Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.01. 08:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yo1s oli hieman kookkaampi versio uumajalaisen Hilding Carlssonin lanseeraamasta telirälsbussista. Istumapaikkoja tässä on 46. Vaunun korin pituus on 13 180 mm. Moottorina Scania-Vabis D802, 155 hummaa pyörimässä. Vaunu 626 valmistui Carlssonilla elokuussa 1949. Alkuun se oli sijoitettuna Vännäsiin, ja siirrettiin sieltä etelämmäs Kristinehamniin tammikuussa 1954. Hylättiin toukokuussa 1960. Vuonna 1966 nro 626 myytiin TGOJ:lle. Näitä myytyjä oli kahdeksan, joista seitsemän TGOJ muunsi omaan virkatarvekäyttöönsä. 626:tta ei muunnettu. Se oli 1960-luvun lopulla rataosaston käytössä, mutta sitten se sai seistä monta vuotta TGOJ:n tallissa Vannebodassa. Se siirrettiin SJ:n rautatiemuseolle Gävleen, perusteellisen kunnostuksen jälkeen vuonna 1983. |
||||
|
11.01. 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussi YBo6 1113 valmistui ASJ Linköpingissä helmikuussa 1957. Sarjamerkkiuudistuksen myötä siitä tuli Y6 toukokuussa 1970. Sille tehtiin sisustusjärjestelymuutos lokakuussa 1963 Örebron konepajalla, nyt sarjamerkiksi merkittiin Y7. Rälsbussi 1113 hylättiin lokakuussa 1985 ja siirrettiin sisäiseen käyttöön Ängelholmin SJ-rautatieopistoon (ilm. henkilöstön kuljetuksiin ja opetusvälineeksi myös). Vuodesta 1997 se kuului Skåne - Smålands Jernvägsmuseiförening-yhdistykselle. Lokakuusta 2020 se on ollut SJ:n rautatiemuseolla. Lisätietoa: Y6 paikkaluku 53, joista kolme takapään ohjaamossa. Y7:n istumapaikkaluku 47, joista 3 takapään ohjaamossa. Y7:n penkeissä oli korkeat selkänojat, ikäänkuin meidän Olympia-Ei 72:n ja Dm9:n penkkimallit yhdistettynä. Tammikuussa 1961 YBo6 1113 oli sijoitettuna Halmstadiin, 63 muun YBo6- ja YBo7-vetovaunun kanssa. Vanhempia rälsbussityyppejä siellä oli 17 vaunua (Yo1, Yo1s, Yo2 ja Yo3). Liitevaunuja sitten vaikka kuinka ja paljon (näistä kuusi oli postiliitteitä ja kuusi UFo6:tta eli Ruotsin-Geoabia! Ruotsin-Eia:ta yksi vaunu sekä kaksiakselisia matkatavaraliitteitä (UF6) yhdeksän vaunua.). Helmikuussa 1973 nro 1113 oli edelleenkin Halmstadin kirjoilla (nyt Y7:nä). |
||||
|
10.01. 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, siinähän se 3507 poseeraakin! Veturi ilmeisesti kuulunut Kirovskajan rautatielle, sikäli kuin kyrillistä alfabetiikkaa oikein tulkitsin. Aatteen miehet (sotavankistatuksella) ovat ilmeisesti antamassa tyyppikoulutusta suomalaisille. |
||||
|
10.01. 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen ratkaisu olisi rakentaa rautatie kaksikerroksisena. Ylätasolle 1435 - raide ja alataso entisellään 1524:nä. Rahaahan se vaatii, mutta onhan sitä nytkin laiskoihin ankkoihin (F-35 "Lahme Ente") haaskattavaksi. |
||||
|
10.01. 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä kertoo Höyryveturit rautateillä - kirja: Veturisarja B2 / Tv3 (nrot 2200 - 2254): (pyörästö 0 - 8 - 0) Vet. 5857 oli venäläistä sarjaa O (yläindeksi V), joka vallattiin heinäkuussa 1941. Se otettiin käyttöön kunnostettuna tammikuussa 1942, sarjaa Tv3 nro 2207. Sijoituspaikkana (lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944) Äänislinna. 