3560-103985 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.02.2021 09:10 Esa J. Rintamäki  
  Ettei telimalli olisikin Arch-Bar? Erittäin mielenkiintoinen kuva!
kuva 26.02.2021 09:05 Esa J. Rintamäki  
  Elokuvan "La bête Humaine" (Ihmispeto) vuodelta 1938, mukaan myös Ranskassa oli näitä vesikouruja. Elokuvan alussa on kohtaus, joka esittää veturimiesten toimintaa. Kuljettajaa, eli ihmispetoa itseään esitti Jean Gabin.
kuva 25.02.2021 23:59 Esa J. Rintamäki  
  5 000 Imp. gallonaa vettä on yhtäkuin 22,75 kuutiometriä. Aika vähän pitkänmatkan veturin tarpeiksi. Selvästikin tarvittiin täydennystä ja sitähän sai kiskojenvälisestä pitkästä sadevesikourusta ottokauhan avulla vauhdissa.
kuva 25.02.2021 00:42 Esa J. Rintamäki  
  Lieneekö juna P93 Jyväskylään vaiko P33 Parkanon kautta Vaasaan? Lähtöaika Helsingistä molemmilla oli iltakuuden maissa, toinen tosin seurasi viisi minuuttia myöhemmin.
kuva 24.02.2021 20:21 Esa J. Rintamäki  
  Ajatella, miten paljon riemunkiljahduksia Tapsan kuvat saavatkaan aikaan...!
kuva 24.02.2021 20:18 Esa J. Rintamäki  
  Jos näkisi vetovaunun numeron, voisi siitäkin päätellä että mihin suuntaan kuvan juna Haavasta olisi menossa...? Tämä ei tietysti ole aivan tyhjentävä päätelmä, koska Pieksämäen vaunuillakin ajettiin joskus Tampereen suunnan vuoroja.

Aika täsmällisesti Haavasta pohjoiseen käytettiin Seinäjoen vaunuja. Näin ainakin 1970-luvulla. Kuvan ottoaikana saattoi käytäntö olla ihan muuta.
kuva 24.02.2021 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Minun muistini mukaan aloite ovi-ikkunoista tuli veturimiehiltä itseltään. Ikkunattomuus oli aiheuttanut joitakin tapaturmia, tyyliin: molemmat veturimiehet käyttivät ovea samaan aikaan tietämättä toisistaan.
kuva 24.02.2021 09:33 Esa J. Rintamäki  
  Taksiautona Pössöö 504. Dieselmoottorilla varustettuna suosiossa taksikuskeilla.
kuva 24.02.2021 09:28 Esa J. Rintamäki  
  John, toisin sanoen: Battle of Britain - luokan veturi. Olikin sopiva valinta tehtäväänsä.
kuva 24.02.2021 09:25 Esa J. Rintamäki  
  Tapio on näköjään Huru 12:n kyydissä. Vasemmalla, kuvan alareunassa näkyvä mötikkä lienee Claytonin vesisäiliön luukku siipimuttereineen.

Kuva on LOISTAVA!

Muuten, Alppilan kohdalla taisi ollakin välisuojastusopastin, jonka luvalla yllä mainitun Hr13-vetoisen TK-junan kulku määräytyi kuvan junan perässä.
kuva 23.02.2021 23:40 Esa J. Rintamäki  
  Winston Churchillin nimikirjaimet...?
kuva 23.02.2021 13:42 Esa J. Rintamäki  
  Minäpä ehdotan: siirretään Valkeajärven platformskjul Imatran uudeksi keskusasemaksi! Tulee halvaksi ja kiinteistöyhtiö voi maksaa entistäkin suurempia osinkoja! Kuljetus uuteen paikkaan kätevästi rekalla!

