141-52629 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.08. 12:05 Esa J. Rintamäki  
  Ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun joku SS-miestä leikkivä nilkki heittäytyy tärkeäksi. Nokia Alumiinissakin tällaisia näki: - eivät sopineet vartijanammattiin. Yksikin jeppe joka ikisenä aamuna vartalo vyötäröä myöten ulkona luukusta karjui naama punaisena henkilökortin näyttämisestä.

Jämsässä ei tietääkseni ole mitään muuta puolustusvälineteollisuutta kuin tussareita värkkäileviä pikkupoikia.
kuva 13.08. 10:35 Esa J. Rintamäki  
  Vai onko kyseessä yksittäisen varikon tekemä pikaratkaisu?
kuva 12.08. 20:05 Esa J. Rintamäki  
  Pölyksihän kivihiiltä ei sentään pitänyt stokerilla murentaa.

Syynä siihen oli polttoilman "pääsy" palokerroksesta läpi. Hiilen laadulla myös suuri merkitys: - laavaksi sulava kivihiili ei sovi mitenkään hyvin veturihiileksi (arina tukkeutuu). Sellaisella hiilen rikkipitoisuus on liian suuri.

Voimalaitoskäyttö on sitten eri asia. Liikkuvalla ketjuarinalla varustetulla vesiputkikattilalla voi polttaa periaatteessa vaikka mitä.
kuva 12.08. 19:58 Esa J. Rintamäki  
  E - litteramerkintä kertoo 2. matkustusluokasta.

Tavallaan historiaan palaamista, "alkuperäiset" 20 800 mm pitkät ja puukoriset Em - sarjan makuuvaunut oli juuri 33:lla makuupaikalla.
kuva 12.08. 11:26 Esa J. Rintamäki  
  Jotensakin turhaa...

Jotenkin tulee mielern vanha vitsi: - Luojaltaan hiukan saamapuolelle jäänyt mies lääkärissä: " - Herra lääkäri, onkohan minun silmissäni jokin paha tauti, aina kun pistän silmäni kiinni, niin en näe mitään."
kuva 12.08. 11:23 Esa J. Rintamäki  
  Soveltuiko hienojakoinen kivihiili millään filosofialla veturihiileksi?
kuva 10.08. 23:05 Esa J. Rintamäki  
  Mannekiininäytös !!!
kuva 10.08. 00:54 Esa J. Rintamäki  
  "VR Hyvinkään Konepajan Kootut Teokset", nro 3112.
kuva 10.08. 00:47 Esa J. Rintamäki  
  Ennen vanhaan oli vetureilla vakimiehistö, eli kuljettaja - lämmittäjä-työpari. Eli nimikkoveturikäytäntö oli voimassa. Muistaakseni sotien aikana siitä luovuttiin, pakon edessä.

Äärimmäinen kiilloittelu ja veturitallilla (käytännöllisesti katsoen) asuminen takasi sen, että työparit tunsivat ajokkinsa viimeistä niittiä myöten. Äärimmäisyydestä kertonee sekin veturitallilegenda, että yksikin työpari oli viilannut veturinsa puskimetkin kiiltäviksi.

Olipa eräskin kuljettaja antanut nimikkojumbolleen vaimonsa nimen (Hilja). Jokseenkin kätevä keino pitää parisuhdekumppaninsa nimi muistissa. Unohtaminen voipi olla vaikka kotona kovalla äänellä toteutetun "kehityskeskustelun" pääaiheena, mene ja tiedä.
kuva 08.08. 23:51 Esa J. Rintamäki  
  Hapan mikroilmasto, herra Panu?
kuva 08.08. 23:49 Esa J. Rintamäki  
  Sunnuntaina ei ilmeisestikään ollut tarvista kuljettaa isoa porukkaa junissa, siksi ainakin yksi vetovaunu.

Enkä ollenkaan ihämmästele kahden vetovaunun junia (arkipäivisin) tuolla reitillä.
kuva 08.08. 14:57 Esa J. Rintamäki  
  Mittasuhteet näyttävät natsaavan, kun molempia kuvia vertailee keskenään. Esimerkiksi "viirujen" pituus suhteessa sivuikkunoihin.

