Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.10. 16:19 Esa J. Rintamäki  
  Nyt lähti menemään pieleen!

Saako Ruotsin kansalaisetkin nyt tuta "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua, kaikella ankaruudella?
kuva 13.10. 12:14 Esa J. Rintamäki  
  Skoda-satsiako kuvan juna tuomassa?

Neljä pyörää ja loota,
helppo purkaa ja koota,
sellainen on Skoota.

Äiti työntää, isä ohjaa,
lapset kantavat pohjaa.
kuva 13.10. 09:16 Esa J. Rintamäki  
  FMP 1996:n mukaan veturi 2811 valmistui huhtikuussa 1991.

Toivotaan, että teknisiä ongelmia ei 34- vuotta vanhalle veturille tulisi.
kuva 13.10. 09:12 Esa J. Rintamäki  
  Kiltisti onkin parempi odottaa. Voipi muuten tulla sylttyä...?
kuva 13.10. 09:10 Esa J. Rintamäki  
  Kiitän tiedosta, herra Jouni.
kuva 13.10. 09:09 Esa J. Rintamäki  
  Erinomaisen hyvin havaittu, herra Jimi.
kuva 13.10. 01:20 Esa J. Rintamäki  
  Tuttu paikka, mennyt tästä miljoonan kertaa vaikka millaisella kulkuneuvolla, silloin joskus.
kuva 13.10. 01:17 Esa J. Rintamäki  
  Johan nyt! Puurunkoinen Gb, jossa uuden mallinen ovi. Vekkulin värinen Eifet...?
kuva 13.10. 01:14 Esa J. Rintamäki  
  Vieläkö Merioksan sähkölaitemyymälä on Lylyn asematalossa?
kuva 13.10. 01:12 Esa J. Rintamäki  
  Olisivat saaneet säilyttää kaltevuusmerkit näillä tienoilla.

Niitä oli ennenvanhaan Pollarinmäen huipulla kaksi. Kumpikin selin toisiinsa.
kuva 13.10. 01:10 Esa J. Rintamäki  
  Lieneekö ensimmäinen kerta linjaa ajavasta Dr16:sta Haapamäellä?

Siirto- ja koeajoja on vissiinkin ollut, mutta kaupallisia kuljetussuoritteita? Mitä sanovat asiaa paremmin tuntevat?
kuva 13.10. 01:08 Esa J. Rintamäki  
  Tai tehneet kaupat käytetyistä vehkeistä...?
kuva 12.10. 11:08 Esa J. Rintamäki  
  Muuten hyvä, mutta onko laittamiesi kuvien formaatissa tai koossa jotain pikku vaivalloisuutta?

Laittamasi kuvat eivät näy Samsungsong-tabletillani. Eikä niitä saa esiinkään.
kuva 11.10. 11:52 Esa J. Rintamäki  
  Mr. Kevin, Dm12 on mieluumminkin pilakuva junakseen. "Sulo Wilen"-taudin muistomerkki (= "Kun halvalla sai"). Viittaan Neil Hardwickin luomukseen eli televisiosarjaan "Tankki täyteen".

Maisemat on kyllä hyvät!
kuva 10.10. 22:11 Esa J. Rintamäki  
  Kerrataan nyt vielä: - 2521 oli kameranjalustana kuvattaessa elokuvaa "Kotka on laskeutunut", v. 1976 ohj. John Sturges. Siinä kohtauksessa, missä "Schnellzug für Fronturlauber" on saapumassa Varsovaan "Nachschub Bahnhofille" Tr1:n vetämänä.

1073:ssa oli Reichsbahnin (ettei olisikin ollut "Ostbahn"?) NSDAP-puoluepulunkuva hytin sivuseinissä.

Fronturlauber = rintamalta lomalla oleva.
kuva 09.10. 09:09 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku, erityisesti sen jälkeen, kun olit lukenut Enid Blytonin " Viisikko ja aavejuna."- kirjan...?
kuva 08.10. 22:08 Esa J. Rintamäki  
  1950-luvulla ilman konduktööriä kulkeneita tavarajunia kutsuttiin "aavejuniksi".