Käyttäkää tätä tilaisuutta!
kuva 23.02.2021 13:36 Esa J. Rintamäki  
  Kiitotavarajuna on ilmeisesti menossa idän suuntaan? Ol ja Sk suunnan TK-junissa oli kaikesta päätellen Hr12.
kuva 23.02.2021 12:05 Esa J. Rintamäki  
  Hk:ssa puolapyöräkerta!
kuva 22.02.2021 14:33 Esa J. Rintamäki  
  Kummankin BG:n liukuovissa salvan kohdalla näkyvät läpyskät ovat ilmeisesti estämässä sadeveden pääsyä lukkoihin. Ihan fiksua!
kuva 21.02.2021 18:02 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä, John!

Mitä tarkoittaa Trabantin tyyppimerkintä 601?

Vast.: - Koottu 601:llä pahvinaulalla.

Toinen:

Miksi Trabantin suurin ajonopeus määrättiin 95 km:ksi tunnissa?

Vast.: on todettu, että käpytikan (Dendrocopos major) lentonopeus on enintään 90 km tunnissa.
kuva 21.02.2021 11:05 Esa J. Rintamäki  
  Suomennanpa yhden Manta - vitsin: - mikä on Mantan pienin osa? - Kuljettajan aivot!
kuva 20.02.2021 23:15 Esa J. Rintamäki  
  DTM = Don't Tell Mama? Eli vasenkätisten veljesten keskinäinen iskupaikka?
kuva 20.02.2021 00:38 Esa J. Rintamäki  
  Piristävä poikkeus verrattuna tavalliseen punaiseen ärkooteehen.
kuva 19.02.2021 19:42 Esa J. Rintamäki  
  Heikki, haluan kiittää sinua Lada-kommentistasi. Aina sitä oppii jotain uutta. Itskin kuvaa katselleena uumoilin sitä Fiatiksi, eikös Ladan suurisuuntainen tuonti Suomeen alkanutkin seuraavana vuonna, siis 1971?
kuva 19.02.2021 16:31 Esa J. Rintamäki  
  Eihän tätä SAA pestä, siinähän vaarantuu johtajien bonukset!
kuva 18.02.2021 11:39 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni Hj asematalon kuvasta katsoen oikeanpuoleinen osa oli alkuperäinen Oulun rautatien pysäkki (laajennettu 1902).
kuva 18.02.2021 11:36 Esa J. Rintamäki  
  Eikös JK-junissa yleisestikin ollut mukana myös konduktöörivaunu? Ainakin muistan Kelan järjestelijöissä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella olleen Fh:n.
kuva 16.02.2021 17:13 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22194 oli vuosimallia 1942. Siitä tuli vuonna 1970 Oe 71'969. Päätyikkunoiden takia aprikoin vaunun olevan sotavaurioitunut vanhempi vaunu...? Mainittakoon, että vaunut 22061 ja 22136 oli hylätty 1942. Muitakin tuona vuonna hylättyjä pitkämallisia oli.

Vai onko valmistevarasto pursunnut päätyikkunatarpeita? Alustan jäykisteet ei täsmää vanhempiin vaunuihin.

Etenkin, kun vuoden 1942 valmistussarjan Ei-vaunuissa (n:ot 22192 - 22210) päätyikkunat olivat vain muutamissa vaunuissa, siis EI SUINKAAN kaikissa. Näistä mainituista 7 vaunua muutettiin EFi-sarjaan 1953 - 54.
kuva 16.02.2021 13:19 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22184? Onko numero varmasti oikein? 22184 muutettiin vuonna 1953 vaunuksi EFi 22395.

