... |
||||
|
30.10. 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pg 1252 ja kuvan Tp 1279 hylättiin vuonna 1982. | ||||
|
30.10. 08:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, uskoakseni Elokapinalaisten tituleeraaminen "keloapinalaiseksi" tarkoittaa ilmiselvästi sitä, että nämä kiusallisella tavalla muistuttavat kovasti muodissa olevan elintasokilpailun ja statussymboleilla patsastelemisen aikakauden olevan koht' sillään tiensä päässä. Toisin sanoen: - vanhat uskomukset (pikemminkin luulottelut) eivät enää kestä eivätkä toimi! Thatcherilaiset luulottelut (ei enää järjestäytynyttä yhteiskuntaa vaan lauma pelkkiä kuluttajia ja höpinät "oman onnensa sepistä") estävät meitä jokseenkin tehokkaasti näkemästä lähimmäisiämme. Vastaukseksi saamme koko ajan: - rajoja tiukennetaan, joidenkin ihmisryhmien uskotellaan pelokkaasti olevan uhka meitä ja "hyvinvointiamme" kohtaan. Rautaa rajalle - perrrkele!!! Kaikki silkkaa menneisyyttä, "kunnollisuuden" valekaapuun verhottua MINÄMINÄMINÄMINÄ - mentaliteettia - miksi muuten? Ja sitten tuleekin Elokapinaa, joka onkin niiiiiin hirveää "terrorismia"! Terroristiksi julistetulta voidaankin kätevästi poistaa ihan kaikki oikeudet, - sananvapautta ja elämisen oikeuttakin myöten. Näin saadaan omatunnot vaiennettua - hampaat irvessä. "Ne jyrää meitin" ! Herra Ilmarin kommentti on täyttä asiaa. Asia on PALJON laajempi ja koskee loppupelissä kuitenkin meitä kaikkia. |
||||
|
29.10. 13:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| ZU-rekisterilappuja jaettiin vuoden 1962 aikana. Siten kuvan Fargo ei noiden lappujen välissä ole vielä kovin kauaa aikaa viettänyt. Muunkinlaisilla lapuilla autoja rekisteröitiin. Esimerkkejä Uudenmaan läänistä: ZU-240: Tolkis Bil Oy:n Volvo-bussi Helkon korittamana. ZS-818: P. Tyllilä Linja Oy:n Vaasassa "Haltiinilla" koritettu Vanaja-bussi. UV-662: Sukulan Linjan #17, 40-paikkainen Volvo, Kutter 5-korilla. ZX-1: Nurmijärven Linja Oy:n #6, Volvo Siipi-Wiimana. (Firma on nykyinen Korsisaari, unkarilaissyntyisen Emil Korzardin mukaan.) ZY-359: Ragnar Norrgårdin lerppahuuli-Mersu pikkubussina. Kaikki siis vuodelta 1962. Lähteenä: Kulta-ajan bussit 1957 - 1963. |
||||
|
28.10. 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Petri. Maantieteelle emme yksinkertaisesti voi mitään. Siitäkään huolimatta, että äärikristityt maassamme rukoilevat, että Suomen ja Venäjän välille repeäisi 5000 km levyinen valtameri! |
||||