Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09. 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisten "tulkintojen" korjaamiseksi oli tavara-asemilla olemassa selvittäjä. Olin 1970-luvun lopulla tilaisuudessa tutustua selvittäjän toimintaan Vaasassa; sukulaismies oli sellaisessa tehtävässä. Silloin oli kyseessä erään Hk - vaunun etsintä, kun matkalla sen numero oli merkitty saatepapereihin väärin! Tehtävä vaati runsasta puhelinliikennettä. Saipa siinä välillä kaukokirjoitinkin eli telex raksuttaa jonkun kerran. Asia selvisi kuitenkin. |
||||
|
05.09. 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy olevan punalakkinen junanlähettäjäkin läsnä. F - konduktöörivaunu näyttää tästä kulmasta katsoen olevan avosiltainen...? |
||||
|
05.09. 13:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neliskanttinen savupiippu? Ei kovin moterni ratkaisu, helppo tehtävä taitamattomammalle tiiliasentajalle? |
||||
|
05.09. 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on selvästi tunnistettavissa "esslinkeri" - CEit:ksi. Myös siten, että tihrustamalla jyrkkäsävyistä kuvaa zoomauksen avulla telin malliksi paljastunee "München - Kassel". PAN AM = "Panic Affected Nervous American Manner". |
||||
|
05.09. 05:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kyllä konneella joutuu", sanoi Ikaalisten mummu, kun virttä kirkossa uruilla säestettiin. | ||||
|
03.09. 04:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos tämän päivän tilanne ihan Mahoton...? Noiden vaunujen tarina alkoi aikoinaan Hdk:na. |
||||
|
01.09. 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleensä sellaista tavaraa, jonka jäljiltä siivoaminen on niin maan perusteellisen työlästä. Yhtenä esimerkkinä kalkkia, jauheena. Tarkoitan: - vuotavissa paperisäkeissä. Talkkiakin. Erityisen likaavaa tavaraa on navettakarjan jätökset (kumpaakin lajia) astioissa, joiden kaatuminen matkan aikana merkitsee likaantumista erityisen korostetusti. |
||||
|
01.09. 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, sen aikaisen SDP:n jäsenistössä oli v. 1918 sodan aikana myös "äkkivääriä". Nämä äkkiväärät sittemmin, elokuussa 1918 perustivat Pietarissa keskinäisen kehun kerhokseen Suomen Kommunistisen puolueen. Ja Talliinin Joopihan kävi loppusyksyllä 1917 Helsingin työväentalolla patistelemassa epäröiviä suomitsuhnia: "- No, yrittäkää edes nyt viimein sitä vallankumousta, tai muuten ei hyvä heilu!" |
||||
|
|
01.09. 15:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, II sortokausi oli alkanut vuonna 1908, jolloin todennäköisyys Suomen irrottautumiselle Venäjästä oli aika huono. Eikä Neva-joen ylittävän rautatiesillan valmistuminen Pietarissa v. 1913 olisi asiaa mitenkään helpottanut. Soppaa hämmensi vielä jyrkän suunnan ja tiukan linjan slavofiilien harrastama painostus - niin meitä kuin tsaariakin kohtaan. |
||||
|
|
01.09. 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitää vaan muistaa sekin, että taustalla "kummitteli" ensimmäinen maailmansota, eräänlaisen kilpailuasetelman lietsomana. Mutta: - joka ikinen sota, oikeutetuksi kuvitellut myös, pahentaa moraalikatoa. Herra Jorma, en itse jaksa uskoa venäläismallisen proletariaatin diktatuurin sopivan millään tavalla suomalaisten tunnettuun perusluonteeseen (lue: vittumaisuuteen) niinkään isossa asiassa kuin mitä vuosi 1918 oksensi esiin. Niin, ja "toveri UuKaaKaa" oli silloin vielä seitsemäntoistias koulupoika, joka sai omantuntonsa rasitteeksi käskyn johtaa teloitusjoukkuetta Haminassa toukokuussa 1918. Tämä oli häntä jäänyt vaivaamaan, lopuksi ikää... Mitä ensimmäiseen maailmansotaan muutoin tulee, niin Saksa sai pääsyyllisen leiman itselleen. Kun taas Serbia, jonka tolskaamisesta sota lähti alkuun, periaatteessa sai jäädä rauhaan ja sai jopa hiukan enennettyä maa-alaansa. Sama sota synnytti myös Hitlerin, jonka moraalittomuuden muistomerkkinä nykyinen tilanne on. |
