206-55542 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.03.2021 19:19 Esa J. Rintamäki  
  Rasvamonttu? Ettei vaan olisikin kuonauskuoppa?
kuva 11.03.2021 17:48 Esa J. Rintamäki  
  Ohjaamossa istuvalla kaverilla "luu ulkona"! Mielenkiintoa herättää Knorrin esilämmittimen pönttö vantringilla. Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan tässä vanhimmassa Hv3-sarjassa Knorr-esilämmittimet korvattiin Friedmann-tuorehöyryimureilla vuosina 1952 - 54.

Hiukan kumma juttu, ilmeisesti tuorehöyryimureissa tapahtuva syöttöveden lämpeneminen riitti korvaamaan Knorr-pöntön poistamisen pumppuineen vai olko kyseessä varaosien puute? Tietääkseni saksalaiset (DDR-Reichsbahnia lukuunottamatta) askartelivat juuri Knorrin pöntöillä oman höyrykautensa loppuun saakka 1977, vaikkakin kokoluokka oli toinen kuin kuvassa näkyvällä...
kuva 11.03.2021 10:55 Esa J. Rintamäki  
  Cik 2393 vuodelta 1962 oli entinen CEi 2552 vuosimallia 1929. Vuonna 1977 vaunu hylättiin ja siitä tuli BG 040105. 1980 littera ja numero muutettiin: -> BT 01374. Vaunu oli Seinäjoella ja on jo romutettu.
kuva 11.03.2021 10:49 Esa J. Rintamäki  
  Cik 2391 vuodelta 1961 muutettiin CEi 2566 - vaunusta vuodelta 1930. Kahvilaosastossa oli 28 istumapaikkaa ja 1. luokassa 32 paikkaa. 2391 hylättiin 1977.
kuva 10.03.2021 11:48 Esa J. Rintamäki  
  BG 04898 vuodelta 1968 oli entinen Ek 1041 vuosimallia 1945. "Siviilissä" ollessaan siinä oli erikoinen lämmitysjärjestelmä: ilma-Webasto.
kuva 09.03.2021 03:26 Esa J. Rintamäki  
  Lapuan asematalo on Oulun rautatien IV luokan tyyppiä 1. Samoilla piirustuksilla rakennettiin Ylivieska, Oulainen, Liminka, Savon radalle Mäntyharju ja Tavastila (purettu). Rajantakainen Alhon asema oli myös tätä tyyppiä.
kuva 08.03.2021 21:07 Esa J. Rintamäki  
  Rahkola avattu liikenteelle 1.4.1947 lukien pysäkkinä km:llä 411+0, junakohtauspaikkana, Sk 7 km, Hpk 111 km. KL13/47-3.
Lennätinhuuto on: Rla.
Liikennöintitapana on H, eli täydellinen henkilöliikenne. KL4/49-6.
VR:n oman tavaran kuljetuksissa katsotaan, että seuraavilla, ainoastaan henkilöliikenteelle avatuilla pysäkeillä on seuraavat päällystöasemat: --- Rahkola: Koura.
Rla pysäkki alennetaan 1.11.1961 lukien Seinäjoen alaiseksi laiturivaihteeksi. Uusi liikennöintitapa on oleva Hrl. Sk, 7 km, Koa 9 km, Hpk 111 km. Samalla se määrätään valvontapaikaksi (junanlähetystekninen termi). KL40/61-6.
Rla asema muutetaan seisakkeeksi, tapa Hil, 23.5.1971 lukien. VT17/71-6.
Lakkautettu 28.5.1978 lukien. VT19/78.
kuva 08.03.2021 20:41 Esa J. Rintamäki  
  Koura avattu liikenteelle vaihteena henkilö- ja pikkutavaraliikenteelle 15.8.1886 lukien. Cirk. 30/2795, 7.8.1886.
Kouran laiturivaihteen lennätinhuuto on: Koa. Cirk. 49/3383, 11.11.1921.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Sahan raide, Koa 1 km, Tt, Kouran Saha Oy:tä varten.
Koa ylennetty pysäkistä V luokan asemaksi 1.5.1946 lukien. KL18/46-3.
Kouran V luokan asema muutetaan pysäkiksi 1.1.1953 lukien. KL57/52-4.
Koa pysäkillä lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1959 lukien. KL11/59-6.
Kouran linjaradioasema otetaan koekäyttöön. KL26/66-2.
Koa on RAP-järjestelmässä Seinäjoen satelliittipaikka VT2a/75.
Kouran uusi liikennöintitapa on oleva HTt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Uusi tapa: HilTt, päällystöasemana Alavus 28.5.1978 lukien. VT17 ja 21/78.
1.6.1979 lukien uusi päällystöasema on oleva Seinäjoki. VT24/79.
Kouran uusi liikennöintitapa on oleva Hil, T ratapiirin päällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 08.03.2021 20:19 Esa J. Rintamäki  
  Sydänmaa avattu yksityiselle telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välille 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Sydänmaan asemalle on pystytetty 1-siipinen semafori pohjoisen ja etelän tulosuunnille 450 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että molemmat Sm aseman semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Sydänmaan vedenottopaikalle, sen eteläpuolelle on asennettu AGA-vilkkuvalolla varustettu levysignaali 490 m päähän vesitornista. Kun rata on selvä, on signaalissa "vapaa kulku", päivällä levy radan suunnassa, yöllä valkoinen vilkkuvalo. Seis-asennossa on punainen levy päivällä ja yöllä punainen vilkkuvalo. Kun juna lähtee vedenottopaikalta, on signaalit taas asetettava "vapaa kulku"-asentoon. Signaali otetaan käyttöön 5.3.1917 (samana päivänä kuin Valkeajärven vedenottopaikalla). Cirk. 20/947, 16.2.1917.
Sydänmaan vedenottopaikan lakkauttamisen seurauksena on siellä käytössä oleva levysignaali poistettu tarpeettomana 7.9.1932 lukien. Täten kumotaan Cirk. 20/947 Sm vedenottopaikkaa koskeva osa. Cirk. 205/1369, 6.5.1933.
Sm asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.11.1959 lukien. KL43/59-6.
Sm uusi liikennöintitapa on oleva HrlTR 1.12.1969 lukien. Päällystöasemana on Niinimaa 12 km. Nii on samalla Sääskiniemen ja Kuorasjärven uusi päällystöasema. KL44/69-4.
Sydänmaan uusi päällystöasema on oleva Koura 7 km, 1.8.1970 lukien. VT29/70-4.
Sm on RAP-järjestelmässä,Seinäjoen satelliittipaikka. VT2a/75.
Sydänmaan uusi päällystöasema on oleva Alavus 22 km 15.3.1976 lukien. VT10/76-5.
Sm uusi tapa on oleva HrlTt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Linjaradiota on täydennetty rataosalla Hpk - Sk, asentamalla radiopuhelin Äht ja Sm junasuorittajille, kanavaryhmällä 1. VT46/78.
Uusi tapa: Hil, T ratapiirinpäällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88.
Sm uusi tapa, Hil 1.1.1990 lukien. VT43/89.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 08.03.2021 17:31 Esa J. Rintamäki  
  Teppo, viimeisen kerran P141 ajettiin porkkanalla lauantaina 1.6.1985.

