Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.08.2018 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Epävarmuuden uhallakin - 22701 muutettiin sarjaan BG 040042 vuonna 1967. Se alunperin valmistui 1929 numerolla 2959, vuodesta 1931 alkaen 22107 ja sitten 1952 muutettiin 22701:ksi. (korj.kirotusvihre) | ||||
|
Kuvasarja: Vanajaveden rannalla |
07.08.2018 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muikeaan hymyyn suuni vei, tämä kuvasarja itkettänyt ei! | ||||
|
06.08.2018 15:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, ne mainitsemasi Guntzburgin makuuvaunut olivat numeroiltaan 2701 - 2709. Ne muutettiin päivävaunuiksi 1924, uudet numerot olivat Ei 2936 - 2943. Näiden paikkaluku oli sama kuin makuuvaunukäytössäkin: 56 III luokassa. Alunperin ne valmistuivat vuonna 1900, toisen tiedon mukaan 1898. Kaksi vaunua, 2938 ja 2939 hylättiin, ennenkuin loput sarjasta saivat 1931 uudet numerot: 22001 - 22006. Näiden kohtalosta: 22001:n aluskehykselle valmistettiin makuuvaunu CEm 2450 vuonna 1935. Siitä tuli BT 01182 vuonna 1960, hylätty 1982. 22002 hylätty. 22003 sai päälleen uuden korin, Ei 22161 vuonna 1937, -> BG 040070 vuonna 1969, hylätty 1986. 22004, uusi kori vuonna 1940: Cm 2170. -> BCm 02170 vuonna 1965, hylätty 1973. 22005 Neuvostoliittoon vuonna 1940. 22006: uusi kori CEm 2449 vuonna 1935. -> mittausvaunu A 24 vuonna 1960. -> XG 040122, hylätty 1980-luvun jälkipuoliskon aikana. Guntzburgin järjestelmää käytettiin myös makuuvaunuissa DEm 2401 - 2412 III luokan puolella, II luokan ollessa hyttiosastoina. Paikkaluku 12 + 24. Tämäkin sarja muutettiin jossain vaiheessa DEi-sarjan päivävaunuiksi n:ot 2516 - 2527. Konfiguraatio oli samanlainen kuin CEhit-vaunuissa, ylempi luokka hyttiosastoina ja alempi avo-osastona. Alunperin tämä vaunusarja valmistui 1898 ja 1900. |
||||
|
|
05.08.2018 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri ei maininnut kommentissaan vaunua 2801. Syy siihen on selvä, osastojen pituus oli siinä 3 946 + 5 944 + 3 946 mm. Vaunusarjassa 2802 - 2843 osastojako oli "tasan jaettu" eli 3 x 4 458 mm. Lieneekö 2801 ollut prototyyppi? Se valmistui vuonna 1906, vaunujen 2802 - 2805 mukana, kun taas vaunujen 2807 - 2812 kerrotaan valmistuneen 1905... Edelleen, 2801:n eteistilat olivat hiukan lyhyempiä kuin vaunuissa 2802 - 2843. Pituus puskimineen oli sama: 18 680 mm. 2801 jouduttiin poistamaan kirjoista 1920, rajan taakse 1918 jääneenä. Vaunut 2813 - 2830 valmistuivat myös 1906. Konepajalla riitti puuhaa noihin aikoihin: myös Ci 2201 - 2218 valmistuivat 1906, samoin DEi 2501 - 2503. |
||||
|
|
04.08.2018 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhemman sarjan Eis (n:ot 22701 - 22710) ensimmäisenä vaununa. Pave, saatko originaalista selvää numerosta? Heko heko, syyllistyimpä toiveajatteluun...! |
||||
|
|
03.08.2018 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 2813 valmistui vuonna 1906 ja se poistettiin kirjoista Neuvosto-Venäjälle jääneenä 1920. 2843:sta (valmistunut 1909, kuten Kurt totesi) taasen tuli n:o 22027 vuonna 1931 ja se luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Minun silmiini zoomattaessa kuvan vaunun numero on 2813... Siinä oli 90 paikkaa, Laycockin höyrylämmitys ja Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
Kuvasarja: Savon radan asemat (Kv)-(Pm) kesällä 2018 |
30.07.2018 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä kun varhaisimmat rataosan asematalot rakennettiin soveltamalla Oulun rautatien piirustuksia. Hyvä juttu, että esim. Kalvitsa on arvostavissa käsissä... | ||||
|
30.07.2018 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9804:stä EI tehty virkatarvevaunua. | ||||
|
28.07.2018 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uwe, tässä on bluesia! | ||||
|