||||
|
|
31.08. 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otteita "Sisällissodan Pikku Jättiläisestä" (kirj. P. Haapala ja T. Hoppu), painatusvuosi WSOY 2009. Mukana omia mietteitäni. Sodan kokonaistappioista: Nykykäsityksen mukaan silloin surmansa sai noin 38 400 henkilöä. Näistä suomalaisia oli noin 36 000, sekä sodassa ja sen jälkeisissä olosuhteissa noin 2 500 muiden maiden kansalaisia. Nämä pääosin Venäjän, Saksan ja Ruotsin alamaisia. Taisteluissa kuoli noin 9 500 suomalaista. Luvussa on mukana haavoihinsa kuolleet ja taistelujen yhteydessä kadonneet. Valkoisia kaatuneita: n. 3 500, punaisia 5 700. Lisäksi osapuoleltaan epäselviksi jääneitä oli yli 300. Ja vajaat nelisenkymmentä puolueetonta myös. Taisteluiden yhteydessä arvion mukaan venäläisiä kaatui 800 - 900, noin 350 sakemannia, ja 55 ruotsalaista vapaaehtoista (yksi näistä oli Olof Palme, myöhemmän Ruotsin pääministerin kaima ja setä). Kadonneita venäläisiä ja saksalaisia oli yhteensä hiukan toistasataa. Taisteluiden ulkopuolella tapettiin aseettomana tai puolustuskyvyttöminä yhteensä noin 11 000 suomalaista. Näisti 1 650 oli taustoiltaan valkoisia ja punikeiksi luettavia oli noin 10 000. Tämän statuksen venäläisiä ammuttiin valtava määrä! [ Esimerkiksi Tampereen valtauksen yhteydessä muun muassa punaisten puolella ollut tykistöluutnantti Rosnatovskij - ammuttiin hiekkakuoppaan... ] [ Eräskin tapaus: - Suomessa voimassa olleen rikoslain mukaan raskaana olevaa naista EI SAANUT teloittaa, vaan hänen piti saada toipua synnytyksestä. Keväällä 1918 tiensä pään kohtasi muuan Hilma Kaivolahti, jonka laskettuun aikaan oli vielä kolme kuukautta. Samalla tavoin muitakin hilmoja pistettiin päiviltä, eikä laskettuja aikoja liioin kyselty. Raudussa ammuttiin huhtikuussa 1918 Enosta kotoisin ollut kahden lapsen äiti, n. 35 vee ikäinen Ida Maria Antintytär Kinnunen, joka EI KUULUNUT punakaartiin. Ampumisen motiivi: - suunsoitto ... Eikä ollut ainoa tästä syystä ammuttu! Viipurissa, toukokuussa valkoiset valloittajat järjestivät Viipurissa olleiden venäläisten joukkotappajaiset. Ja siinä meni joukkohautaan sekin venäläinen entinen tsaarinarmeijan eversti, joka oli sodan aikana kannattanut ja tukenut asehankinnoilla valkoista osapuolta! ] Vankileireihin koottiin huhtikuun alusta 1918 alkaen punakaartilaisia kannattajineen. Enimmillään vankimäärä oli huhti - toukokuun vaihteessa ollut lähes sata tuhatta. Valkoinen terrori vähensi vankimäärää noin kuudella tuhannella (joista naisia teloitettiin noin 200). Syksyyn 1918 mennessä koko juttu oli täyttä katastrofia: muutamassa kuukaudessa vankeja kuoli noin 12 500 aliravitsemukseen (tästä käytettiin fiiniä nimitystä: "marasma") ja sen seurauksena erilaisiin sairauksiin. Ja sitten vielä kesä - heinäkuun taitteessa kovalla voimalla iskenyt espanjantauti-nimellä tunnettu influenssaepidemia. Eikä siinä vielä kaikki: vankileireiltä vapautettuja tiedetään kuolleen noin 700, kotimatkallaan tai pian kotiin päästyään. Kuihdutettu elimistö ei kestänyt pikaista ruuan ahmimista... Tarkkaa lukua sotaan osallistuneiden määristä ei tietoa helposti löydy. Yhtenä syynä on koko sodan juridinen perustakin: - sotaa ei voitu noin vain julistaa ketään vastaan, kun se sisällissotaa kerran