Runko: Dm8 5012 - CEikv 5506 - Dm8 5011 + Dm9 5114 - CEiv 5603 - Dm9 5113 + Dm9 5111 - CEiv 5606 - Dm9 5112.

Seuraavana päivänä P141 oli Sr1 - vetoinen sininen juna.
kuva 08.03.2021 17:20 Esa J. Rintamäki  
  Käsityksesi on oikea. Lasken nimenomaan vuonna 1952 valmistuneen uusimman sarjan, jota oli juuri mainitut kahdeksan vaunua. Itse Di/Ci-sarja oli toki laajempi, siihen kuuluivat 1921 valmistunut entinen Di-sarja, (2301-2319) ja myöskin 1956 muutoksen kokeneet "aidot" Ci-vaunut. Alkuperäisiä numerosarjan 22XX vaunuja oli kaikkiaan 51 kpl, kun lanterniinivaunutkin lasketaan mukaan.

Hämmennettäänpä soppaa lisää: "aidoista" muutettiin Eim - retkeilyvaunuiksi 19 vaunua vuosina 1955 ja 1959.. Sitten oli vielä lanterniinivaunuja, jotka alunperin valmistuivat I & II luokan päivävaunuiksi, joista viisi jouduttiin 1940 antamaan itäystävälle. Loput jossain vaiheessa alennettiin II luokan vaunuiksi sarjaan Di. Nämä tosin jo hylättiin 1955 mennessä (niistä ei siis tullut 1956 luokkamuutoksen Ci-vaunuja).