Kuten herra Asmo totesi, valaistusolosuhteilla on oma (-kirottu-) vaikutuksensa.
kuva 08.08. 14:54 Esa J. Rintamäki  
  Hurun perässä oleva ensimmäinen vaunu on noiden soravaunujen energiantarvetta varten oleva koneikkovaunu: BGe 032'001-0, vuodelta 1988. Se valmistui alunperin "mullivaunuksi" Gblk 51'700 vuonna 1977.
kuva 08.08. 14:44 Esa J. Rintamäki  
  Graafiinen aikataulu, kaudelta 146, voimassa 27.5.1979 alkaen: (kuvauspäivänä elettiin torstaita)

Juna on H 933, jonka lähtöaika Keuruulta kolmiona klo 12.55. (Kolmio = alle minuutin pysähdysaika.) Lähtenyt Haavasta klo 12.40 ja tulo Jyväskylään klo 13.55. Muutamia minuutteja tämän jälkeen kohtasivat laivapikajunat P 103 ja 104 Jyväskylässä, eli 933 ei jatkanut pitemmälle.

Tullut junana H 582 Haapamäelle, tuloaika klo 12.35. Se oli lähtenyt Seinäjoelta klo 10.45. H 582 oli kohdannut "Porkkana" - P 43:n "Pihlaisissa" (= vanhojen paikkakuntalaisten käyttämä kutsumanimi Pihlajavedestä).

Jyväskylästä oli jatkoyhteys lättäjunalla H 945 (klo 14.20) Äänekoski keskustaan, tulo sinne klo 15.12. Rautakanava T 6927 joutui odottamaan Jyväskylässä klo 15.06:een, kunhan 945 sai lähtöluvan Suolahdelta klo 15.02, kolmiona. Rautakanava oli tullut Keljonlahdesta Jyväskylään klo 14.30.

Äänekosken lättää ajettiin pitkin päivää yhdellä vetovaunulla suunnilleen neljä junaparia, Pieksämäen vaunuilla.

Näin ainakin itse muistan, vuodesta 1978.
kuva 08.08. 14:04 Esa J. Rintamäki  
  Onkohan vaunu ollut "Königliche - Preussische - Eisenbahn - Verein" (K.P.E.V) - firman omistuksessa? Päätellen "Essen"-merkinnästä, joka EI TARKOITA syömävaunua... ("Gulaschwagen...?) heko heko. Laakeripesät on aika mielenkiintoisen näköisiä.

Osalla soltuista säännöllisen armeijan kenttälakit ja osalla Pfadfinder - mallia muistuttavat "tshakot". Vasemmalle katsova koppalakkisetä on ilmeisesti "Zugführer" eli joukkueenjohtaja. Oikealla oleva solttu, jolla on lipaton "Feldmütze" ja taskulamppu roikkumassa manttelinnapista, onkohan kyseessä "Hilfsgruppenführer" eli ryhmän varajohtaja?

G = gedeckte Wagen, eli katettu vaunu. Onkohan kyseessä G 10:n "esi-isä"? Rakennustapa on ainakin samantyylinen kuin kotoisissa Gd:ssämme ja Gb:ssä myös.
kuva 08.08. 09:31 Esa J. Rintamäki  
  Ja matkustajina "Sleepy sleepers" - ? "Kuka mitä häh"?
kuva 07.08. 14:46 Esa J. Rintamäki  
  Hopi hopi, vaunumaalarit!

Nyt vain puhelinsoittoa VR:n "yleisön matkustusmukavuuskokemushankekoordinaattoriapujohtajalle" (kustannuspaikkanumero toistaiseksi tuntematon!): "- Saatasiinks me hakee vähän lisää teippii tuolta Tokmannilta?"
kuva 07.08. 14:39 Esa J. Rintamäki  
  Kannatettava ajatus, mutta vaikuttaa mahdottomalta. Nyky-VR:n ymmärtämys "yrityskulttuuristaan" on silkkaa kulujen välttelyä.
kuva 06.08. 07:40 Esa J. Rintamäki  
  Maa
Ilma
Tuli
Vesi

Intiaanien neljä alkuainetta. ---> Ukko-Pekka.

