Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2020 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavastilan asematalo purettiin siinä 1984 vaiheilla. | ||||
|
01.12.2020 11:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti hiljaisen oloista....? | ||||
|
01.12.2020 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saisivat laittaa maalisutin heilumaan...! | ||||
|
29.11.2020 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tillotson - kaasutintehdas on toiminut vuodesta 1914 lähtien, Toledossa Ohiossa. | ||||
|
28.11.2020 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmeisesti kuvassa on tilanne ennen varsinaista sisustusmuutosta, toisin sanoen numero ja littera muutettu vastikään. | ||||
|
28.11.2020 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2638 valmistui vuonna 1941, se rakennettiin käyttäen perustana CEm 2443 - makuuvaunua. 2443 taas oli vuodelta 1928. 2638:n sisustus oli uusitttu ja 2. luokassa putkikalustus. Muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01364 vuonna 1978. BT:tä näki mm. Karjaalla. | ||||
|
|
27.11.2020 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lopputulema suomalaisesta "taitavasta" yritysten johtamisesta on se, että yritys on myyty ulkomaille/lakkautettu. Ja taas päästään syyttämään ammattiyhdistysliikettä ja kiskuriverotusta, vaikka hyvin tiedetään että pääsyyllinen on johdossa! | ||||
|
|
26.11.2020 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, ihmekös tuo! Siis Cristopher Taxellin huseeraaminen. Hän on suomenruotsalainen, pitkäaikainen RKP:n satraappi, eli bättre folk! Ja Volvo kylmästi lopetti Wiiman autokoritehtaan ja siirsi toiminnan Puolaan! Wiima minun käsitykseni mukaan oli kunnossa, ei vain suomalainen työ mahtunut Volvon pirtaan. | ||||
|
26.11.2020 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otettu käyttöön vaihteena 1920-luvun lopulla nimellä Koivionsuo. Lyhennykseksi vahvistettu Kvo, kirjeessä Lt 1557/128 10.1.1928. (--- tulee käytäntöön liikekannalle panon sattuessa.) Ylennetty laiturivaihteeksi 15.5.1929, liikennöintitapa HTt, eli täydellinen henkilöliikenne, tavaraliikenne täysin vaunukuormin. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-luettelo, lisäys 10, 15.5.1929). Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 1: liikennöintitapa oleva HrlTtTp 10.3.1937 alkaen. Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin ja avattu pikkutavaraliikenteelle, yksittäisen lähetyksen paino enintään 100 kg. Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu, korjauslehti 3: Koivio on pysäkki, tapa HT, eli täydellinen henkilö- ja tavaraliikenne 10.3.1944 alkaen. Lennätinhuuto: Kwo. Linjaradio otettu käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Kwo asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL 10/63 - 5. Kvo pysäkki alennetaan Lylyn alaiseksi laiturivaihteeksi 1.9.1964 alkaen. Tapamerkintä on oleva HrlTR. (R= rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla.) Kvo laiturivaihde muutetaan Vlp aseman alaiseksi. 1.6.1966 alkaen. KL 19/66 - 2.. Koivion asema alennetaan seisakkeeksi, tapa Hil (=henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä) 23.5.1971 alkaen. VT17/71 - 6. Lakkautettu 3.6.1984 alkaen. VT 14/84. |
||||
|
26.11.2020 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevyt Osasto 8:n hyökkäyksen 5.3.1940 aamulla Äyräpään kirkonmäelle sanottiin olevan kuin ratsuväen hyökkäys, mutta ilman hevosia. | ||||
|
26.11.2020 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautatiehallitus on keisarillisen senaatin suosituksesta päättänyt muuttaa Filppulan aseman nimen Wilppulaksi (lennätinhuuto Wp). Muutos astuu voimaan 1.5.1897 alkaen." [Cirkulär 15/1571, 6.3.1897] "Uusittu nimilyhenne otetaan käyttöön (w-kirjain jää pois) 30.5.1965." Vilppula = Vlp. [KL 15/65 - 5]. |