oli! Ei sitä julistettu bolshevikkihallituksen Venättä vastaan (ei Leniniä, ei Trotskia, eikä varsinkaan valkoisia: Koltshak, Judenits, Denikin ym. vastaan?). Eikä osapuolista kovin päivänkirkasta käsitystä kaikiten ollut, muun muassa herrojen Rahja (pietarinsuomalaista veljeskatrasta!), von der Goltz, Brandenstein, H. Salmela (Kotkan poikii ilman siipii), Svetshnikov, Bulatselj, Otto Ville K. ynnä muita. Punaryssä-nimitystä kantoivat tavalliset maaseudun punakaartilaiset, joilla oli yllään jokin venäläisen sotilaspuvun osa, vaikkapa pelkkä lakki! Valkoiset olivat kovin kerkeästi tällaiset "ristiäiset" pitäneet! Saksan-jääkärit olisivat sodanjulistuksen kiihkoissaan mahdollisesti tehneetkin, mutta valkoisen armeijan johdossa oli runsaasti entisiä tsaarinarmeijan upseereita ja erityisesti kenraaliluunantti Mannerheim himself nokkamiehenä, tämä fakta hiukan toppuutteli äkkinäisimpiä. Toinen iso ongelma oli: - mitä sotalakia voitiin Suomen sisällissodassa/luokkasodassa/vapaussodassa soveltaakaan? Ruotsinvallanaikaistako vuodelta 1732? Itsenäisyysjulistus oli annettu jo joulukuun kuudentena 1917, joten ei se Venäjän lakikaan kovin suosittu vaihtoehto ollut? Mannerheim itse sen lain omasta puolestaan kyllä hyvin tunsi ja samoin Lockstedtissa simputuksen takia hampaitaan kiristelleet Kuninkaallisen Preussilaisen 27. Jääkäripataljoonan jääkäritkin, Eduard Ausfeldia myöten Saksan armeijan vastaavan, mutta...? Kaiken takana oli myös Mannerheimin tunnettu asenne punakaartilaisia kohtaan - nimitteli näitä roistoiksi, isänmaanpettureiksi ja punaisiksi huligaaneiksi. Lisäksi se yllytys, minkä hän laski liikkeelle 25.2.1918 "ammutaan paikalla"-käskynä. Tämä villiinnytti valkoisen puolen joka ikisen ukkelin joka jonkinlaisessa johtotehtävässä oli. Ja mitä nolointa, lähes kaikki Mannerheim-kirjat ovat tästä käskystä tasan hiljaa! Toinen, varsin paha synti oli jättää kaikki ne valkoisten kenttäoikeuksissa istuneet ihmiset yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa. Eikä heille mitään jälkihoitoa annettu, muuten kaikki olisi vääjäämättä tullut julki. Vielä sekin, kun valtionhoitajana ollut "Ukko-Pekka" Svinhufvud allekirjoitti joulukuussa 1918 yleisen armahdusasetuksen, jonka vuoksi valkoisten töistä ei käyty ikinä minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Lienee "Vinhuvuutin" omalla pojalla ollut omaa lehmää ojassa, oltuaan Hennalan vankileirin komendanttina? Punaiset sen sijaan sen oikeuden saivat tuntea nahoissaan, karkeimman jälkeen. |
||||
|
31.08. 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Sampo (fanfaarit!) - suuri kiitosmaininta! Piilossa ollut Toralinna on nyt löytynyt!!! |
||||
|
31.08. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, talvilakki m/1922. Kirvesmiehen yläpuolisen jannun manttelinhihoissa näyttää olevan luutnantin nauhat. Luolan ovisuun mantteliherra lienee myös upseerismies. Muut läsnäolevat näyttävät ikänsä puolesta olevan varusmiehiä. Tuota karvalakkimallia käytettiin vielä talvisodan aikana. Se myöhempi karvalakkimalli, jota Valtion Rautatietkin käytti vuoden 1951 virkapukuohjesäännön mukaan (käyttöön otettuna), oli samanlainen kuin merivoimien m/1939. |
||||
|
|
31.08. 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasilan ratapihaa. Asematalo, veturitallit, rantaradan lähtösuunta ja Sörnäisten satamaan johtava raide näkyvät jokseenkin selvästi. Kuva-arvoitus: löydä Toralinna! Ensimmäinen palkinto: suuri kiitosmaininta. |
||||
|
30.08. 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi linkkimasto, herra Jouni? Radioaaltojen kun on kuulemma kovin työlästä kavuta mäkeä ylös ja toista alas... |