Tässä kuvassa nämä "ruumiillistuvat". Ja on selitys, miksi itse aikoinaan aloin harrastajaksi.
kuva 05.08. 23:28 Esa J. Rintamäki  
  Eikös myös "puolisotilaallisena ilmailukerhona"...?
kuva 05.08. 23:26 Esa J. Rintamäki  
  Ja irkuilla Bushmill's...!

Liam Devlin (humoristisesti) Jack Higginsin romaanissa "Kotka on laskeurunut", kun joku Luftwaffen laskuvarjoporukasta oli löytänyt "upseerikerhon" kellarista kätkön, joka sisälsi eri laatuisia tuliliemiä: (muun muassa Bushmilliä) - Antakaa se pullo tänne. En anna sen tehdä kenellekään muulle sitä pahaa, mitä se on tehnyt minulle!"
kuva 05.08. 17:23 Esa J. Rintamäki  
  Herra Elmeri, asiahan on aivan päivänselvä: - siinähän on hyvin tilaa VSOP - merkkiselle yömyssylle...?
kuva 05.08. 17:19 Esa J. Rintamäki  
  Montako Gfot-vaunua on vielä tänään jäljellä ja/tai käytössä?
kuva 05.08. 17:17 Esa J. Rintamäki  
  Mireille Mathieu lauleskelee "Lorelei"-biisin hyvin kelvollisesti. Löytyy Youtubesta.

Suosittu ja näyttävä mimmi - syystäkin.
kuva 05.08. 12:06 Esa J. Rintamäki  
  Eikös itä-Saksan Reichsbahnilla kutsuttukin tätä vehjettä "Ljudmilaksi"? Tai "Ludmillaksi"?

Telit näyttävät kovin muinaisilta.
kuva 05.08. 12:03 Esa J. Rintamäki  
  Herra Raimo, eikös myös SatLsto (Satakunnan Lennosto) tai vastaava käytä Porin kenttää vieläkin?
kuva 05.08. 07:32 Esa J. Rintamäki  
  Nauttikaa nyt, te kaikki, jotka hurmaannuitte yhtiöittämisien "ihanuudesta"!

Eihän tämä näin voi mennä...?
Toivottavasti bussien kuljettajilla oli mahdollisuus noudattaa lepoaikamääräyksiä... Ei ole helppoa hommaa tuo, aina joutua paikkailemaan typeryyksiä.
kuva 05.08. 07:23 Esa J. Rintamäki  
  P 43 oli ollut päiväjunana kulussa vasta reilut pari kuukautta.

Sitä ennen oli P 43-tunnuksella kulkenut perjantaisin iltajuna Tampereelta Haavan kautta Seinäjoelle. Lähtö Vilppulasta klo 21.13. Tampereelle 43:n kolme puuvaunua oli tullut porilaisella Helsingistä. Runko yleisesti Ei + EFi + CEi, veturina poikkeuksetta Dv12. Loppuaikoina 43:ssa oli ollut CEit puisen CEi:n tilalla. (CEhit:ejä oli jo alkanut valmistua.)

Paluu Helsinkiin sunnuntaisin junana P 44. Rungossa yleisesti viisi - kuusi puuvaunua, edellisperjantain 43:n vaunuilla plus parit vaunut Seinäjoella liitettynä mukaan. Lähtö sieltä puoli viideltä iltapäivällä. Tulo Tampereelle klo 20.15.

Tärkeä junapari minulle kollivuosinani, ennen ja jälkeen 1978 aikataulumyllerryksen (kun Jäs oikorata otettiin käyttöön). Paljon muistoja...

Herra Jarmon tässä kuvaama Porkkana - P 43 oli perillä Seinäjoella klo 14 pintaan.
kuva 04.08. 22:30 Esa J. Rintamäki  
  Ettei nyt olisi jarruletkun liittimessä kuminen tiivisterengas vaihtamatta ehjään...?
kuva 04.08. 14:00 Esa J. Rintamäki  
  Kuvauspäivänä 4.8.1977 oli torstai. Asetinlaitteen molemmissa päissä kulkutiekulkutiekanget alhaalla. Kulkutiekankien alhaalla ollessa molemmat tulosiipiopastimet ovat "aja"-asennossa. Samalla puhelinyhteydet kytkeytyvät ohittamaan aseman.

