Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: HMVY:n kaluston kuljettelua |
10.09.2018 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamen, Hannu! | ||||
|
Kuvasarja: HMVY:n kaluston kuljettelua |
10.09.2018 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, eikös se olekin yksi elämän tarkoituksista, ongelmien ratkaisu nimittäin. Niin ja rakastamisen lisäksi...? Nimittäin, nämä kaksi tuovat ihmisten parhaat puolet esiin... |
||||
|
08.09.2018 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varsin vekkulia sauvavoimien arviointia vaatinut tuon ristikkosillan suunnittelu, ainakin minun silmiini... | ||||
|
08.09.2018 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä tikkaat kestää kyllä tuhdimmankin nokikolarin...! | ||||
|
07.09.2018 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hautaustoimiston mainoskyltissä lukisi: - Te niitätte, minä paalitan. | ||||
|
07.09.2018 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen kuva, kesti rajua zoomaustakin. | ||||
|
07.09.2018 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tough rigs, both of them! | ||||
|
|
07.09.2018 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin tuo keskimmäinen rakennus oli hyvinkin tarpeellinen pahiksien varalta...? | ||||
|
07.09.2018 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmeisesti kääntöpöydän pidentäminen tuli jossain vaiheessa ajankohtaiseksi? | ||||
|
06.09.2018 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koroke-F erottuu selvästi M-vaunuista muodostetun sorajunan keulilla. | ||||
|
05.09.2018 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on viimeistään vuodelta 1920, jolloin asemataloa laajennettiin (matkatavarasiivellä). | ||||
|
05.09.2018 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tanskalaiset tunsivat ne nimellä "Skinnebus". | ||||
|
05.09.2018 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan postiliite/tavaravaunu valmistui 1956 Eksjöverketillä litteralle UDFo15 numero 2004. SJ poisti sen käytöstä vuonna 1967 ja se myytiin Tanskaan Odsherreds Jernbanelle. Siellä se palveli vaununa D 246 hylkäykseensä asti 1985. Samana vuonna Svenska Motorvagnsklubben osti sen ja liitti kalustoonsa alkuperäisellä litteralla ja numerolla. OHJ:lla ollessaan se oli maalattu punaiseksi, koristeena valkoinen vauhtiraita. | ||||
|
04.09.2018 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpas kapea raide tuo viereinen...! Vaiko vaihteestako kuva on? | ||||
|
04.09.2018 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla oli tämä poikana. Muistan tuon Y6-rälsbussin ja Förstlingenin. Jo silloin kiinnostuin ruotsinlätistä... | ||||
|
04.09.2018 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella vekkuli kapistus...! | ||||
|
04.09.2018 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Millä nimellä ruotsalainen junanlähetyslevy ruotsiksi tunnetaan? Befallstav? Avsändningstav? Apuuva! Kenellä on ruotsinjiitee? |
||||
|
04.09.2018 13:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni saattaisi sopia Swanljungin puusepäntehdas, jonne johti pistoraide, Alavudelta Tuurin suuntaan lyhyen matkaa. Muistettakoon vielä naapuriasema Pynttärin turvetuotanto...? | ||||
|
03.09.2018 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko kyseessä postin apuvaunu Pe? Veturistakin näkyy sen verrran, että luulen sen olevan 990-sarjan Hv 3 (tenderin laidan korkeus!). Po:ssa näyttää olevan A 11-teli liukulaakereilla. | ||||
|
|
03.09.2018 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9812 on vuodelta 1945. Siitä tuli BG 040136 1980-luvun alkupuolella. | ||||
|
03.09.2018 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| #1242 valmistui Eksjöverketiltä 1959. SJ hylkäsi sen 1983 ja myi sen NBVJ:lle 1984. | ||||
|
02.09.2018 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan tällaiset kuvakulmat olivat mahdollisia ainoastaan epäkristillisen tarkkaan rakennetuissa pienoisrautatiemiljöissä. Kiitos Jussi tästä kuvasta, juna "istuu" maisemaan oikein hyvin! |
||||
|
29.08.2018 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli Lapin Kullan laadusta puhutaan, niin ainakin minun mielestäni parempia ja laadukkaampiakin oluita on olemassa. Lapin Kulta on pelkkää vetistä ruumiinpesuvettä...! Koffikin on parempaa, näin ainakin makuasiana! | ||||