Pikku kolautus Alhojärvellä herätti pitkää mielipiteiden vaihtoa rautatieläisten keskuudessa. (Tavara - tai mieluumminkin aavejuna ja puumotti ottivat hieman erää keskenään.)
kuva 07.10. 20:28 Esa J. Rintamäki  
  Junassa juominen on ikimuistoisten muistelujen vakituinen aihe - hookaksoosta alkaen monenmoisiin tuliliemiin asti!
kuva 07.10. 20:23 Esa J. Rintamäki  
  Ei "Pumppulahti" vaan "Pumppulampi". Vedennostopumppu ilmeisesti ollut Myllymäen veturitallia varten.
kuva 07.10. 20:20 Esa J. Rintamäki  
  Junan vasemmalla puolella oli aikoinaan ollut täyspitkä kohtausraide.

Pistäkääs vilkaisten "vanhat kartat" - sivustoa. Siitä taatusti löytyy teille paljon iloa.
kuva 07.10. 20:17 Esa J. Rintamäki  
  Konnarit kuuluttivat ennen vanhaan koululaisjunissa: - "Töysä, Tuuri, Alavus - löysä, luuri, luraus."
kuva 07.10. 20:15 Esa J. Rintamäki  
  Siis Koiviolta etelän suuntaan jonkin matkaa.
kuva 07.10. 20:13 Esa J. Rintamäki  
  Jestanpoo! Valkeajärvihän on joskus ollut junakohtauspaikkanakin.
kuva 07.10. 20:10 Esa J. Rintamäki  
  On kyllä sairaan kaunis ilta-aurinkoinen kuva!
kuva 07.10. 20:08 Esa J. Rintamäki  
  Hakojärven tienoillahan eleli se kuuluisa majava patojaan rakentelemassa. Kunhan vesi alkoi padottuna nousta liiankin korkealle, kävivät rataosaston miehet aina välillä hajottamassa sitä. Majava ei kuitenkaan antanut periksi vaan kaatoi patoaan varten lisää puita.

Kerrankin talttahampaan nakertama haapa kaatui juuri kohdalle tulleen lättähattujunan päälle.
kuva 07.10. 20:01 Esa J. Rintamäki  
  Eli noin 300 m Notkolan entiseltä seisakkeelta Haapamäelle päin.
kuva 07.10. 14:39 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku, säälimätön lapsityövoiman riisto, nykyajan HenkkaMaukan tapaan?
kuva 06.10. 21:27 Esa J. Rintamäki  
  Båvikin raide, Kaapelitien tasoristeyksestä kohti luoteista. Kaarteen takana ruosteinen vihellysmerkki.

Merenlahti (Fiskarviken) noin 100-200 metrin päässä vasemmalla. Kulkenut tuosta Milla-nimisen berninpaimenkoiran kanssa 1986 alkaen, satamiljoonaa kertaa!
kuva 05.10. 21:45 Esa J. Rintamäki  
  Kiitojunarunkojohdonvetojunat:

Johdonvetojuna Jvv-4 (vuodelta 1976, hylätty 1983):

BG 040097 ex KCik 2075, v.1955
BG 040098 ex KEis 22407, v. 1954
BG 040099 ex KEis 22410, v. 1955
BG 040100 ex KEi 22436, v. 1954



Johdonvetojuna Jvv-5 (vuodelta 1976, hylätty 1986):

BG 040101 ex KEi 22437, v. 1954
BG 040102 ex KEi 22439, v. 1955
BG 040103 ex KEis 22405, v. 1954
BG 040104 ex KEis 22406, v. 1955.
kuva 05.10. 20:06 Esa J. Rintamäki  
  Valtionrautateiden klassikko: - paperinen vesikuppi jätetty vaunun päätyyn.
kuva 05.10. 20:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Otto, syvästi valittaen totean tulkitsemasi numeron olevan virheellinen.