Mainittakoonpa vielä vuoden 1915 valmistunut uusikorinen Ci - sarja. Nämä myös alennettiin Di:ksi ja ne saivat numeroikseen 2331 - 2335. Luokkamuutoksen myötä 1956 nämä II luokan vaunut saivat uuden sarjan Ci, numeroiden pysyessä ennallaan, niiden ollessa nyt 1. luokan vaunuja. Neljä näistä muutettiin Eim-retkeilyvaunuiksi.

Aikamoinen soppa lusikoitavaksi, eikö vain? Minun mielestäni ei oikeastaan mikään saa olla liian helppoa, vaikka laiskana lötjäkkeenä joskus olisinkin eri mieltä...?
kuva 08.03.2021 12:58 Esa J. Rintamäki  
  Vaunusta 2340 tuli BT 01334 vuonna 1972. Sittemmin se alennettiin sarjaan XT numerolla 01619.
kuva 08.03.2021 12:55 Esa J. Rintamäki  
  Rma henkilöliikenne loppui lättähattuliikenteen loppuessa, eli 29.5.1988.
kuva 08.03.2021 12:51 Esa J. Rintamäki  
  Työläislipuilla pääsi matkustamaan myös kiskobussikalustossa. Siis Dm7 ja EFiab palvelivat myös työläisvaunuina.

Kuvan olympiavuoden Ci-vaunut muutettiin 1970 - 1972 virkatarvevaunuiksi, siis alle parikymmentävuotiaina. 8 vaunusta kahdesta tuli BT ja lopuista BG. Näistä vaunuista neljästä muodostettiin johdonvetojuna 3.
kuva 08.03.2021 03:18 Esa J. Rintamäki  
  Jimi, vasenmanpuoleisin. Jossain vaiheessa junanlähettäjän konttori sijaitsi keskimmäisessä rakennuksessa. Ellen nyt ihan väärin muista, se oli alkujaan II ja III luokan ravintola. Vasemmanpuoleisimmassa säilyi lipunmyynti loppuun asti. Oikeanpuoleisimmassa taasen oli majatalo matkustawaisille eli yömaja.
kuva 07.03.2021 18:16 Esa J. Rintamäki  
  Hienoa, John. Kiitos tästä kuvasta!
Kuvasarja:
Valkoisia teräsrakenteisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja
 
 06.03.2021 22:27 Esa J. Rintamäki  
  Kuvat vaunulajista, joka on kadonnut aktiivipalveluksesta....
kuva 06.03.2021 22:20 Esa J. Rintamäki  
  Oikeanpuoleinen letku on jarruletku, vasemmalla taas höyrylämmitystä varten.
kuva 06.03.2021 22:11 Esa J. Rintamäki  
  Tällaista kalustoa on jossain määrin siirretty virkatarvevaunuiksi BG tai XG.
kuva 06.03.2021 13:47 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Ig - sarjan alkuperäinen sarjamerkki ollutkin Ggig? Kuka tietää ja kertoo?
kuva 05.03.2021 18:03 Esa J. Rintamäki  
  Markku hyvä, vastaus kysymykseesi siitä, että milloin kaasuvalaistuksen käyttö loppui henkilöliikenteessä löytyy Resiina - lehden n:o 2 / 1987 sivulta 43.

Martti Hellsténin artikkelissa "Puukoriset henkilövaunut" on kuva vaunusta Eis 22708, jonka yhteydessä olevassa kuvatekstissä lukee näin:

"Eis-vaunu 22708. Keskellä vaunua olevassa sairasosastossa oli kahdeksan istumapaikkaa. Tämän vaunun hylkäämisen aikoihin 1969 loppui kaasuvalaistuksen käyttö matkustajajunista. Kuva: Tapio Keränen."

Mainittakoon lisäksi, että vaunua 22708 EI muutettu virkatarvevaunuksi. Sen sisaruksia kylläkin. Lisätieto: 22708 hylättiin joulukuussa 1969 sarjansa viimeisenä liikenteessä olleena vaununa. Vaunuissa 22701 - 22703 oli sähkövalo, ja vaunuissa 22704 - 22710 Pintsch - korkeapainekaasuvalo. Paikkalukuna 86/8.
kuva 05.03.2021 13:11 Esa J. Rintamäki  
  Erkki, vielä kun muistetaan Stalinin käyneen patistelemassa sosialidemokraatteja tekemään nyt vihdoin sitä vallankumousta. Maltillinen enemmistö epäröi ja mainitsemasi Kuusinen ja Manner eivät epäröineet.