||||
|
30.08. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1) Asematalo. 2) Turun kasarmi, joka oli ollut autonomian aikana venäläisten sotilaiden käytössä. Se oli valmistunut vuonna 1833. Sen kadunpuoleisin osa paloi pahasti Helsingin valtauksen aikana 1918 ja vasta vuonna 1936 sen paikalle rakennettiin Lasipalatsi. Lasipalatsin yhteydessä oli/on myös leffateatteri "Bio Rex". "Enste mentiin syämään ja sitten Pie Reksiin", uhosivat metsänmyynnistä saamiensa rahojen kanssa "kaapuntiin" tulleet vakaat ja mahakkaat maalaisisäntämiehet. Vasta sen jälkeen isäntämiehet hurmioituneina pääsivät etsiskelemään synninpesähelsingistä pimeitä pulloja ja/tai irtopirkkoja iltansa iloksi ja toteuttamaan itseään rehvastelemalla: "Rahhoo on kuin köllikkämahhoo, ja että "Tonnin lappuja kuin kuusenhakoja, kyllä tämä poika pistouvvaa!" [ - Hik - ] Kaupunkireissut huipentuivat sitten seuraavana aamuna kun isäntämiehet hiljaisina poikina kapusivat junaansa palatakseen jonnekin ihme Pöljälle tai Kuoretvedelle krapulan ja huonon omantunnon jyskyttäessä kiskonjatkosten kanssa kilpaa. Lompakotkin olivat ohentuneet kerkeääkin kerkeämmin litteäksi kuin lettu! Kasarmin talousrakennus muuttui linja-autoasemaksi vuonna 1936. Se taas muuttui kyldyyritemppeliksi vuonna 2005. 3) Kansallismuseo! Joka ensi vuonna 2027 auennee yleisölle kampakeraamisine savikippoineen, shamaanirumpuineen ja tuohivirsukokoelmineen kaikkineen remontin valmistuessa. Vihdoinkin! Pääsisin itsekin vertailemaan savitaipalelaistöppösiä nykyajan huippuinnovatiivisiin ja ihmeellisiin ilmastoinnilla varustettuihin Crocseihin! 4) Työväentalo Siltasaaressa. Työväen? Onko sellaista enää, kun porukkaa on urakalla saneerattu työttömyystilastojen kohentamiseksi uusiin ennätyksiin, mitä lukumäärään tulee. Hyvä Suomi! Kuvassa näkyy erinomaisen hyvin Töölön tavara-aseman maisemat ajalta, jolloin grynderit eivät vielä olleet kuiskuttelemassa kaupungin päättäjille tonttimaan arvon noususta...? Tavara-aseman raiteiston tällä puolella on jäälle aurattu kilparata, onkohan karvakorva-speedwaykisoille omistettu? |
||||
|
30.08. 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä, erityisen mielenkiintoinen kuva on Saksan keisarillisten ilmavoimien lentäjien ottama. Kuvaushetkellä lentokorkeus on ollut 1500 metriä. Nuoli kuvassa osoittaa pohjois-etelä-suunnat. Rautatieasema on merkitty X:llä.Vesijärven rata erottuu viivasuoruudessaan selvänä. "Järvi"-sanasta kello neljän suunnassa näkyvä soikeahko ja tasainen alue on juuri se Fellmanin kartanon pelto! Pelto, joka muistetaan suomalaisten kansallisessa muistissa sisällissodan päätepisteenä ja kärsimysten muistomerkkinä. Nyt sama Fellmanin pelto on kutakuinkin kolmion muotoisena puistona, rajattuna kolmella kadulla, joilla on presidenttien nimet. Punaisten pakolaisten toistakymmentä kilometriä pitkä kolonna, oli tulossa Lahteen. Siinä oli kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja punakaarti suojana taistelukosketusten varalta. Syrjäntaan taistelussa punaiset kohtasivat saksalaisia (von Brandensteinin joukkoja) ja ensimmäistä kertaa saksalaiset joutuivat kuin joutuivatkin perääntymään punaisten takia! Punaisten joukossa erityisesti Valkeakosken nuoret tehtaantytöt olivat tilaisuudessa kunnostautua - ja sen he tekivätkin! Punaisten tilanne heikkeni pahasti, kun saksalaiset saivat vahvistuksia valkoisista suojeluskuntalaisista. Sitten Lahden länsipuolella punaisten oli pakko antautua ja luovuttaa aseensa. Venäjälle pyrkimässä olleet pakolaiset ja punakaartilaiset viettivät ensimmäiset vankeusaikansa Fellmanin pellolla. Sieltä heidät marssitettiin Hennalan kasarmialueelle, ja sitten alkoivat joukkoteloitukset. Hennalan vankileirin komendantti oli määrännyt että viitenä ensimmäisenä päivänä sen ainoa vesijohto oli ampumisen uhalla pidettävä suljettuna! |
