Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2021 04:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieuutisista poimittua: Hr13 2314 + kaksi Eit - vaunua tekivät nopean ajon 28.2.1964 välillä Helsinki - Tampere. Aikaa kului 1 tunti 42 minuttia, kello 8.20 - 10.08. Keskinopeus oli 104 km/tunnissa. Järvenpää - Jokela - välillä nopeus nousi 150 km:iin tunnissa. Kuljettajana oli matkaneuvoja Karl-Olof Sjöblom. |
||||
|
24.03.2021 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä ehdotan: että puhuttaessa vaunuluokista käytettäisiin I, II ja III luokkien merkintää tällaisena ENNEN luokkamuutosta 1956. Sen jälkeiset sitten merkittäisiin 1. ja 2. luokkina. Näin menetellen kulloisestakin kommentista selviäisi, koskeeko se aikaa ennen/jälkeen suuren luokkamuutoksen 1956. Asia tulisi samalla huomattavan paljon selkeämmäksi. Mitä mieltä olette, arvoisat kanssavaunukommetoijani? |
||||
|
|
24.03.2021 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, muistatko penkkien värin? | ||||
|
24.03.2021 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikin mainitsema Dederon on harppi-Saksan näkemys nailonista. Se keksittiin muistaakseni vuonna 1959 ja oikeastaan pakosta, sillä USA ei suostunut myymään nailonin patenttia kommunistimaahan. Dederonista valmistettiin koti- ja työtakkeja, sekä naisten alushameita ja yöpaitoja. | ||||
|
24.03.2021 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ci 2313 (56 1. luokan paikkaa) muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01333 vuonna 1972. Hylätty 1988. Koneellisesta ilmanvaihdosta "juoruaa" pikkuikkunan yläpuolella oleva säleikkö. Asiasta kukkaruukkuun: en itse ole koskaan oppinut ymmärtämään ihmisiä, jotka saavat orgasminsa Aallon arkkitehtuurista. (Pitäkää sitten fossiilina, mutta tämä on käsitykseni!) |
||||
|
23.03.2021 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nro 19 tullutkin hylätyksi Alhojärvellä tapahtyneen rypykän vuoksi, jossa se ja tavarajuna ajoivat yhteen? 14 oli ollut viimeinen Mäntän Motti helmikuun loppuun 1953 mennessä. 13 oli ollut Mäntän - Vilppulan välillä silloin, kun 14 oli huollossa. Alhojärven törmäyksestä kertoo junan konduktöörinä ollut Johannes Mälkönen kirjassaan "Viimeisellä rajalla", painatusvuosi 1982. Tapauksen johdosta syntyi kiivastakin keskustelua aavejunista, so. konduktöörittömistä tavarajunista. Mainittakoon, että konduktööri Mälkönen oli mukana Kuurilan onnettomuusjunassa P64. |
||||
|
|
22.03.2021 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seppo, minulla on hämärä muistikuva Vilppulassa näkemästäni valokuvasta, joka esitti Oriveden - Jämsän mottia, jonka vaununa oli Dm2 nro 19. Sen vaurioiduttua tilalle tuli Dm4. Voi olla, että muistan motin numeron väärin. Kyseinen kuva oli entisen junanlähettäjä Soini Sauron kokoelmista. Hra Sauro oli Haapakamerat ry - kamerakerhon kantava hahmo. |
||||
|
20.03.2021 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvät kolme ovea ovat joko alkuperäisiä tai sitten alkuperäisen mallisia. | ||||
|
18.03.2021 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu RB 60, eli kuvan kapsu-Ttv, myytiin 2006 Smalspåret i Hultsfred - yhdistykselle. Vuonna 1970 oli Roslagsbanan muuttanut yhden kapsutavaravetovaunun (YFo5p 905) sähköradan huoltovaunuksi. Kun tämä vaurioitui kolarissa, sen tilalle muutettiin vuonna 1978 tavallinen YP - moottorivaunu elrevisionsvagniksi (kuvassa). | ||||
|
