Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.08.2025 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole vissiin niin nerokkaasti suunniteltu, että raiteettoman aavejunan kanssa toimisi...? | ||||
|
18.08.2025 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei oikein päivänvalon kanssa täsmää edellisen, Voltin makasiinin kuvaan. Eikä Voltin asema tuon näköinen ole. | ||||
|
18.08.2025 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suorittaja juuri etelän opastinkampea kääntämässä. Etelästä tulevan junan konduktööti kuulutti: "Ja tullahan Härmän asemalle, puukkoo oves ja verta seinillä." Härmän asemalta muisto 95-vuotiaan iskän kertomana: oma isänsä (Kauhavan konstaapeli Mikko R.) sanoi kerran, että asemalta soittivat että salpietari on tullut ja pitäisi lähteä hakemaan. (Asuivat noihin aikoihin Ylihärmässä.) Iskä (tuolloin koulupoikaikäinen) luuli, että joku Salpietari-niminen mies tulee nyt kyläilemään ja sen takia sitä pitää mennä asemalta hakemaan. |
||||
|
18.08.2025 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauhava, ravintolalla varustettu IV luokan asema. Kun kauhavaasil oli tua puukkoteheras siinä liki, niin senkös takia asemaravintolas oli listalla päntiönään verilettuja? Ei ollu vissihin raaka-ainehista runsauren pulaa...? |
||||
|
18.08.2025 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruhassa ei nyt niin kovin pilkuntarkasti seurattu Oulun rautatien pysäkin piirustuksia. | ||||
|
18.08.2025 20:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| RAm-junan kuljettajaventtiili oli Oerlikonin valmistama näkemys asiasta. Saksalaisille oli tullut Knorr tutuksi, niin itse uskoisin tämän olleen yksi (ja riittävä) syy siihen, miksi RAm-junia enää kauaa Saksan radoilla siedetty. RAmissa oli kyllä ollut Indusi, mutta vaikuttiko jäätäminen siihenkin, en tiedä. | ||||
|
|
18.08.2025 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aitrangin onnettomuudessa sveitsiläis-TEE (RAm-kiitojuna), ajoi ylinopeudella oikealle kaartavaan kaarteeseen hernerokkasumussa ja suistui kiskoilta. Kaksi vaunua kippasi vastaan tulevan raiteen yli pöpelikköön, yksi vaunuista tunki päätynsä radan sivuun ja viimeisenä ollut moottorivaunu hupsahti poikittain viereiselle raiteelle. Minuuttia tämän jälkeen törmäsi vastaan tullut Schienenbus VT 98 romuihin. 28 kuoli, mm. molempien junien kuljettajat. TEE:n kuljettaja oli ilmeisesti aloittanut jarruttamisen liian myöhään. RAm korvattiin tämän jälkern jokseenkin heti tavallisella TEE-veturijunalla ajettavaksi. |
||||
|
17.08.2025 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkä mieluumminkin "rautakanavaa" varten, Sir Jaakko. | ||||
|
17.08.2025 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, ei suinkaan tyhmä kysymys, ei toki. Ratkaisevassa määrin tehty rakenne- tai konstruktiomuutos, jolla on ISO vaikutus esim. valmistustekniikan kannalta. Sama pätee huoltoihin, korjauksiin, varaosien määriin ja - ennenkaikkea - käyttöön ja sen seurantaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikka kompromisseistä ei koskaan voitane täysin välttyä. Pyöräkoon muuttamisella on vaikutuksensa muun muassa teliin, jarrujärjestelmän osien sijoittamiseen, jousitukseenkin ja jopa niinkin simppeliin asiaan kuin kardaaninivelten kulmaan verrattuna tulevaan / lähtevään voimansiirtoakseliiin ja NIIDEN keskinäiseen kulmaan. Siitäkin huolimatta, että vaikka Dm6:n korien nosto vaikutti aika raakasti kardaaniakseleiden kulmaan [kun se muuttui moottori-vaihteisto-suuntalaatikko-tsydeemin noustua ylemmäs akselinkäyttölaitteisiin (autokielellä: - "banjoon" tai perään) nähden.] Isoa haittaa tästä ei tiämmä koitunut. Kuutosethan meni hylkyyn lähinnä ikänsä ja siitä syystä kuntonsa takia. Saksalaisilla on sana: "Splittergattung", joka tarkoittaa jonkun tietyn sarjan kalustoyksiköiden lukumäärän olevan