Ei miehitystä keskellä kirkasta päivää vaiko henkilökunnalla ruokatunti meneillään?
kuva 03.08. 23:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Heikki, kumarran ja kiitän tietämyksesi korkean tason johdosta.
kuva 03.08. 21:39 Esa J. Rintamäki  
  Lieneekö polliisin käyttämä "konnabussi"..?

Esim. Onni Vilkkaalla oli ollut Sisuja myös. Ei liene iso operatsiuuni värjätä vihreä/vaaleankeltaiseksi/tummanvihreäksi? Vinttikoirakuvio lienee tullut käyttöön sotien jälkeen. Firman historiikista löytyy kyllä kuvaa katseltavaksi.

Entä lahtelaisten lempparit: Linjaliike Rajala vihreän ja oranssin värisenä? Tai varhainen Koivari eikun Koiviston Auto? Onhan näitä...
kuva 03.08. 12:58 Esa J. Rintamäki  
  Ymmärsinkö oikein, että kuvatekstissä mainitut molemmat, siis kaksi veturia nimenomaan kuuluvat ArcticRailille?
kuva 02.08. 14:39 Esa J. Rintamäki  
  Mulattivaunuihin palataksen: Vaunujen kotiasemaluettelo vuodelta 1947:

2590: Hamina
2591: Jyväskylä
2592: Toijala
2593: Tampere
2594: Jyväskylä

2595: Toijala
2596: Ylivieska
2597: Pieksämäki
2598: Lahti
2599: Kemi

2600, 2601, 2548 ja 2549: Tornio

2602: Iisalmi
2603: Iisalmi
2604: Jyväskylä
2605, 2606 ja 2607: Tampere.
kuva 02.08. 14:33 Esa J. Rintamäki  
  VR 1987 juhlajulkaisun sivulta 469:

"Katettujen yleisvaunujen korvikkeeksi muutettiin vuonna 1974 lannoitekuljetuksiin 150 Hkk - vaunua pressukatteisiksi Hkkg - vaunuiksi."

Samalla sivulla on kuva 84, joka esittää Hkkg-vaunua.

Numerosarja: 112'611 - 112'761.

1.1.1986 ei jäljellä ollut ainoatakaan vaunua tästä sarjasta.
kuva 02.08. 12:04 Esa J. Rintamäki  
  OTK eli jotain tekemistä osuuskauppojen kanssa...?
kuva 01.08. 19:46 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, mitä voit kertoa pikarälsbussijunasta nimeltä "Siljan" ? Ruotsissa siis, mutta missä siellä kulki?

Tietääkö herra Eljas P. myös tästä ?
kuva 01.08. 19:38 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, kyllä minun mielestäni näyttää aika vahvasti siltä että Tali - Ihantalassa neukku pysäytettiin silti riittävän ajoissa. Että kiitokset myös Herr Oberstleutnant und Ritterkreuzträger Kurt Kuhlmeylle. Kuhlmeyn maataistelu-Focke-Wulfit pistivät Stukien kanssa neukkupanssareilta pelit seis. Meidän Junkers 88:mme kunnostautuivat myös erinomaisesti.

Kuten myös etevät hävittäjä-ässämme (Juutilainen, Wind ja muutkin).

Mitä amerikkalaisiin demokraattipresidentteihin tulee, niin nämä olivat melkoisen hyväuskoisia - tolkuttomaan naiiviuteen saakka. Roosevelt oli tosin 1944 - 45 melkoisen sairas, ei tainnut jaksaa Talliinin Joopin kaltaista kovista vastustella.

Toinen samanlainen jymäytettävä oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Versaillesissa puuhastellut Woodrow Wilson. Ranskan kostonhimoinen pääministeri "Tiikeri" Clemenceau pyöritti Wilsonia miten tahtoi, ettei tämä edes tiennyt missä neukkarin ovi sijaitsikaan!