18.03.2021 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, yhtäkään YCo4/YBo4 - vaunuista ei ole jäljellä. Viimeinen jäljellä ollut vaunu, ent. SJ:n n:o 667 romutettiin Tanskassa 1983. Muut saman sarjan vaunut oli romutettu 1978 ja 1980, edelleen Tanskassa. Tälle sarjalle ei Carlsson valmistanut liitevaunuja. Toinen tilanne sen sijaan on TGOJ:n sarjalla YCos/YBos. Nekin siis olivat Hilding Carlssonin valmistamia ja olivat muutoin samanlaisia kuin YCo4/YBo4, paitsi että YCos - sarjan suurin sallittu ajonopeus oli 90 km/t, verrattuna aiemmin mainittujen 115 km/t:hen. TGOJ:n lättien numerot olivat 51 - 54 (neljä vetovaunua) ja niiden ohella valmistui neljä ohjausliitevaunua (UCFos/UBFos, nrot 109 - 112). Nämä kaikki myytiin Tanskaan 1960-luvun alkupuoliskon aikana. Ne on romutettu, lukuun ottamatta entistä numeroa 53, joka ostettiin takaisin Ruotsiin 1986. Ostajana oli Grängesbergsbanornas Järnvägsmuseum, joka aikoo kunnostaa vaunun ajokuntoiseksi. Näiden kaikkien vaunujen valmistusvuosi on 1950 - 1952. Tiedot kirjasta Svenska rälsbussar/Arne Hällqvist, painettu Vaasassa 2017. |
||||
|
|
17.03.2021 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, puhumattakaan siitä, kuinka suunnitteluperusteet pysyvät samanlaisina. Esimerkiksi voisin mainita venttiilien varren ja ohjurin väliset välykset. Väännän rautalangasta: sama koskee kampiakselin laakereita. | ||||
|
|
17.03.2021 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| SJ:n tilatessa omia lättiään, valmistusta hajautettiin monellekin firmalle: Hägglund & Söner, rautatienkonepajayhtiön Arlövin ja Linköpingin verstaat, Eksjöverket ja Kalmar Verkstäderna. Tästä sitten tuli pientä päänvaivaa korjaaville konepajoille, kun vaunut eivät ihan sataprosenttisesti olleet samanlaisia. Joissakin vaunuissa kori oli liitetty alustaan hitsaamalla ja joissakin niittaamalla. Niittausliitoksiin jouduttiin sitten pitkin 1960-lukua tekemään vahvistushitsauksia. Kockumskin Malmöstä sai tilauksen, mutta ei saanut juuri mitään aikaiseksi. |
||||
|
17.03.2021 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaa zoomattaessa tenderi kyllä näkyy olevan Riston tenderin mallinen, teleineen päivineen. Takaosan edessä näkyisi olevan jotain tarkemmin määrittelemätöntä tuhrua. Olin tihrustavinani Riston numeroksi 1084...? | ||||
|
|
17.03.2021 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, tämä mainitsemasi Carlssonin kapasiteettipula on ihan tosiasia. Minulla on lähteenä Arne Hällqvistin vuonna 2017 ilmestynyt kirja Svenska rälsbussar. Markku, ruotsinlätillä ajettiin myös pikajunia, joilla oli omat nimensä. Esimerkiksi yöjuna "Härjedalingen" Tukholmasta Hedeen. Rälsbussien käyttö nimijunissa loppui aikataulukauden vaihteessa 1968. Nimijunia oli harrastettu aika lailla X9-junaliikenteessä. |
||||
|
|
17.03.2021 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, Hilding Carlsson laaditutti piirustukset nimen omaan Suomea varten. Totta on, että Dm6:ssa on sukunäköä YP-kapsulättään, mutta myös Carlssonin YCo4 - ja (TGOJ:lle valmistetuille) YCos - vaunuihin. Sama koski liitevaunusuunnitelmia. Ruotsin SJ ei huolinut Carlssonin vaunuja, YCo4- vaunuja liittereineen lukuun ottamatta, lähinnä siitä syystä että SJ:llä oma suunnittelutyö oli edennyt varsin pitkälle. Tästä Hilding Carlsson pahoitti mielensä. Lohdutukseksi hän toki sai SJ:ltä kapsulättätilauksia. Niin, ja lisäksi hän sai X9-sähköjunien tilaukset. |
||||
|
|
17.03.2021 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040036 oli entinen Eis 22707 vuodelta 1929. Vaunu hylättiin 1982. | ||||
|
16.03.2021 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaiskansallinen asevelihinta talkoissa: kossu per nenä!? | ||||
|
16.03.2021 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saisikohan vetotelit romutetuista Ttv:eistä? | ||||
|
