Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.10.2021 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teräksiset siltajänteet vissiinkin toimi äänirautana ja vahvisti lovipyörien kalkatuksen...? | ||||
|
15.10.2021 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Jorma! | ||||
|
15.10.2021 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, muistan (tietysti ajan kulumisen haalistamana), että VR:llä pidettiin tuota VRS 473 - standardia jo vanhanaikaisena ja modernimman yrityskuvan generoimiseksi otettiin puolilihava HAAS Helvetica käyttöön, siinä 1970 - luvun lopulla. VRS 473 - standardisivun alareunassa on päiväys 6.3.1936. Mitä tulee teknilliseen piirtämiseen oleellisena osana olevaan tekstittämiseen, niin minulla on eri kokoisia tekstausshabluunoita, joissa on merkintä DIN 6775 ja DIN 17, sekä 932/4 (viimemainittu on otaksuttavasti tuotenumero). Nämä shabluunat on tarkoitettu käytettäväksi vakioiduilla putkiteräisillä tussisäiliökynillä (Rotring, Faber-Castell). Huomaa, ettei kyse ole lainkaan huopakynistä, joita nykyaika on haksahtanut nimittelemään tusseiksi! Olen työksenikin koneenpiirtäjänä ja koneteknikkona käyttänyt shabluunoita "miljoonissa" laatimissani piirustuksissa. Nykyisin käytössä olevaa tekstistandardiakin olen toki käyttänyt, ei siinä mitään. Kunhan piirustus on yksikäsitteinen ja selkeä! Itsekin aikoinaan tykästyin DIN 17:ään sen selkeyden vuoksi nuorena rautatieharrastajana. Tekstasin nimittäin junamuistiinpanojani A5- ruutupaperille puhtaaksi kansioon liitettäväksi. Toukokuussa 1977 sain ikivanhan Continental-matkakirjoituskoneen, joten käsin tekstailu loppui siihen. Se Connie on jo vuosia ollut Helsingin Tekniikan museolla. Junapäiväkirjaksi nimittämäni kansio on rautatiemuseolla. DIN 17 ja 1451 eroavat himpun verran toisistaan, pitää kuitenkin olla perehtynyt ja tarkkasilmäinen erottaakseen nämä toisistaan. |
||||
|
|
15.10.2021 03:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, toisin sanoen: kuljettajien tietoon kohtaustarve oli saatettu aikataulukirjoissa, ellei sitten Kerava ilmoittanut asiasta kohtauslapulla. Toisesta suunnasta kohtauslappuja laadittiin sitten Porvoossa tai Sköldvikissä? Entä Ollin junasuorituspaikka? Appuuva - Jorma Toivonen, miten Sinun aikanasi toimittiin? Toisin sanoen opastimien yhteydessä Nickby - Nikkilä sai varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksen. Nuoremmille harrastajille tiedoksi: edellä mainittu turvalaitos oli käytössä suhteellisen vähäliikenteisillä rataosilla. Vaihteet käännetään käsin, lukitaan varmistuslukoilla ja riippuvuus opastimiin on järjestetty varmistuslukon avainten avulla. Simppeli ja halpa ja silti toimiva systeemi. Emsimmäinen tällainen varmistuslukko- ja opastinturvalaitos rakennettiin Niinimaalle vuoden 1968 lopulla. Kiitos Tapio tiedosta. |
||||
|
14.10.2021 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo veturisarjakohtainen kolmenkympin nopeusrajoitus aiheutui heikosta Nikkilän sillasta. Uudet siltajänteet kierrätettiin tänne Harjusta, pari vuotta kuvan oton jälkeen. | ||||
|
|