Kyseessä on päätyikkunallinen vaunu, siis käsijarru on vanhaa mallia, eli käsipyörä on sisäpuolella = valmistusvuoden oltava viimeistään 1938.
kuva 15.02.2021 19:48 Esa J. Rintamäki  
  Piirtäjänä on ollut Väinö Luomanen Vaasan konepajalta.
kuva 15.02.2021 19:46 Esa J. Rintamäki  
  Walkeajärvi avattu liikenteelle 15.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa Valkeajärvi on laiturivaihde, tapa HilTt.
Saman julkaisun lisäyksessä 1928 Valkeajärven uusi tapa on HrlT, 2.8.1928 lukien.
Valkeajärven pysäkki avataan yleiselle lennätinliikenteelle 1.6.1948 lukien. KL22/48-6.
Vji pysäkki alennetaan Myllymäen alaiseksi laiturivaihteeksi 26.5.1968 lukien, liik.tapana on oleva HrlTR. Kömin seisakkeen uusi päällystöasema on oleva Pihlajavesi ja Niinisaaren Myllymäki. KL18/68-5.
Vji alennetaan vaihteeksi, tapa HilTt, 23.5.1971 lukien. VT17/71-6.
Vji uusi tapa on oleva T rtpp:n luvalla (Hil poistetaan) 29.5.1988 lukien. VT19/88.
Henkilöliikenne lakkautettu Valkeajärvellä 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 15.02.2021 19:27 Esa J. Rintamäki  
  Pihlajavesi avataan yksityiselle telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välillä 1.7.1899. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Pihlajavedelle on asennettu 1-siipiset semaforit pohjoisen ja etelän tulosuunnille, kumpikin 300 m etäisyydelle tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Ph molemmat yksisiipiset semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Pihlajaveden asenalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2.
Ph liikennöintitavan muutos, uusi tapa on oleva HrlT 23.5.1971 lukien, päällystöasemana Myllymäki 21 km. VT17/71-6.
Ph asema alennetaan vaihteeksi, liik.tapa on oleva HilTtTp, päällystöasemana Haapamäki 12 km, tämän johdosta Valkeajärven uusi päällystöasema on myös oleva Hpk 19 km. Astuu voimaan 28.5.1972 lukien. VT17/72-9.
Ph uusitapamerkintä on HilTt (Tp on poistettu) 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Pihlajaveden uusi tapamerkintä on Hil, T ratapiirin päällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88.
kuva 14.02.2021 21:06 Esa J. Rintamäki  
  Ek 1042 muutettiin virkatarvevaunuksi Rto 172 Lv vuonna 1968.
kuva 14.02.2021 21:03 Esa J. Rintamäki  
  Olisi kiva tietää tuon 040071:n perässä olevan kattolavavaunun numero. Onko se Jvv-2:een kuulunut BG 040068? (= ex Ei 22066, m/1922) ja sekin hylättiin 1983. Kuvasta laskettuna ikkunoiden lukumäärä täsmäisi satapaikkaiseen Ei:hin.

Johdonvetojuna 1 oli koottu entisistä CEi-vaunuista, Jvv-3 taas muodostettiin entisistä Ci-vaunuista (olympiavuodelta!). Kaksi seuraavaa johdonvetojunaa oli tehty kiitojunavaunuista. Jvv-6 ja 7 taasen olivat entisiä (24XX) Em-makuuvaunuja. Ja loput, Jvv-8 ja 9, porkkanoiden välivaunuista.