Ruotsikkoaatelisto on aina pitänyt suomikkorahvasta halpana, enkä usko asenteen juurikaan muuttuneen vielä nykyäänkään...
kuva 05.03.2021 13:04 Esa J. Rintamäki  
  22611 valmistui vuonna 1939 ja hylättiin 1984.
kuva 04.03.2021 20:28 Esa J. Rintamäki  
  Jukka, BG 040109:n perusvaunu on CEi 2613, valmistusvuosi on 1938. Virkatarvevaunuksi se muutettiin aivan 1970-luvun lopulla.

Kuvan vaunun aluskehyksen jäykistysansaat näyttävät vanhan malliselta. Telikään ei ole vaunusarjassa käytetty A8, mutta ei se telinvaihtokaan toisen tyyppiseksi suinkaan mahdottomuus ole.
kuva 03.03.2021 15:40 Esa J. Rintamäki  
  Keerran tekussa ollessani laskin omaksi huvikseni kiskojen lämpölaajenemista tyyliin: Seinäjoki - Oulu, 334 km, laskettuna 12 m kiskoilla. Lähtölämpötila +20 ast. Celsiusta, lämpö laskee 20 astetta, tulee siis nollakeli.

Sitten Oulun päästä alkaen työnnetään kiskonpäät yhteen, siis jatkosraot umpeen aina Seinäjoelle saakka. Tulos noin 400 metriä rautatietä junan kuljettavaksi ilman kiskoja. Ystäväni hämmästelivät tätä tulosta.

Vaihteita ja raideristeyksiä ei otettu huomioon (vaikka niitäkin tuolla rataosalla riitti!).
kuva 03.03.2021 04:19 Esa J. Rintamäki  
  Sodan ajan sairasjunissa oli sairaanhoitohenkilökunnan majoituksena "Olympia"-vaunuja Cm numerosarjasta 2171 - 2173 (siis oletettavasti), ja Em numerosarjasta 2743 - 2749 (samoin oletettavasti). Em-vaunuja käytettiin miehistöarvoisten henkilöiden, lähinnä sotilaiden ja myöskin rautatieläisten majoitukseen.

Näiden mainittujen vaunujen valmistusvuosi oli 1940. Vanhempiakin vaunuja oli ollut sairasjunissa. Esimerkkinä Ei-vaunut, joissa kuljetettiin myös istuvia potilaita paaripotilaiden lisäksi. Näihin ne sopivat hyvin alaslaskettavien ikkunoiden takia.
kuva 02.03.2021 11:46 Esa J. Rintamäki  
  2454 valmistui vuonna 1940 (olympiavaunuksi?). Hylättiin 1972.
kuva 02.03.2021 11:45 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu 2455 oli valmistunut vuonna 1940. Paikkalukuna 10/15. Vuonna 1970 siitä tuli XCEm 02455. Hylkäys koitti vuonna 1978.

2473 valmistui vuonna 1956. Senkin paikkaluku oli 10/15. Tässä vaunussa myös oli parranajokosketin. Poistettiin liikentteestä vuonna 1981, 1982 siitä tuli BG 040156 Johdonvetojuna 7:ää varten.
kuva 02.03.2021 11:39 Esa J. Rintamäki  
  CEm 2456 valmistui vuonna 1952, sarjansa 21 180 mm pitkien makuuvaunujen ensimmäisenä. Siinä oli mm. parranajokosketin 220 V sähköpartakoneita varten. Lievää ylellisyyttä siis!

Vuonna 1981 se muutettiin vaunuksi BG 040155 Johdonvetojuna 7:ää varten.
kuva 02.03.2021 11:34 Esa J. Rintamäki  
  Tämä vaunu, 2485, oli viimeinen valmistunut CEm. Valmistusvuosi oli 1957 ja vuonna 1981 siitä tuli BT 01165.

Mainittakoon, että tässä vaunussa, makuuvaunuaikoinaan oli kuuma pesuvesi.
kuva 01.03.2021 16:55 Esa J. Rintamäki  
  Kurt, miten minä muistan, että muinoin radan päälysrakenteen (Oberbau) soratukikerrosta kutsuttiin joskus ballastiksi...?

Varmaa on, että purjealusten painolastina ollutta kivilastia on kutsuttu myös ballastiksi, murteellisesti paarlastiksi.
kuva 01.03.2021 16:49 Esa J. Rintamäki  
  Vauxhall Cresta oli Veloxin ylellisempi versio.
kuva 28.02.2021 15:51 Esa J. Rintamäki  
  Selvitin tuon farmariauton tyypin. Takaovien ikkunoiden muoto oli hämännyt minua, sillä tuon muotoiset ikkunat olivat olleet Hillman Super Minxissä, Singer Voguessa ja Humber Sceptressä. Näissä ei kuitenkaan ollut Ameriikan ihmeellistä panoraamatuulilasia.Totta on, että 1960 Hillman Minx oli pienempi ja pyöreämuotoisempi auto.