14.10.2021 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, ei "ehkä" vaan hyvinkin todennäköisesti. Harjunjoen vanha silta (Kouvolasta Mikkeliin päin), vuodelta 1923, oli juuri kuvan ottoaikoihin korvattu betonisillalla radanoikaisutöiden yhteydessä. Harjun vanhat siltajänteet sijoitettiin sitten Nikkilään joen ylittävälle sillalle. Ja muistissahan on, että Nikkilän silta korvattiin parisen vuotta sitten uudella. Tapio, kuvasi on loistava! Makasiinin nurkalla näkyy olevan vanhantestamentinaikuinen "moottoriajoneuvoilla ajo kielletty"-liikennemerkki. Nikkilä ilmeisesti toimi myös junakohtauspaikkana. Kiinnostaisi tietää, oliko siellä opastimia jo tuohon aikaan käytössä? Jos oli, niin siippareita ne ei ainakaan olleet... |
||||
|
14.10.2021 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jannu taitaa olla ostamassa "Malporoo"...? Oletan hänellä olevan rantasandaalit jaloissaan, koska polkupyörää on häjyä ajaa paljain jaloin. | ||||
|
14.10.2021 03:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi punainen kun on sininen! Hieno kuva! |
||||
|
14.10.2021 03:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei se lälläripyörä olisikin Vespa-skootteri tai alle 350 cm3 oleva moottoripyörä? | ||||
|
13.10.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy hyvin myös veturievoluutiota: (vasemmalta alkaen) Suomi - Suomi - Muu maa. Asiassa toki on puolensa, en sitä kiellä. Hieno kuva, Oula! |
||||
|
12.10.2021 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, muistan sinun käyttäneen Rivarossin pyöräkertoja Pr1-mallissasi...? Nousee mieleen ajatus, että Pilailu - Puoti Pitkänsillan pielessähän myi pilailuvälineiden ohella myös Rivarossin ja Pikon pienoirautatiekalustoa. Itse olin ostanut Pikon Schnelltriebwagenin ja Rivarossin esitteen joskus 1984 - 1985 tienoilla juuri Piliksestä. Olin tykästynyt Rivarossin BR01:een, mutta sitä siellä ei silloin ollut, kuten ei myöskään pikolaisia BR01.5:täkään. Tuo Schnelltriebwagen on ajamattomana lipaston laatikossa, alkuperäispakkauksessaan. |
||||
|
12.10.2021 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, tuo Etseri - Ähtäri - Ostola on omiaan sekoittamaan porukkaa. Sirkka Valantokin haksahti asema-arkkitehtuurikirjassaan. Toistettakoon vielä kerran: ensin oli Ahlbergin vexeli, siitä tuli Ostola vuonna 1896. Ähtäriksi nimi muutettiin 1925. Ruotsinnoksensa "Etseri" se sai 1983!!! Ihmeellistä sinänsä, että vaivauduttiin ruotsintamaan supisuomalaisessa sydänmaassa olevaa aseman nimeä ja vieläpä 1980 - luvulla! Oliko jollakulla virkamiehellä liian vähän tekemistä? Toinen sekoilu oli Alavudella. 1883, liikennettä aloitettaessa nimi oli Alavo. 1897 nimi muutettiin: Alavus. Jossain vaiheessa suomenkielinen nimi ei yksin riittänyt vaan rinnalle lanseerattiin taas Alavo. Ruotsinnos poistettiin 1983. Vielä kerran: alkuperäinen Etseri sijaitsi 319. virstalla, eli km:llä 341+361 ja Ostola 323:lla virstalla, eli km:llä 345+980. Tiedot on peräisin kopioimastani Tammerfors - Wasa - Jernvägin pituusprofiilista. Muistettaneen, että Suomessa otettiin metrijärjestelmä käyttöön 1887. Sitä en tiedä, missä laajuudessa alkuperäisen Etserin kivijalkaa hyödynnettiin Inhan asemataloa rakennettaessa. |
||||
|
12.10.2021 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo päätyynyn sivuilla olevat ulokkeet, onko niiden funktiona estää sivuille vilkuileminen...? | ||||
|
|
12.10.2021 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, käytitkö jotain valmista alustaa? Pyörineen? Etenkin kun muistaa lätän pyörien olevan pienemmät kuin vaununpyörät yleensä. Jotkut on tosin käyttäneet Jecon ruotsinlättää aihiona, mutta...? Kiinnostava vaunu! |
||||
|