2207 palautettiin Neuvostoliittoon tammikuussa 1945. Kupujen välissä lienee ollut jarrujärjestelmän apuilmasäiliö. Sarjan kutsumanimenä oli "Kaksikyttyräinen". Sen vasemmalla puolella oleva veturi on ilmiselvästi tyyppiä Sts. Näitä suomalaiset saivat vallatuksi kaksi. Suomalaisten kunnostamana se sai sarjamerkikseen K6 / Tr3 nrosarja 2600 - 2616 (pyörästö 2 - 8 - 0) Todennäköisesti kuvassa on Sts nro 3507, josta tuli elokuussa 1941 suomalainen K6 / Tr3 nro 2600. Veturi oli valmistunut Harkovassa vuonna 1907. Toinen samanlainen vallattu oli Sts 3502, josta tuli kunnostuksen jälkeen K6 / Tr3 2601. Nämä oli sijoitettuna Kouvolaan lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944 Äänislinnaan. Kumpikin palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944. Kolmas vallattu oli nro 1631 ja neljäs taas Hangosta löytynyt 345. Jälkimmäinen sai numerokseen 2602, mutta sitä ei otettu käyttöön suomikkomerkinnöillä. Tätä sarjaa tuotiin Virosta vaikka kuinka ja paljon (29 kpl), kunnoltaan kovin monenmoisia. Herra Erkki, muistanet varmaan kuinka ex-pappisseminaarilainen Talliinin Joopi raastoi itselleen myös Rouhialan vesivoimalaitoksen. Tämä rosvontyö vaikeutti muun muassa pääkaupungin sähkönsaantia. Muistissa lienee sekin, kun nykyistä itärajaa saneltiin meille noina vuosina, kuinka Talliinin Joopi pisti sormensa kartalle just Enson kohdalle, petomainen hymy pärställään. Muutoin Enso olisi jäänyt meille. Eikä meikätsuhnilla ollut asiassa mitään vastaansanomista! |
||||
|
08.01. 07:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuli vaan mieleen, että saksalaiset kutsuivat Trondheimiä 2. maailmansodan aikaan nimellä "Drontheim". Syytä en tähän tiedä. | ||||
|
08.01. 07:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, vanhemman malliset Ei:t pistettiin just paikkuihin. Kunhan vanhenivat vielä hylkäyskuntoon, niin: a) virkatarvevaunuiksi b) aluskehykset Oe - sarjan autojenkuljetusvaunuiksi, ja korit kiinnostuneille ostettavaksi tai muuten huut helkkariin. c) romutukseen Ek:t periaatteessa samoin, mutta autovaunut nyt kaksiakselisina (Haa, Hac ja yksi kappale kaksikerroksista Hab:tä). Äffät: d) Lv - Rto eli rataosastolle liitevaunuiksi, monenlaisiin tarkoituksiin. e) BG - virkatarvevaunusarjaan. Sisustusvariaatioita oli sitten paljon (kuin vanhassa Kiinan lipussa värejä!). f) BF - sarjaan, elikkö virkatarvekonduktööri - tai palojunien miehistö- ja kalustovaunuiksi. |
||||
|
05.01. 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, kiitollisuudella ajattelen sinua! | ||||
|
04.01. 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kromosomi - Eiab"...? | ||||
|
04.01. 04:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä odotushuoneen ja lipputoimiston ikkunoista kajasta lämpimän keltaista valoa... Eikä rouva junasuorittaja Aune "Tiku" Peräaho Haapamäeltä tule heilauttamaan junanlähetyslevyllä lähtölupaa. | ||||
|
04.01. 03:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan tässä "Kuva-Torppa" - leffateatterin lähellä sijainneessa mutkassa oli junille 80 km/t nopeusrajoitus. Pohjoisuunnassa nopeusmerkki oli Kaarelan seisakkeen luona. Teoriassa 7632 olisi viheltänyt "juna tulee" - äänimerkin, kun Kolhon pohjoinen tulosemafori oli ennen muinoin näillä kohdin ja juuri veturista nähtävissä. |
||||
|
04.01. 03:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elikkä 7632 lähti etelän suuntaan. | ||||
|
04.01. 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin sähköradan pylvästä sen verran, että keltaisesta kyltistä oli luettavissa "221 - 8" = km:llä 221 oleva pylväs nro 8. Siten herra Vertti sijaitsi tätä kuvaa ottaessaan Siitaman ja Kivilouhimon välillä, kuitenkin lähempänä Kivilouhimoa. Läheinen maantie koukkaa sopivasti lähelle rataa, sen eteläpuolella, mainitussa kohdassa. On muuten upea kuva!!! |