Oikea: Eip 23264.
kuva 05.10. 19:50 Esa J. Rintamäki  
  Raksii vaan formaldehydilastulevyt ja rullaparketit huut mäkeen, niin jo vot!
kuva 05.10. 19:47 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku, kammottavimpia esimerkkejä:

- Turun tauti, jonka synnytti viheliäinen ahneus. Jonka ruokkimista ei jätetty puolimatkaan.
- Enson pääkonttori - niminen arkkitehtoninen kauhistus!
- Ympyrätalo - niminen arkkitehtoninen kauhistus.

Enkä vieläkään ymmärrä Carraran marmoria. Vissiin siksi, että Alvari Aalto ei halua nimensä jäävän unholaan, vaan marmorit pistetään aaltoilemaan alvariinsa hamaan tuomiopäivään asti.
kuva 05.10. 13:54 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ossille vastaukseksi: Wikipedian mukaan tasavirta 750 V.
kuva 05.10. 10:29 Esa J. Rintamäki  
  Ranskan Reimsissä Cessnan lisenssillä rakentamaa ja tehokkaampaa 172 Skyhawkin versiota kutsuttiin Reims Rocketiksi. Tätä mallia oli tuotu Suomeenkin melko kiitettävässä määrin.

Mäntän pojat! Sassin kentällä 1970-luvulla tukikohtaansa pitänyt sininen OH-CEZ oli juuri Reims Rocket - versio. Ollut itsekin ilmassa sillä, kyydissä.

Reims - lentokonetehtaan johtajana oli ollut myös toisen maailmansodan aikainen Vapaan Ranskan ilmavoimien ässä - Pierre Clostermann.

Mathias Rust liihotteli kuuluisan lentonsa Moskikseen toukokuussa 1987 koneella D-ECJB, eli Reims-Cessna F172P Skyhawk II:lla. Skyhawkin avioniikkavarustus oli parempi kuin perus-172:ssa. ECJB:n mylly oli nelisylinterinen Lycoming (160 heppaa), kun Reims Rocketin nokalla oli kuusisylinterinen Continental, jossa oli 210 hummaa.
kuva 05.10. 05:58 Esa J. Rintamäki  
  Oma arvaukseni kahdesta virheestä:

1. Lumenaurausmerkit tasoristeyksen vasemmalla puolella.
2. Lumenaurausmerkit tasoristeyksen oikealla puolella.

Eikä ratikkaa näy kuvassa, ilmiselvästi sen tyyppi lienee: - Reims Rocket! Heko heko.
kuva 05.10. 05:51 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainerin oivallus Daltonin veljeksistä! Aivan mahtavaa, repesin näin aamutuimaan.

Herra Petri, älä sure. Onhan maassamme jo valmiiksi maastonvärisiä virolaisomisteisia Flix - busseja ja amerikkalaisia jumalankiroamia Wrigleyn purukumia litsuttavia jenkkipojuja. Niitä samoja jotka "hallitusti vetäytyivät pois Afganistanista" jättäen ne kaikki hienot ja kalliit sotakalut rakkaille taleban-uskonveljilleen. Siellä ei akkasaatanat hypi nenille!

Alles im Ordnung in unserem verdammten Reich!!!
kuva 04.10. 13:03 Esa J. Rintamäki  
  Lentokonetehtaan perinnettä - mittaritaulu tehty heille entuudestaan tutulla tekniikalla.

Mittariston päällä keskellä ajosuunnanvaihtovipu. Alhaalla vasemmalla olevat 8 merkkilamppua on merkitty kummankin pään moottorin "vesi" ja "öljy". Näitä varten ei painemittareita näytä olevan. Vai syttyykö punavalot, kun moottorin vedet on lämmennyt liiaksi? Ja vaihteistöoljyt myös?

Muistan nähneeni ohjekirjassa olleen varoituksen: - kun vaihteiston pinta alkaa vaihtaa väriä ("päästövärit" ?), on nopeutta liikaa.