16.03.2021 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Göteborg - Särö - radan Y6:t olivat sininen/kerma-värisiä. Muutoin vanhan liiton teräskoriset rälsbussit liitevaunuineen olivat kuvassa olevan värisiä. Sama koski YP-kapsulättiä. Varhaisilta ajoilta tosin esiintyi muunkin värisiä, esimerkiksi Halmstad - Nässjö - radan pikamoottorivaunut ajalta ennen sotaa olivat punaisia, ja niissä oli kelta-musta-keltainen raita ikkunoiden alapuolella. Nämä HNJ:n vaunut olivat esikuvina Y6-rälsbussisukupolvea suunniteltaessa. Markku hyvä, oletko voinut nähdä TGOJ-yhtiön rälsbusseja, jotka mm. väritykseltään poikkesivat SJ:n Y6-kalustosta? Ne olivat Hilding Carlssonin valmistamia, joten totta kai ne olivat hyvinkin suomalaislättien näköisiä. Ajankohdan täytyy olla ennen vuotta 1962, 1963 tai 1970, jolloin TGOJ myi YBos - rälsbussejaan liitevaunuineen Tanskaan yksityisrautatieyhtiöille. |
||||
|
16.03.2021 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saab 93:ssa oli pystymaski, jota näki aina Saabin kaksitahtikauden loppuun saakka, eli vuosimalliin 1966. Kuvasta ei kykene erottamaan, että kumpi on kyseessä (92 vaiko 93). | ||||
|
15.03.2021 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se roikka oli yhdistetty haapamäkeläisten ja suolahtelaisten vaunuista. Markku, kyllä se perille tuli. | ||||
|
|
15.03.2021 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein mukava vertailukuva Suomen (ruotsalaista alkuperää!) ja Ruotsin lättähatuista! Vasen, SMOK:n Y7 1177 on vuodelta 1958 ja PMR:n Dm7 4211 vuodelta 1962. Vaunuilla oikeastaan enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. |
||||
|
15.03.2021 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa! Postitorviemalimerkit on poissa tuosta numeron yläpuolella! | ||||
|
15.03.2021 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että Tampereella tapahtui suunnanvaihto, joten hyvin yleisesti Tampereelle tultaessa puuvaunut olivat veturin jälkeen ja Tpe lähdettäessä junan viimeisinä. Samalla tekivät veturinvaihdon, Tampereelta lähdettäessäkin oli nokalla Dr12. Näin ainakin syksyllä 1980. |
||||
|
Kuvasarja: Pihtiputaan järjestelijä 1.8.1979 |
15.03.2021 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin juuri tuosta kaverusten reissusta ikivanhasta Resiinasta. Tämä kuvasarja olikin oikein hauska visualisointi. Heikki, älä ujostele laittaa muitakin reissusi kuvia vorgiin! |
||||
|
15.03.2021 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulissikiven asema kulissikaaressa kertoo, että veturin ajosuunta on eteenpäin. (Niinkuin sitä ei muka muutoin näkisi!) | ||||
|
14.03.2021 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nythän VR on valveutuneiden kansalaisten sylkykuppina! Pthyi! | ||||
|
14.03.2021 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näillä korvattiin puukoriset cee-ee-iit. | ||||
|
13.03.2021 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Östermyra (lennätinhuuto Ör) avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883. Nimeksi muutettiin SEINÄJOKI 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Sikojen elättäminen kiellettiin Sk asemalla. Cirk. 2/229, 8.1.1901. (Keisarikunnassa vallitsi suu- ja sorkkatautiepidemia. Kielto koski kaikkia kaupunkiasemia, keisarikunnan asemia ja Ow, Hpk, Sk ja Kns asemia.) Seinäjoen asemalle on asennettu: 3-siipinen semafori etusignaaleineen etelän tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Suupohjan radan tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Waasan radan tulosuunnalle ja 2-siipinen semafori etusignaaleineen Oulun radan tulosuunnalle. Ne otetaan käyttöön 1.1.1913 lukien. Cirk. 74/4289, 13.12.1912. Etusignaali Seinäjoella, Sydänmaan tulosuunnassa, on varustettu AGA-vilkkuvalolla joulukuun 1918 aikana. Se otetaan käyttöön viimeistään 1.1.1919. Cirk. 105/3205, 6.12.1918. (Sama koski myös Tampereen tulosemaforin etusignaalia Wh suunnasta.) Seinäjoen asemalla otetaan käyttöön uusia semaforeja: A1/2/3 Sm suunnasta, lähtösemafori D Sm suuntaan, E1/2 Ilj suunnasta, F1/2 Yst suunnasta, G1/2 Nur suunnasta, vaihdonkieltosignaalit P ja R. Turvalaitosmuutos otetaan käyttöön 1.5.1923. Cirk. 17/1025, 4.4.1923. Entiset semaforitiedot kumotaan samalla. Sk asemalla on semaforit F ja G täydennetty 3-siipisiksi ja yksi lähtökulkutie muutettu (raiteelta V Yst suuntaan lopetettu ja V-raiteelta Sm suuntaan otettu käyttöön), 31.5.1926 lukien. Cirk. 19/1961, 16.6.1926. 