Onneton torvelo oli myös Rooseveltin jälkeen presidentiksi tullut puolijauhoisen kyläkauppiaan oloinen Harry Truman. Kun hänenkin oli niin oltava miestä, niin sen takia joutivat sadat tuhannet ihmiset kuolla Hiroshimassa ja Nagasakissa (elokuussa 1945).
kuva 01.08. 07:01 Esa J. Rintamäki  
  Muistan, kuinka Hkkg - sarjaa alkoi tulla liikenteeseen ikäänkuin ryöpsähtämällä. Tässä vaunussa on täyskorjausmerkintänä "6.74 Pm".

Eikä kovin kauaa kestänyt, kun sarja hävisi kiskoilta myös suht nopeaan. Pitkin maatalojen pihapiirejä. Ja mikä ettei, sopivat hyvin varastoiksi.

Gb:stä tuli mieleen, kuinka VR:n historiikissa 1937 - 1962 mainittiin 59'XXX - numeroitujen kohdalla mainittiin "ilmajarruttomia, valmistettu Puolassa".

Se tarkoittaa että aluskehykset tulivat Kenraalikuvernementista (kuten natsi-Saksa miehittämäänsä Puolaa nimitti) Hermann Göring - tehtailta ja korinsa ne saivat Pasilan konepajalta.
kuva 01.08. 06:51 Esa J. Rintamäki  
  Onkohan T - siipiopastin Y - siipiopastimena aseman ollessa miehittämätön...?
kuva 31.07. 22:56 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Rainer ja Tapio: - tuli mieleen parit mietteet:

1) kun puolalaiset eivät suurin surminkaan palavasti rakasta ryssää, niin eiköhän Wojciechin poijat jossain välissä alakin udella, että missähän se meidän itäraja kulkikaan 31.8.1939 illalla?

2) Katyn.

3) se kun "mahtava" puna-armeija pysäytti "vapautusoperaationsa" Veikselin itärannalle odottamaan siksi aikaa, kun judet Varsovassa näyttivät että ampumansa luodit purevat kyllä SS:n teurastajiakin. Ne samat judet kokivat ennenaikaiset hengenmenot ryssän myhäillessä tyytyväisinä. Eli ryssän piittaamattomuus ja kyynisyys tulivat kyllä selväksi.

4) ja toiset kyyniset (britit jäykkine ylähuulineen) jättivät Puolan "Matrabazo-Sossikon" eli Talliinin Joopin raiskattavaksi, höpisten jotain satuja "vapaista" vaaleista. Joopi sanoi että "Da, da" ja länsi otti täydestä todesta! Just joo.

Mister Tapio: jos tuosta "Sonderzugista" olisi päräytetty lyhytkin sarja Kalashnikov AK-47:llä, niin siinä olisi emäderkuilta kadonnut uskottavuus kertalaakista.
kuva 31.07. 16:45 Esa J. Rintamäki  
  Siinähän komeilee kaksiovinen takaveto-Corolla.

Raakasti viritetty versio vieläpä, "Harakiri" - aluvanteilla! Suosittu hrududu aikoinaan, 1970 - 80 - lukujen vaihteessa. Kasetti soittimeen kiljumaan J. Leskisen "Erkki twistaa" sekä sellutehtaan ja hapansilakan tuoksuinen Wunderbaum tuomaan tunnelmaa... GT - versiona vielä: gobeliini takapenkillä!

Ohi on - paidan viesti kertoo vapaudesta aloittaa jälleen iltasella ulkoisten synnytinelimien vonkausrallia.

Oi elämän huoletonta kevättä !
kuva 31.07. 14:04 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kari, samanlainen karttakirja löytyy itseltänikin.