Lopputulemanani on, että tuo farkku on Vauxhall PA Velox, jota valmistettiin vuosina 1957 - 62. Siinä oli kuusisylinterinen moottori ja se oli tarkoitettu kuusisylinterisen Ford Zephyrin kilpailijaksi, kuin myös Austinin Westminster-mallille. Mainittakoon, että tuota Vauxhallin farmarimallia valmisti Friary Basingstokessa.

Anteeksi äkkinäisyyteni.
kuva 28.02.2021 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Korostan, että olen tutkinut nimenomaan Pohjanmaan ratoja, siis Vaasan ja Oulun ratoja. Lähteenäni olen käyttänyt Rh:n kirjastosta löytyneitä kiertokirjekokoelmia ja VR:n käskylehtiä ja Virallisia tiedotuksia.

On myös selvästi havaittavissa, kuinka cirkuläärien julkaiseminen ja kiertoon laitto hiljeni 1930-luvulle tultaessa. Käskylehtiä alkoi ilmestyä pian sotien jälkeen (tarve oli oikeastaan huutava). Liikennepaikkojen välimatkat - julkaisut eri vuosilta olivat lisäyksineen hyvänä apuna, samoin Epäitsenäiset liikennepaikat - kirjat. "Tarpeellisen" sosiaalipornoannoksenkin sai varhaisista Käskylehdistä, joissa julkaistiin kelvottomien ja rautateiltä erotettujen (konnuutta harrastaneiden) alokkaiden nimiä!

Nämä olkoon lievänä lähtökohtana hänelle, joka haluaa tutkia vastaavasti muita rataosia. Laiskana lötjäkkeenä EN harrastanut pölyn nieleksimistä valtionarkistossa (- köh - !).
kuva 28.02.2021 01:25 Esa J. Rintamäki  
  Sääskiniemi avattu liikenteelle 1.5.1932 seisakkeena, tapa Hil visseille junille, Sm 5 km, Alw 17 km.
Sääskiniemi, uusi liikennöintitapa on oleva HrlT 1.1.1934 lukien. Epäitsenäiset liikennepaikat 1930 - julkaisu, lisäys 11, 11.11.1931.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Sääskiniemi, laiturivaihde, HrlT, Sm 5 km, Sk 28 km, Hpk 90 km.
Ssk avataan R-liikenteelle 1.1.1948 lukien. KL56/47-13. R - merkintä tarkoittaa, että rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla. Rahdin maksajaa ei tällöin tarvinnut osoittaa maksamaan päällystöasemalle. Ssk pstöasema: Sydänmaa.
Liikennepaikkojen välimatkat 1954 - julkaisussa nimi oli Sääksniemi, joka oli PAINOVIRHE.
Sydänmaan aseman alainen Sääskiniemen laiturivaihde alennetaan 1.11.1963 lukien saman aseman alaiseksi seisakevaihteeksi, tapa: HilTt. KL43/63-4.
Ssk tapamerkintään lisätään TpA. Tapa on siis oleva HilTtTpA. KL13/65-4.
Sääskiniemen seisakevaihde alennetaan Sydänmaan aseman alaiseksi seisakkeeksi 1.6.1967 lukien. Tapa: HilTpA, Sm 5 km, Nii 7 km, Sk 28 km, Hpk 90 km. KL18/67-8.
Sääskiniemen uusi päällystöasema on Niinimaan aseman alentamisen johdosta Koura 12 km. Voimassa 1.8.1970 lukien. VT29/70-4.
Uusi tapa on 1.10.1976 lukien oleva HilTt (Tp poistettu). VT39/76.
Sääskiniemi lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 28.02.2021 01:01 Esa J. Rintamäki  
  Niinimaa afstigningsplattform (Alavus 10 km, Sydänmaa 11 km) avataan tänään matkustaja- ja tavaraliikenteelle täysin vaunulastein. Cirk. 21/5424, 14.7.1896.
Niinimaa laskettava olevaksi Alavudelta 10 km ja Sydänmaalta 12 km. Cirk. 2/44, 8.1.1898.
Niinimaan liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva HrlT 2.8.1928 lukien. Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 8. (Ollut henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä ja täydellinen tavaraliikenne.)
Liikennepaikkojen välimatkat 1954 - julkaisu: Niinimaa, pysäkki, täydellinen henkilö- ja tavaraliikenne.
Niinimaan merkinnät muutettu: HrlT, päällystöasemana Alavus 10 km. Voimassa 1.8.1970 lukien. VT29/70-4.
Nii, uusi tapa on oleva HilTt 1.6.1974 lukien. VT18/74-3.
Niinimaa, tapa muutettu: Hil T ratapiirin päällikön luvalla 27.5.1988 lukien. VT19/88.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 28.02.2021 00:40 Esa J. Rintamäki  
  Avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883 nimellä ALAVO.

