Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2020 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin tietoja Haapamäestä: Keurun aseman nimi muutettu. Uusi nimi on Haapamäki 1./13.10.1896 alkaen. Cirk. 5/1495, 12.3.1896. Haapamäki sai lyhenteekseen Hpk 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Hpk avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa, keisarikunnassa ja ulkomaalle 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Sikoja kielletään elättämästä ----, Hpk, ----- asemilla! Cirk. 2/229, 8.1.1901. Hok avattu ulkomaalaiselle sähkösanomanvaihdolle 15.2.1913 lukien. Cirk. 6/259, 24.1.1913. Semaforien asentamisesta 1917 ja käytöstä, katso aikaisempaa kommenttiani Hpk kolmioraiteen yhteydessä. Hpk asemalle, Pihlajaveden suunnalle on pystytetty uusi 1-siipinen semafori 565 m päähän tulovaihteesta, (164 m soraraiteen vaihteesta). Se on tarkoitettu kaikille Ph suunnasta tuleville junille ja otetaan käyttöön 20.6.1922, jolloin samalla poistetaan vanha 133 m etäisyydellä tulovaihteesta sijainnut 1-siipinen semafori. Cirk. 19/1740, 1.6.1922. Hpk aseman alainen Vanhan sorakuopan raide poistettu 1.3.1955 alkaen. KL8/55-2. Linjaradio otetaan käyttöön rataosalla Toijala - Haapamäki 18.3.1963 klo 9:00, siinä laajuudessa kuin se asennustöiden puolesta on mahdollista. KL10/63-5. Hpk ratapihan liikennöimissääntö on painettu ja jaettu. KL39/63-4. Hpk II luokan asema alennetaan III luokan asemaksi 1.11.1967 lukien. KL43/67-3. Hpk ilmoitettu olevan keskusasema 1.3.1969 lukien. KL68/69-5. Tpe liikennepiirissä.on seuraavat varikot: -----, Hpk,---- 1.3.1970 lukien. VT6/70-5. RAP-järjestelmässä ilmoitettiin Hpk olevan Tpe satelliittipaikka. VT2a/75. Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisun tietoja modernisoitiin: Tp poistettiin ja T -> Tt, paitsi ---, Hpk, ----. Voimassa 1.10.1976 lukien. VT39/76. Hpk keskusasemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.5.1977 lukien. VT14/77. |
||||
|
09.12.2020 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin tietoja Myllymäestä: Etelän puoleinen semafori otettiin käyttöön 1904. Myllymäen asemalle asennettu pohjoisen suunnan 1-siipinen semafori 300 m päähän tulovaihteesta. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenyeen päätyttyä on Rh päättänyt, että käytössä pidetään vain Myllymäen eteläinen semafori 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. My IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.7.1956 lukien. KL23/56-4. My aseman alainen Mäiskälän raide poistettu 19.1.1959 lukien. KL2/59-9. My asemalla lakkaitetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.4.1962 lukien. KL12/62-4. My linjaradion tukiasema otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL 2/65-1. My III luokan asema alennetaan IV luokan asemaksi 1.11.1967 alkaen. KL43/67-3. My ilmoitetaan olevan Seinäjoen satelliittipaikka. (RAP-järjestelmässä). VT2a/75. My asemalla on Lko:n pukkinosturi K-2621, nostokyky 20 tn. Sillä ei voi käsitellä 20' kontteja. Tyyppi: kiinteä pukkinosturi. VT18/75-10. My uusi liikennöintitapa: HTt, eli täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin 1.10.1976 lukien. VT39/76. Uusi tapa: HrlTt, eli henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
09.12.2020 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teräsvaunuista kootut pikajunat saivat ajaa markkakaksikymmentä lasissa, mikäli rata salli. Jos mukana oli yksikin puuvaunu, niin nopeus oli 110 km/t. | ||||