22.07.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n historiikki 1937-1962 mainitsee Ge-vaunuista seuraavaa: numerosarja 30115-30330 (numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja), rak.vuosi 1939 - 1949, rakennettu 57 kpl, jäljellä 1.1.61 31 kpl, kuorma 7 tn, paino keskimäärin 12,9 tn, tilav. m3 - 66 ja kokon.pituus m - 12.01 ja huomautuksia: mitat vaihtelevat. Ja sivulla 338 vuosina 1936-1960 rakennetut postivaunut: sarja Pe, numerot 10051 - 10061, aks.luku 2, rak.vuosi 1943 - 1954, rakennettu 11 kpl, jäljellä 1.1.61 11 kpl, paino keskimäärin 12,3 tn, huomautuksia: apuvaunuja. Eerolan Pasilan konepaja-kirjassa periaatteessa vahvistetaan edellämainittu, lisäyksenä tieto: Ge 30116-30125 v. 1939 10 kpl ja n:ot 30325-30330 v. 1940 6 kpl. Keskimääräisen painon ero Ge- ja Pe-vaunuissa selittynee sisustuksen "karuudella", oliko Pe-vaunuissä esim. lämmitys samanlainen kuin Ge:ssä? Valaistus lienee ollut kummassakin. Eri asia on pitääkö näihin tietoihin suhtautua kuin jumalansanaan...? Sivuhuomautuksena: tarve säilyttää Ge-vaunua lienee ollut luokkaa olematon, onhan museolla laadukas pienoismalli tyypistä... |
||||
|
|
21.07.2018 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mietittyäni vähän aikaa tuota punaista vaunua, löysin muistikirjoistani tiedon, että XG 031161 sai litteransa samaan aikaan, kuin kuvan vihreä vaunu, eli heinäkuussa 1992. Se taas oli entinen BG 04753 ja edelleen entinen Ge 30'246. Molemmat Ge-vaunut alennettiin BG:ksi 1962. Sittemmin myös BG 04764 (ex Ge 30'240) sai uuden litteran ja numeron: XG 031162. Muistan kuvanneeni 1990-luvun puolivälissä Kotkassa yhden XG-parin, jotka olivat entisiä Ge-vaunuja. Kuvat ovat rautatiemuseolla, joten menkääpä tarkistelemaan...! VR hylkäsi suurin joukoin Ge-vaunuja vuosina 1959 - 1964 ja alensi niitä virkatarvevaunuiksi, ja niitä ripoteltiin ympäri rataverkkoa. Vilppulassa 1976 näin yhden ex Ge - BG:n sisään asennetun pystyporakoneen, vaunu oli opastintyökunnan käytössä. (Lisätty sana "vihreä".) |
||||
|
|
19.07.2018 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihreä vaunu, BG 04752-2 oli entinen Ge 30'245 vuodelta 1949. Heinäkuussa 1992 siitä tuli XG 031160. Punaisen vaunun numerosta ei taida olla tietoa? |
||||
|
15.07.2018 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halostaminen? Tarja-täti kiipeää kyytiin, heko heko! Jaakko P. ilmeisesti muisteli hiilentäytöstä käytettyä sanaa "hiilestäminen"...? Vrt. öljystäminen, joka on eri asia kuin öljyäminen tai öljyttäminen..? |
||||
|
15.07.2018 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolikaariteema on kuulunut rautateiden arkkitehtuuriin jo aikojen alusta saakka, tästä mm. Kilon kellotorniin saakka. Eipä kuvan asema ole "sininen", Saint Louis Blues...! |
||||
|
12.07.2018 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alavuden vesitornihan on purettu jo ajat sitten. | ||||
|
02.07.2018 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01382 noin vuodelta 1980 oli entinen Ei 22297 vuodelta 1948. | ||||
|
01.07.2018 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo motskari - onko se vanha kunnon Pannupää? | ||||
|
01.07.2018 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jääpuikoista saa hienon pihakoristeen, kun irrottaa ne ja istuttaa lumihankeen tyvipää alaspäin ikään kuin kaupunkisilhuetiksi (myös kehään). Kynttilä sopivaan kohtaan ja a vot! Taiteellisen vaikutelman tekee! | ||||
|
30.06.2018 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äitini kertoman mukaan tehtaan pääkonttorin paikalla oli ennen asuintalo Plevna, eli mänttäläisittäin Leuna. | ||||
|
28.06.2018 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstin mukaan veturi olisi Itävalta-Unkarin keisarillis-kuninkaallisen rautatien kalustoa. Itävaltalaismallinen Rihosek-kipinänsammuttaja juoruaisi tästä myös. Zoomaamalla numeroksi selvisi 411.019. Veturi etäisesti muistuttaa tsekkoslovakialaista sarjaa 414, jossa tosin oli kaksi höyrykupua yhdysputkineen... Netistä ei näytä helposti löytyvän tietoja 411-sarjasta. | ||||
|
28.06.2018 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jaa, Julius. Kauniimpiakin asemataloja löytynee armaasta Suomestamme...? Lpo asematalo on sodan ajalta, eikä kustannusvastaavuuden nimessä siihen laitettu mitään ihmekruusauksia... Funkis lienee sykkinyt arkkitehdin takaraivossa tätä suunniteltaessa...? Toisaalta, kauneushan on katsojan silmässä. |