||||
|
|
26.11.2020 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan vaihtokonduktööri kertoi minulle 1979, että Vilppulan lennätinhuuto Wp muutettiin Vlp:ksi 1965. Uusi huuto olisi olliut Vp, mutta kun se tarkoitti varastopiiriä, niin käyttöön tuli Vlp. | ||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sympaattinen kuvasarja sympaattisesta liikennepaikasta! Kivaa! | ||||
|
25.11.2020 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makuuvaunu Em 2724, valmistunut 1920 oli 36-paikkainen. Se hylättiin 1959. Viimeisessä vaiheessaan sillä oli ollut sähkövalaistus ja Pintschin höyrylämmitys. Huomatkaa tuon vaunun alas laskettavat ikkunat. Vaunu 2724 oli lyhyttä mallia, pituus puskimineen 18 680 mm. |
||||
|
24.11.2020 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, talonpoikaismarssista puheen ollen, osa porukasta tuli siksi kaukaa, että tilausjunissa oli makuuvaunut. Esimerkiksi Vihtori Kosola itse tepasteli Töölön ratapihan sotilaslaiturilla. Voidaan siis olettaa, että osaa junista ei ohjattu suinkaan Hki pääaseman raiteille. Aika paljon marssijoita tuli myös autoilla. |
||||
|
23.11.2020 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ymmärtääköhän yksikään viheriäänen, että tuossa päästössä iso osa on vesihöyryä? | ||||
|
22.11.2020 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosse se Müllerin paineentasausmäntäluisti nyt sitten on. | ||||
|
22.11.2020 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaakko, ei Suomen Autokoriteollisuus, vaan Suomen Autoteollisuus. Toisin sanoen firma, joka valmisti Sisu-autoja. Autokoriteollisuus meni konkkaan 1952; se oli aiemmin ollut Virtasen koritehdas. Toimintaa sitten yritti jatkaa Umberto Casagrande firmallaan Linjakori, mutta sekään ei oikein onnistunut. Tästä sittemmin kehittyi Wiima. (Tiedot kirjasta Jari Kurkinen: Suomen Autokoriteollisuuden historia.) |
||||
|
20.11.2020 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21915 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2326 vuosimallia 1956. Sitä ennen se oli Ci 2241 vuodelta 1922. Eim hylättiin 1980. Ci-vaununa 2326 ollessaan siinä ilmoitettiin olevan Pintsch - höyrylämmitys, sähkövalaistus ja 42 istumapaikkaa. |
||||
|
20.11.2020 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni VR:n historiikissa 1937 - 1962 kerrotaan konduktöörittömien tavarajunien käytöstä jo toisen maailmansodan aikana. Käytäntöä jatkettiin edelleen 1950-luvullakin ja tällaisista junista käytettiin nimitystä "aavejuna". Jokunen onnettomuus aiheutti kiivastakin keskustelua lehdistössä, koskien juuri aavejunia. Asiaa selvittää omalta kannaltaan konduktööri Johannes Mälkönen kirjassaan "Viimeisellä rajalla". Mälkönen muuten oli Kuurilan onnettomuuden toisen osapuolen, Tornion pikajunan P64 johtava konduktööri. Suosittelen kirjaa! Katsastakaapa sivustoa "Antikvaari.fi" edes pilan päiten. |
||||
|
|
20.11.2020 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen lyhin sorajuna...? | ||||
|
19.11.2020 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä kuva tutusta asemasta. Inehmoisia vain toki saisi olla enemmänkin, mutta kauppakamarinulikoiden mielestä he vain toisivat hiekkaa vaunujen lattialle... | ||||
|
19.11.2020 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa päädyssä olevien emalinumeroiden sijoitus päätyikkunoiden yläpuolelle. Vinot eteiset mahdollistivat ainoastaan (enintään) nelinumeroisten päätynumeroiden sijoittamisen ovisyvennykseen. Eikä tapaa harrastettu ihan kaikissa puukorisissa virkavaunuissa. |
||||
|