|
09.12.2020 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei taustan vaunu olisikin Ci numerosarjasta 2336 - 2343 olympiavuodelta? Niitä aika tarkkaan pistettiin virkatarvevaunuiksi 1970 - 1972. | ||||
|
09.12.2020 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näinkin suht' tuoreet vaunut lusikoiksi...? | ||||
|
09.12.2020 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja niinkun näitä hehkutettiin 1990-luvun alussa uuden ajan merkkeinä...! | ||||
|
09.12.2020 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö Letukassa "Virtasen hytti"? Siis Virtasen autokoritehtaan valmistama? | ||||
|
09.12.2020 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin 22600-sarjan vaunuja muutettiin virkatarvevaunuiksi: mm. Ei 22609 m/1939 -> BT 01170 ja Ei 22619 -> BT 01171 (numeroa käytetty toisen kerran!) ja edelleen -> XT 01607. Ei 22616 -> BG 040183 siinä 1980-luvun puolenvälin maissa. Kuriositeettina vielä yksi lähiliikenteen vaunu: Ei 22315 -> BG 040185 vuonna 1988. |
||||
|
09.12.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoa 2266X- vaunuista: 22651 ex Ei 22299 m/1949, 22652 ex Ei 22329 m/1950, 22653 ex Ei 22328 m/1950, 22654 ex Ei 22305 m/1949, 22655 ex Ei 22322 m/1950, 22656 ex Ei 22331 m/1950, 22657 ex Ei 22323 m/1950, 22658 ex Ei 22304 m/1949, 22659 ex Ei 22326 m/1950 ja 22660 ex Ei 22335 m/1950. Muutettiin siis 100-paikkaisista 94-paikkaisiksi lähiliikenteen vaunuiksi 1973. Muistaakseni muutostyöt tehtiin Turun konepajalla. Myös vaunujen 22601 - 22641 modernisointi tehtiin Turun konepajalla. Ainakin siellä oli tähän muutostyöhön liittyviä piirustuksia. |
||||
|
09.12.2020 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi näkyy olleen Kirovin rautatien kirjoissa.... | ||||
|
09.12.2020 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22323 muutettiin lähiliikennevaunuksi Ei 22657 vuonna 1973. Tapio, ettei vaan olisi "viime tipassa" otettu kuva tämä? | ||||
|
09.12.2020 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei vaan olisi pääilmasäiliö tai apuilmasäiliö? | ||||
|
09.12.2020 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu BG 040003 oli entinen T 1249. Aluskehys on vuodelta 1908. Vaunu hylättiin vuonna 1978. | ||||
|
|
09.12.2020 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näitä 22600-sarjan Ei-vaunuja valmistettiin 1939 40 kpl. Vaunu 22641 rakennettii 1946 samana vuonna hylätyn vaunun 22626 aluskehykselle. | ||||
|
08.12.2020 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22800 hylättiin vuonna 1984 ja varattiin odottamaan virkatarvevaunuksi muuttamista, mutta sitten päätettiinkin romuttaa. 22800:lle varattu littera ja numero olisivat olleet BT 01405, joka annettiinkin vaunulle A 94. 22800 poistettiin sitten 1988 romuksi. | ||||
|
07.12.2020 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Wji vedenottopaikalle, etelään 560 m ja pohjoiseen 650 m etäisyydelle vesitornista on asetettu AGA-vilkkuvalolla varustetut levysignaalit. Kun rata on selvä, on signaalissa "vapaa kulku", päivällä levy radan suunnassa, yöllä valkoinen vilkkuvalo. Seis-asennossa on punainen levy päivällä ja yöllä punainen vilkkuvalo. Kun juna lähtee vedenottopaikalta on, signaalit taas asetettava "vapaa kulku"-asentoon. Otettu käyttöön 5.3.1917." Cirk. 20/947 16.2.1917. Nyt, kun Valkeajärven vedenottopaikka on poistettu, ja sinne pystytetyt levysignaalit on tulleet tarpeettomina poistettavaksi käytöstä. Samalla peruutetaan cirkulääri 20/947. Cirk. 72/2557 11.7.1919. |