||||
|
04.01. 03:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, Hannu-serkku! Kysymys (kieli poskella) - Mahtoikohan Isoo-Arska palvella täällä "tavaraterminaalilla" laatikoita nostelemassa paljain käsin, ennen kuin muutti etelämmäs uuteen duunipaikkaan: - väsäämään Terminaattori - elokuvia? (Siis ilman automaattivaihteista Clark - haarukkatrukkia...?) |
||||
|
01.01. 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, minä tulen sinulle kaveriksi. | ||||
|
01.01. 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin mies entisöi 1920 - 1930 -luvun taitteen aikaista amerikkalaisvalmisteista tolppakupeeta. Kojelaudassa oli istunut kello. Osaavat kellonkropaajat olivat jo kauan olleet manan majoilla, siispä osaavaa kelloseppää ei olisi "budjetin" puitteissa löytynyt. Mitä tehdä? Jannu purki Ooverlant Wippetinsä kellon, entisöi sen taulun ja viisarit. Kellon sisään hän heitti moternin patterikellokoneiston "Saiturin Pörssistä". Voila! Hyvin skulasi Ooverlantti ja kellokin siinä sivussa - eikä ketään harmittanut että kojelaudassa oli toimiva "klokka" aikaa mittaamassa! Niin, siitä vanhasta koneistosta - hyvässä tallessa, eiköhän joku jossain sellaista fiksaa kuntoon. On toki totta, että vertailuna kanttikupeeauton kello vastaan moottorivaunun akusto on hieman ontuva, mutta silti? Täällä meillä Suomessa on jossain piilossa (vai onko jo tuhottu - "ei oleellista museaalista arvoa") Bm1 -moottorivaunusta muutettu virkatarvevaunu. Jos sen ehjäisi taas moottorivaunuksi, niin aika turhaa olisi etsiä alkuperäisiä N.A.G-moottoria ja TAG-vaihteistoja saadakseen sen ajokuntoon? Suuri yleisö kuitenkaan ei mene mittaamaan vaikkapa Bm1-mottiin heitettyä esim. Fiat 126:n moottorin venttiilivälyksiä (onko nyt VARMASTI museaalisesti oikein!?). Mihin vedetään raja? Esimerkiksi siihenkö, että Bm1:llä tehtäisiin vaikka Kerava - Porvoo -reissu, vaikkei moottorin putputus enää vuoden 1929 tyylistä ääntä muistutakaan, siihen verrattuna kun sillä Vilppulan - Mäntän -väliä ajettiin. Vaiko antaa koko höskän maatua, kun Withworthin kierteisiä oikeita pultteja ei enää saa tekemälläkään? |
||||
|
31.12.2025 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähiliikenne - Ei:t Muutettu satapaikkaisista: Ei 83 P, nrot alkaen 22293, nroon 22337. Ei 94 P, nrot 22651 - 22660. Alkuperäiset nrot olleet edellisestä sarjasta. Ei 94 P, 22601 - 22641, v. 1939 valmistunut sarja, uusina vaunuina, tosin 22641 sodanjälkeinen "korvausvaunu" ilmeisesti "sotavaurioisen" alustalle. |
||||
|
31.12.2025 19:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, mielestäni kuva on hyvä, koska siitä hyvin näkyy "ratiritiralla, nyt on talvi, halla" ja Sm1 umpijäässä. | ||||
|
31.12.2025 06:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturihinaus vaiko todellisessa kolminvedossa? Asiantuntijat, valistakaa meitä. |
||||
|
|
31.12.2025 06:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herr Uwe, onko akkujen oltava nimenomaan alkuperäisen tyyppisiä ja mallisia? Hmm, akselipainon säilyttämisen suunnitellussa arvossaan jotenkin ymmärrän, mutta silti? Entäpä jos tyrkkäisi koneen akkulaatikoihin satamiljoonaa kuulolaitteenpatteria, tyyppiä 13 tai 675? Onhan sähkö sähköä, riippumatta siitä miten sitä synnytetään? Eboniittisauvalla kotikissan turkkia vastakarvaan, heko heko! Voi tulla kylläkin kynsistä... |
