Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.09.2021 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Humppamusiikki syntyi, kun yhdistettiin saksalainen Schaukapelle - musiikki venäläiseen romantiikkaan. Schaukapelle on pieni, muutaman puhkpillisoittajan muodostelma. Humppaa pidetään nimenomaan suomalaisena ilmiönä. |
||||
|
05.09.2021 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kehystetty 12.77 tarkoittaa yleisesti täyskorjausta tai laajan luokan muutostyötä. Esimerkiksi virkatarvevaunuksi muuttaminen on tapauksesta riippuen tällainen suurmuutos, vaikka on toki vaunuja, joiden vaatima muutostyö ei suinkaan ole ollut niin työläs. Tällöin merkitään myös konepaja, joka työn on suorittanut. Yksikertaisimmillaan henkilövaunusta tehty muutostyö on ollut esimerkiksi penkkien ja hattuhyllyjen poistaminen sekä uuden numeron ja litteran merkitseminen. Asteikon toisessa päässä sitten on esimerkiksi vuoden 1959 tapaukset: I & II luokan makuuvaunujen muuttaminen BT-asuntovaunuiksi. 5.91 yleensä tarkoittaa välikorjausta tai välitarkastusta, esimerkissä toukokuussa 1991 tarkastuksessa on tehty luokanalennus rapistumisen seurauksena. |
||||
|
05.09.2021 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon, että Vaasan rata pistettiin kiertämään Näsijärven itäpuolta "Metsäperkeleen" lobbaamisen seurauksena. Siis Gustaf Adolf Serlachius (1830 - 1901). |
||||
|
05.09.2021 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, muuten olen samaa mieltä kanssasi, mitä tulee hirvikärpäsiin. Muut ötökät ovat toisaalta hyönteissyöjälintujen mieliruokaa. Sen mukaan... | ||||
|
04.09.2021 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että jossain vaiheessa Olli - Porvoo - rataosan ollessa jo museokäytössä, toppakoneenkuljettajien ja - käyttäjien perehdyttämistä tehtiin kyseisellä rataosalla. Kun matkustin Prv 21.8.2021, tuntui kirjaimellisestikin siltä, että tätä juuri rata oli vailla. | ||||
|
03.09.2021 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, Panu. Lennätin kuitenkin oli korkeasta iästään huolimatta nopea. Lennättimellä saatiin eaimerkiksi surunvalittelut addresseineen piankin perille. Tavanomainen kirjeposti kyllä sujui, viikonloput vain hiukan "jarruttivat". Jo varhain liike-elämä huomasi myös rautateiden lennätinliikenteen nopeuden ja sehän oli noissa piireissä tarpeellista. Minun mielestäni rautateiden lennätinjärjestelmän hyvä puoli oli siinä, että keskusteluista jäi ti-taa-merkinnät nauhalle todisteiksi. Tämä oli ennen vanhaan tärkeää vaikkapa nyt onnettomuuksien selvittämisessä. Nauhoittavia puhelimia kyllä oli, mutta niiden esiintyvyys Suomessa, kuinka runsasta sekin oli? VR silti alkoi jo lakkautella yleistä sähkösanomanvaihtoa asemilla jo noista mainitsemistasi ajoista alkaen. Syystäkin. |
||||
|
03.09.2021 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lätän takaohjaamohan oli oikea rautatieharrastajan olohuone! Matka joutui, nopeusmittarin vilkaiseminen oli hauskaa, samoin ajo- ja jarrupainemittarinkin, kun aikaa myöten oppi tulkitsemaan näyttämiä. Vielä joskus tulee uniin näkymä, kun Siitaman pohjoinen vilkkuvaloesiopastin jää taakse ja vaipuu kaarteen taakse... |
||||
|
03.09.2021 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Timo. Toisaalta näillekin naisille mummoontuminen tullenee vääjäämättä. Venäjällä naiset joutuvat kantamaan suuremmankin vastuun arjen pyörittämisen ohella, miehet kun kuolevat heitä nuorempina. Vihanneeko viikatemies nimenomaan venäläisiä miehiä? Milloin sota, milloin Gulag, miloin vodka, milloin jne...? |