||||
|
07.12.2020 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäiskälän seisake avattiin liikenteelle 1.1.1936 ja lakkautettiin 1.6.1948. Tavaraliikenteestä en ole löytänyt tietoja. | ||||
|
07.12.2020 04:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin kätköjäni ja tässäpä tulee: "Haapamäen asemalle on nyt valmistunut kolmioraide vetureiden kääntämiseksi, ratapihan Keuruun puoleiseen päähän. Tällöin Keuruun suunnan tulosemafori siirretään 75 m edemmäs sanotusta kohdasta. Semafori asennetaan radan vasemmalle puolelle (katsottuna Haapamäelle päin). Muutos tehdään 10.2.1920." Cirk. 6/296, 22.1.1920. Mainitsenpa lisäksi: sota-ajan runsaan liikenteen vuoksi Haapamäellä otetaan käyttöön 1-siipinen semafori 330 m Kolhon suunnan tulovaihteesta ja samoin 1-siipinen semafori 351 m päähän Keuruun suunnan tulovaihteesta. Otettu käyttöön 15.12.1917. Cirk.114/4808 30.11.1917. Sota-ajan suuren liikenteen lakattua on rautatiehallitus päättänyt, että Haapamäen molemmat semaforit jätetään pois käytöstä, ja niistä on siivet otettava pois 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642 4.4.1919. - Koska Hpk semaforit sitten taas otettiin käyttöön, tietääkö joku? |
||||
|
07.12.2020 03:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22393 vuodelta 1953 oli entinen Ei 22173 vuodelta 1938. Vaunu hylättiin 1981. | ||||
|
07.12.2020 03:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22395 vuodelta 1953 muutettiin vaunusta Ei 22184 vuodelta 1939. Hylätty 1983. | ||||
|
07.12.2020 03:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22396 oli entinen Ei 22185 vuodelta 1939 ja 22375 oli ex 22266 m/1948. | ||||
|
06.12.2020 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se on nähkääs se kustannusvastaavus, sano! Ei ole varaa palkata huolellisia niputtajia, koska johtajat joutuvat muuten kärsimään pahaa mieltä liian pienten bonusten takia! | ||||
|
06.12.2020 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä luetaan alarajaksi tapaturmalle? Tikku sormeen, niin laskuri nollautuu? | ||||
|
|
06.12.2020 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajaa näköjään moottoripää edellä. | ||||
|
06.12.2020 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmiselvästi neuvostovalmiste tuo etualan sininen polkupyörä/jalgratas...? Takalyhdystä päättelin. | ||||
|
|
06.12.2020 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis nuo vasemmanpuoleisen EFi:n ovet oli erilaisia kuin sairasosastovaunujen kuormausovet. | ||||
|
|
06.12.2020 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähän vaunuun oli laitettu loisteputkivalaistus. Toisessa osastossa putket oli pitkittäin asennettuja ja toisessa istumaosastossa poikittain. | ||||
|
06.12.2020 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paperitehtaalle kyllä kelpasi suurteholannoitettu puu raaka-aineeksi. Petri, olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi tehokasvatetun puun "sopivuudesta" nikkarointiin, puutyöt on minullekin tuttuja. Minulla oli siirtolapuutarhamökki 1989 - 1997, ja alueen mökit oli selvästi kulissimaakarien tekosia. Moni mökkinaapuri kiroilikin puun ja työn laatua. | ||||
|
|
05.12.2020 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse totesin viher-kuher-väen haitallisuuden viimeistään silloin, kun Mäntän eteläpuolella aikoinaan tehtiin metsälannoituksia Piper Pawnee - lentokoneella. Vaikka "Poonista" olisi pudotettu taivaan mannaa metsiin, niin näitä riitti huutamaan myrkyttämisestä! | ||||