5. liikennejakson vaununjako siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.1.1953 lukien. KL58/52-4. Sk ratapihan uusi liikennesääntö ilmestynyt. Lkoj.Lt 619, 8.6.1962. KL24/62-5. 5. liikennepiirin toimisto siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.9.1964 lukien. KL31/64-2. Sk linjaradion tukiasemat otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL2/65-1. Se valmistui myöhemmin samana vuonna lopullisesti. KL17/65-2. Seinäjoen ilmoitetaan olevan keskusasema 1.3.1969 lukien. KL8/69-5. Sk liikennepiirissä on seuraavat varikot: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola ja Ylivieska. VT6/70-5. Seinäjoen asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1970 lukien. VT28/70-4. Vaunukortiston pito lakkautetaan Sk asemalla 1.9.1970 lukien. VT36/70-7. Aikataulukauden 141 (26.5.1974 lukien) alusta käytetään tavararatapihoista seuraavia lyhenteitä: --- Sk tavararatapiha = Skt (lyhenne ei vielä ole käytössä). VT19/74-9. Seinäjoen ratapiharadio otetaan käyttöön 1.8.1975 lukien. Vaihdemieskanava on 6 ja ratapihakanava 7. VT30-31/75-6. Sk asemalla on kiinteä pukkinosturi K-3527, nostokyky 30 tonnia ja sillä voi käsitellä myös 20 jalan kontteja. VT18/75-10. Koekäyttöä varten kytketään ajojohtoon jännite Toijala-Tampere-Parkano-Seinäjoki-osuudella 9.12.1974 klo 8.00. VT48/74-9. |
||||
|
13.03.2021 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös postitalon valmistuminen ollutkin ajoitettu Suomen postin 300-vuotisjuhlavuodeksi 1938? Aiheesta on julkistettu postimerkkisarja, joista yksi esittää juuri Helsingin postitaloa. | ||||
|
12.03.2021 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa myös jäykistyssikit junan kyljessä. Runko on siis Sm1. | ||||
|
|
11.03.2021 19:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kuva! Zoomaamalla taustalta erottuu kaikkea mielenkiintoista: onpa joukossa lanterniinivaunuja ja myöskin yksi avosiltainen postivaunukin erottuu. | ||||
|
11.03.2021 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rasvamonttu? Ettei vaan olisikin kuonauskuoppa? | ||||
|
11.03.2021 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamossa istuvalla kaverilla "luu ulkona"! Mielenkiintoa herättää Knorrin esilämmittimen pönttö vantringilla. Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan tässä vanhimmassa Hv3-sarjassa Knorr-esilämmittimet korvattiin Friedmann-tuorehöyryimureilla vuosina 1952 - 54. Hiukan kumma juttu, ilmeisesti tuorehöyryimureissa tapahtuva syöttöveden lämpeneminen riitti korvaamaan Knorr-pöntön poistamisen pumppuineen vai olko kyseessä varaosien puute? Tietääkseni saksalaiset (DDR-Reichsbahnia lukuunottamatta) askartelivat juuri Knorrin pöntöillä oman höyrykautensa loppuun saakka 1977, vaikkakin kokoluokka oli toinen kuin kuvassa näkyvällä... |
||||
|
11.03.2021 10:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cik 2393 vuodelta 1962 oli entinen CEi 2552 vuosimallia 1929. Vuonna 1977 vaunu hylättiin ja siitä tuli BG 040105. 1980 littera ja numero muutettiin: -> BT 01374. Vaunu oli Seinäjoella ja on jo romutettu. | ||||
|
11.03.2021 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cik 2391 vuodelta 1961 muutettiin CEi 2566 - vaunusta vuodelta 1930. Kahvilaosastossa oli 28 istumapaikkaa ja 1. luokassa 32 paikkaa. 2391 hylättiin 1977. | ||||
|
10.03.2021 11:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04898 vuodelta 1968 oli entinen Ek 1041 vuosimallia 1945. "Siviilissä" ollessaan siinä oli erikoinen lämmitysjärjestelmä: ilma-Webasto. | ||||
|