19.11.2020 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aapo, tuona päivänä ajettiin junapari V10806/V10807, jolloin Dv12 2564 nouti Porvoosta EFi 22378:n Hyvinkäälle remonttiin Waltteri-junaa varten. Kuvat on näpännyt Jorma Toivonen 16.11.2010. Valitettavasti en hallitse keinoa löytää nimenomaisen kuvan järjestysnumeroa. |
||||
|
19.11.2020 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen nähnyt Turun konepajalla piirustuksen uudemmista kalkkivaunukolmioista, että kyllä piirustus oli olemassa (lieneekö enää?). Sen mukaan kolmion kateettien pituus oli 700 mm. Olen tämän maininnut jo jossain aiemmassa kommentissani. |
||||
|
19.11.2020 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21919 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2335 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2231 vuodelta 1915. Ci 2231 oli jossain vaiheessa alennettu II luokan vaunuksi litteralle Di, jolloin numeromuutos 2335:ksikin tehtiin. Valitettavasti en ollut löytänyt tietoa siitä, milloin "luokanalennus" tehtiin. Kuitenkin, II luokan vaunut sitten taas ylenivät 1. luokan vaunuiksi suuressa "luokkataistelussa" kesäkuussa 1956. |
||||
|
19.11.2020 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, seuraavat Eim-vaunujen aluskenykset muutettiin Oe-vaunuiksi: (muutostyöt tehty siinä vuoden 1970 tienoilla) Oe 71'916 ex Eim 21907 m/1955, ex Ci 2243 m/1932, Oe 71'928 vuodelta 1970 ex Eim 21902 m/1955 ex Ci 2246 m/1932, Oe 71'966 vuodelta 1970 ex Eim 21904 m/1955 ex Ci 2250 m/1932 ja Oe 71'968 vuodelta 1970 ex Eim 21901 m/1955 ex Ci 2245 m/1932. Sekä Gfot-autojenkuljetusvaunujen kuormausvaunut: (muutostyöt tehty noin vuonna 1975) XOe 070003 ex Eim 21910, XOe 070004 ex Eim 21905, XOe 070005 ex Eim 21906 ja XOe 070007 ex Eim 21909. Minkiön majoitusvaunukorit on 21915 ja 21917. |
||||
|
Kuvasarja: Lepo- ja retkeilyvaunu Eim |
18.11.2020 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, tein yhden havainnon Vilppulassa 1977, jolloin sunnuntaijunassa P98 oli istumavaunujen jatkeeksi liitetty yksi Eim. Taisi olla tilausvaununa. P98 kulki Pieksämäeltä Haapamäen kautta Helsinkiin, kunnes Jämsän oikoradan valmistuttua kulku muutettiin sille. P98:ssa ei ollut 1. luokkaa, ainoastaan 2. luokan vaunuja. Sittemmin Tampereella näin pari Eim:ää seisomassa lähellä Oe-vaunujen lastauslaituria. Toinen muistaakseni oli 21917. Laituri sijaitsi asematalon eteläpuolella. |
||||
|
18.11.2020 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21913, m/1959, ex 42-paikkainen Ci 2324 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2238 mallia 1922. Alkuperäinen 2324 (Di-sarjaa), jossa oli ollut 56 paikkaa, lanterniinikatto ja pituus 18 680 mm, luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Huomatkaa tuuletusikkunoiden ylänurkkien muoto: ovat alkuperäistä mallia, tiämmä. |
||||
|
18.11.2020 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, kiitos Tapsa! Huomatkaa akustokotelojärjestelmä, päätyikkunat ja erilaiset käsijohteet oven vieressä. Tuo ylimenosuojussysteemi tuli puuvaunuihin siiloin kun ensimmäiset teräsvaunut (Tku knp-kielellä "Esslinkerit") tulivat käyttöön 1961. Saksalaiset kutsuvat systeemiä nimellä Gummiwülst-Übergang. |
||||
|