|
05.12.2020 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Kari. Minulla on kopio Rh:n kirjastosta olleesta Tf-Nkl- radan pituusprofiilikirjasta. Se oli täydennetty joiltakin osin, muun muassa sivujen alareunassa olevissa kaavioissa on piirretty jälkikäteen kilometritolppien paikat entisten virstantolppien oheen. Myös kaltevuussuhdemerkintöjä ja liikennepaikkojen etäisyyksiä toisistaan oli päivitetty kynäkorjauksilla. Esimerkiksi väli Laihela - Toby oli ollut 8,95 verst. oli nyt 9,583 km. Myös joitakin myöhemmin perustettuja liikennepaikkoja oli kyseiseen profiilikirjaan lisätty. | ||||
|
05.12.2020 03:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen raiteensijoitusratkaisu! | ||||
|
04.12.2020 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäjän rautateiden arkkitehdit näyttävät olevan uskollisia perinteellisille puolikaariteemoille, vaikka tässä näkyy myös häivähdys stalinismia...? | ||||
|
04.12.2020 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni tuo dronekuvaaminen on loistoidea! Saa paljon paremman käsityksen, kuin maanpinnalla katsellessaan. Hyviä kuvia! | ||||
|
04.12.2020 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan "asiakastulva"! Heko heko! | ||||
|
04.12.2020 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä kellotornissa on ollut enemmänkin mainoksia. | ||||
|
04.12.2020 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskimmäinen vaunu, Ek 1076, oli valmistunut 1945 ja se hylättiin 1968. Sitä ei siten muutettu virkatarvekäyttöön tai autovaunuksi. Minulle uutta on, ettei kaikissa Ek:n sivuikkunoissa ollut avattavaa yläosaa. |
||||
|
|
04.12.2020 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi Tammerfors - Nikolaistad - radan ensimmäisen julkaistun aikataulun [AT27, voimassa 1.10. (19.9.) 1883 alkaen] mukaan tällä radalla kulki kolme junaparia päivän aikana: Blandadt tåg N:o 81 Tf - Nkl, lähti klo 8.30, före middag, saapui klo 9.35 efter middag. Kulki joka päivä. Pidemmät pysähdykset Orihvesi 13 min (kohtasi tavarajuna 182:n), Keuru 6 min, Myllymäki 25 min, Alavo 8 min,, Östermyra 8 min ja Tervajoki 14 min. Myllymäellä juna 81 kohtasi parinsa, 82:n, Östermyrassa kohtasi tavarajuna N:o 182:n ja Tervajoella sotilasjunan N:o 150. Matkan pituus oli 286 werst. Blandadt tåg N:o 82 Nkl - Tf, lähti 8.00 f. m., saapui 9.00 e. m., kulussa joka päivä. Pidemmät pysähdykset Tervajoella, Östermyrassa, Alavossa, Myllymäellä (25 min), Kolhossa ja Orihvedellä. Kohtaukset Orismalassa (juna 181), Myllymäellä juna 81, Pihlajavedellä juna 149 ja Lylyssä juna 181. Sekajunien muut pysähdysajat asemilla olivat 1 - 2 minuuttia. Tavarajunat: Godståg N:o 181 Tf - Nkl, kulussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, lähti 2.45 e. m. ja saapui Myllymäelle 9.30 e.m. Täällä oli nattqvart eli yömaja. Godståg 181 jatkoi matkaansa tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin, lähtö Myllymäeltä klo 4.50 f.m. ja saapui Nikolaistadiin klo.12. midd. Kohtasi Lylyssä junan 82 ja Orismalassa toistamiseen junan 82. Godståg N:o 182 Nkl - Tf, kulussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, lähti klo 3. e.m. Saapui Myllymäelle 10.10 e.m. ja tälläkin junalla oli nattqvart. Jatkoi matkaansa tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 5.15 f.m. ja saapui Tammerforsiin 11.55 f.m. Kohtasi Östermyrassa junan 81, Sydänmaalla sotilasjunan 