||||
|
30.08. 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uudenkylän asematalo on rataosan Riihimäki - Pietari alkuperäistä III luokan tyyppiä, avattu liikenteelle v. 1870. Kyseinen luokitus koskee aseman palvelutason luokitusta, eikä sillä siten ole mitään yhteyttä III luokan odotussalin penkkien puulajin kovuuden kanssa, heko heko! |
||||
|
29.08. 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, näilläkin main sitä nahistelua käytiin. | ||||
|
|
29.08. 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näistä vangeista monikaan elävänä ja ehjänä päässyt kotiinsa normaaleita arjen askareitaan tekemään. Valkoisten suunnaton vihanpito ja kostonhimo täyttivät joukkohautoja urakalla, myös täällä Tammisaaressa. Vasta, kun ulkomailta alkoi kuulua viestejä, että Suomen itsenäisyyden tunnustamisen ehtona oli se, että joukkoteloituksista luovuttaisiin. Itse Lahtari-Kustaa Mannerheimkin yritti toppuutella tätä kiertokirjeellään, mutta viesti ei mennyt perille, ei ainakaan Hans Kalmille Lahdessa. Kevätkylvötkin tyystin tekemättä, maailmanlaajuinen influenssa (espanjantauti) riehumassa täälläkin. Joten ei mikään ihme että viikatemiehellä kiirettä piti! |
||||
|
29.08. 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva otettu maantiesillalta. Siten Vilppulan asema olisi vasemmalla, kuvan reunan ulkopuolella. 1970-luvulla koski haisi todella pahalta! Ihan kuin joku olisi päästää pärskäyttänyt maailman suurimmat pierut, kun junalla tästä yli meni. Tosissaankin se rikkivedyn lemu tuli jäämään muistoihin niin kauan kuin vain Yläkerran Isäntä minullekin elonpäiviä vielä sallii. Sellutehdas lopetettiin vanhanaikaisena vuonna 1991 ja sen ylen iäkkäät koneet ja kattilat päätyivät aina Kiinaan asti. Koski on sen jälkeen pikkuhiljaa puhdistunut ja isot pojat hämmästelivät huuli pyöreänä, kun joku oli nähnyt punalihaisten arvokalojen jo nousseen tästä kohti Mänttää ja sen alapuolista vesistöä. Sulfiittisellutehdas, joka teki rikkihapponsa itse ja valkaisi massaa kloorilla. Elikkä se kosken lemu oli siihen aikaan rahan hajua... Ihmekös sitten, että punikit ja lahtarit v. 1918 sihtailivat kiväärintähtäimien läpi toisiaan, just kosken rantamilla. |
||||
|
29.08. 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Säpinää Vilppulassa - sotaa, sotaa apat- eikun "anarkiaa" vastaan! Ennen v. 1918 sotaa kutakuinkin harva sieluparka tiesi tämän nimisen liikennepaikan olemassa olosta - ainakin paikalliset sen hyvin tiesivät! Nyt? Eipä juuri mitään! Asemalle ei pääse sisään, makasiini ei palvele. Eikä sitten muutakaan, kun Mäntän suunnan liikennekin tukehdutettiin puolitahallaan jokuja vuosia sitten. Asematalon kuistin kaiteetkin katosivan jonkun tuskaisen ääliön särkemänä vuonna 2019! Niin, ne anarkistimatruusit? Valkoisilla taisi motivaatio olla riittävässä määrin painavampaa - yksi tulitaistelu riitti sammuttamaan matruusien tulisimman taisteluinnon ja nämä poistuivat paikalta suit vikkelästi. Otshen spasiba, radi Bohu, tovaristshii, riitti tätä lajia meille jo! |
||||
|
29.08. 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaussuunta on Orivedelle päin. | ||||
|
29.08. 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos se "Kiitokori"- Volvo tyypiltään ns. sellibussi? Kun tiämmä kuljetettavilla saattaa välillä olla henkilökemiat hieman hakusessa? |