||||
|
|
02.09.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekotanpa pakkaa lisää: isoisänen = dedushka. Venäjän nainen, nam! |
||||
|
02.09.2021 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Tuo taustan 1950-lukuinen kerrostalo ruo mieleen saman tapaiset Mäntän Kirkonpellolta. Sähkörataportaalikin on uskomattoman hieno! |
||||
|
|
02.09.2021 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä 1977 tällainen käytössä? Uskomatonta! Eipä silti, Haapamäellä ja Vainikkalassa oli virallisesti vielä vapunaattona 1977 Morse-lennätin käytössä. Kumpikin ilmoitettiin lakkautetun 1.5.1977 alkaen. |
||||
|
02.09.2021 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin eilen lauttasaarelaiselta kirpputorilta Tekniikan Käsikirjan, V painoksen vuosimallia 1942. Välttämättömien taulukko-osuuksien ohella siinä oli jaksoiksi jaoteltuna esimerkiksi lukuja tekniikan eri aloilta. Lentokoneenrakennuksestakin, kirj. professori Arvo Ylinen. Kyseisen herran vaikutus suomalaiseen lentokoneenrakentamiseen ja - suunnitteluun oli lievästi sanottuna aikamoinen. Rautatiealaa sivuttiin liikkuvan ja liikkumattoman kaluston osalta. Veturipuolen laskukaavat olivat jokseenkin tuttuja, niitä oli myös saksalaisessa Hütte V - kirjassa. Puhelintekniikasta yritin katsoa, miten esimerkiksi kameralinssin mitat määritellään, sitä ei löytynyt, toisin sanoen selfie-kuvien ottaminen muinaisilla ruskeilla veivitelefooneilla oli siten mahdotonta! (Kirjoitettu kieli poskella.) Mikään tekniikan ala ei ollut vierasta. Kaikki kirjassa mainitut laskukaavat vaativat aikoinaan sodasta toipuvan Suomen insinööreiltä ja teknikoilta tuntikausien työskentelyä vaikkapa nyt laskutikkujen kimpussa. Eikä siinä vielä kaikki, oikeat suuruusluokat tikkutyön ohella aiheuttivat päässälaskuja ja arviointeja...! Sen jälkeen piirustuslaudoilla vetämään viivaa kuultiokankaille vetopiirtimillä tai Graphos-kynillä. Tekstaustaidoillakin oli käyttöä, mittalukujen ja tekstien piti olla yksikäsitteisiä ja selkeitä, mikään lääkärinkäsialalla tehty tuherrys ei kelvannut. Minullakin on wanha harpikko ja Graphos - kyniä, en vain ole löytänyt niiden kynien käyttöohjeita. Rotring-kyniä nyt on myös, totta kai! Lopuksi vitsi Kotkan tekusta, vuodelta 1983 (valmistuin silloin): avo-ojien vesivirtaamaa laskettaessa ei ollut välttämätöntä ottaa huomioon veden ja ilman välistä kitkaa... |
||||
|
02.09.2021 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mannerheim ei oikein kehdannut sodan jälkeen käyttää natsisaksalaista Mersuaan. | ||||
|
02.09.2021 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon, että koulutuksesta on leikattu raakasti edellisten oikeistohallitusten aikana. Oikeistolaiset eivät koskaan ole sietäneet liian viisaita työntekijöitä. Saattavathan nämä raukat jopa vaatia parempia työehtoja! |
||||
|
01.09.2021 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenomaan, Teemu. Esimerkiksi: eine Fackelzug = soihtukulkue. | ||||
|
31.08.2021 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oletteko muuten pannut merkille, että Ruotsissa ei ole minkäänlaisia vaihteenopastimia, limppujen väritystä lukuunottamatta. Sähköllä käännettävissä vaihteissa ei ole limppujakaan. Tarpeellinen info selvinnee opastimien näyttämistä. | ||||
|