149. Kohtasi edelleen Orihvedellä junan 81 toistamiseen ja Suinulassa junan 149, samoin toistamiseen. Sotilasjunat: Militärtåg N:o 149, Tf - Nkl, kulussa vid behof, lähti klo 10.20 f.m. Suinulassa kohtasi junan 182, ja sivuuttaen pysähtymättä. Sydänmaalla kohtasi junan 182 edelleen pysähtymättä, samoin Kaukolassa, jossa kohtasi junan 150. Saapui Nikolaistadiin 11.30 e.m. Pysähdykset: Keuru 10 min, Pihlajavesi 21 min (kohtasi junan 82), Myllymäki 26 min, Alavo 10 min, Östermyra samoin 10 min ja myöskin Tervajoella 10 min. Militärtåg N:o 150, Nkl - Tf, kulussa vid behof, lähti klo 7.05 e.m. Kohtasi Tervajoella junan 81 ja Kaukolassa junansa parin 149. Pysähdyskäyttäytyminen: Tervajoki 10 min, Kaukola 4 min, Östermyra 10 min, Alavo 10 min, Myllymäki 10 min, Kolho 10 min ja Orihvesi 10 min ja saapui Tammerforsiin yli yön kuljettuaan klo 7.40 före middag. Toisin sanoen: varsin verkkaista menoa, veturisarja oli C5 "Bliksti" ja suurin sallittu ajonopeus 25 virstaa tunnissa. Ilmeisesti Myllymäellä tehtiin miehistön ja veturin vaihdot, tästä en ole varma. Sekajunilla oli ilmeisesti ruokatauko henkilökunnalle ja matkustajille Myllymäellä. Suomen virsta oli otettu käyttöön 1827 ja sen pituus metreinä oli 1068,80 m. Venäjän virsta taasen oli 1066,80 m ja sen pituus samalla oli 500 Venäjän syltä, eli sashenia. Metrijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 1887. Paikkakunnista: Orihvesi = Orivesi, Keuru = Haapamäki, Alavo = Alavus, Östermyra = Seinäjoki, (Etseri = Inha, epäselvyyksien välttämiseksi!), Kaukola = Ylistaro, Orismala = Isokyrö ja Nikolaistad = Vaasa. Muuten, vesi- ja polttoainetäydennyspaikat Nikolaistadin radalla olivat: Suinula, Orihvesi, Lyly, Kolho, Keuru, Myllymäki, Töysä, Alavo, Sydänmaa (ei ollut aseman kohdalla, vaan linjalla, suurinpiirtein paikassa, johon myöhemmin sijoitettiin Kuorasjärven seisake), Östermyra, Kaukola, Tervajoki, Toby ja Nikolaistad. Tammerforsissahan oli varikko, jo vuodesta 1876. Kun koko rataosaa rakenneltiin halvalla, niin se tietysti näkyi, oli mutkaa ja mäkeä. Vetokalustokin oli sen mukaista, Suomen pienimmät linjaveturit (Höyryveturit valtionrautateillä-kirjan mukaan). Kerronpa samasta lähteestä nyt vaikka C5:n tendereistä: vesitila 4,5 m3, halkoja 4,6 m3 ja hiilitilaa 3,00000 tonnia. Veturin vetovoiman kerrotaan olevan kauhistuttavan valtava 4 020 kg! |
||||
|
04.12.2020 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitavia vekkuleita olleetkin nuo puusepät! Pyöristykset mallillaan joka suuntaan! | ||||
|
04.12.2020 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Nummi 2" tarkoittanee kippauslaitetta...? | ||||
|
04.12.2020 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisessa laatassa lukee: "Ennen vaunun siirtämistä, tarkista että luukkujen salvat ovat kiinni. Förrän vagnen förflyttas, kontrollera att luckorna är reglade." | ||||
|
04.12.2020 01:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan "huoltoystävälliset" liukulaakerit...! | ||||
|
04.12.2020 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohojammaalla itikat kakkii kunnon kasoja! | ||||
|
03.12.2020 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomaamalla katsottuna, "plumpsi" näkyy olevan paikallaan tässä päässä. | ||||
|
03.12.2020 02:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lemetyn tasoristeys oli hankala autoilijoille, rata kulki penkereellä, tie nousi melko jyrkästi ja laski toisella puolella. Lättävuoron kuljettajat aina olivat äärimmäisen valppaina yllättävien autoilijoiden varalta. | ||||