||||
|
28.08. 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansalaisetar Ida, älä sure. Ei sitä käsittämistä kannata millään tasolla yrittääkään. |
||||
|
28.08. 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tienristeyksen yhteydessä oleva nimi on siis Leppälahti ja tie 6181 vie entiselle liikennepaikalle. Leveämpi punaisella merkitty tie on Valtatie 9. Se ylittää radan juuri Leppälahden leikkauksen itä- (siis oikealla) puolella. Satamalahden eteläpuolella järveen pistävä kapea niemeke on entinen Leppälahden sataman laituri. Sen entisen raiteen kohta on myös merkittynä karttaan. Kyseinen satamaraide mainitaan mm. sairaanhoitajatar Ruth Erikssonin muistelmakirjassa "Jorden runt med Alarik", joka oli siis sairasjuna 8, jatkosodan aikana. Nimensä se oli saanut junan päällikkölääkärinä toimineen Alarik Jahkolan mukaan. Kirja on kutakuinkin harvinainen ja ruotsinkielinen. Eli kaikki te, joita EI häiritse niin sanottujen "isäm maalisten" ulisemiset pakkoruotsista, tulette pitämään rouva Erikssonin kirjaa hyvin mielenkiintoisena. Leppälahden laituritupa on merkittynä pienellä violetilla suorakaiteella just raiteen pohjoispuolella. Vasemmalla olevaa radan kaarretta kohti Jykylää on myös hieman ujosti oikaistu. |
||||
|
28.08. 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selitys: Ångpannar = höyrykattiloita. Klorfabrik = klooritehdas. Vattentorn = vesitorni. Svängbro = kääntösilta. Brädgård = lautatarha. Såg = sahalaitos. Massafabrik = sellutehdas. Röda försvarsställning = punaisten puolustusasemat. Öppen vatten eller svag is = avovettä tai heikkoa jäätä. Varkauden taisteluun liitetään myös punaisten itse valmistama "Varkauden tykki". Se oli nikarreltu omin nokin laivan potkurinakselista! Vain yksi laukaus, kun tykki lojahti tykkimiesten silmille ja muutti nämä silkaksi veriseksi muusiksi. |
||||
|
23.08. 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Eljas, jos asiasta EI OLE erikseen lainsäädäntötasolla (eduskuntakäsittelyineen) määrätty, niin salailupäätöksen perusteista saa ja PITÄÄ omasta mielestäni keskustella, vaikka niin kauan että kielet muuttuvat kengänpohjanahaksi. Nimittäin lain velvoittavuus on mielestäni ihan toista suuruusluokkaa kuin vakoojanpelosta (vaiko arvovaltataistelusta?) herennyt hätäinen "hallinnollinen määräys". Ja jos lakiin vedotaan tässä, niin mihin lakiin? Kysyä sopisi mielestäni siitäkin, että jos salailumääräys vähänkin kytketään osakeyhtiölaissa tms. säädettyihin "oikeuksiin", niin MITÄ TEKEMISTÄ SILLÄ ON VALTIONRAUTATIELAITOKSEN aikakauden kanssa? Ihan eri putiikkeja - vai eikö muka? |
||||
|
23.08. 14:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Alkuasukkaat" sanoovat notta Ristus, tämon sittenkin paree muistomerkki, jos ny vaikka olsi läntätty se iänikuusenaikaanen Pikkujumpo keräämhän ruastetta ja möhkämiähiä viinapulloinensa. Alunperin miettivät kyllä sitä Pikkujumpoa. |
||||
|
23.08. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai hirvikiväärin "tarkkuutuslaukaus"...? | ||||
|
23.08. 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin jokin holokaustimuistomerkki! Vaikka olisi kuinka "Antonio Casagranden" veistelemä... Ei raakkules, vai tulkitsinko väärin? |
||||
|
23.08. 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, herra Timo! Penkkien alkuperäinen verhoilu oli ruismarja9puuron punaista. | ||||
|