12.10.2021 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovelasti suunniteltu logo! | ||||
|
12.10.2021 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi raakkules, kun maisema on muuttunut siitä, kun kollivuosinani täällä pyörin...! | ||||
|
|
12.10.2021 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inhan alkuperäinen nimi vuoteen 1897 asti oli Etseri, lyh. Er. Eikä kuvan asematalokaan ole alkuperäinen. Alkuperäinen asematalo paloi elokuussa 1888, kuvan asematalo rakennettiin sen tilalle 1891. Etserin asemapäällikkö hoiteli firaapelina myös omia bisneksiään ja rahojen loputtua kavalsi asemalla toimineen postin rahalähetyksiä. Asemataloa laajennettiin 1905 ja joitakin pikku muutoksia siihen on myöhemmin tehty. Kuvaushetkellä Inha oli Ähtärin alainen laiturivaihde. Viime tipassa Tapio kuvansa otti, mitä tulee kampiasetinlaitteeseen, sillä Inhasta poistettiin miehitys toukokuun lopulla 1972. Siitä tuli seisakevaihde. Henkilöliikenne lopetettiin täällä toukokuussa 1990. Ovet ovat alkuperäisen mallin mukaisia, ellei peräti alkuperäisiä, mene ja tiedä. |
||||
|
12.10.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inhan makasiini oli sittemmin asuintalona. | ||||
|
11.10.2021 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan geebertasta tuli mieleen: KL2/46-6: Rautalevyn puutteen vuoksi uusiin Gb-vaunuihin 54'444 - 54'817 ei ole asennettu savutorven aukkoa kattoihin, joten näitä vaunuja ei talvisin saa sisustaa Gbsk-vaunuiksi. (= Sotilaskuljetuksiin.) KL38/46-4: Rullalaakeroituja Gb-vaunuja (n:ot 57'000 - 57'249) EI saa käyttää yhdysliikenteeseen Neuvostoliittoon. KL42/46-5: Edellä mainitut vaunut, tehdään merkintä oveen, molemmille sivuille "Vientipaperivaunu". Niihin ei saa kuormata puutavaraa. KL25/47-6: Vientipaperi-Gb:n sarjamerkiksi annetaan: Gbr (=rullalaakeroitu). KL25/48-4: Gb-vaunuihin (n:ot 55'456 - 55'643) maalataan teksti "Vientipaperivaunu". Niihin ei saa kuormata puutavaraa. Ovat siis uusia vaunuja. |
||||
|
11.10.2021 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Masalan entisessä asematalossa oli käynnissä tupajumien orgiat! Olivat tulleet sinne vuokralaisten mukana. | ||||
|
10.10.2021 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selvennyksrn vuoksi, kuvassa näkyy yksiakselinen "teli". | ||||
|
10.10.2021 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuohidieseli - nimitys on peräisin ajalta, kun Parikkala - Savonlinna - välillä ajettiin yöjunan jatkoyhteyttä makuuvaunuineen halkohooveellä. Katajiston kirjoissa tätä nimitystä käytettiin. | ||||
|
|
10.10.2021 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä oli minulle uutta: kampiasetinlaite Masalassa! Se merkitsee myös sitä, että Masalassa on todennäköisesti ollut myös siipiopastimet. Tietääkö joku paremmin? Rataosa on tuohon aikaan ollut yksiraiteinen välillä Espoo - Masala, Masalasta Jorvakseen oli jo kaksoisraide. Rataosan Espoo - Kauklahti - Masala kaksoisraide otettiin käyttöön 1966. (Tiedot Nummelinin Rantarata-kirjasta.) Mopo lienee Øglaend tai Jupiter. Siinä oli legendaarinen Sachsin moottori. |
||||
|
|
10.10.2021 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuohidieselit siinä menevät. Todella hyvä kuva! | ||||
|
10.10.2021 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö voisi ehdottaa tämän siirtämistä Seurasaaren "kolhoosiin"? Haluavathan he sinne "tavallisen" kesämökinkin... |
||||
|
