Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2018 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, kysymys: tarkoittaako D-Zug läpikulkevaa pikajunaa vaiko läpi kuljettavaa pikajunaa (D-Zug = Durchgangzug)? | ||||
|
01.12.2018 19:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Rainer! Jos olisin aamulla kuollut, niin olisin tuota tietoa vaille jäänyt, heko heko! Korj.kijrotusvihre. | ||||
|
|
01.12.2018 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairasosastovaunu? Mit Krankenabteil? | ||||
|
29.11.2018 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autosta: minun mieleeni tulee lähinnä hirvi-Volga, jonka takapää muistuttaa tuota. Jenkeissä takapaksi lienee aavistuksen pitempi...? | ||||
|
29.11.2018 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon köysipyörän valusta sen verran, että puolien käyryys on tarkoin harkittu. Jos puolat olisivat suoria, ne katkeaisivat poikki valun jäähtymis- ja kutistumisvaiheessa. Tuon ajan metallurgiakin puolsi käyriä puolia... | ||||
|
28.11.2018 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin jostain, että Neuvostoliiton kaatumisen pääasiallisena syynä oli se, että neuvostokansalaisiin ei luotettu, toisin sanoen, tavalliselle rahvaalle ei annettu mahdollisuutta ottaa vastuuta omasta elämästään. Valtio määräili byrokraattisesti kaikesta. Jos potkit tutkainta vastaan, KGB:n tsekistit iskivät ja lujaa! Sivuhaarana vielä varustelukierre lännen kanssa. Eräs vilppulalainen asemamies sanoi minulle kerran, että kommunismi on hyvä aate, mutta ihmisistä ei ole sen toteuttajaksi. Itse olen sitä mieltä, että kultainen keskitie on jossain puolivälissä: äärimmäinen kapitalismi jättää ihmiset hätänsä kanssa totaalisen yksin, ellei tällä ole senttiäkään rahaa... Äärimmäinen kommunismi/sosialismi taasen tunkeutuu ihmisten elämän pieniinkin yksityiskohtiin. Edelleen, olen siinä käsityksessä, että Karl Marx sanoisi nykymenosta: mitä minä sanoin...! Korj.kijrotusvihre. |
||||
|
27.11.2018 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tätä Sisun ohjaamomallia kutsuttukin "nakkikoppi-Sisuksi"? | ||||
|
26.11.2018 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siä vanhal hautuumaall o varmaste kauhian pal noit oikosäärissi porilaissi...! Heko heko... | ||||
|
26.11.2018 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo käännetyn J:n muotoinen putki olisikin lämmitysjärjestelmän ylitäytön varalta oleva paisuntasäiliön putki...? Kuka tietää paremmin? | ||||
|
25.11.2018 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan kuin saksalaista K-Oberbauta tuo kiskon kiinnitys...? | ||||
|
24.11.2018 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva, jossa on perspektiiviä (ja pakopiste kuvan ulkopuolella)! | ||||
|
23.11.2018 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jostain muistan lukeneeni, että neuvostoliittolaiset korvasivat heidän radoillaan vaurioituneita suomalaisvaunuja lähettämällä vastaavia tilalle. Tiedä sitten kuinka "laajaa" tällainen korvaaminen oli...? | ||||
|
22.11.2018 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuani kuvaa viimeisen vaunun numero näyttäisi olevan 2630. Ikkunoiden lukumäärä täsmäisi entiseen CEi-sarjaan, kuvassa luokkamekintojä ei näy, eli ne on poistettu, siis vaunu on alennettu. 2430 oli entinen CEm-makuuvaunu vuodelta 1926 ja hylätty 1965. CEi 2630, valmistunut 1939, varustettu loisteputkivalaistuksella ja hylätty 1978. Edeltävä vaunu on Ei 22243, valmistunut 1947. Siinä on koneellinen tuuletus, ei torpedoventtiilejä katolla. 22243:sta tuli Eims 21522 vuonna 1987. Korj. kijr.vihre. |
||||
|
18.11.2018 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Säälittävä kuva! Ei taatusti mene enää pitkää aikaa, kun nämä ovat kunnostuskelvottomia! | ||||
|
16.11.2018 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, aivan kuin öljyvärimaalaus kankaalle... | ||||
|
16.11.2018 08:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin - en muistanutkaan, että junapari P41/P42 jatkoivat henkilöjunana Kokkolaan/Kokkolasta, kunhan 1. luokka ja ravintolavaunu oli irrotettu rungosta Seinäjoella. 1970-luvun turistista selviäisi junanumerot.... | ||||
|
|
15.11.2018 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkoittaako P3 päivystäjä 3:a? Ainakin nuo mainitut lätät ovat olleet Sk vaunuja noihin aikoihin. P41 ja P42 viittaavat Hki-Hpk-Sk - pikajunaan. | ||||
|
12.11.2018 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01349 vuodelta 1976 oli entinen Po 9925. Mikä mainittakoon nyt vielä kerran! | ||||