09.03.2021 03:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapuan asematalo on Oulun rautatien IV luokan tyyppiä 1. Samoilla piirustuksilla rakennettiin Ylivieska, Oulainen, Liminka, Savon radalle Mäntyharju ja Tavastila (purettu). Rajantakainen Alhon asema oli myös tätä tyyppiä. | ||||
|
08.03.2021 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rahkola avattu liikenteelle 1.4.1947 lukien pysäkkinä km:llä 411+0, junakohtauspaikkana, Sk 7 km, Hpk 111 km. KL13/47-3. Lennätinhuuto on: Rla. Liikennöintitapana on H, eli täydellinen henkilöliikenne. KL4/49-6. VR:n oman tavaran kuljetuksissa katsotaan, että seuraavilla, ainoastaan henkilöliikenteelle avatuilla pysäkeillä on seuraavat päällystöasemat: --- Rahkola: Koura. Rla pysäkki alennetaan 1.11.1961 lukien Seinäjoen alaiseksi laiturivaihteeksi. Uusi liikennöintitapa on oleva Hrl. Sk, 7 km, Koa 9 km, Hpk 111 km. Samalla se määrätään valvontapaikaksi (junanlähetystekninen termi). KL40/61-6. Rla asema muutetaan seisakkeeksi, tapa Hil, 23.5.1971 lukien. VT17/71-6. Lakkautettu 28.5.1978 lukien. VT19/78. |
||||
|
08.03.2021 20:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koura avattu liikenteelle vaihteena henkilö- ja pikkutavaraliikenteelle 15.8.1886 lukien. Cirk. 30/2795, 7.8.1886. Kouran laiturivaihteen lennätinhuuto on: Koa. Cirk. 49/3383, 11.11.1921. Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Sahan raide, Koa 1 km, Tt, Kouran Saha Oy:tä varten. Koa ylennetty pysäkistä V luokan asemaksi 1.5.1946 lukien. KL18/46-3. Kouran V luokan asema muutetaan pysäkiksi 1.1.1953 lukien. KL57/52-4. Koa pysäkillä lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1959 lukien. KL11/59-6. Kouran linjaradioasema otetaan koekäyttöön. KL26/66-2. Koa on RAP-järjestelmässä Seinäjoen satelliittipaikka VT2a/75. Kouran uusi liikennöintitapa on oleva HTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. Uusi tapa: HilTt, päällystöasemana Alavus 28.5.1978 lukien. VT17 ja 21/78. 1.6.1979 lukien uusi päällystöasema on oleva Seinäjoki. VT24/79. Kouran uusi liikennöintitapa on oleva Hil, T ratapiirin päällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88. Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
08.03.2021 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sydänmaa avattu yksityiselle telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välille 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Sydänmaan asemalle on pystytetty 1-siipinen semafori pohjoisen ja etelän tulosuunnille 450 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että molemmat Sm aseman semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Sydänmaan vedenottopaikalle, sen eteläpuolelle on asennettu AGA-vilkkuvalolla varustettu levysignaali 490 m päähän vesitornista. Kun rata on selvä, on signaalissa "vapaa kulku", päivällä levy radan suunnassa, yöllä valkoinen vilkkuvalo. Seis-asennossa on punainen levy päivällä ja yöllä punainen vilkkuvalo. Kun juna lähtee vedenottopaikalta, on signaalit taas asetettava "vapaa kulku"-asentoon. Signaali otetaan käyttöön 5.3.1917 (samana päivänä kuin Valkeajärven vedenottopaikalla). Cirk. 20/947, 16.2.1917. Sydänmaan vedenottopaikan lakkauttamisen seurauksena on siellä käytössä oleva levysignaali poistettu tarpeettomana 7.9.1932 lukien. Täten kumotaan Cirk. 20/947 Sm vedenottopaikkaa koskeva osa. Cirk. 205/1369, 6.5.1933. Sm asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.11.1959 lukien. KL43/59-6. Sm uusi liikennöintitapa on oleva HrlTR 1.12.1969 lukien. Päällystöasemana on Niinimaa 12 km. Nii on samalla Sääskiniemen ja Kuorasjärven uusi päällystöasema. KL44/69-4. Sydänmaan uusi päällystöasema on oleva Koura 7 km, 1.8.1970 lukien. VT29/70-4. Sm on RAP-järjestelmässä,Seinäjoen satelliittipaikka. VT2a/75. Sydänmaan uusi päällystöasema on oleva Alavus 22 km 15.3.1976 lukien. VT10/76-5. Sm uusi tapa on oleva HrlTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. Linjaradiota on täydennetty rataosalla Hpk - Sk, asentamalla radiopuhelin Äht ja Sm junasuorittajille, kanavaryhmällä 1. VT46/78. Uusi tapa: Hil, T ratapiirinpäällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88. Sm uusi tapa, Hil 1.1.1990 lukien. VT43/89. Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