|
03.12.2020 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan, tällä paikalla Säynäjärvellä oli pääkulkutien lisäksi kaksi läpiajettavaa sivuraidetta. Aseemarakennus oli pieni jugend-vaikutteinen,laituritupa, joka muistutti hiukan Sitikkalan asemataloa. Säy lv oli ilmoitettu olevan vaarallinen liikennepaikka, jolla aikataulun mukaan voidaan järjestää junien kohtauksia ja sivuutuksia (KL4/52-4). Liikenne oli vilkasta, aikataulukaudella 132, 30.5.1965 alkaen Säynäjärvellä kohtasivat päivän mittaan: (tiedot graafillis-traagillisesta aikataulusta): T4054 ja H429, klo 0.03 ja 0.04 T4301 ja P62, klo 2.31 ja 2.30 T4203, H424 ja LP60, klo 6.54, 6.51 ja 6.48 T4202 ja H451, klo 7.51 ja 7.50 H454 ja T4051, klo 8.30 T4305 ja T4052, klo 9.33 T4094 ja T4205, klo 11.29 paikkeilla P92 ja T4307, klo 13.22 ja 13.23 H53 ja H420, klo 16.16 ja 16.15 T4062 ja H425, klo 17.19 ja 17.18 H453 ja T4304, klo 18.13 ja 18.14 P61 ja T1062, klo 18.35 H427 ja H452, klo 19.13 ja 19.12 P55 ja H428, klo 20.52 T4308 ja T4211, klo 21.30 paikkeilla T4310, H439 ja LP69, klo 22.37 ja 22.38 T4208 ja T1065, klo 22.16 ja 22.17. Kaikki tavarajunat tässä oli merkitty aikatauluun, vakinaisten tavarajunien luetteloon kuului vain muutama juna. LP = lisäpikajuna, kulussa vain eri määräyksestä, esim. suurten juhlapyhien aikana. Säynäjärven kautta kulki AT132:n mukaan 22 pikajunaa, 17 henkilöjunaa ja 39 tavarajunaa päivässä. Voi kunpa joltakulta sieluparalta löytyisi kuva Säynäjärven laiturituvasta...? Eikös siellä sattunut joku rypykkäkin 1960-luvulla? Suistuminen? |
||||
|
03.12.2020 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, junakohtaukset olivat sitten toinen asia, jolloin junia pistettiin odottamaan vastaantulijaa. Esimerkki aikataulukaudelta 132, voimassa 30.5.1965 alkaen: Hirsilässä kohtasivat päivän mittaan: T4214 ja T4091, klo 1.25 T4056 ja T4201, klo 3.52 ja 3.56 T1061 ja P64, klo 6.05 T4203 ja H454, klo 7.43 T4052 ja H451, klo 8.30 T4094 ja P91, klo 10.45 ja 10.44 H54 ja T4093, klo 11.27 ja 11.28 H53 ja T4206, klo 16.56 H453 ja P68, klo 19.18 T4053 ja T4212, klo 20.17 ja 20.18 T4208 ja P55, klo 21.10 ja T4054 ja T4211, klo 22.06 ja 22.07. Merkityt ajat olivat lähtö- tai sivuutusaikoja. Nuo tavarajunat oli merkitty graafiseen aikatauluun, kaikki eivät välttämättä olleet vakinaisten junien luettelossa. Ylimääräiset, tai muut junat olivat oma lukunsa... Tuona AT 132:n aikaisena päivänä Hirsilän kautta kulki 23 pikajunaa, 8 henkilöjunaa ja 30 tavarajunaa. |
||||
|
03.12.2020 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaahas, taas ruotsinkieliset pelkäävät, että suomenkielisiä tulee lisää "pilaamaan" heidän idylliään...? Ei olisi ensimmäinen kerta. Siinä vaan saattaa mennä lapsi pesuveden mukana... |
||||
|
03.12.2020 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös armeija marssikaan vatsallaan...? Utelee ruununraakki, kuntoisuusluokkaa C2. | ||||
|
02.12.2020 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4132 oli myöhemmässä vaiheessa Tampereen vaunuja. | ||||
|
02.12.2020 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisiksi rakennettiin Tammerfors - Nikolaistad - radan pysäkkitalot alunperin. Töysässä oli ollut myös tavaramakasiini, sekä halkokatos vesitorneineen. | ||||
|
01.12.2020 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavastilan asematalo purettiin siinä 1984 vaiheilla. | ||||