siksi pieni (sirpale), että ylläpitämisen mielekkyyttä pitää välillä miettiä. Esimerkkinä Deutsche Bundesbahnin sarjan BR 05 kolme veturia!. Oman kokemukseni puolesta sanoisin, että joskus jopa ulkomaalityypin vaihtokin oikeutti uusiin "ristiäisiin"... Riippuu aika paljolti muutoksen merkittävyydestä. Ei liene siten ihmekään, ettei konstruktiopuolen teknikko- ja insinöörikoulutuksen kesto ollut silloin (eikä nytkään) mikään viikonloppukurssin pituuteen rinnastettava juttu. EDIT: Herra Petrin kommentti äsken valaisi samaa asiaa - hiukan lyhyemmin kuin itseltäni ("muinaiset foinikialaiset" - juu vallan!). Heko heko. |
||||
|
|
17.08.2025 15:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: - oletan lättäjunamatkafilosofian olleen pääsääntöisesti lyhyillä matkoilla: vaikkapa Ruha - Hahtomaa, Pateniemi - Haukipudas, Hirvineva - Ruukki, Kömi - Valkeajärvi, Maksniemi - Laurila esimerkkeinä mainitakseni. Elikkä siis lättäjunaliikenteen peruskauraa... Itse uskon nimenomaan harrastajien suosineen ns. "Rautapersematkoja", eli juuri Ol - Jns, tai Ol - Sk. (Itsekin joskus tällaista tehnyt, vaikkakin täällä etelässä.) Tai kukapa näistä enää tietää ??? |
||||
|
|
17.08.2025 14:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät herrat, oululaisten vaunujen ajomatkat olivat tosiaan varsin pitkiä: Ol - Sk = 334 km Ol - Roi = 220 km, ja Roi - Kjä lisäksi 85 km Ol - Tor = 132 km sekä päälle lisäksi 4 km Haaparantaan. Ol - Kon = 166 km Kon - Tlk = 156 km, mikäli tällä välillä Oulun vaunuilla ajettiin? Ol - Jns = 435 km. [Matkat vuoden 1973 Turistista.] Tampereen ajopiirissä oli matkat kutakuinkin lyhyempiä, mutta rungot olivat pääsääntöisesti veto-liite-veto tai veto-liite-liite-veto myös. Veto-liite-liite-veto Haapamäen tien lättäjunissa olivat taipuvaisia kulkemaan "hitaassa", mikäli junassa oli täyskuorma ja raskas keli. Aika paljon oli myös ihan peruslättäjunaa: veto-liite. Turku-Toijala junat tietenkin pitempiä, ja niitä pidensivät omalla tavallaan knp-käyntien siirtoajot. Kuten muillakin rataosilla, joissa konepajalle/-lta tulleet vaunut kulkivat. Postiliitteen mukana olo normaalirungoissa vaikutti tietenkin vetovaunujen määrään. Tunnettu lienee rantaradan H 33 / 34, joissa yleensä oli yksi vetovaunu ja postiliite. Viikonloput myös pidensivät junia, ympäri rataverkkoa. Kysymys: millaisilla rungoilla edellä mainitut viisivaihteisilla vetovaunuilla varustettuja lättäjunat kulkivat? Veto-liite saattoi arkipäivällä puolenpäivän aikaan olla helppo juna ajettavaksi, mutta...? |
||||
|
17.08.2025 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomas, akselipainot eivät välttämättä aina jakaudu tasan. "Pieniä" heittojahan saattaa aina olla. 32 akselia tarkoittaa sitä, että vaunussa kuljetetun hirmupainavan klöntin aiheuttana paino jaetaan radan päällysrakenteen kannalta siedettävämpään arvoon. |
||||
|
|
17.08.2025 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, eli ns. akkupää. | ||||
|
|
16.08.2025 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan lukeneeni jostain, että seiskojen kolmimittariset taulut vaihdettiin jokseenkin varhain nelimittarisiksi. Lieneekö suirin syy ollut painemittareissa, kolmen eri asteikon ja viisarin tauluissa ilmiselvästi piti olla aikamoista ilmaputkispagettia taulun sisällä. | ||||
|
|
16.08.2025 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä pystyttiin, herra Rainer. Kunhan Dm6:ien koreja oli nostettu korotuspaloilla siten, että Scharfenberg-vetokytkimet olivat samalla korkeudella. Sama koski Eia- ja EFia-vaunuja. Korotustöitä tehtiin 1959 alkaen. Sitä ennen vaunukierrot oli ollut pakko tehdä kummallekin sarjalle erikseen. Dm6 - 7 yhteisajossa kuitenkin kuutosilla lähdössä kiihtyvyys oli parempi, johtuen juuri pienemmistä pyöristä. Vetokytkimissä tämä aiheutti lievää rytkyttelemistä ja nykimistä. Muuten kuutosilla ja seiskoilla ei muuta keskinäistä teknistä eroavaisuutta ollut. |