18.11.2020 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21916 vuodelta 1959, ex Ci 2332 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2227 vuodelta 1915. Hylätty 1978. Vaunu oli jossain vaiheessa alennettu Di-sarjaan II luokan vaunuksi, jolloin numeroksi oli muutettu 2332, siis jo ennen vuotta 1956. Mitä siihen korimallivaihteluun tulee, niin ensimmäinen sarja, Ci n:ot 2226 - 2231, valmistunut vuonna 1915 oli paikkaluvulla 12/24. Seuraava sarja, samoin litteralla Ci valmistettiin vuonna 1922 (n:ot 2232 - 2241), oli paikkaluvultaan 8/30. Viimeinen Ci-hyttivaunusarja, n:ot 2242 - 2251 taasen oli paikkaluvultaan 8/33. Nämä paikat oli siis I / II luokan päiväosastoja. Toistan, tässä mainitut vaunut olivat hyttivaunuja. Lämmitys oli kahdessa ensimmäisessä sarjassa Laycock-höyrylämmitys ja valaistuksena Pintsch-painekaasuvalo. Viimeisessä sarjassa lämmityslaitoksena vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä. Vaunuissa 2242 - 2247 oli ollut keskusjunasähkövalaistus. Lopuissa (2248 - 2251) oli sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä. Mainittakoon, että vaunu 2229 hylättiin 1920, vaunu 2232 poistui 1952, samoin vaunu 2235. 2234 poistettiin sodan aikana 1942. 1949 hylkäyksen koki 2237. Ja sitten vaunua 2240 käytettiin vaunun DEi 2635 rakentamiseen vuonna 1942. |
||||
|
18.11.2020 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21912 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2323 vuosimallia 1956. Alunperin vaunu valmistui Ci-vaunuksi n:o 2236 vuonna 1922. Se muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01373 vuonna 1980. Tapio, kuvausvuosi 1979 on siten aivan täysin mahdollinen. Sittemmin vaunulle kunnon laskettua annettiin uusi littera ja numero XT 01701. |
||||
|
18.11.2020 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21911 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2322 vuodelta 1956. Vaunu vallmistui sarjan Ci numerolla 2233 vuonna 1922. Muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01368 vuonna 1979. Vaunu sai vuonna 1988 uuden litteran XT, säilyttäen kuitenkin numeronsa. Numero 2322 oli tässä toisen kerran käytössä. Alkuperäinen 2322 oli ollut 56-paikkainen lanterniinivaunu, lyhyempää mallia (18 680 mm). |
||||
|
17.11.2020 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junakeulabussi oli Kalifornian hippien suurin suosikki kulkuneuvoksi aikoinaan 1960-luvulla. Siinä oli sama kone kuin kuplassa. Eräs työkaveri kertoi aikanaan kolaroineensa junakeulalla ja särkeneensä itseään siksi pahasti, että sen jälkeen kiersi kaikki pakut kaukaa. Pakujen korithan tunnetusti vielä 1990-luvulla olivat pelkkiä sääsuojia, vaikkakin jenkkipakut olivat vain "hiukan" tukevampia. Itselläni on ollut Lite-Ace m/1990 ja olen ajanut myös Transitilla, Mersun 508:lla ja Hiacella sekä työpaikan LT-volkkarilla. |
||||
|
|
17.11.2020 12:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla Volkkarin junakeulabussi! Hkda...? |
||||
|
16.11.2020 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Nilkansärkijä"-vaihteenasetin kuvassa myös. | ||||
|
16.11.2020 15:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen vaihteenasetin kuvaa zoomattaessa. Tarkennukseksi voisi laittaa aikatietoon huhtikuun...? | ||||
|
16.11.2020 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muotoilujipon ansiosta saanut hiukan äkäisen oloisen ilmeen...? | ||||
|
16.11.2020 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Pasi! Repesin ja päivän kahvi lensi tabletin näytölle! Tai Huru 12:n keulamaalaus? Yhden ratikan voisi ehkä ehdottaa maalattavaksi Dm4- tai Hr11-maalauskaaviolla? |
||||
|
15.11.2020 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teemu, puhtaana oletuksena: - kyseessähän on vaihto - ja järjestelyveturi, joten junamiehistö ja vaihtokonduktööri koppivaunun puuttuessa joutunevat matkustamaan veturin hytissä? Vaihtotyö vaatinee runsasta hyppimistä ohjaamosta ratapihalle ja takaisin säässä kuin säässä, kesät talvet. Tämän takia uskallan itse veikata, että Seepran hytissä lämpöeristys on tehty vahvemmaksi kuin Deeverissä. Ikkunalasit ovat kuvan mukaan kiinnitetty tavanmukaisella kiilakumisysteemillä. Miten on, arvoisat veturiasiantuntijat? Olenko hakoteillä? Näin siivouskomerososiologina arvellakseni... |