22.08. 22:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin romanttinen puutalomiljöö! Vasemmalla näkyy mansardikattoinen vaalea talo - erikoisen mielenkiintoinen! Taitaa olla jokin myymälä, jonka yläkerrassa vissiinkin henkilökunnan työsuhdeasuntoja. Oikealla, penkan ja lanterniini-Äffän takana "NORDISKA FÖRENINGS BANK" - talo, eli Pohjoismaisen Yhdyspankin konttuuri. Sekin pankki kukistui Viinas-Iiron ja pankkiherrojen mähläämisiin suuren 1990-luvun laman aikana. |
||||
|
22.08. 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Avovaunun "sisätilavuus" on 28 kuutiometriä. Vaakaviivat kulmatolpassa ovat eräänlaisena mitta-asteikkona, vaunua kuormattaessa. Vauhtipyörä on aika siistiä valutyötä (ilmeisesti hiekkamuotissa). Epäilisin pyörän olevan V-urahihnapyörä? Aika hyvää työtä, ei ole valimo pelännyt puolien napsahtamista poikki jäähtymisen aikana. Oman kokemukseni mukaan vauhti- eli huimapyörissä uloin kehä olisi hiukka massiivisempi. |
||||
|
22.08. 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun silmiini sotilaat näyttävät saksalaisilta. | ||||
|
21.08. 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Totta turiset, Fräulein Ida! | ||||
|
17.08. 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on sekin, että silkalla hiekkavalumuotin jälkeisellä karhealla pinnalla saattaa ajossa syntyä ääntä sen "toisen kenttäpostinumeron" kuuntelulaiteoperaattoreiden riemuksi. Nykyaikana ainakin potkurinlavat työstetään mahdollisimman sileiksi. Syy: turbulenttinen eli pyörteilevä veden virtaus aiheuttaa ei-toivottua vastusta. Tällöin osa voimakoneen tehosta kuluu juuri vastuksen voittamiseksi ja se taas on pois ajotehosta. Ratkaisuna on siis laminaarinen virtaus ilman pyörteilyjä, sitä ei sallita edes veden ja potkurin lavan pinnan rajapinnassa. Tässä rajapinnassa esiintyvää kitkaa ei otettane millään tavoin huomioon potkuria suunniteltaessa? |
||||
|
16.08. 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämäkin siis Haapamäellä puistossa ollut vaunu? Voi kissus ja kaktus! | ||||
|
16.08. 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tänne tämäkin näköjään päätyi. Ja oli niin hienoksi entisöity ja puleerattu? |
||||
|
16.08. 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä 1001 ollutkin varattu museoitavaksi? | ||||
|
16.08. 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se 2732:n kokkapelti sisältää Behr - merkkisen jäähdyttäjän koneistoineen. | ||||
|
|
16.08. 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalainen taistelulaiva Lübeck laskettiin vesille maaliskuussa 1904, luokiteltuna kevyeksi risteilijäksi. Koneistona siinä oli Parsons-höyryturbiinit, kahdeksan potkuria neljässä akselissa. Höyrykattiloita oli kymmenen, Schulz-Thornycroft -mallia. Sen suunniteltu teho oli 11 200 akselihevosvoimaa, mikä merkitsi 22 solmun (noin 41 km tunnissa) nopeutta. Hiilitila maksimissaan 800 tonnia (yleensä 400 t). Pisin toimintasäde: noin 11 000 km kymmenen solmun nopeudella. Mitat: pituus n. 100 metriä, leveys noin 13 metriä, ja uppouma maksimissaan 5,3 metriä. Normaaliuppouma n. 3 200 tonnia kuollutta painoa. Henkilöstöä 303 kansiluudalla ratsastajaa! Aseistus: 2 x 150 mm, 6 x 104 mm tykkejä, kaksi konekivääriä (oletettavasti 7,92 mm Spandau?) ja 108 merimiinaa. Tiedot kirjasta: "Jane's Fighting Ships of World War I", painos vuodelta 1990. |
||||
|
16.08. 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yritin hakea "Hautahaku koko Suomi" -sivustolta, muutellen sukunimeä hiukan eri asuihin, mutta turhaan. Etunimellä haku on anakin työlästä kuin mikä, kuin yrittää juoda Keurusselkää tyhjäksi yhdellä istumalla. Eikä hautahaku koske kaikkia hautausmaitakaan, ei siis vielä. Mahdollisesti hän voi olla menehdyttyään haudattu neuvostoanastajien käsiin jääneelle alueelle...? Ei näistä ikinä tiedä. Hatun kuosi viittaa jonnekin iloiselle 1920-luvulle? Samoin Selman hameenhelman pituus. |