08.03.2021 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teppo, viimeisen kerran P141 ajettiin porkkanalla lauantaina 1.6.1985. Runko: Dm8 5012 - CEikv 5506 - Dm8 5011 + Dm9 5114 - CEiv 5603 - Dm9 5113 + Dm9 5111 - CEiv 5606 - Dm9 5112. Seuraavana päivänä P141 oli Sr1 - vetoinen sininen juna. |
||||
|
08.03.2021 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käsityksesi on oikea. Lasken nimenomaan vuonna 1952 valmistuneen uusimman sarjan, jota oli juuri mainitut kahdeksan vaunua. Itse Di/Ci-sarja oli toki laajempi, siihen kuuluivat 1921 valmistunut entinen Di-sarja, (2301-2319) ja myöskin 1956 muutoksen kokeneet "aidot" Ci-vaunut. Alkuperäisiä numerosarjan 22XX vaunuja oli kaikkiaan 51 kpl, kun lanterniinivaunutkin lasketaan mukaan. Hämmennettäänpä soppaa lisää: "aidoista" muutettiin Eim - retkeilyvaunuiksi 19 vaunua vuosina 1955 ja 1959.. Sitten oli vielä lanterniinivaunuja, jotka alunperin valmistuivat I & II luokan päivävaunuiksi, joista viisi jouduttiin 1940 antamaan itäystävälle. Loput jossain vaiheessa alennettiin II luokan vaunuiksi sarjaan Di. Nämä tosin jo hylättiin 1955 mennessä (niistä ei siis tullut 1956 luokkamuutoksen Ci-vaunuja). Mainittakoonpa vielä vuoden 1915 valmistunut uusikorinen Ci - sarja. Nämä myös alennettiin Di:ksi ja ne saivat numeroikseen 2331 - 2335. Luokkamuutoksen myötä 1956 nämä II luokan vaunut saivat uuden sarjan Ci, numeroiden pysyessä ennallaan, niiden ollessa nyt 1. luokan vaunuja. Neljä näistä muutettiin Eim-retkeilyvaunuiksi. Aikamoinen soppa lusikoitavaksi, eikö vain? Minun mielestäni ei oikeastaan mikään saa olla liian helppoa, vaikka laiskana lötjäkkeenä joskus olisinkin eri mieltä...? |
||||
|
08.03.2021 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunusta 2340 tuli BT 01334 vuonna 1972. Sittemmin se alennettiin sarjaan XT numerolla 01619. | ||||
|
|
08.03.2021 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rma henkilöliikenne loppui lättähattuliikenteen loppuessa, eli 29.5.1988. | ||||
|
|
08.03.2021 12:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Työläislipuilla pääsi matkustamaan myös kiskobussikalustossa. Siis Dm7 ja EFiab palvelivat myös työläisvaunuina. Kuvan olympiavuoden Ci-vaunut muutettiin 1970 - 1972 virkatarvevaunuiksi, siis alle parikymmentävuotiaina. 8 vaunusta kahdesta tuli BT ja lopuista BG. Näistä vaunuista neljästä muodostettiin johdonvetojuna 3. |
||||
|
08.03.2021 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, vasenmanpuoleisin. Jossain vaiheessa junanlähettäjän konttori sijaitsi keskimmäisessä rakennuksessa. Ellen nyt ihan väärin muista, se oli alkujaan II ja III luokan ravintola. Vasemmanpuoleisimmassa säilyi lipunmyynti loppuun asti. Oikeanpuoleisimmassa taasen oli majatalo matkustawaisille eli yömaja. | ||||
|
07.03.2021 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, John. Kiitos tästä kuvasta! | ||||
|
Kuvasarja: Valkoisia teräsrakenteisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja |
06.03.2021 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvat vaunulajista, joka on kadonnut aktiivipalveluksesta.... | ||||
|
06.03.2021 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen letku on jarruletku, vasemmalla taas höyrylämmitystä varten. | ||||
|
06.03.2021 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaista kalustoa on jossain määrin siirretty virkatarvevaunuiksi BG tai XG. | ||||