||||
|
15.08.2025 14:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| On toki totta, että toimialasta riippuen, etenkin tuotekehityspuolella, on joskus riittävän hyviä syitä estää vieraita silmiä näkemästä jotain sellaista, joka ei ole tarkoitettu julkistettavaksi - ei ainakaan prototyyppivaiheessa. Niin, mitähän eräs J. Jyränki muuten sanoikaan joskus ennenvanhaan: - "mikään ei ole niin helppoa kuin kopiointi." Teollisuusvakoilu on tosi iso ongelma, mutta että nuhruinen ja halkeilleen asfaltin peittämä tehtaanpiha...? |
||||
|
14.08.2025 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee tässä ihan synnintuntoon: - joskus tullut houkutus nostaa luiskislaakerin kantta ja pissiä sinne. | ||||
|
14.08.2025 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toveri normintäyttäjältä ei näköjään ole jarrukopin laudoitus sujunut ihan putkeen... | ||||
|
|
14.08.2025 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun joku SS-miestä leikkivä nilkki heittäytyy tärkeäksi. Nokia Alumiinissakin tällaisia näki: - eivät sopineet vartijanammattiin. Yksikin jeppe joka ikisenä aamuna vartalo vyötäröä myöten ulkona luukusta karjui naama punaisena henkilökortin näyttämisestä. Jämsässä ei tietääkseni ole mitään muuta puolustusvälineteollisuutta kuin tussareita värkkäileviä pikkupoikia. |
||||
|
13.08.2025 10:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko kyseessä yksittäisen varikon tekemä pikaratkaisu? | ||||
|
|
12.08.2025 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pölyksihän kivihiiltä ei sentään pitänyt stokerilla murentaa. Syynä siihen oli polttoilman "pääsy" palokerroksesta läpi. Hiilen laadulla myös suuri merkitys: - laavaksi sulava kivihiili ei sovi mitenkään hyvin veturihiileksi (arina tukkeutuu). Sellaisella hiilen rikkipitoisuus on liian suuri. Voimalaitoskäyttö on sitten eri asia. Liikkuvalla ketjuarinalla varustetulla vesiputkikattilalla voi polttaa periaatteessa vaikka mitä. |
||||
|
12.08.2025 19:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| E - litteramerkintä kertoo 2. matkustusluokasta. Tavallaan historiaan palaamista, "alkuperäiset" 20 800 mm pitkät ja puukoriset Em - sarjan makuuvaunut oli juuri 33:lla makuupaikalla. |
||||
|
12.08.2025 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotensakin turhaa... Jotenkin tulee mielern vanha vitsi: - Luojaltaan hiukan saamapuolelle jäänyt mies lääkärissä: " - Herra lääkäri, onkohan minun silmissäni jokin paha tauti, aina kun pistän silmäni kiinni, niin en näe mitään." |
||||
|
|
12.08.2025 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soveltuiko hienojakoinen kivihiili millään filosofialla veturihiileksi? | ||||
|
10.08.2025 23:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mannekiininäytös !!! | ||||
|
10.08.2025 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| "VR Hyvinkään Konepajan Kootut Teokset", nro 3112. | ||||
|
10.08.2025 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan oli vetureilla vakimiehistö, eli kuljettaja - lämmittäjä-työpari. Eli nimikkoveturikäytäntö oli voimassa. Muistaakseni sotien aikana siitä luovuttiin, pakon edessä. Äärimmäinen kiilloittelu ja veturitallilla (käytännöllisesti katsoen) asuminen takasi sen, että työparit tunsivat ajokkinsa viimeistä niittiä myöten. Äärimmäisyydestä kertonee sekin veturitallilegenda, että yksikin työpari oli viilannut veturinsa puskimetkin kiiltäviksi. Olipa eräskin kuljettaja antanut nimikkojumbolleen vaimonsa nimen (Hilja). Jokseenkin kätevä keino pitää parisuhdekumppaninsa nimi muistissa. Unohtaminen voipi olla vaikka kotona kovalla äänellä toteutetun "kehityskeskustelun" pääaiheena, mene ja tiedä. |
||||
|
08.08.2025 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hapan mikroilmasto, herra Panu? | ||||
|