||||
|
29.12.2025 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Kotkassa, Jylpyn tehdasalueella myös ollut Suomen Sokerilla jotain toimintaa...? "Sokeritehtaan portit olivat kiinni ", joten helsinkiläisten on pitänyt vaihtaa palasokerinsa "Paksujen Poikien Sokeriin" eli Hermesetakseen, heko heko! |
||||
|
29.12.2025 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Christian: Yliraumo on ruotsinnos (vaikkakin hieman kömpelö) Yliraumasta. Vrt. Rauma / Raumo etelämpänä, länsirannikolla. Herra Rainer, mainitsemasi uskonnollinen ääriliike on tunnettu nimellä lestadiolaisuus. Se ei jostain ihmeellisestä arvovaltataistelusta johtuen kyennyt pitämään yhtenäisyydestään kiinni, kun kerran korpelalaisuus, kososlaisuus, rauhansanalaisuus ja lukuisa määrä muitakin "- laisuuksia" kuuluu sen historiaan, oleellisena osana. Näin meidän kesken: Inarin ja Iranin välillä EI OLE pienintäkään mentaliteettieroa - ! Hih ja huh!!! |
||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12.2025 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, Hannu-serkku! Mietin tässä vaan, että mahtaisiko kenttälapion terän parin lapionpiston syvyydeltä löytyvä tyypillinen "sorakuoppahiekka" kertoa ratapenkaksi epäilyn osuvan kuinka oikeaan? |
||||
|
28.12.2025 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taidokkaasti nikkaroitu portti. | ||||
|
28.12.2025 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä tie jollain tavoin tiehoitokunnan "omaisuutta"? Jos on, niin en ihmettele liikennemerkin visuaalisuuden säilyneisyysasteen tasoa... | ||||
|
28.12.2025 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmoitettiinpa Hesarissa tänään myös Brigitte "BB" Bardotin kuolleen... | ||||
|
28.12.2025 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Pasi, talvipäivän seisauksesta on kulunut viisi päivää, kun kuvasit Hillosensalmen kohtaajan. Hyvä kuva muuten! Huomennakin päivä on siinä parisen minuuttia pitempi. Kyllä se siitä taas lähtee suttaantumaan.. |
||||
|
28.12.2025 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, köykäinen teho oli ollut pitkin koko normiautomaailmaa. Vuoden 1982 mallinen Honda Civic 1,3 kolmiovisena hatchbackina ja viisivaihteisena pysyi kyllä muun liikenteen tahdissa. Kiihtyvyys ei nyt niin päätähuimaavan rakettimainen moisella ompelukoneenmoottorilla ollut. Ne oli ne jenkkien hirvittävät "norsumoottorit" omansa laisen asiakaskunnan vaatimuksille "omistettuja". 99 Turbon päätarkoituksena muistaakseni oli nimenomaan ohituskiihtyvyyden tehostamisessa. Nykyautoissa on jotain omasta mielestä mennyt jotenkin metsään se, kuinka turbotetuilla kolmisylinterisillä ja YHDEN litran "moottoreilla" yritellään tarjoilla "riittävää" tehoa kilttien perheenisien keskinäisiin liikennevalokiihdytyskisoihin. |
||||
|
|
27.12.2025 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, Boschin ruiskua oli käytetty jo 1970-luvun alun Saab 99:ssä. Sehän tunnetusti on/oli ysisatasen iskä. Siihen ruiskuun liittyi myös mallit 99 EMS ja myöhemmin GLE [lue: GLi (Galvanoitu Lista irronnut, heko heko)]. GLS oli se kahdella juuttuvakurkkuisella Strombergin kaasarilla vatuloitu malli, niin 99 kuin myös varhemmat 900:n mallit. Mielenkiintoisia autoja kumminkin, SAABISMI EI OLE SAIRAUTTA! |
||||
|