09.10.2021 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, tarkoittaako venttiilien koneistus perinteistä venttiilien pyörittämistä seetirenkaita vasten hiomatahnan ollessa välissä? Näin ainakin itse olin ymmärtävinäni venttiilien koneistuksen. Itse venttiililautasista ei voi kovin paljon ainetta poistaa...? Ei ainakaan dieseleissä, joissa sylinterin sisäinen paine puristustahdin aikana on huomattavasti suurempi kuin bensiinimoottoreissa. (Korj.kirotusvihte) |
||||
|
09.10.2021 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sahanpuruja tai kutterinlastuja...? | ||||
|
09.10.2021 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan kuva niiltä ajoilta, kun Mierontie valmistui? Kaasuvaunun ja 569:n kohdilla oleva vaihdepiiri "Keski" otettiin risteysvaihteineen käyttöön juuri tuolloin. | ||||
|
09.10.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettuani tämän kuvan kommenttiketjua, tuli mieleeni ajatus noista punaisen ristin vaunuista, että ensimmäisen maailmansodan aikana liikenteestä osa oli invaliidijunia ja sotavankien vaihtoa välillä Pietari - Tornio. Liikenteen vilkastumisen takia vuoden 1917 aikana asennettiin Pohjanmaan radan asemille siipiopastimia liikenteen turvaamiseksi. |
||||
|
09.10.2021 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että oi sinä kirkas ja makea! Isonjanon pojille on tosiaan tullut monellekin ennenaikainen lähtö tuonilmaisiin tai asiaa kauppaan ostamaan valkoista keppiä. Yksi konsti oli porata vaunun säiliöön reikä johonkin huomaamattomaan kohtaan ja iskeä siihen sopivan kokoiseksi vuoltu puutappi. Jatkon voi kyllä arvata, ei pitäisi olla epäselvää. |
||||
|
09.10.2021 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oj då! | ||||
|
09.10.2021 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualalla oleva aluskehys A7-teleineen on vaunusta XT 01617. Se koki palovaurion lokakuussa 1995 ja kori romutettiin. Alunperin se oli ollut BT 01193 ja sitä ennen CEm 2441 vuodelta 1928. XT:ksi se alennettiin kesäkuussa 1986. Porvoon museorautatielle vaunu tuli kesällä 1993. Taustan XG 040127 oli entinen BG 040061 vuodelta 1968. Vaunu oli entinen CEi 2574 vuodelta 1931. XG siitä tuli 1980-luvun alussa. |
||||
|
09.10.2021 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vasemmalla vaunun numero alkaa 1214?" Ettei olisikin Tp 1284? Se valmistui 1938 ja hylättiin 1982. Aluskehys oli vaunusta O 70'023 vuodelta 1907. Kuvasta juuri ja juuri voi tihrustaa sen olevan telivaunu. |
||||
|
08.10.2021 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, myöhäinen vastaus: - työpaja- ja varastovaunuina. Joissakin vaunuissa saattaa olla vaatekaapit työvaatteita varten. Joskus on ollut jopa saunakin. | ||||
|
08.10.2021 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tuollaisen nokan sisään 160-sylinterinen MGO möyryämään? Hangon paikut olisivat lähteneet kuin raketti...? Loistavasti oivallettu kuva, silkkaa fingerporilaisuutta. Kiitos, Oula! |
||||
|
08.10.2021 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, mitäpä sanotte siitä Anglia-mallista, jossa ainakin oli kaksivärimaalaus ja kokoleveä kromi-irvistys maskina? | ||||
|
08.10.2021 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautalankaa, joo. Hank Marvin Shadowsista punaisen Fender Stratocasterinsa kanssa. Hah hah! | ||||
|
|
08.10.2021 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, tosiaan! Kiitos, Lasse! | ||||