08.08.2025 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sunnuntaina ei ilmeisestikään ollut tarvista kuljettaa isoa porukkaa junissa, siksi ainakin yksi vetovaunu. Enkä ollenkaan ihämmästele kahden vetovaunun junia (arkipäivisin) tuolla reitillä. |
||||
|
08.08.2025 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mittasuhteet näyttävät natsaavan, kun molempia kuvia vertailee keskenään. Esimerkiksi "viirujen" pituus suhteessa sivuikkunoihin. Kuten herra Asmo totesi, valaistusolosuhteilla on oma (-kirottu-) vaikutuksensa. |
||||
|
08.08.2025 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun perässä oleva ensimmäinen vaunu on noiden soravaunujen energiantarvetta varten oleva koneikkovaunu: BGe 032'001-0, vuodelta 1988. Se valmistui alunperin "mullivaunuksi" Gblk 51'700 vuonna 1977. | ||||
|
|
08.08.2025 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Graafiinen aikataulu, kaudelta 146, voimassa 27.5.1979 alkaen: (kuvauspäivänä elettiin torstaita) Juna on H 933, jonka lähtöaika Keuruulta kolmiona klo 12.55. (Kolmio = alle minuutin pysähdysaika.) Lähtenyt Haavasta klo 12.40 ja tulo Jyväskylään klo 13.55. Muutamia minuutteja tämän jälkeen kohtasivat laivapikajunat P 103 ja 104 Jyväskylässä, eli 933 ei jatkanut pitemmälle. Tullut junana H 582 Haapamäelle, tuloaika klo 12.35. Se oli lähtenyt Seinäjoelta klo 10.45. H 582 oli kohdannut "Porkkana" - P 43:n "Pihlaisissa" (= vanhojen paikkakuntalaisten käyttämä kutsumanimi Pihlajavedestä). Jyväskylästä oli jatkoyhteys lättäjunalla H 945 (klo 14.20) Äänekoski keskustaan, tulo sinne klo 15.12. Rautakanava T 6927 joutui odottamaan Jyväskylässä klo 15.06:een, kunhan 945 sai lähtöluvan Suolahdelta klo 15.02, kolmiona. Rautakanava oli tullut Keljonlahdesta Jyväskylään klo 14.30. Äänekosken lättää ajettiin pitkin päivää yhdellä vetovaunulla suunnilleen neljä junaparia, Pieksämäen vaunuilla. Näin ainakin itse muistan, vuodesta 1978. |
||||
|
08.08.2025 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan vaunu ollut "Königliche - Preussische - Eisenbahn - Verein" (K.P.E.V) - firman omistuksessa? Päätellen "Essen"-merkinnästä, joka EI TARKOITA syömävaunua... ("Gulaschwagen...?) heko heko. Laakeripesät on aika mielenkiintoisen näköisiä. Osalla soltuista säännöllisen armeijan kenttälakit ja osalla Pfadfinder - mallia muistuttavat "tshakot". Vasemmalle katsova koppalakkisetä on ilmeisesti "Zugführer" eli joukkueenjohtaja. Oikealla oleva solttu, jolla on lipaton "Feldmütze" ja taskulamppu roikkumassa manttelinnapista, onkohan kyseessä "Hilfsgruppenführer" eli ryhmän varajohtaja? G = gedeckte Wagen, eli katettu vaunu. Onkohan kyseessä G 10:n "esi-isä"? Rakennustapa on ainakin samantyylinen kuin kotoisissa Gd:ssämme ja Gb:ssä myös. |
||||
|
08.08.2025 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja matkustajina "Sleepy sleepers" - ? "Kuka mitä häh"? | ||||
|
07.08.2025 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hopi hopi, vaunumaalarit! Nyt vain puhelinsoittoa VR:n "yleisön matkustusmukavuuskokemushankekoordinaattoriapujohtajalle" (kustannuspaikkanumero toistaiseksi tuntematon!): "- Saatasiinks me hakee vähän lisää teippii tuolta Tokmannilta?" |
||||
|
07.08.2025 14:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kannatettava ajatus, mutta vaikuttaa mahdottomalta. Nyky-VR:n ymmärtämys "yrityskulttuuristaan" on silkkaa kulujen välttelyä. | ||||
|
06.08.2025 07:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maa Ilma Tuli Vesi Intiaanien neljä alkuainetta. ---> Ukko-Pekka. Tässä kuvassa nämä "ruumiillistuvat". Ja on selitys, miksi itse aikoinaan aloin harrastajaksi. |
||||
|
05.08.2025 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös myös "puolisotilaallisena ilmailukerhona"...? | ||||
|