|
11.11.2018 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Julius, tarkemmin sanottuna kesällä 1991 alkoi museoliikenne Borgååseen. | ||||
|
10.11.2018 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta nämä näyttäisivät olevan entisiä Hkb-vaunuja. Tietääkö joku paremmin? Teppo? | ||||
|
10.11.2018 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistan noiden nurkissa olevien tuuletusluukkujen olleen harmaita? | ||||
|
06.11.2018 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Tämä kaunis keho on oluella rakennettu", heko heko! | ||||
|
06.11.2018 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan oikein, Joni, sitäpä se... | ||||
|
06.11.2018 21:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomaa Almexin teline! | ||||
|
06.11.2018 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstissä on pieni virhe: se oli tosin SJ, joka näitä YP:tä liitevaunuineen alun perin tilasi. Myöhemmässä vaiheessa ne sitten hajautuivat eri operaattoreille, esim. Roslagsbananille. | ||||
|
03.11.2018 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein hyvä, Raimo! Kivi vierähti syrämeltäni... | ||||
|
|
03.11.2018 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Eljas! Olinpa hölmö, kun en muistanut tuota Nikolainkaupunkia... | ||||
|
|
03.11.2018 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä vetureita Vaasan varikolla tuohon aikaan oli? | ||||
|
31.10.2018 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustan vaunuista sen verran, eittä Ei 22245 -> Eims 21523 vuonna 1986 ja vaunusta Ei 22286 tuli Eims 21531 vuonna 1987. | ||||
|
28.10.2018 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo Olvihan on tietääkseni savolaista kaljaa, Raninin Gust. Knoppi: - mitä lukee Olvin korkissa? Vast.: katso avausohje toisesta päästä. Ja pullon pohjassa lukee: avataan toisesta päästä. Heko heko...! Korj. kijr.vihre. |
||||
|
28.10.2018 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja perinteellisesti F-litteraan kuului, paitsi konduktöörin osastoa, myös matkatavaratilaa... | ||||
|
26.10.2018 23:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minua henkilökohtaisesti on aina miellyttänyt tällaiset "pitkällä silmällä" eli kauko-objektiivilla otetut kuvat. Kiitos, Jarmo! | ||||
|
21.10.2018 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Pohjankuru-sarja oli mukavaa katsottavaa! | ||||
|
21.10.2018 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunun sivuseinälle on väkerretty ylimääräinen kuormausovi. Kuvan vaunu on siten varattu sanomalehtipostin kuljetukseen. Näitä vaunuja oli kaksi. Toisen vaunun numero oli 9926 (muistaakseni) ja toisenkin numero selvinnee tietäjien ansiosta...? | ||||
|
20.10.2018 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Haapamäellä vierailleet! Missä jamassa on XT 01614? (Eli ex BT 01324, eli entinen Ei 22068, eli ex 2913 vuosimallia 1922). | ||||
|
19.10.2018 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silkkaa koristelua, Markku. Joissakin platformskjuleissa samanlaista koristelua esiintyi myös pitkittäissuuntaisessa katonharjassa. Hyvä muistuma ajasta, jolloin kustannusvastaavuus ei ollut vielä syntynytkään... | ||||
|
|
19.10.2018 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Veli-Matti! Lienee kyseessä ns. "lokasankojournalistien" viitsimättömyys tai kykenemättömyys ottaa asiasta tarkempaa selvää...? | ||||
|
17.10.2018 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai nahkatakkinen tshekisti Ukko-Mauser kädessään likvidoimaan taantumukselliset valkobandiittifasistikätyrit... | ||||
|
14.10.2018 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo Pyrhösen Lättähattu-kirjan mukaan 16 loukkaantui. | ||||
|
14.10.2018 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastaus Oskun kysymykseen: "Voith-virtausvaihteisto L 216 rs on 3-vaihteinen vaihteisto, jossa on kaksi hydraulista vääntömomentinmuunninta ja yksi hydraulinen virtauskytkin sekä vaihteiston yhteyteen rakennettu suunnanvaihtolaite ja nopeusaluevaihde." Lähde: Dieselveturit ja moottorivaunut II sivu 273. Vaikka Dv12-sarjaa on remontteerattu useita kertoja, uskon perusrakenteen pysyneen ennallaan. |
||||
|
12.10.2018 14:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haarukkavaunun toinen kutsumanimi: pumppukärry. | ||||
|