27.12.2025 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieber Herr Uwe, lippalakki silmillä ajelevan hämäläisisännän tien omistava asenne. Hänhän vain ajoi läpi "vanhoilla vihreillä"! Asiasana: #Hannu Karpo. |
||||
|
27.12.2025 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen otos!!! Kuuluisikohan tämä kuva kaikessa loistokkuudessaan "juna ja tyttöoletettu" - kategoriaan myös...? |
||||
|
27.12.2025 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kysymys, herra Markku. "Miljoonan" Fiiatti viissatasta tai yksi jumalattoman pitkä limusiini, vaikkapa Lincolnin jatkettu "Connie", tai "Käkkylä" Fleetwood Brougham series 62 samalla tavoin venytettynä. Pakuille ja asuntovaunuille oli oma sijansa ylätasolla, just tuon notkauksen "pohjalla". Tarvis tälle vaunulle oli ilmiselvä, kun Oe:hen ei sentään montaa autoa mahtunut. Olisiko Gfot kuitenkin "syönyt" noin 10 - 12 Tojotaa ja Datsun 1200 "Sherryä", Hitlerin kostoista puhumattakaan. |
||||
|
27.12.2025 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tikkaat vain toisessa päädyssä, juu vallan. Muutoin joutui loikkaamaan, ellei tullut toisiin ajatuksiin...? | ||||
|
27.12.2025 15:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hutoi bolshevik CCCP - punamaali joutunut antautumaan. Ei hätää, - liittotasavallan punainen toimii! Kestää von Vater zu Sohn! | ||||
|
27.12.2025 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naama noessa - tunnelma korkealla. | ||||
|
27.12.2025 15:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oh - - - hoh!!! Kyllä on upea rekkules tuo 241 A! | ||||
|
26.12.2025 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Rasmus! | ||||
|
26.12.2025 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa kansalaisetar Ida, paras mahdollisuus olisi ilman muuta Rautatiemuseolla, vaikkakin kuvan ruotsinlaivaa edustava värkki kokoelmistaan puuttuukin. Linjalla voi olla hieman köppäästä päästä vierailemaan koneen päällä, liikennetilanteiden eläessä varsin vaihtelevasti. Varikoillakaan kun ei saa enää pomppia kuin mummolan pihalla... Onnettomuustutkintakeskus: oma ehdotukseni: "Unhappy Researching Center" tai "Forschungsanstalt (- zenter?) der Unglücksfälle"...? |
||||
|
25.12.2025 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksipä ei, sir John. Kyseinen yhdistelmä riippui siitä, miten samantyyppisiä veturin ja tenderin väliset kytkinmallit olivat. Tosin konepajoilla lienee tehty (edes) jonkinlaisia luonnospiirustuksia aiheesta. En ainakaan itse epäile Idean tarkoituksenmukaisuutta. |
||||
|
|
25.12.2025 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva tuosta kampanjasta, että äärivasemmiston (lähinnä taistolaisten) mielestä suutareille oliisi koitunut pahaa haittaa EEC-jäsenyydestä. Kekkonen sitten ratkaisi asian: - Suomi liittyi EEC:hen. 1990-luvun laman yhtenä pääsyynä olikin idänkaupan romahtaminen eli juuri "bilateraaliseen" ripustautuminen. Eipä siinä, CCCP:hen kelpasi ihan kaikki, mitä sinne työnnettiin kakkoslaatuisista kumisaappaista alkaen! |
||||
|
|
25.12.2025 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin jälkeen on matkatavaravaunu Ge (jossa on nurkissa sisäänkäyntiovet). Kaksi "muuringikaminalla" varustettua ilmeisesti III luokan E-sarjan vaunua ja perässä keikkuu F - konduktöörivaunu. Kuvan Ge:n seuraava versio on rautatiemuseolla näytillä oleva malli, jossa ei nurkkaovia ollut. Olisiko veturi sarjaa H6? |
||||
|