05.08.2025 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja irkuilla Bushmill's...! Liam Devlin (humoristisesti) Jack Higginsin romaanissa "Kotka on laskeurunut", kun joku Luftwaffen laskuvarjoporukasta oli löytänyt "upseerikerhon" kellarista kätkön, joka sisälsi eri laatuisia tuliliemiä: (muun muassa Bushmilliä) - Antakaa se pullo tänne. En anna sen tehdä kenellekään muulle sitä pahaa, mitä se on tehnyt minulle!" |
||||
|
|
05.08.2025 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Elmeri, asiahan on aivan päivänselvä: - siinähän on hyvin tilaa VSOP - merkkiselle yömyssylle...? | ||||
|
05.08.2025 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Montako Gfot-vaunua on vielä tänään jäljellä ja/tai käytössä? | ||||
|
05.08.2025 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mireille Mathieu lauleskelee "Lorelei"-biisin hyvin kelvollisesti. Löytyy Youtubesta. Suosittu ja näyttävä mimmi - syystäkin. |
||||
|
05.08.2025 12:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös itä-Saksan Reichsbahnilla kutsuttukin tätä vehjettä "Ljudmilaksi"? Tai "Ludmillaksi"? Telit näyttävät kovin muinaisilta. |
||||
|
|
05.08.2025 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, eikös myös SatLsto (Satakunnan Lennosto) tai vastaava käytä Porin kenttää vieläkin? | ||||
|
05.08.2025 07:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nauttikaa nyt, te kaikki, jotka hurmaannuitte yhtiöittämisien "ihanuudesta"! Eihän tämä näin voi mennä...? Toivottavasti bussien kuljettajilla oli mahdollisuus noudattaa lepoaikamääräyksiä... Ei ole helppoa hommaa tuo, aina joutua paikkailemaan typeryyksiä. |
||||
|
05.08.2025 07:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 43 oli ollut päiväjunana kulussa vasta reilut pari kuukautta. Sitä ennen oli P 43-tunnuksella kulkenut perjantaisin iltajuna Tampereelta Haavan kautta Seinäjoelle. Lähtö Vilppulasta klo 21.13. Tampereelle 43:n kolme puuvaunua oli tullut porilaisella Helsingistä. Runko yleisesti Ei + EFi + CEi, veturina poikkeuksetta Dv12. Loppuaikoina 43:ssa oli ollut CEit puisen CEi:n tilalla. (CEhit:ejä oli jo alkanut valmistua.) Paluu Helsinkiin sunnuntaisin junana P 44. Rungossa yleisesti viisi - kuusi puuvaunua, edellisperjantain 43:n vaunuilla plus parit vaunut Seinäjoella liitettynä mukaan. Lähtö sieltä puoli viideltä iltapäivällä. Tulo Tampereelle klo 20.15. Tärkeä junapari minulle kollivuosinani, ennen ja jälkeen 1978 aikataulumyllerryksen (kun Jäs oikorata otettiin käyttöön). Paljon muistoja... Herra Jarmon tässä kuvaama Porkkana - P 43 oli perillä Seinäjoella klo 14 pintaan. |
||||
|
04.08.2025 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt olisi jarruletkun liittimessä kuminen tiivisterengas vaihtamatta ehjään...? | ||||
|
04.08.2025 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivänä 4.8.1977 oli torstai. Asetinlaitteen molemmissa päissä kulkutiekulkutiekanget alhaalla. Kulkutiekankien alhaalla ollessa molemmat tulosiipiopastimet ovat "aja"-asennossa. Samalla puhelinyhteydet kytkeytyvät ohittamaan aseman. Ei miehitystä keskellä kirkasta päivää vaiko henkilökunnalla ruokatunti meneillään? |
||||
|
03.08.2025 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, kumarran ja kiitän tietämyksesi korkean tason johdosta. | ||||
|
|
03.08.2025 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö polliisin käyttämä "konnabussi"..? Esim. Onni Vilkkaalla oli ollut Sisuja myös. Ei liene iso operatsiuuni värjätä vihreä/vaaleankeltaiseksi/tummanvihreäksi? Vinttikoirakuvio lienee tullut käyttöön sotien jälkeen. Firman historiikista löytyy kyllä kuvaa katseltavaksi. Entä lahtelaisten lempparit: Linjaliike Rajala vihreän ja oranssin värisenä? Tai varhainen Koivari eikun Koiviston Auto? Onhan näitä... |
||||
|
03.08.2025 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ymmärsinkö oikein, että kuvatekstissä mainitut molemmat, siis kaksi veturia nimenomaan kuuluvat ArcticRailille? | ||||