Nimi muutettu: ALAVUS 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Alavuden asemalle on asennettu 1-siipiset semaforit etelän tulosuunnalle 468 m päähän ja pohjoisen tulosuunnalle 495 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että molemmat Alavuden semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Alavuden aseman lennätinhuuto on oleva Alw. Cirk. 19/1439, 28.4.1927.
Alw aseman alaisena avataan liikenteelle Osuusliikkeen raide, täysin vaunukuormin, Alw 1 km. KL35/54-3.
Alw asema korotetaan IV luokasta III luokan asemaksi 1.6.1956 lukien. KL21/56-4.
Alavuden asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2.
Alw aseman alainen soraraide on purettu, joten se poistetaan Liikennepaikkojen välimatkat - julkaisusta. KL39/57-1.
Alavuden aseman alainen Sahan raiteen tariffikilometri on 1.12.1958 lukien oleva 1 entisen 2 sijasta. KL48/58-5.
Alw linjaradion tukiasema otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL2/65-1.
Alavuden uusi nimilyhenne Alv, otetaan käyttöön 30.5.1965 lukien. KL15/65-5.
Alavus on oleva Seinäjoen satelliittipaikka RAP-järjestelmässä. VT2a/75.
Alavuden nimen ruotsinnos (Alavo) on poistettu 15.3.1983 lukien. VT9/83.
Alv uusi liik.tapa on oleva 1.10.1976 lukien HTt. VT39/76.

PYNTÄR:

Pyntär avattu vaihteena yleiselle liikenteelle tänään täysin vaunulastein Alavuden alaisena, Alavus 7 km, Sydänmaa 15 km. Cirk. 49/7047, 1.7.1902.
Nimi on oleva PYNTTÄRI. Cirk. 5/640, 15.1.1909.
Rautatiehallituksen määräyksestä on Pynttärin vaihde heti suljettava kaikelta liikenteeltä. Cirk. 10/749, 8.3.1912.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu: vaihde, liik.tapa TtTp.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 9, seisakeluettelossa mainittu Pynttäri 12.10.1932 lukien.
Pynttäri mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1936-julkaisussa 1.10.1936 lukien seisakkeena ja vaihteena, tapa HilTt , "Bränntorvkonsortiet i Vasa - toiminimeä varten. Pikkutavaraliikennettä Vaasasta, Tampereelta, Alavudelta ja Helsingistä samaa toiminimeä varten."
Pynttäri muutettu vaihteeksi 1.6.1948 lukien. (Oli seisakevaihde.) KL29/48-2.
Pynttärin vaihde avattu liikenteelle 4.5.1951 lukien, tapa Tt, päällystöasemana Alavus 7 km, Sm 15 km. "Bränntorvkonsortiet i Vasa -toiminimeä varten. Tp Vaasasta, Tampereelta, Alavudelta ja Helsingistä samaa toiminimeä varten." KL24/51-4.
Pynttärin vaihde: poistettu "Bränntorvkonsortiet i Vasa ---" 15.1.1958 lukien. KL3/58-6.
Alw aseman alainen Pynttärin vaihde on purettu sivuraiteineen. Lkoj. Lt 2701 23.11.1962. KL48/62-4.