24.12.2025 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänä lauantaina, syys-lokakuun vaihteessa 1975 kuvan veturi Sv12 2540 odotti Vilppulassa raiteella 4 tavarajunan nokalla lähtöaikaansa. Koukussaan ensimmäisenä Hdka ja ryhmä itäystävän VG:tä. Se jatkoi matkaansa Haapamäen suuntaan, kunhan Porkkana-laivapikajuna Jyväskylään oli Vilppulasta lähtönsä jälkeen 22 minuuttia myöhemmin saapunut Haapamäelle... | ||||
|
24.12.2025 01:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä minulle ainakin näyttäisi kuvan juna olevan Roihin menevä P 67. Se lähti Helsingistä klo 10 ja juoksi (nääs,) - Tampereelle reilussa parissa tunnissa. Ja oli pitkä kuin kuin nälkävuosi! Ensimmäisen vaunun määränpääkyltin fontin pituudesta, (målempia kåtimaisia kieliä) kuvittelisin tarkoittavan Vaasaa/Vasa. Seinäjoella irrotettiin P 67:stä H 567:nä Vaasan vaunut. Yleensä siinä oli runkona Eit ja Eht, mutta en menisi tuomitsemaan poissaolevaksi kuvan EFit:iäkään. Kiva kuva ajalta, jolloin järjestys ja jonkunmoinen oikeudenmukaisuus vallitsi ja aiheutti rautateille taloudellista (HUOM! - EI imagollista!) tappiota. Monet kiitokset, herra Niklas aikamatkasta, jolloin asemannimikylttien fontit eivät olleet niin jäätävän samanlaisiksi standardisoituja ja asemapäälliköt hallitsivat! Ja vielä: Hyvää Joulua, sekä Antoisaa Uutta Vuotta 2026, arvoisat harrastajakollegat. Kiitos siitä että te kaikki olette olemassa. |
||||
|
22.12.2025 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivoin esille muistikirjoistani Eil-sarjan ensimmäisten vaunujen valmistumismerkintöjä. Nämä siis oli maalattuna vaunujen sivuseiniin, alaosaan, lähelle päätyjä. Valmistajaksi oli merkitty Psl eli VR Pasilan konepaja. Eil: 25001, 10.82 25002, 6.82 25003, 6.82 25004, 6.82 25005, 6.82 25006, 6.82 25007, 6.82 25008, ei havaittu 25009, 8.82 25010, 8.82 25011, 10.82 25012, ei havaittu 25013, ei havaittu 25014, 1.86 25015, 1.86 25016, 2.86 25017, 2.86 25018, 2.86 25019, ei havaittu 25020, 3.86 25021, 5.86 25022, ei havaittu 25023, 6.86 25024, 5.86 25025, ei havaittu 25026, ei havaittu 25027, 6.86 25028, 7.86 Eilf: 25201, 9.82 25202, 10.85 25203, 11.85 25204, 11.85 Nämä siis merkitty muistiin Hki asemalla, töistä palatessani, ennen kiiruhtamista kirkkonummelaiseen. |
||||
|
22.12.2025 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tommi: - Jokisen Karin korjaamollako? | ||||
|
21.12.2025 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konstruktivistä taidesuuntaa, jonka loistavuus on myös värimaailmassa! Bra värk, herra Kari. |
||||
|
|
21.12.2025 12:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmassa reunassa, osittain näkyvä keltainen pyörätön vaunu oli Ei 22215, se oli ollut palokalustovarastona. Aivan oikeanpuoleisimmalla raiteella seisoi A-sarjan virkavaunuja. Kuvasta erottuu juuri ja juuri punainen A 17-mittausvaunu. Ensimmäinen Eil-lähijunarunko oli valmistunut just 1982 kieppeillä. |
||||
|
20.12.2025 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| C5, Tammerfors - Nikolaistad - rautatietä (= Tampere - Haapamäki - Vaasa) varten tilattu aikoinaan. | ||||
|
|
20.12.2025 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
|
20.12.2025 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkään rautatiemuseolla, herra Jimi. | ||||
|
19.12.2025 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturipuiston puut näkyvät kuvan oikeassa laidassa... | ||||