||||
|
15.11.2020 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä oli kivenheitto kotiin Valajankadulle. Noista hiihtokilpailuista: noin 11-vuotiaana minäkin jopa kerran osallistuin! Sain 7. palkinnon sarjassani, taisi ollakin hitaimman hiihtelijän palkinto. Systeri sai 2. palkinnon. Ne olivat paikallisen kultasepänliikkeen, Piilan, lahjoittamia hopealusikoita. Tai no, luultiin alpakkaa hopeaksi! Kilpailuladut olivat tuosta oikealle. Hiihtoladuista: 5 km latu vei Hirvelään, vasemmalle vei 1,5 km Vuohijoen kerhotalolle. Lienee ollut siinä 7 km Kälviin ja pisin reitti vei Mäkelänvuoreen, entisen Hangasmäen torpan raunioiden kautta. Torpan mailla omenapuut lykkäsivät vieläkin syyskesäisin lajiketta nimeltä pieni ja katkera! Mäkelänvuoren kolmiomittaustornin huipulla oli suojeltu kalasääksen pesä. Perillä jykerrettiin nimi kostuneeseen vihkoon tylsäksi kuluneella lyijykynällä. Niinpä. Mitä vaihtoehtoja mänttäläispojalla oikein vartuttuaan oli? Joko mennä paperitehtaalle töihin tai poistua paikkakunnalta. Minä tein jälkimmäisen, olen nyt helsinkiläinen. |
||||
|
14.11.2020 10:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2613 valmistui vuonna 1938 ja muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040109 vuonna 1978. Hmmm, mielenkiintoinen kuva: uusi sarja ei automaattisesti merkinnytkään A8-teliä. 2613:ssa ei näy olevan päätyikkunoita. Mikäli oikein muistan, niin A8:n kestävyydessä oli alkuun parantamisen varaa, hitsaus (teoria ja käytäntö) ei vielä ollut tuolloin hanskassa. Yksi syy oli muun muassa sekin, että A8:aa käytettin raskaammissa vaunuissa kuin alunperin oli ajateltu. (Näin kerrottiin VR-historiikissa 1937-1962.) |
||||
|
|
14.11.2020 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen miljoonia kertoja kulkenut tuon sillan alta, isoäiti asui aikoinaan Vuohijoella. Oli jänskää varhaisteini-ikäisenä kuikuilla tuolla alla kun Hurun vetämä iltatavarajuna Vilppulaan jymisteli yli. Mopolla ja fillarilla tuli usein mentyä Vilppulaan tämän kautta. Kauempana sillan alta näkyy paikka, jossa oli punamullalla sivelty heinälato "punainen talli", jonka sisäseinille isot pojat olivat piirrelleet ja kirjoitelleet omat näkemyksensä seksivalistuksesta. Lato purettiin sittemmin 1980-luvulla, siellä oli yritetty harrastaa pyromanian alkeita. Oikealle kääntymällä pääsi Koskelankadulle, vasemmalle Vuohimetsään. Taustalla metsänreunassa kulki metsäautotie Isosuolle ja edelleen Kälvinmäkeen, jonne pääsi talvisin hiihtoreittiä pitkin. Tästä kulki muinoin kapearaiteinen rautatie Loukkusuolle, josta nostettiin turvetta. Rata seurasi sillan jälkeen valtaojan viertä. Kiitos, Jukka kuvastasi. Herätti muistoja. |
||||
|
14.11.2020 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuhannet kiitokset Tapsa!!!! Vaunussa on vinot eteiset, luokkamerkinnät, akkukotelo, vierintälaakerit ja vielä päätyikkunat tässä päädyssä! 2628 valmistui vuonna 1939, joten käsijarrun uudelleen suunniteltu rakenne lienee ollut jo tässä. Toisin sanoen: käsijarrun kampi oli siirretty päädyn ulkosivulle, joten päätyikkunat jäivät siten tarpeettomiksi. Vanhassa rakenteessa käsijarrun käyttöpyörä oli ollut sisäpuolella. 2628:ssa oli ollut putkikalusteet 2. luokassa. 1. lk oli modernisoimaton. Huom.! Pituus puskimenpäitse oli 20 800 mm. Niin, ja tupakkamiehet huomio! Ekaluokan tuhkikset olivat valkoisiksi emaloituja. Toisessa luokassa sai kelvata tammenruskeaksi maalattu peltinen tuhkis. Kummankin malli muutoin oli samanlainen. Modernisoidussa ekaluokassa istuinten selkänojiin tuetut matkatavarahyllyt saivat kenkää, ja sivuikkunoiden päälle oli asetettu uudet hyllyt. Toisen luokan osastossa hyllyt olivat perinteistä verkkopunosmallia. |