|
|
08.10.2021 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskalainen Citroenin autonpiirtäjäkin käytti tätä kikkaa, nimittäin Citroen Dyanessa. | ||||
|
|
07.10.2021 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo pikajuna nyt ainakin pysähtyy Haukivuorella, toisin kuin 1:1 - maailmassa. | ||||
|
|
07.10.2021 22:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuleita kapistuksia! 1960-luvun Angliassa vielä muistuma 1950-luvun lopun siipivillitykseen (vertaa Cadillac 1959). | ||||
|
07.10.2021 22:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen Midget esiteltiin autonäyttelyssä 1928. Vienti USA:han alkoi 1947. Viimeinen Midget valmistui keväällä 1979. | ||||
|
07.10.2021 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin tuon yllämainitun juutuupi-vireon. Sain slaagin! Mahtavaa ja mikä kalustovalikoima! Kiitos teille jotka tämän videon teitte! | ||||
|
07.10.2021 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Turun kääntöpöydälle ajaminen kielletty? Ilmeisesti...? | ||||
|
07.10.2021 04:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01351, onko numero varma? Nimittäin 01351 ilmoitettu hylätyksi vuonna 1981, se oli ex A 25 v. 1960. BT:ksi muutettu 1974. Ennen A-sarjaan muuttamista se oli ollut BG 040024, ja sitä ennen CEi 2529 vuodelta 1924. Lähempi vaunu, BT 01361 v. 1978, oli entinen Po 9906 vuodelta 1930. |
||||
|
07.10.2021 04:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01751 v. 1991, ex BT 01395 v. 1984, ex Em 2762 vuodelta 1957. | ||||
|
07.10.2021 04:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähin vaunu on selvästi entinen lähiliikenteen pariovellinen Ei. Numero, saanko pyytää...? | ||||
|
|
07.10.2021 02:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan Suomessa kenelläkään hoidossaan vanhaa kunnon Ii-Cee Planetaa? Akantappajalla varustettuna? Ural 650:sta saa kunnon pyörän, kun tekee siihen sähköt uusiksi ja vaihtaa laakerit SKF:ään. Olisipa kuvassa myös ääni, Jawan tyhjäkäynti on aivan toista kuunneltavaa kuin nykyisillä kireiksi vedetyillä japseilla. |
||||
|
07.10.2021 02:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nam, tuota 3-window Hoppaa! Kulkee se myös perinteinen lättäpää loplottaenkin. Se SB Chevy lienee Corvettesta raksittu 327? Kiva kommentti sinulta, Heikki! |
||||
|
|
07.10.2021 02:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| MG:stä tuli mieleen, kuinka amerikkalaissotilaat toisesta maailmansodasta koteihinsa palatessaan toivat mukanaan "sotasaaliina" Englannista ostamiaan autoja, juuri MG:tä! Mitenkähän oli avo-Mersu 540K:n tai BMW 328:n kanssa? 1950-luvun Porsche 356:kin kelpasi amerikkalaisille hyvin, muun muassa finaalityyppisesti James Deanille. Ja MG:n edustama autotyyppi pysyi suosiossa, seurauksena Chevroletin Corvette vuonna 1953 ja pari vuotta myöhemmin Fordin vastaus Corvetten antamaan haasteeseen: Thunderbird! Muutkin autonvalmistajat tarttuivat ajan henkeen, esimerkkinä 1954 Kaiser Darrin. Darrinin koria tosin rasitti laatuongelmat. Crosleykin seurasi muotia, vaikkei sitä autona oikein pidettykään. MG oli oikein onnistunut ratkaisu hauskanpitoon maantiellä. Eikä se ole pois muodista vieläkään, muistettaneen Mustangista alkanut poniautobuumi, joka jatkuu yhä. |
||||
|
06.10.2021 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu oli 25.11.1989 Hyvinkään konepajan alueella. | ||||