Sitä minä vaan olen aina ihmetellyt, että minkä "historian" mukaan ryssällä olisi ikiaikainen oikeus Königsbergiin? [Liittänyt sen noin vain osaksi omaa kansojen vankilaansa!]
kuva 31.07. 12:09 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, vedoten siihen tosiasiaan, että harppi-Saksan kansalta EI KOSKAAN vaaliteitse kysytty "Sotsialistitseskii Einheits-Partei Deutschlandin" todellista suosion määrää, niin siinä uskoakseni suurin syy siihen, etteivät Hoonekkerit sun muut kave- eikun toverit kovin mielellään tarjoutuneet mätien tomaattien maalitauluiksi.

No, jotkut hyötyivät systeemistä ja jotkut taas ei. Asioilla on aina puolensa.

Siitäkin huolimatta, että aate tuotiin itä-Saksaan puna-armeijan pistimien kärjissä 1945. Ehkä parempi näin, kun koulupinnari Adolf H. paljastui kauan kaivatun "joulupukin sijasta kaasumieheksi"! (siteeraten peltirumpali Oskar Matzerathia)

Niin muuten, SED - eliitin asuinalue itä-Berliinin tienoilla Wandlitzissa oli kartoissa kuitattu valkoisena läiskänä. Pelkäsivät poloiset joko omiaan tai CCCP - KGB:n luunruhjojia.
kuva 30.07. 17:18 Esa J. Rintamäki  
  Näiden vaunujen alkuperäinen sarjamerkki oli ollut UF6. Toukokuun 1970 sarjamerkkiuudistuksessa nämä saivat merkikseen UFV.

Numerointi: 2025 - 2054 ja 2140 - 2159, eli 30 + 20 vaunua. Vanhemmassa sarjassa oli ollut sisäpuolinen väliseinällä erotettu pieni, öljykaminalla varustettu osasto lämmintä vaativien tavaroiden kuljetukseen. Kuitenkin, näillä vaunuilla oli siksi ikävät kulkuominaisuudet suuressa nopeudessa, että kaminoiden kanssa ilmeni vaikeuksia: loiskunut polttoaine aiheutti palon vaaraa. Sittemmin kaminat poistettiin.

Jälkimmäisen sarjan vaunujen kuormausovet olivat hiukan leveämpiä kuin alunperin.

UFV: vaunun korin ulkopituus: 8 000 mm ja leveys 3 100 mm, akseliväli 5 000 mm. Paino työkunnossa 8,0 tonnia, sisäpuolinen lattiapinta-ala 23 m2 ja suurin sallittu kuorma: 3,0 tonnia.

Suurin sallittu ajonopeus: 90 km/t. Viimeiset kaksi vaunua (nrot 2041 ja 2148) poistettiin yleisestä liikenteestä lokakuussa 1985.

Tosin vaunu 2028, joka oli hylätty marraskuussa 1973, muutettiin statukseen Tjv (vastaa virkatarvevaunua). Se romutettiin v. 1994.

Vaunut 2041, 2047, 2051, 2140, 2142, 2146 ja 2148 ovat säilyneet. Näistä nro 2051 on Svenska Motorvagnsklubbeilla.
kuva 30.07. 12:50 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, muistelisin, että muistiinpanojeni pohjana olleissa VR:n luetteloissa (vuosilta 1959 ja 1963), joissa oli mukana maininnat valaistuksesta, lämmityksestä ja myös sisustusten uusimisista, ei mulattien kohdalla ollut merkintää sisustusmuutoksista, eikä myöskään mainintoja putkirunkoisista istuimista 2. luokassa.

Lyhyesti sanottuna: minun mielestäni ei vaihdettu.

Huom. Lisätiedoksi: johdonvetojuna 1:n runko: BG 040051 (ex CEi 2544) + 040052 (ex CEi 2558) + 040053 (ex CEi 2592) + 040054 (ex CEi 2599).
kuva 30.07. 10:27 Esa J. Rintamäki  
  Kilo, eli Tsiilo.

Suomen kevein asema, heko heko!
kuva 30.07. 10:20 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, puukorisissa päivävaunuissa (- 20 800 mm -) oli runsaasti kahta eri sarjaa: - kolmannen luokan satapaikkainen Ei (alkaen numerosta 22061) sekä yhdistetty toisen ja kolmannen luokan 32 + 49 - paikkainen DEi (alkaen numerosta 2528), vuodesta 1956 alkaen CEi..