|
29.08.2018 19:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Eero Piirto ollutkin tunnettu pohjalaisten kansanlaulujen taitaja? | ||||
|
25.08.2018 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soveltuuko Kaalihäkki ohjausvaunutoimintaan? | ||||
|
24.08.2018 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oho! Onpas äleä mansikka! Mistä tuota lajiketta saa? | ||||
|
24.08.2018 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten seuraa vaunuhistoriaa: CEi 2636, vuodelta 1941, rakennettu DEi 2555 (valm. 1929) aluskehykselle, ilmeinen sotavauriovaunu tuo 2555. Hylätty 1958. Eik 22341, vuodelta 1954, ex Ei 22171 (valm. 1938), hylätty 1970. Siinä oli jääkaappi keittiöosastossa. EFi 22395, vuodelta 1953, ex Ei 22184 (valm. 1939), hylätty 1983, -> HMVY. Em 2751, vuodelta 1951, hylätty 1958. CEm 2474, vuodelta 1956, -> BT 01169 vuonna 1981. CEm 2473, vuodelta 1956, -> BG 040156 vuonna 1981. BG kuului johdonvetojuna 7:ään. Fo 22549, vuodelta 1952, -> BG 040135 vuonna 1981, hylätty 1989. CEi 2617, vuodelta 1938, -> Oe 71'977 vuonna 1970. Ei 22771, vuodelta 1953, -> HMVY. KIITOS, Timo Vaittinen! 15.3.1957 oli perjantaipäivä, joten siihen nähden P64 olisi "sopivan" mittainen. Entä mahdollinen postivaunu? Ilkka Teerijoen kirja ei anna junanumeroita kuin vain harvassa tapauksessa, toisin sanoen luetteloissaan on tosin junanumeroilla kulkeneet postivaunut. Esimerkkinä P64 Kmj-Hki kulki 1.1.1959 - 2.6.1973... |
||||
|
|
23.08.2018 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutostyö Cm 2157 -> BT 01155 valmistui 1959, Timo, erittäin mahdollista! | ||||
|
|
23.08.2018 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, onks kellään? Nimittääin vaunuluetteloa kummastakin Kuurilassa törmänneessä junasta? Varmoja lienevät EFi 22395, Em 2751 ja CEi 2636. Entäs muut? |
||||
|
22.08.2018 18:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen nimi: Suonnejoki. | ||||
|
21.08.2018 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa tuota katonharjakoristetta. Joku puuseppä saanut apinan raivolla timprata tuollaisen, ja vielä molempiin poikkiharjoihin! | ||||
|
21.08.2018 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| M-tyypin luistonestolaitteen toiminnasta löytyy tietoa Dieselveturit ja moottorivaunut kirjan osasta I, sivuilta 363 - 370. Kyse on mekaanisesta laitteesta, nykyvehkeet lienevät sähköisesti ohjattuja. | ||||
|
20.08.2018 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, minä käytän kölninvettä partavetenä. Ei kinnervöötä (suomeksi: kirvele) ihoa siinä määrin kuin tavallinen kaupan partavesi. Suosittelen. Ja kun aiheeseen päästiin, niin varmaan pontikankeitostakin saisi varmasti juttua tällekin sivustolle. Taikasanat: hiirihiiva, kakkaaminen rankkitynnyriin hiivan puutteessa... jne... Tai sitten ei, ettei mene pääasiasta ulos. |
||||
|
20.08.2018 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se toinen Richard Nixon oli toiselta nimeltään Milhouse... | ||||
|
|
18.08.2018 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskiksen läpi suodattivat denaturoitua spriitä, eli tenua. Enkä tiedä päteekö tämä enää nykytenuun... | ||||
|
|
18.08.2018 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot pojat kertoivat että ravistelun aikana lauloivat Pelastusarmeijan marssia. Kesto ja tahti olivat sopivia tuon rötkön erottamiseksi pirtusta. | ||||
|
16.08.2018 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen valmis tarkistamaan kantani, mikäli aukoton todistus löytyy... | ||||
|
|
15.08.2018 17:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laadin huvikseni luettelon liikennepaikoista luovutetulla alueella (kun kerran sekin mainittiin...), joiden ajankohtaan sopivuus tai arkkitehtoninen yleisilme (Granholmilainen kynänjälki) sopisivat. Huom! Hymyä suupieliin! Älkää nyt sentään tosissanne ottako, yksi puheenvuoro laajaksi tulleeseen keskusteluun: lähteenä siis Radan varrella-kirja. Hämee, Tienhaara, Sorvali, Saunalahti, Hiekka, Lounatjoki (plfskjul), Tyrisevä (ei sopine, neljä raidetta, plfskjul piirustuksessa olevan luettelon mukaan), Kärstilä, Kuorekoski (plfskjul), Kivioja (plfskjul), Lahdenpohja (1911->) ja Kummunjoki (1915->). Tämä siis kieli poskella, sopan hämmentämiseksi lisää! Kuvia kehiin, jos kenellä on! Mitä tulee Kurtin kommenttiin klo 16:09, se mielestäni pistää kallistumaan Lepuskin suuntaan... |