Jokunen yksittäinen kattolavavaunu muodostettiin Ei72-vaunuista.
kuva 14.02.2021 17:40 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22504 vuodelta 1924 muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040071 vuonna 1969 ja sijoitettiin Johdonvetojuna 2:een. Hylättiin 1983.
Fo 22553 vuodelta 1952 hylättiin vuonna 1981.
kuva 14.02.2021 14:36 Esa J. Rintamäki  
  Muistelisin, että veturin paaksausvipua kutsuttiin "rekspaakiksi". Dieseleiden paaksaus on ihan eri asia, viittaa moottorin pyörittämiseen.
kuva 14.02.2021 14:34 Esa J. Rintamäki  
  XT 01660 oli entinen BT 01195 ja entinen Ei 22095 vuodelta 1925. Huomatkaa rullalaakeroidut A7-telit. Ihan OK, että tämä vaunu ei kokenut kaivinkoneen kauhaa, ainakaan vielä.
kuva 14.02.2021 03:45 Esa J. Rintamäki  
  Ristimäki avataan liikenteelle pysäkkinä km:lle 293+737 3.1.1947 lukien Haapamäen alaisena henkilöliikennettä varten ja myös junakohtauspaikkana. KL52/46-1.
Oikaisu: "Haapamäen alaisena" poistetaan. Nimilyhennys on oleva Ris. KL1/47-13.
Tavan muutos tai oikaisu: tapa on oleva H. (Täydellinen henkilöliikenne.) KL4/49-6.
VR:n oman tavaran kuljetuksissa katsotaan Haapamäen olevan Ristimäen päällystöasema. KL9/52-3.
Ristimäen pysäkki alennetaan Haapamäen alaiseksi laiturivaihteeksi. Tapamerkintä on oleva Hrl, 1.3.1961 lukien. KL7/61-3.
Koodiluettelosta (VR 2629 ja VR 2630) poistetaan: Ristimäki, 649, vain henkilöliikennettä. VT8/70-8.
Ristimäki on alennettu seisakkeeksi (Hil) 28.5.1972 lukien. VT17/72-9.
Lakkautettu 27.5.1979 lukien. VT17/79.
kuva 14.02.2021 01:00 Esa J. Rintamäki  
  Asian hämmentämiseksi vielä mainittakoon nyky-VR:n tehokkasti omaksuma sana: "yrityssalaisuus". Tämän takia emme enää koskaan tule näkemään Valtinrautatiehistoriikkien kaltaisia selostuksia.
kuva 14.02.2021 00:58 Esa J. Rintamäki  
  Seppo, ja korimalliltaan 1949 - 1954 valmistuksessa ollutta mallia. Kaikki suoralla kuutosella.
kuva 13.02.2021 11:47 Esa J. Rintamäki  
  Ironista: Peitscher = piiskuri.
kuva 13.02.2021 11:41 Esa J. Rintamäki  
  Otaksun itse, että se sodanajan vilkas liikenne johtui sotavankien ja myöskin haavoittuneiden vaihdosta sodan osapuolten kesken (ympärysvallat versus keskusvallat). Muun muassa merisaarron takia Saksassa ei katsottu hyvällä vankileireissä "lihovia" vihollisia, ei etenkään vuoden 1917 "turnipsitalven" aikana, jolloin Saksassa vallitsi suoranainen nälänhätä.

Väännän rautalangasta: venäläisiä sotilaita palasi pohjoisesta edelleen Pietariin ja sieltä edelleen pitkin laajaa Vennäin muata.