11.10.2018 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yritänpä tunkeutua suunnittelijan pään sisään ja käytän samalla enemmän tai vähemmän auttavaa teknillistä sivistystäni: GM 6-71 oli kaksitahtinen dieseli, jollaista oli käytetty sarjoissa Vv13 ja Vv14, niitä joskus kutsuttiin diesel-Kanoiksi. Oli varaosien ja huollon kannalta edullista käyttää moottorikalustossa samaa moottorityyppiä, niin vaihtovetureissa kuin myös Dm3-4-moottorivaunuissakin. Moottorin rakenne oli suhteellisen yksinkertainen, ei imuventtiilejä, vain yksi pakoventtiili kunkin sylinterin päässä. Lisäksi se oli varustettu huuhtelupumpulla eli mekaanisella Rootin puhaltimella, joka samalla toimitti ahtimen virkaa. Lisäksi moottorin rakenteen vuoksi se oli myös halvempi kuin konventionaalinen moottorivaununmoottori V-8 nelitahtisena, seikka mikä oli pakko ottaa huomioon tuon ajan sotakorvaus-Suomessa. Tehoahan siitä lähti 175 kopukkavoimaa/kuusisylinterinen ryhmä, joten nelinkertaistettuna se tiesi Dm4:lle 700 hv ja Vv13:lla kaksinkertaistettuna 350 hv. Lisäksi, moottori oli lyönyt itsensä läpi toisen maailmansodan aikana panssarivaunuissa, joten sodan jälkeen sitä oli helpommin saatavissa, kuin esimerkiksi eurooppalaisvalmisteisia moottoreita. |
||||
|
|
10.10.2018 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, yksi kuusisylinterinen ryhmä neljästä "pimeänä". Lainasin suoraan erään vek:n sanomaa. Toisin sanoen Dm4:ssä oli kaksi kaksoisdieseliä, eli neljä kuusisylinteristä moottoria, joista kaksi kerrallaan oli yhdistetty kaksoisdieseliksi. |
||||
|
10.10.2018 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai lieneekö puuvaunu Fo? Epäilyttää hieman, koska noihin aikoihin junapari P 67 - P 68 oli kokonaan teräsvaunuista koottu. Jos kuvan juna on P 63, niin siinä tapauksessa lienee Fo mahdollinen. Millä kellonlyömällä kuva on otettu? Illalla? | ||||
|
|
08.10.2018 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajattelisin, että Dm4:n ohjaamon äänimaailmaa dominoi mekaanisen ahtimen ulvonta kaksitahtidieseleiden lisäksi. Isot pojat Turussa kertoivat aikoinaan että harvoinhan sitä kaikilla neljällä moottorilla ajettiin, usein kolmella ja joskus myös kahdella. Neljällä moottorilla yleensä konepajakäyntien jälkeen. Moottoreissa oli pitkät sylinterinkannet, joilla oli taipumus käyristyä ajan kuluessa. Sitä en tiedä oliko Voivoi 13:lla (tai Veivari 13:lla) samaa ongelmaa, ehkä joku tietää...? Dm4:n kutsumanimiä: Kekkosen umpisuoli, Kouvolan Kettu ja Oikuttelija. Myös Demmi neljää olen kuullut käytettävän. (korj.kijr.vihre.) |
||||
|
06.10.2018 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sympaattinen kuva syysaurinkoisesta Hurujunasta! | ||||
|
05.10.2018 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo punainen auto Pösö 203? Keltaisesta autosta tulee mieleen DKW Junior. Mutta kyllä on sitten komea tuo Dm4! | ||||
|
05.10.2018 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturista sen verran että se tilattiin 16.4.1909 KPEV:lle. Valmistui syyskuussa 1912. Ensimmäiset koeajot tehtiin Winterthurin lähiseudulla. Tilauksen mukaan sen piti kyetä vetämään pääkoneen avulla 200 tonnin junaa 90 km/h vaakasuoralla radalla. Apudieselin toimiessa kompresssorina saman painoinen juna piti kyetä vetämään 10 o/oo nousussa 50 km/h nopeudella. Tässä Diesel-Klose-Sulzer-veturissa olikin aluksi joitakin heikkouksia: jäähdytysjärjestelmä oli liian heikko. Jäähdytysvettä piti täydentää jo 70 km ajomatkan jälkeen. Sulzer korjasi asian ja veturilla ajettiin koeajoja Saksassa kesästä 1913 alkaen. Heti koeajojen aloituksen jälkeen siitä murtui yksi akseli, joten koeajoja ei jatkettu kuin vasta puolen vuoden jälkeen. Repeämä yhdessä moottorin sylinterissä ja 1914 syttynyt sota lopettivat enemmät kokeilut veturilla ja se romutettiin myöhemmin. Joitakin mittatietoja: vetopyörän halk. 1 750 mm, pyörästön pituus 12 700 mm, pituus puskimineen 16 600 mm, pyörästö 2'B2'. Moottorin teho 1200 hv kierr.luvulla 304 l/min, tehonsäätö mekaaninen. Voimansiirto sokkoakselilla ja kytkintangoilla. Tarpeellinen mittaristo siinä oli myös. Tiedot kirjasta Diesellok-Archiv Transpress Verlag, kirjoittajat Glatte ja Reinhardt. |
||||
|
03.10.2018 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä sääli, että zoomattaessa kuva ei terävöidy...! | ||||
|
|
03.10.2018 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikki, minun virkatarvevaunukoosteestani löytyy 12 BG:tä, jotka ovat entisiä Gep:pejä. | ||||
|
02.10.2018 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy erinomaisen hyvin sisäkaarre- ja ulkokaarrevaihteet. Korj. kirj.vihre. | ||||