Momentinmuunninhan on siitä vekkuli vehje, että jos vaihteistoöljy alkaa kuohua (vaahtoutua), niin silloin ei momentti muunnu eikä välity. Tulee tauon paikka!

Mukana on myös vaihteiston öljyn merkkilamput. Oikealla, pystysuuntaiset lamput ilmaisevat ajosuunnan.
kuva 03.10. 14:29 Esa J. Rintamäki  
  EFi 22389 vuodelta 1954 oli alunperin v. 1948 valmistunut satapaikkainen Ei 22275.

22389 hylättiin vuonna 1982.
kuva 02.10. 21:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Noah, etteikö herra Juhanilla olisikin riittävän vahva motiivi närkästykseensä?

Asia on tietenkin hänen omansa, mutta kertokoon herra Juhani itse tarkemmin, mikäli hän sen katsoo tarpeelliseksi.
kuva 02.10. 20:55 Esa J. Rintamäki  
  Ettei tuo vasemmanpuoleinenvaunu olekin Cik?

Nestekaasupullokomero entisen sisäänkäyntioven kohdalla, siis keittiöpäässä.
kuva 01.10. 20:45 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, mitkä liput mainitusta vaunusta sitten puuttuvat...?
kuva 01.10. 00:49 Esa J. Rintamäki  
  Suomalainen maksaa mielellään satasen siitä ilosta, ettei naapuri saa viiskymppistä!

Onhan näitä nähty.

Jos täällä ketä ihmettelee vanhan lasin suosiota, niin ennenvanhaan ikkunalasit tehtiin perinteiseen tapaan puhaltamalla pullojen tapaan lieriön muotoiseen muottiin. Muotti yleisesti oli puuta, uskokaa tai älkää. Ikkunalasi tehtiin leikkaamalla lieriö auki ja pistämällä oikooseksi. Siten vanhan lasin tuntomerkkinä on lievät paksuusvirheet ja joskus myös ilmakuplatkin. Näitä entisöijät juuri päntiönään haluavatkin!

Nykymuotinen virheetön tasolasi syntyy siten, että lasikerros on sulan lyijyn päällä. Optiset ominaisuudet ovat sitten sen mukaisia, eli priimaa pukkaa.

Joskus keskiajalla ikkunat koottiin lasipyörylöistä, lyijykehyksiin juottamalla. Pyörylät syntyivät pyörittämällä sulaa lasia tangon päässä.

Lasi on vielä siitä vekkulia, että sillä ei ole jämptiä sulamispistettä, kuten metalleilla.

Taannoin palossa vaurioituneen pariisilaisen Notre Damen rakentamisessa aikoinaan oli käytetty runsaasti lyijyä, saumauksista lasimaalausikkunoihin. Siten sen palossa syntyi lyijyn palamisen yhteydessä kaasuja, joiden "terveellisyyttä" sopi tosiaankin raakasti epäillä.

Keskiajalla tietotaitoa kyllä oli, mutta nykykatsannon valossa raaka-aineoppi oli niukempaa.

Sir John, Porvoon asemalla toimi aikoinaan Wanhan-aikainen rautakauppa. Gryndaamisen takia sen piti poistua sieltä. Sieltä oli saanut niinkin eksoottisia esineitä kuin hevosenkengännauloja! Perinteisen mallin mukaan tehtyjä, vieläpä. Vaikka uskoakseni nykytyylisellä "karvakorva-speedway"-urheilulla lienee kovin vähän käyttöä niille enää.

Muutakin pislaakitavaraa siellä oli ollut ja vaikka kuinka paljon.
kuva 01.10. 00:44 Esa J. Rintamäki  
  "Viattomien lasten vaunu".

Helppo reissata, kun ei oviakaan tarvitse avata itse. Sitä varten on lakeijat ja palvelijat, heko heko.
kuva 30.09. 22:11 Esa J. Rintamäki  
  "Zur traurigen Denken an den ehemaligen Arbeitern", sir John...?

Suomeksi: entisten työläisten surullisen muiston muistamiseksi, [heko heko!].