Näiden yhdistelmänä oli sitten juuri mulateiksi nimitetyt päivävaunut: edelleen sarjaa DEi, numerot 2590 - 2599 (valm. v. 1934) ja 2602 - 2608 (valm. v. 1936), paikkalukuna näillä toisessa luokassa 16 ja kolmannessa 69.

Lisänä oli vielä neljä vaunua, paikkalukuina 16 + 59: nrot 2548 ja 2549 vuodelta 1928, rakennettuina vanhoille aluskehyksille. Sama koski numeroita 2600 ja 2601, valmistuneet vuonna 1936.

Tällaisia vaunuja katsottiin tarvittavan sivuradoilla.

Perusmuodossaan nimitystä "mulatti" käytettiin kahden eri "rotuisen" ihmisen jälkeläisestä. Eniten mulatti-nimitys koski etelä-Amerikan intiaanien ja mustien (oikeamminkin kaukasoidin ja negridin) jälkeläisiä. Mulatti on nykyisin vanhanaikainen ja jokseenkin halventava nimitys. Myös nimitys "mestitsi" on ollut likimain samaa tarkoittava.

Mulatti-sanan alkuperä lienee ollut espanjankielen sana"mula", joka tarkoittaa yleisesti mitä tahansa hybridiä. Siten vaikkapa veturisarjamme Sr3 voisi myös tulla kutsutuksi mulatiksi.

Mulattivaunujen kohtaloista:

2590, -> BG 040031 vuonna 1962, hylätty 1979.
2591, hylätty vuonna 1965.
2592, -> BG 040053 vuonna 1966, hylätty 1982.
2593, -> BG 040059 vuonna 1966, hylätty 1991.
2594, hylätty vuonna 1963.

2595, -> BG 040033 vuonna 1964, hylätty 1980-luvulla. Tämä vaunu oli pitkän aikaa Riihimäen varikon korjausvaununa.
2596, -> BG 040059 vuonna 1966, hylätty 1991.
2597, hylätty vuonna 1966.
2598, hylätty vuonna 1963.
2599, -> BG 040054 vuonna 1966, hylätty vuonna 1982.

Vaunut BG 040053 ja 040054 olivat johdonvetojuna 1:ssä. Niissä oli kattolavat.

2602, -> XEi 022028 vuonna 1963, hylätty 1967.
2603, -> A 22 (opetusvaunu) v. 1966, hylätty 1978. (Seisoi loppuvuotensa Kouvolassa.)
2604, -> BG 040057 vuonna 1966, -> XG 040301.
2605, -> BG 040055 vuonna 1966, -> XG 040402
2606, -> BG 040056 vuonna 1966.
2607, -> BG 040065 vuonna 1967.

2548, hylätty v. 1961. Aluskehys vuodelta 1899.
2549, -> XEi 022030 v. 1965.Aluskehys vuodelta 1902. Hylätty 1991.

2600, -> XEi 022029 vuonna 1964, hylätty 1971. Aluskehys vaunusta Cm 2110, vuodelta 1898.
2601, hylätty vuonna 1966, vanha aluskehys.
kuva 29.07. 19:56 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ilkka, kyllä se Ge on (- matka- tai kiitotavaraa).

Postin Pe-apuvaunuissa ei tuon mallisia katon päätyjä ollut. Lisäksi Pe oli aika "tiiviisti" tavallisten postivaunujen kanssa yhteydessä. Sinne kun kätevästi pääsi Uusi Suomi - ja Maaseudun tulevaisuus - lehtinippuja säilömään lajittelun jälkeen.

Telimatkustajavaunun uskon olevan mulatti-tyyppiä, ikkunajaosta päätellen.
kuva 28.07. 21:05 Esa J. Rintamäki  
  Herr Robert, hurudant gäller med skenvikterna?
kuva 25.07. 09:36 Esa J. Rintamäki  
  Röökinpoltto kiälletty ja "MÄNTTÄ pyyhkii puhtaaksi".

https://youtu.be/ROGSTN4V0zE?si=Y3jVR8b-lWFcin2w
<<   >>