||||
|
16.08. 07:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aatteen miehen vaakunan alla oleva teksti "SVPS" kertoo wikipedian mukaan vaunun olevan "suoranainen makuuvaunu". Nämä olivat erityisen mukavalla sisustuksella ja niitä käytettiin myös neuvostorautateiden kansainvälisissä pikajunissa. Nimitystä ei Venäjällä enää käytetä. Näkyipä niitä aikanaan myös Leningrad - Moskova välin "Punainen nuoli"- pikajunissakin. |
||||
|
16.08. 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan nainen on ilmiselvästi lotta. "Isä oli kirkkoväärti, äitee lottasväärti, mutta pojastapa ei tullut minkään väärtti." Suomalainen tasoristeysmerkki vissiin saanut aatteen miehen maalaaman ilmiasun. Onkohan lotan takana oleva säleaita ns. lumiaitaa? Eli sellainen viritys, joita laitettiin sopiville paikoille, jotta tuulen kinostama lumi ei kerääntyisi radalle. |
||||
|
15.08. 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkillisen isot sylinterimitat. Paljonkohan mahtoi olla kattilan työpaine? Sellaisella kun on oma vahva vaikutuksensa vetovoimaan tenderin takapään vetokoukussa. |
||||
|
12.08. 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, herra Jorma. Tilinauha varsinkin ja vastuualueet lienee olleet ne suurimmat erot. Niin, ja virkamies osaa neliöjuuret laskea, mutta asemamiessuorittajille sitä ei rautavaltio erikseen Ropistossa opettanut, heko heko. Mutta kelatkaa porukat, mitä minä vanheneva äijänkäppyrä nyt sanon: ennenvanhaan meni kyllä okei, merkkinä vaikka just se tosiasia, että rautavaltio koulutti asemamiesharjoittelija Vieno Huttusesta vaikka liikenneosaston päällikön (ylemmässä.palkkaluokassa). Jos vaan mielenkiinto kantoi ja pää kesti. Nyt on ihan toista. Miettikää itse - hyvin vaiko huonosti... |
||||
|
10.08. 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, kyllä se virastoaikaa oli vielä, kun lättäliikenne poikkaistiin äkisti kertarysäyksellä toukokuun lopulla 1988. Herra Jarno, Helsingin laiturivaihdetuvan yläkerrassa herrat laskeskelivat kalkomalaattorit savuten ja totesivat kaikkein halvimmaksi paikallisjunaksi - yksi (1) lätän vetovaunu plus kuljettaja ja rahastaja. Näin esim. Kemijärven päässä ja Taivalkosken radalla myös. Vaikka matkustajista tuppasi pulaa olemahan. |
||||
|
10.08. 09:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä muuten on, herra Jari. Tottelee vaan virallisena nimenään valtuustoryhmä. Jos mielenkiinto natsaa toisen valtuustoryhmän kanssa, niin siitäpä sitten. Tulee uutinen joko valtuuston päätöksistä valtuustosalissa. Mielenkiintoiseksi touhu menee silloin, kun päätöksistä voi lukea oikeudenkäyntipöytäkirjoista... Herra Erkki, uusimmat lätät oli sijoitettuna Ouluun ja Joensuuhun. Eikä mikään ihme, sillä päivittäiset ajomatkat olivat usein sangen pitkiä. Vaikkapa nyt Oulu - Seinäjoki, Oulu - Joensuu ja Oulu - Kemijärvi. |
||||
|
09.08. 07:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli kampiasetinlaite - ollut 20 kampipaikkaa. Lienee siirretty tänne jostakin syvemmältä Svea-mamman rautatieverkostoa. Oikeassa päässä vielä kulkutiekanki käännettynä... |
||||
|
09.08. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussi on Scanian telialustainen OmniExpress. Tämän 55-paikkaisen linjurin yhtiö oli hankkinut Saksasta vuoden 2022 marraskuussa. Alun perin se oli valmistunut vuonna 2015. | ||||