31.08.2021 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linkin takana olevissa kuvissa mainitaan linjakirjuri. Tämä oli virkamies, joka matkusti tarkastamaan asemien kirjanpitoa. Linjakirjurilla oli oikeus virkalakkiin ja siinä oli vaaleansininen irtopäällinen junanlähettäjien punaisen irtopäällisen tapaan. Linjakirjurit tunnettiin myös vähemmän kunnioittavilla nimityksillä: "linjapiru" tai "linjapiiska". |
||||
|
31.08.2021 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Polttoainesäiliö lienee niukaksi mitoitettu, jos tällä pyydyksellä lähdetään toikkaroimaan Tampere - Parkano - Seinäjoki - välille...? | ||||
|
31.08.2021 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyden palvelun talo se on vasta, kun kumifetisisteille on Nokian Kontio-kumisaappaita siveltäväksi, transvestiiteille tar jolla muotinäytöksiä, pedofiileille pikkulasten kuvia, voyeristeille avaimenreikänäkymiä, mummuista tykkääville filmejä vanhainkodin arjesta, puhumattakaan Tom of Finland - harrastajaporukan tarjoamasta asiakaspotentiaalista, hah hah! Siis kirjo on tavattoman laaja! Dominasessioita harrastaa oikeastaan vain pieni osa porukasta. |
||||
|
31.08.2021 03:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva ja kuvateksti, loistavaa Tomi! | ||||
|
|
31.08.2021 03:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zugführer oli myös sotilasarvo, siis joukkueenjohtaja...? Lienee meidän jääkäriliikkeestämme tuttu...? | ||||
|
31.08.2021 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sikäli mielenkiintoinen kuva, että 555 ja vaunut ovat hyvin siropiirteisen näköisiä. Ei uskoisikaan. Kiitos, Jussi! Mukavaa vaihtelua, ettei mene niin sanotuksi tyyppikuvaksi...? | ||||
|
30.08.2021 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saapa nähdä, että eiköhän joku Moterni-Jaska kysele, että miten noilla selfie otettiin...? | ||||
|
30.08.2021 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semmoinen mokupullman, jolla sotilaita vietiin sotaan... | ||||
|
|
30.08.2021 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään tuo oikealla oleva vahtitupa on vielä muistutteena Jorvaksen vanhoista ajoista. Täällähän oli platformskjul olemassa joskus vuosina yks ja kaks. | ||||
|
30.08.2021 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Hof sijaitsi/sijaitsee Länsi-Saksan puolella, Baijerin osavaltion pohjoisosassa. DDR:n raja oli kyllä melko lähellä. Tuosta takana olevasta vaunusta ainakin minä sain mielleyhtymän muinaiseen Deutsche Reichsbahn Gesellschaftiin, mikäli annan telien mallin "hämätä" itseäni (myös Uwen antaman linkin perusteella). Nimittäin toisen maailmansodan loppupuoliskolla DRG:n käytössä oli monen mallisia tavaravaunuista muunnettuja Behelfs- matkustajavaunuja. |
||||
|
|
30.08.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Uwe, linkki oli erittäin mielenkiintoinen. Telit näyttävät varsin iäkkäiltä, lienee ollut mm. Hecht-vaunuissa...? | ||||
|
30.08.2021 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli hyvinkin wanhojen waunujen aluskehykset uusiokäytetty näissä, kuten myös Mas-sarjassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lumitöitä Porvoon museorautatiellä. |
29.08.2021 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, asian tekee vielä kovin riipaisevaksi sekin, että bernit nimenomaan kiintyvät kovin syvästi isäntäväkeensä. Muista koiraroduista ei tiämmä tällaista erityispiirrettä juurikaan mainita. | ||||
|