Pynttäri sijaitsi aikataulun 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan km:llä 380 + 747.
kuva 27.02.2021 17:14 Esa J. Rintamäki  
  Vlp veturitalli valmistui muistaakseni 1932. Sinne oli raideyhteys sataman raiteelta, eikä siinä ollut kääntöpöytää. Talli itse oli kolmipaikkainen ja siellä majaili Mäntän motti, eli puukorinen moottorivaunu. Mottiliikenteen päätyttyä se muutettiin linja-autotalliksi. Viimeksi siellä säilytti autojaan Liikenne Mäkelä.
kuva 27.02.2021 17:00 Esa J. Rintamäki  
  Tuuri vexel avattu tänään matkustaja- ja tavaraliikenteelle (Töysä 10 km, Alavo 7 km). Cirk. 14/4158, 5.6.1896.
Tuuri (Tuu) asema avataan yleiselle liikenteelle 1.1.1909 lukien. Cirk. 86/17299, 24.11.1908.
Tuurin asema avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa ja Keisarikunnassa 1.11.1909 lukien. Cirk. 86/12997, 1.10.1909.
Tuurin asemalle on asennettu 1-siipiset semaforit pohjoisen tulosuunnalle 445 m päähän ja etelän tulosuunnalle 450 m päähän tulovaihteista. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että Tuurin molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Tuurin asema on korotettu V luokasta IV luokkaan 1.5.1946 lukien. KL18/46-3.
Tuu asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1962 lukien. KL12/62-4.
Tuurin liikennöintitapa on muutettu, uusi tapa on oleva HrlTR 1.6.1969 lukien. Päälystöasemana on Alavus, 7 km. KL20/69-7.
Tuuri on ilmoitettu olevan Seinäjoen satelliittipaikka RAP-järjestelmässä. VT2a/75.
Liikennöintitavan muutos Tuurissa 1.10.1976 lukien, uusi tapa: HrlTt. VT39/76.
Uusi liik.tapa, Tuuri: HilT 27.9.1987 lukien. VT36/87.
Jälleen liik.tavan muutos, Tuuri: Hil, T amk:n luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/90.
kuva 27.02.2021 16:34 Esa J. Rintamäki  
  Töysä on avattu telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välille 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Töysä on alennettu vaihteeksi, Tuurin aseman alaisuuteen, 1.5.1909 lukien. Cirk. 48/5188, 4.5.1909.
Töysän asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.11.1909 lukien. Cirk. 86/12997, 1.10.1909. (Tuurissa se aloitettiin samana päivänä.)
Koskan Töysän laituria ja vaihdetta tullaan ensi toukokuun 1. päivänä voimaan astuvan aikataulun mukaan liikennöimään myös ohikulkupaikkoina, on rautatiehallitus määrännyt, että puheena olevilla paikoilla, joita pidetään asemien veroisena, saa järjestää junakohtauksia. Lennätinhuuto on --- Töysä: Tö. (Muut olivat Siitama ja Hirsilä.) Cirk. 39/1566, 25.4.1916.
Töysään on asennettu 1-siipiset semaforit, pohjoisen suunnalle 447 m päähän ja etelän suunnalle 451 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Tö vaihdetta on 1.4.1919 lukien liikennöitävä pysäkkinä. Tällöin tulee välimatkataulukkoon merkitä Töysän kohdalle tähti (*). Liikennöintitapan on siis HT. Cirk. 17/928, 28.2.1919.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on Rh päättänyt, että Töysän vaihteen eteläinen semafori pidetään edelleen käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. (Vaihteen? Eikö cirkuläärin kirjoittaja tiennyt, että Töysä oli ylennetty pysäkiksi?)
Seuraava puusemafori on poistettu: Tö pysäkin Ähtärin puoleinen. Täten on cirkulääri 43/1642 4.4.1919 peruttu Tö kohdalla. Cirk. 8/945, 1.3.1928.
Töysän liik.tapa on muutettu, uusi tapa on oleva HrlTR, päällystöasemana on Ähtäri, 11 km, 1.6.1969 lukien. KL20/69-7.
Töysän asema alennetaan vaihteeksi, tapa HilTtTp, 28.5.1972 lukien. VT19/72-4.
Töysän uusi päällystöasema on oleva Alavus, 17 km, 15.3.1976 lukien. VT10/76-5.
Tö liik.tapa muutettu, uusi on oleva HilTt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Tö liik.tapa muutettu edelleen: Hil, T aluemyyntikeskuksen luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/89.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 27.02.2021 15:59 Esa J. Rintamäki  
  Lisää tietoa Ähtäristä:

Linjaradiota on täydennetty rataosalla Haapamäki - Seinäjoki asentamalla radiopuhelin Ähtärin ja Sydänmaan junasuorittajille kanavaryhmällä 1. VT46/78.
kuva 27.02.2021 15:48 Esa J. Rintamäki  
  Inha avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883, eli rataosaa käyttöön otettaessa, nimellä ETSERI.