Korkeuden mittaamiseksi tarvittava lattakin kalibroitu asianmukaisesti.
kuva 30.09. 22:05 Esa J. Rintamäki  
  Takana näkyvässä puomillisessa tasoristeyksessä oli ennen vanhaan Lehmiportin seisake.

Oikeastaan hauskaa nähdä, kuinka ArcticRaililla on laitettu hihat heilumaan. Saisivatpa vielä henkilöliikenteen junat työalakseen, niin...?

Niin siinä vaiheessa ei tarvitse ikinä pissiäkään Dm12-kapistuksiin päin!

Herrat, jotka edellä kommentoivat tätä kuvaa hyväksi, ovat täysin oikeassa.
kuva 30.09. 06:35 Esa J. Rintamäki  
  Herra Antti: otaksuttavasti olet ollut tallentamassa myös erilaisia ns "pislaakeja" (saksankielen "Beschlag") eli pientarvikkeita. Toisin sanoen: erilaisia salpoja, hakoja, sisäovien kahvoja, saranoita, lukkoja, heloja ja muuta asiaan liittyvää. Mainituista esineistä on tiämmä jonkin verran kysyntää olemassa. Vieläkin, kumma kyllä.2

Sir John, luettelosi sangen "inhimillisistä" ominaisuuksista, lieneekö se jonkin/jonkun tahtotilan mukaista? "Kaikkeinrakkaimman normiporvaritar nro 1:n" Margaret Thatcherin kerrotaann sanoneen: - ei järjestynyttä yhteiskuntaa, vaan sekalainen lauma kuluttajia.

Ihmiset on oloutettu peukalojumppaaviksi zombieiksi, joiden ei pidä olettaa lähimmäistensä olevan muuta kuin uhka ja siten vihollisia. Eikä kilpailu hupenevista resursseista helpota tilannetta millään tavalla. Miksi sitä nykyajan sotavouhkaamista muuten harrastettaisikaan?
kuva 29.09. 19:38 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mika, ihmettelen suuresti, ellei kyseisenä syynä olekaan gryndaaminen.
kuva 29.09. 19:37 Esa J. Rintamäki  
  Herra Noahilta hyvä ja aiheellinen kommentti.
kuva 29.09. 06:07 Esa J. Rintamäki  
  Eikö kenellekään juolahtanut mieleen ajatuksenpoikasta siitä, että ottaisivat vaikka nuo ikkunat varovasti irti ja talteen?

Perinnerakentajille nämä olisivat taatusti kelvanneet! Toteutuuko tässäkin suomalainen ahneus ja typeryys: - urakoitsija - aliurakoitsija - aliurakoitsijan aliurakoitsija ja lopullisena toteuttajana joku porukka Bulvanian ihmemiehiä ???

Ja palkkiona "hyvästä suorituksesta" iso muovikassillinen tulilientä?
kuva 27.09. 08:48 Esa J. Rintamäki  
  Graafinen aikataulu nro 143, voimassa 30.5.1976 toistaiseksi:

Lähtö- ja tuloajat Helsinkiin, koskien erikoispikajunia:

EP 53 "Polaria", Hki lähtee klo 7.00
EP 83 "Savonia", Hki lähtee klo 12.10
EP 8 "Karelia", saapuu Hki klo 13.30
EP 58 "Lapponia" saapuu Hki klo 14.30
EP 57 "Lapponia", lähtee Hki klo 16.00
EP 7 "Karelia", Hki lähtee klo 16.05
EP 84 "Savonia", saapuu Hki klo 17.30
EP 54 "Polaria", saapuu Hki klo 23.35.

Erikoispikajunilla runko arkipäivisin yleisesti: esim. EP 53 "Polaria" perjantaina 16. heinäkuuta 1976: lähtöaika Tpe klo 9.02.

Sr 1 3006 Seinäjoelle, Dr12 2229 Seinäjoelta, runko: Eift 23406 + Eit 23124 + Eht 23309 + Rt 23703 + Cht 2362.