28.08.2021 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien matkakeskusten äiti. | ||||
|
Kuvasarja: XXH ex. Hac |
28.08.2021 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauri, minulla valitettavasti on se käsitys, että Oe - vaunut valmistettiin ensisijaisesti yöpikajuniin liitettäviksi, matkustajien autoja varten. Luetteloon kuuluisi myös ainokainen Hab-vaunu 105'971 vuodelta 1967, joka oli kaksikerroksinen, entinen Haa - autovaunu, joka taas oli väsätty entisen Ek:n aluskehykselle. |
||||
|
Kuvasarja: Lumitöitä Porvoon museorautatiellä. |
28.08.2021 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, osanottoni. Nimenomaan bernin menettäminen viikatemiehelle murtaa sydämen... Olen sen kolme kertaa kokenut. | ||||
|
Kuvasarja: Lumitöitä Porvoon museorautatiellä. |
27.08.2021 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, onko Iiriksellä valkoinen hännänpää? Milla-vainajalla oli valkoinen hännänpää ("maalipurkkiin kastettu"), toisella bernilläni Jutalla kolme valkoista karvaa hännän päässä ja Maikilla myös maalipurkissa käynyt hännänpää. Rotumääritelmän mukaan valkoiset käpälät ja hännänpää "ovat toivottavia". Lähde: Berninpaimenkoira, kirjasarjassa Suomen suosituimmat koirarodut (useampi kirjoittaja). |
||||
|
27.08.2021 02:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täydennykseksi Martin Hillebardin kommenttiin 11.04.2013 klo 14:36 kerron, että Alte Kameraden - marssi on noin vuodelta 1889 ja sen oli säveltänyt potsdamilainen konstaapeli nimeltään Carl Teike (1864 - 1922). Teiken tapaan tämä "Vanhat toverit" on aika melodinen marssi. Toinen Teiken kynänjälki esimerkiksi on marssi Die Treue Fest, joka myöskin on melodinen. Perinteisesti sotilasmarssit olivat olleet kuin salamimakkaraa. Onneksi John Philip Sousa ja mainittu konstaapeli Teike vaikuttivat kumpikin tahollaan marssimusiikin kehittäjinä. Straussin marssit olivat aikanaan lievää esimakua melodisuudesta, vaikkakin Straussien päätuotteina olivatkin valssit. Suosittelen esimerkiksi kuuntelemaan Strauss nuoremman Einzugsmarsch op. 327. Reipasta menoa kyseisessä piisissä! Eikä Strauss vanhemman Radetzky-marsch op. 228:kaan kovin tasapaksu ole...? Vanhat toverit on suosittua tavaraa eri torvisoittokunnissa, eikä se ihme olekaan. Mukavaa kuunneltavaa minustakin. |
||||
|
27.08.2021 01:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryveturit valtionrautateillä - kirjassa sivulla 245 olevassa kuvassa on Kolmen kirveen kone eli Hv2 n:o 777, jossa on korotettu tenderi. Kuvan kerrotaan olevan kesäkuulta 1958. Hv2-veturisarjaa käsittelevässä tekstiosassa sanotaan, että "777 sai 1950-luvulla vesitilaltaan suuremman tenderin, joka erottui muista selvästi korkeampana. Vuosikymmenen lopulla tämä korotettu tenderi siirrettiin veturiin 573". 573 kerrotaan kirjassa tulleen romutetuksi Seinäjoella 1969, joten kuvan tenderi ilmeisesti silloin sijoitettiin uusiokäyttöön. Kolmen kirveen kone oli kohdannut loppunsa Tampereella romuttajan käsissä 1968. Onkohan vaunu vesitenderinä vaiko rikkaruohojen myrkytystä varten? |
||||
|
27.08.2021 01:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Pietu! | ||||
|
26.08.2021 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulo-opastimen toiseksi alimmalla lampulla annettiin seis-opaste, punaisella valolla tietenkin. Muut opastimen valot olivat vihreitä. | ||||
|