Etseri avattu lennätinliikenteelle ulkomaille 1.2.1895 lukien. Cirk. 5/473, 26.1.1895.
Etseri avattu lennätinyhteyteen keisarikuntaan 1.6.1896 lukien. Cirk. 10/2890, 30.4.1896.
Etserin nimi muutetaan, uusi nimi on oleva INHA 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Keisarillinen senaatti on Rautatiehallituksen esityksestä muuttanut Inhan aseman luokitusta V luokasta IV luokkaan 29.8.1916 lukien. Cirk. 87/3482, 8.9.1916.
Inhan asemalle, 300 metrin päähän pohjoisen ja etelän tulovaihteista on asennettu 1-siipiset semaforit. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on Rh päättänyt, että In molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: In satamaraiteet, In 1 km, Tt. In sorakuopan raiteet, In 1 km, Tt.
Inhan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2.
Inhan vaunuvaaka poistettu käytöstä. KL21/65-7.
In, liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva 1.8.1969 lukien: HrlTR, päällystöasemana on Ähtäri, 4 km. KL28/69-3.
Inhan asema on alennettu vaihteeksi 28.5.1972 lukien. Uusi tapa on HilTtTp. VT19/72-4.
Uusi tapa Inhassa on oleva HilTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. (= pikkutavaravaliikenne poistettu.)
Inha, tapa muutettu, on oleva Hil, Tavaraliikennettä aluemyyntikeskuksen luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/89.
Henkilöliikenne lakkautettu Inhasta 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 27.02.2021 15:19 Esa J. Rintamäki  
  Hannu, hyvin mielenkiintoista! Siitä se sitten alkaa...! Ihan kuin olisi Jumala, joka loi koko maailman, ja näki että se on hyvä.
kuva 27.02.2021 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Ylhäisöäkin näkyy olevan kulkeella, kahdella kalliin luokan autolla. Tuo oranssi-valkoinen auto, onko se Hillman Minx-farmari eli Estate Car?
kuva 27.02.2021 00:55 Esa J. Rintamäki  
  Ollut hellepäivä, kun kattoluukut on kaikki ruuvattu auki.
kuva 27.02.2021 00:48 Esa J. Rintamäki  
  Höyryturbiinivetureissa kun oli kaksi siivikkoa kammioineen, kumpaakin ajosuuntaa varten, niin toiseen suuntaan ajettaessa piti toisen siivikon pyöriä tyhjössä. Syynä oli se, että tyhjänä pyörivä siivikko aiheutti ilman pyörteilyä kammiossa ja ilman sisäisen kitkan takia tämä ilma sitten lämpeni. Riittävä lämpeneminen saattoi aiheuttaa turbiinisiivikoissa rakenteen sisäisen lujuuden heikentymistä, mikä taas oli suurena haittana.

Tyhjöpumput kuluttivat tietenkin sitä kallisarvoista höyryä, ja niiden piti toimia koko ajan.

Esimerkiksi kummastakin saksalaisesta turbiiniveturista (sarja T18.10) sanottiin, että ne olivat ensin kolme päivää ajossa ja sitten kolme kuukautta konepajalla. Minkähänlaisia kokemuksia olisikaan saatu sarjasta T09, joka vaurioitui lentopommituksessa 1944 siinä määrin, ettei sitä enää kunnostettu?
kuva 26.02.2021 20:40 Esa J. Rintamäki  
  Mitä tulee saksalaiseen kondenssitenderiveturisarjaan BR52Kon, niin se oli 1 000 - 1 200 km toimintasäteellä eli noin seitsenkertainen verrattuna normaaliin 52:een. Tosin lauhdutustendereitä 52:lla oli kahta mallia: viisi- ja neliakselinen.

Näissä poistohöyry lauhtui 90-asteiseksi vedeksi. Tämä vesi oli korkealuokkaista: se oli kovuudeltaan sopivaa ja valmiiksi riittävän lämmintä syötettäväksi kattilaan. (Injektoreita näin kuumalla vedellä ei voinut käyttää, vaan niissä oli turbo-syöttövesipumput.) Lisänä käytettiin 4 - 8 prosenttia tuoretta vettä vuotojen ja haihtumisten aiheuttamien menetysten kompensoimiseksi.

Kuten kuvasta näkyy, niin mitkään maailman kääntöpöydät eivät riittäneet lauhdutustenderivetureille.
kuva 26.02.2021 20:10 Esa J. Rintamäki  
  Nurkkakomerossa ollut paikka nestekaasupulloille.
kuva 26.02.2021 16:06 Esa J. Rintamäki  
  Vaunussa 2052 oli ollut loisteputkivalaistus.
kuva 26.02.2021 09:57 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä.
kuva 26.02.2021 09:10 Esa J. Rintamäki  
  Ettei telimalli olisikin Arch-Bar? Erittäin mielenkiintoinen kuva!
<<   >>