||||
|
14.08.2018 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isossa maassa on isot pulut! Heko heko! | ||||
|
|
13.08.2018 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, juu vallan, olet oikeassa, Kurt, sillä täällä pohjan perukoilla ei juurikaan seurattu tai tiedetty Pariisin muodin oikuista, ainakaan muut kuin ylin luokka. Ajattelin tuoda esiin tätäkin tietoa, saattaahan siitä apua olla jonkin muun wanhan kuwan ajoittamisessa. Vitsinä: siihen aikaan, kun miehet ja naiset pukeutuivat lehtiin ja oksiin, ei rautateistä tiedetty mitään... heko heko! | ||||
|
13.08.2018 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnus poistettu: 6.4.2011 klo 10:51. Ei vaihtunut, vaan laajennettiin muutaman kerran. Radan varrella-kirja kertoo: "Liikennepaikkarakennus valmistui 1907, ja sitä laajennettiin nopeasti. Rakennuksen avonainen keskiosa rakennettiin umpeen 1950-luvulla." Korj. kirj.vihre. | ||||
|
|
13.08.2018 16:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, naisen pukuun kuului 1870-luvulla takamusta korostava turnyyri tai sitten hametta leventävä krinoliini, joka korvasi kymmenet painavat alushameet. Kuvan naisen asusta ei mahdollista turnyyriä erota, johtuen kuvauskulmasta. Turnyyri poistui ilmeisesti muodista siinä 1880-luvun lopun jälkeen. Aikuisen naisen hameen helma ulottui nilkkoihin vanhoilta ajoilta aina 1910-luvun puoliväliin asti. Tuohon aikaan ensimmäisen maailmansodan aiheuttama naisten työllistäminen sotatarviketehtaisiin vaati mukavampia kledjuja ja vaatteita, joissa liikkuminen oli helpompaa -> hameen helma lyheni jonkin verran. Tällöin muun muassa kiristävät korsetit saivat jäädä kaappeihin. Taustalla on nuori tyttö, jonka hameen helma on lyhyempi. Olkihattu on helppo ja halpa tehdä ja sen suosiota ei pidä hämmästellä. Seuraava naisten muodin "vallankumous" tapahtuikin 1920-luvulla, viitteenä ns. Jazz-tyttö, amerikkalaisittain: "Flapper". |
||||
|
13.08.2018 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös poikkeus vahvista sääntöä? | ||||
|
|
12.08.2018 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asioita, jotka eivät muutu: vetureissa kolme valoa (kuvassa ylin sammuksissa) ja pyöreät autojen ratit...! | ||||
|
|
12.08.2018 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen huomio: makasiinin päädystä, harjan alta puuttuu ikkuna, vertaa kuvaan https://vaunut.org/kuva/43439. Tämäkään ei todista tietenkään mitään. Miksiköhän makasiiniin piti laittaa tämä ikkuna? (korj. kirotusvihre). | ||||
|
10.08.2018 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievä täsmennys, Petri, ne nelipaikkaiset osastot olivat perheosastoja. Kurt, kiitos numerotiedoista! | ||||
|
09.08.2018 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö olisi vieläkin helpompaa, mikäli junassa olisi konnari, lippuja myymässä? V***n kustannusvastaavuus!!! |
||||
|
09.08.2018 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnistamista auttanee, että minun mielestäni makasiinin yksityiskohdat viittaavat Bruno Granholmin kynänjälkeen. | ||||
|
|
09.08.2018 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä hyvä,, Kurt ja Petri! Tätä minä aavistelinkin, että makuuvaunujen valaistus olisi järjestetty ainoalla mahdollisella johdonmukaisella tavalla: hytit, sivukäytävät ja päivävaunut keskellä skailettia. Petri, onko sinulla myös varhaisen Ci-sarjan päivävaunun piIrustusta? Oliko se hyttivaunu, vaiko avo-osastoilla? Siis numerot 2201 - 2225... |
||||
|
07.08.2018 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Epävarmuuden uhallakin - 22701 muutettiin sarjaan BG 040042 vuonna 1967. Se alunperin valmistui 1929 numerolla 2959, vuodesta 1931 alkaen 22107 ja sitten 1952 muutettiin 22701:ksi. (korj.kirotusvihre) | ||||
|
Kuvasarja: Vanajaveden rannalla |
07.08.2018 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muikeaan hymyyn suuni vei, tämä kuvasarja itkettänyt ei! | ||||