||||
|
14.11.2020 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat vorgilaiset, eikä tässä vielä kaikki: modernisoiduissa 1. lk osastoissa istuinten väri oli oliiviin vivahtava harmaanvihreä. Petri, jos olet perillä Luftwaffen värityksistä, niin RLM 02 lienee lähinnä. Tosin sodan loppuvaiheissa RLM 02:ksi saatettiin kuitata mitä tahansa standardiharmaasta vihertävänharmaaseen. Tarkkana siis! Tätä väriä näki takuuvarmasti loistevalaistuissa vaunuissa, ja miksei muissakin...? Modernisoimattomissa sitten oli syvänpunaista plyyshiä. 2. luokassa istuinten väri seurasi sitten yleistä puuvaunun penkinverhoilutrendiä, pisimmilläänhän vaunut elivät vuoteen 1978. Alkuperäinen oli tummaa punaista, ainakin putkirunkoisissa. Varoitus! Olen keski-ikää ohittamassa oleva setämies, joten muistissani on tosin ollut edellä mainitsemani seikat melko syvässä, koska tuo aika, jolloin itse CEi-kalustoon tutustuin, teki pysyvän vaikutuksen. |
||||
|
13.11.2020 19:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamulehdessä joskus muinoin oli otsikko: Vetelin Taipale ripein. Se liittyi joihinkin hiihtokilpailuihin, jossa voittaja oli Hannu Taipale - nimeä totteleva herra. |
||||
|
13.11.2020 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Timo! Kaikkein parhaiten pääset sisään höyryveturin rakenteeseen tutkimalla kirjaa aiheesta. Sivustolla "Antikvaari.fi" on tänään myynnissä 7 kpl Mikko Ivalon "Höyryveturit ja niiden hoito" - kirjaa. Yksi niistä on suppea versio vuodelta 1974, hinnaltaan 17€. Muiden hinnat vaihtelevat 30 - 100 €. Ivalon kirja on seikkaperäinen, sortumatta liiaksi mutterinkiertofilosofiaan. Suosittelen! Muutenkin suosittelen tuota sivustoa, olen tehnyt siellä loistavia löytöjä! |
||||
|
13.11.2020 03:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01346 vuodelta 1975 oli entinen Po 9825 vuosimallia 1953. | ||||
|
13.11.2020 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sormiani syyhytti päästä brassailemaan, joten: Johdonvetojuna 6:n vaunusto: BG 040151 m/1955, ex Em 2464 BG 040152 m/1955, ex Em 2469, BG 040153 m/1956, ex Em 2475, BG 040154 m/1957, ex Em 2482. Johdonvetojuna 7:n vaunusto: BG 040155 m/1952, ex Em 2456, BG 040156 m/1956, ex Em 2473, BG 040157 m/1957, ex Em 2479, BG 040158 m/1957, ex Em 2481. Ennen vuotta 1971 näiden makuuvaunujen littera oli ollut CEm. |
||||
|
13.11.2020 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei vaan olisikin Johdonvetojuna 1, joka oli entisistä CEi-vaunuista muutettu? | ||||
|
|
12.11.2020 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, ainakin itse muistan CEi:n ensimmäisessä luokassa, päätyistuimien olevan sen verran säädettäviä, että istuintyyny hiukan siirtyi haluttaessa eteen - taakse, samalla selkänojan kulma säätyi pikkiriikkisesti. Vaunussa 2628, josta havaintoni tein, oli alkuperäinen sisustus ekaluokassa, toisessa luokassa taasen oli tavallinen modernisoitu putkirunkoinen istuinvarustus. Muut 2628:n ensiluokan penkit olivat kiinteitä, siis niitä ei voinut säätää minkään vertaa. Tämä siis talvelta 1976, sunnuntaipikajunassa P44, useammankin kerran. Muistan asian kuitenkin hyvin, en siis latele legendaa. Viimeiset jäljellä olleet CEi-vaunut: 2609, 2610 (-> BT 01356 v. 1978), 2613, 2621, 2624, 2625 (-> BG 040110 v. 1978), 2627, 2628, 2630 ja 2638 (-> BT 01364 v. 1978) hylättiin 1977 ja 1978. 2627 ja 2628 seisoivat Ilmalassa joutilaina syyskuussa 1977. Sarjaa oli aiemmin (1970 mennessä) muuteltu melko ahkerasti Oe - autovaunuiksi. Vaunu 2622 muutettiin kahvilaosastovaunuksi Cik 2394 vuonna 1960. CEhit - sarja sitten vuonna 1977 siirsi puu-cee-ee-iit historian hämäriin. Aikansa kutakin... |
||||