26.08.2021 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein hyvä kuva, jossa on vahva liikkeen tuntu. Pyörät pyörivät, koskaan pysähtymättä... Jatkosten laulu, etääntyvä Riston puuskutus. | ||||
|
26.08.2021 00:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, kuvan silta on kuvassa n:o 199, sivulla 278 teoksessa Valtion rautatiet 1912 - 1937, osa II. Kyllä, silta on myös Kaskimiehen kirjan kuvassa, sivulla 239. Sillalla oleva koekuormitusveturi on K4 620 Wilson. |
||||
|
|
25.08.2021 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästähän tuli mielenkiintoinen! Numero näyttää olevan 105'8-alkuinen. Kuitenkin, tiedossani oleva Hac-sarjan numerointi on 105'899 - 105'999. Vaunu ei voi pikasilmäyksellä olla entinen 105'899, koska siitä tuli Fh 3345 (= ex Ek 1081). Eikä se myöskään voi olla 105'966, josta tuli Fh 3322 (ex Ek 1036). 105'986, hmm, ex Ek 1045, tätä ei muutettu Fh-koppivaunuksi. 105'996, ex Ek 1105, tätäkään ei muutettu Fh:ksi. Pietu, voisitko tarkistaa, mikä numero on meistetty vaunua sivusta katsoen vasemman pään puskinpalkin alalaippaan? Tämän pitäisi olla vastaavasti vaunun molemmissa päädyissä. Tämäkään ei ihan satavarma konsti ole, joskus numeromuutosta ei ole meistetty, tai siinä on kirjoitusvirhe. Joskus on numerokin unohdettu meistää. Pääsääntöisesti numerot kyllä meistettiin. Numero erottuu kyllä, jos esimerkiksi liidulla pyyhkäisee kevyesti mainittua numeron paikkaa. Toinen konsti on suunnata taskulampun valo viistosti kohti numeroa. Kolmanneksi keinoksi voi ottaa paperia ja "sutata" lyijykynällä samalla tavoin kuin ennen vanhaan koulupoikana kolikoita "kopioitaessa". |
||||
|
24.08.2021 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Nam, mikä kuva ja pienoismalli! | ||||
|
24.08.2021 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen tarina vaunulla. Tällaisesta minulla ei ollut aavistustakaan. | ||||
|
24.08.2021 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Hiukan ruosteiset kiskot...? |
||||
|
24.08.2021 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sympaattisen näköinen "prötkötes"! | ||||
|
23.08.2021 21:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe:n päätyä näkyy kuvan oikeassa reunassa. | ||||
|
23.08.2021 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Humppilan - Jokioisen kappeen oma "Deeveri" vaiko oikeamminkin "Tuuveri" tai "Toveri"? | ||||
|
23.08.2021 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Epäilemättä, Topi. Kutterilla ainakin oli ollut tarjota valmiskuviointeja aika lailla. Voisin itse ainakin pitää valmiskuviointina Kutter 5 - 6 - 7 ja 8:ssakin käytettyjä värikenttäjärjestelyjä. Käytäntö heijastui myös Kutter 9:äänkin. | ||||
|
|
22.08.2021 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Jimi. | ||||
|
22.08.2021 22:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, sisäpiirisanonta omalta työuraltani. | ||||
|
|
22.08.2021 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussi LKJ-520 on vuodelta 1987, korimallina Lahti Falcon 430, alustana aina niin suosittu Volvo B10M - keskimoottorialusta. Bussin hankki uutena Pikakuljetus Rovaniemi. 52 istumapaikkaa. Sittemmin se on yksityisellä. Tiedot ovat Bussidata-sivustolta. Mitä tuon bussin kyljessä lukee? Zoomaamalla ei erota (pikselipuuroa!). |
||||
|
22.08.2021 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suih, suih, suih, sanoo spraymaalipurkki jonkun hillittömän vintiön painaessa suulaketta hetipian tämän valmistumisen jälkeen! Minkään tai kenenkään estämättä. |
||||