Niitä puusemaforeja asennettiin liikennepaikoille pitkin Pohjanmaan rataa, ei ainoastaan Vilppulaan. Oulun radalle semaforit ilmestyivät kesäkuussa 1917.
kuva 13.02.2021 00:44 Esa J. Rintamäki  
  Vuohenoja: Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisussa: seisake, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä. Päällystöasema Tampere 3 km, Ov 39 km, Hpk 111 km.
Muutettu seisakkeesta laituriksi 1.5.1947 lukien, liikennöintitapa Hrl, nimilyhenteenä Vha. KL21/47-6.
Vuohenojan laituri muutetaan Tampereen alaiseksi seisakkeeksi entisin välimatkoin 28 7.1952 lukien, tapa Hil. KL39/52-3.
Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88.
kuva 13.02.2021 00:31 Esa J. Rintamäki  
  Mänttä avataan liikenteelle pysäkkinä täydelliselle tavaraliikenteelle, etäisyys Vilppulasta 9 km, 1.1.1929 lukien. Cirk. 34/3583, 28.12.1928.
Mäntän pysäkki avataan henkilöliikenteelle 1.9.1929 lukien. Cirk. 17/2694, 15.8.1929.
Män IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.1.1949 lukien. KL1/49-4.
Henkilöjunaliikenne lopetetaan rataosalla Wp - Män 16.2.1953, jolloin liikennettä aletaan hoitaa VR:n linja-autoilla. KL7/53-3.
Edellisessä Käskylehdessä ilmoitettu linja-autoliikenne alkaakin vasta 1.3.1953. KL8/53-3.
Mäntän asema alennetaan 1.1.1954 lukien Vilppulan alaiseksi linjatoimistoksi, liikennöintitapana täydellinen henkilöliikenteen lipunmyynti ja täydellinen tavaraliikenne. Wp 9 km, Hpk 34 km, Tpe 98 km. KL50/53-3.
Kiskonvaihto välillä Wp - Män (-> K43) on valmistunut. Mäntän ratapihallla on vielä K30:aa. KL39/66-2.
Mäntän aseman liikennöintitapa on 1.10.1969 oleva T. Henkilöliikenteen lipunmyynti on lopetettu, sillä VR:n linja-autoliikenne siirtyi samana päivänä Pohjolan Liikenteen hoidettavaksi. KL40/69-3.
Män liikennöintitapa on 1.10.1976 lukien oleva Tt. VT39/76
kuva 13.02.2021 00:12 Esa J. Rintamäki  
  Kolho avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle 1.1.1897 lukien. Cirk.43/9440, 15.12.1896.
Kolhon pohjoispuolelle, kilometrille 287 on valmistunut pistoraide kauppias P. Hyvärisen käyttöön. RH määrää sen otettavaksi tavaraliikenteelle vuoden ympäri täysin vaunukuormin. Päällystöasema Kolho. Cirk. 86/10047, 30.9.1910.
Kolhon asemalle on asetettu 1-siipinen tulosemafori 300 m päähän eteläsuunnan ja 253 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Klo molemmat tulosemaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Bonnin raide, Klo 1 km, Tt ja Sahan raide, Klo 1 km, Tt.
1.5.1946 lukien on Kolhon asema ylennetty V luokan asemasta IV luokkaan. KL18/46-3.

Olympiakisojen aiheuttaman runsaan liikenteen johdosta määrättiin Wp - Klo asemien välillä oleva, km:llä 281+190 oleva Pollarin vahtitupa käytettäväksi 18. 7. - 5.8.1952 välisenä aikana tilapäisenä puhelinvartiopaikkana Wp ja Klo junanlähettäjien kulloinkin määräämälle junalle. KL35/52-2.

Liikennepaikkojen välimatkat 1954 - julkaisu: Järvelän tehtaan raide, Klo 3 km, Tt. (= tavaraliikenne täysin vaunukuormin.)
Klo aseman alaisena on avattu liikenteelle 17.1.1955 lukien Kolho Oy:n tukkiraide, Klo 2 km, Tt. KL4/55-2.
Kolhon aseman alainen Bonnin raide on muutettu Kolhon aseman yleiseksi kuormaus- ja purkausraiteeksi 1.7.1955 lukien. KL26/55-2.
Klo aseman alainen Järvelän tehtaan raide on poistettu 9.4.1960 lukien. KL15/60-1.
Kolhon asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.7.1965 lukien. KL23/65-3.
Klo ilmoitetaan olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75.
Kolhon uusi liikennöintitapa 1.10.1976 lukien on oleva HTt. VT39/76.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990. Uusi liikennöintitapa on oleva Tt. VT21/90.
Avattu uudelleen henkilöliikenteelle 3.6.2007.
kuva 12.02.2021 23:23 Esa J. Rintamäki  
  Eljas, ettei mainitsemasi K. O. Seppälän raide olisikin ollut entinen ratapihan raide 5, jossa oli toppari pohjoispäässä ja vaihde pääraiteessa eteläpäässä? Lylyn ratapihasta tehtiin aika rapsakasti selvää, kun sen miehitys poistettiin 1978.

Mainittu pistoraide ei sekään kovin kauaa kerännyt ruostetta...
kuva 12.02.2021 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Suomela, seisake.

Liikennepaikkojen välimatkat 1942: Wp 2 km, Tpe 87 km, Hpk 27 km.
Liikennepaikkojen välimatkat 1954, Wp 1 km, Tpe 88 km, Hpk 26 km.

Avattu liikenteelle 22.5.1937. Ilmoitettu avatun liikenteelle 8.12.1937 seisakkeena, Hil, Wp 2 km, Ly 15 km. (Julkaisu:Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 3.
Lakkautettu 1.6.1948 lukien. KL29/48-2.
Otettu uudelleen käyttöön, sijoitettuna km:lle 273+966. Liikennöidään seisakkeena, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä 1.9. - 31.5. välisenä aikana 22.9.1958 lukien. KL38/58-1. Etäisyydet: päällystöasema Wp 1 km, Kvo 8 km, Tpe 88 km, Hpk 26 km.
Koivion aseman alentamisen vuoksi Suomelan merkinnät muuttuvat: Wp 1 km, Ov 46 km, Ly 16 km, Hpk 26 km, Tpe 88 km. KL21/64-2.
Lakkautettu 23.5.1971 lukien. VT15/71-2.
kuva 12.02.2021 19:56 Esa J. Rintamäki  
  Rautatiehallitus on keisarillisen senaatin suosituksesta päättänyt muuttaa Filppulan aseman nimen WILPPULAKSI, lennätinhuuto Wp. Muutos astuu voimaan 1.5.1897. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Wilppulan satamaraide avataan tänään tavaraliikenteelle, täysin vaunulastein, etäisyys Wp 3 km. Cirk. 62/9080, 2.7.1907.
Wilppulan asemalle on asetettu 1-siipinen tulosemafori 300 m päähän eteläsuunnan ja 310 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917. Cirk. 34/1725, 4.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että Wilppulan molemmat semaforit pidetään edelleen käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Mäntän rata avataan tavaraliikenteelle 1.1.1929 lukien. Cirk. 34/3583, 28.12.1928.
Wilppulassa otettiin käyttöön seuraavat semaforit 13.9.1930 lukien: (Cirk. 205/1369, 6.5.1933.)
- 1-siipinen tulosemafori A Lylyn suunnan tulovaihteesta 350 m päähän.
- 1-siipinen tulosemafori B Kolhon suunnan tulovaihteesta 250 m päähän.
- 1-siipinen tulosemafori C Mäntän suunnan tulovaihteesta 150 m päähän.
Samalla vanhat Ly ja Klo suuntien tulosemaforit poistettiin.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: Toivolan raide, Wp 4 km, Tt. Satamaraiteet, Wp 3 km, Tt.
Wp asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.10.1956 lukien. KL36/56-5.
Linjaradio otetaan käyttöön rataosalla Toijala - Haapamäki 18.3.1963 klo 9.00. Tällöin ---Wp--- asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Wp alainen Toivolan raide poistetaan. KL48/64-4, Lkoj Lt 3149, 18.11.1964.
Uusittu nimilyhenne otetaan käyttöön (w-kirjain jää pois), 30.5.1965. Vilppula: Vlp. KL15/65-5.
Kiskonvaihtotyö rataosalla Vilppula - Mänttä on nyt valmis. Uusi kiskotus on K43. Män ratapihalla on vielä K30-kiskotusta. KL39/66-2.
Vilppula ilmoitettiin olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75.
kuva 12.02.2021 19:13 Esa J. Rintamäki  
  Lyly 194-33606, ja historian havinoita:

Lyly avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomen ja Keisarikunnan välillä 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Lylyn asemalle on asennettu 1-siipinen tulosemafori 379 m päähän eteläsuunnan ja 304 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on RH määrännyt, että 15.5.1919 lukien molemmat Ly semaforit otetaan pois käytöstä. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Lylyn asemalla on 4.11.1927 lukien otetaan käyttöön 1-siipinen tulosemafori A Korkeakosken suunnasta tuleville junille. Se on sijoitettu 410 m päähän tulovaihteesta. Cirk. 8/945, 9.3.1928.
Ly asemalla on otettu 21.12.1929 lukien käyttöön 3-siipinen tulosemafori A1/2/3 etelän tulosuunnalle ja 2-siipinen B1/2 pohjoisen tulosuunnalle. Ne sijaitsevat 580 m ja 445 m päässä suuntiensa tulovaihteista. Cirk. 17/3024, 22.8.1930.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Lylyn alainen Pirttikankaan raide, 4 km, Tt.
Ly asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 31.12.1960 lukien. KL46/60-7.
Lylyn liikennöintitapamerkintä muutetaan Liikennepaikkojen välimatkat-kirjassa: uusi tapa on oleva HrlTR, Lylyn päällystöasema on Korkeakoski (10 km) 1.9.1969 lukien. KL34/69-3.
Korkeakosken aseman alentamisen vuoksi Lylyn uudeksi päällystöasemaksi on määrätty Orivesi (30 km).
Ly tapamerkintä muutetaan: -> HrlTp, 1.7.1974 lukien. VT26/74-8.
Tapamerkintää muutetaan jälleen: -> Hrl 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Uusi tapamerkintä: Hil 28.5.1978 lukien. VT20/78.
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 12.02.2021 15:19 Esa J. Rintamäki  
  Toivottavasti noista rungoista älyttiin valmistaa muutakin kuin sellua...! Ihme olisikin, jos enää vastaava nykyisin löytyisi.
kuva 12.02.2021 08:20 Esa J. Rintamäki  
  Oikeassa reunassa näyttäisi pilkistävän Toyota Coronan nokkaa.
kuva 10.02.2021 08:53 Esa J. Rintamäki  
  Katsotaanpa, mitä minulta löytyy koskien Ykspihlaja/Yxpilaa:

Yxpila on avattu koti- ja ulkomaiselle telegraafiliikenteelle siksi ajaksi, kun merenkulku kestää, 1.7.1900 lukien. Cirk. 42/5705, 8.6.1900.
Senaatin määräyksestä 13.11.1902 lukien, on Yxpilan pysäkki pidettävä auki kaiken vuotta. Cirk. 90/12157, 22.11.1902.
Yxpilan asema saa myös suomenkielisen nimen Ykspihlaja. Samalla otetaan käyttöön uusi lennätinhuuto: Yks, 1.6.1925 lukien. Cirk. 21/384, 11.5.1925.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: liikennöintitapa HrlTV [= henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, täydellinen tavaraliikenne ja liikennepaikalla on virkamies (ilmeisesti pääas. tavaratoimistoa hoitamassa)].
Yks liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1955 lukien. KL21/55-4.
Ykspihlajan asema muutetaan 1.11.1973 lukien miehittämättömäksi liikennepaikaksi. Uusi tapamerkintä on oleva TtTp, uusi päällystöasema on oleva Kokkola 5 km, Sk 138 km, Pnä 38 km. VT43/73-16.
Yks: uusi liikennöintitapamerkintä on oleva Tt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
kuva 10.02.2021 02:45 Esa J. Rintamäki  
  Vaihdekojun sijaintiiin lienee vaikuttanut ratapihan pidentäminen joskus vuonna akseli ja tappi.
kuva 10.02.2021 02:43 Esa J. Rintamäki  
  Kaarrevaihteita pyrittiin VR:llä yleensä välttämään, koska geometrian ylläpito ja saaminen kohdalleen oli hankalampaa kuin tavallisilla vaihteilla.
kuva 10.02.2021 02:36 Esa J. Rintamäki  
  Jimi, ettei kyseessä olisikin ollut Pirttikankankaan soraraiteen lakkauttaminen vaihteineen ja purkaminen vuonna 2004. Itse seisaketta ei ole avattu uudelleen liikenteelle 1984 tapahtuneen lakkauttamisensa jälkeen.
<<   >>