||||
|
25.06.2018 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaappariovi (Suicide Door) näkyisi olevan Trk:ssa. | ||||
|
24.06.2018 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ivalon kirja s. 142 kertoo: "Höyrykattilan verhouksena käytettiin v. 1940 12 - 73 mm paksuista magnesia- ja asbestilaatoista ladottua eristyskerrosta. Eristyslaattain haurauden ja aineen säästön vuoksi tehtiin kattilan yläpuolen eristys laattamassasta, joka veteen sekoitettuna laastina siveltiin näitten pinnalle tarpeen paksuksi kerrokseksi ja kuivuessaan sai jälleen ryhtinsä. Eristysaineen haurauden vuoksi on eristyskerros peitetty suojalevyllä, joka kattilan ja silinterien ympärillä on 1,5 mm vahvuista takoteräksistä kiiltolevyä." | ||||
|
23.06.2018 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin tietoja Adlerista: vetovoima 550 kg, vetopyörän halkaisija 1 371 mm, tulipinta-ala 18,2 m2, kattilan työpaine 4,2 kg/cm2, arinan pinta-ala 0,48 m2, kitkapaino 6 t, veturin paino (ilman tenderiä) 14,5 t ja pituus puskimineen 25 jalkaa eli 7 620 mm. Sen hinta tuolloin oli 1 750 puntaa. Vetopyöräkerta oli laipaton. Adler myytiin romuksi ilman pyöriä vuonna 1857. | ||||
|
23.06.2018 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi 01 1066 vastaanotettiin 29.3.1940, sen valmisti Berliner Maschinenbau AG valmistusnumerolla 11322. Viimeinen Bw oli Rheine, ensimmäisen ollessa Leipzig HW. Veturi hylättiin 26.6.1975. Uuden kattilan 1066 oli saanut 1954. Öljypoltolle se muutettiin marraskuussa 1957. 1968 numeroksi tuli 012 066-7. Nykyisin veturin omistaa Ulmer Eisenbahn-Freunde. | ||||
|
23.06.2018 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutsumanimi oli sen mukainen: "Bär", eli karhu. Se on entinen preussilainen T20. | ||||
|
23.06.2018 16:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sama pyörästöjärjestys kuin Rocketissa. Missä kehitys, heko heko...! | ||||
|
23.06.2018 16:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 66:tta montaa ollutkaan... Kuvassa sarjan viimeinen veturi. | ||||
|
23.06.2018 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyöräilijän piti varoa ajaessaan kiskojen yli. Äkkinäinen kaatoi itsensä kun etupyörä vippasi laippaurassa. T.nimimerkki "Kotkan tekuun pyöräillyt". | ||||
|
22.06.2018 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nash-autotehdas valmisti ensmmäisen autonsa 1917. Siihen liittyi Hudson vuonna 1954. Nash ja Hudson (myös Packard sekä Studebaker) hävisivät historian hämäriin 1957. Syynä siihen oli Fordin 1952 aloittama hintakilpailu, johon pienemmät valmistajat eivät kyenneet vastaamaan. | ||||
|
20.06.2018 17:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkymä voisi olla myös mahdollisesti G. A. Serlachiuksen paperivarastolta Mäntässä. T. nimimerkki: "konepajan Clarkia ajelliut". Paitsi että Mäntästä lähti sellupaalejakin... | ||||
|
20.06.2018 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin noiden tätien kanssa touhuttaessa saattaa Oy Eurogummifabriikin tuotteet olla tarpeellisiakin... | ||||
|
20.06.2018 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entinen Mäntän poika, nykyinen Stadin ukkeli kiittää ja kumartaa näistä grafiikoista!!! KIITOS! | ||||
|
19.06.2018 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, katon choppaus tekisi terää! | ||||
|
|
19.06.2018 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai liekkimaalaus nokkaan, muun korin ollessa maalattuna punaisella candylla. Lisäksi perän korotus. Niin johan vehje pääsisi V8-Magazineen... | ||||
|
19.06.2018 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Hirsilän platformskjul sai kaivinkoneen kauhasta syyskuussa 1998... | ||||
|
19.06.2018 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Eljas, olisiko tuonaikainen P42 eri juna (Porista Helsinkiin) kuin kuvassa oleva Seinäjoelta Haapamäen kautta kulkeva? Kantoipa pohjalainen myös tunnusta P54, mikäli oikein muistan...? | ||||
|
18.06.2018 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo Volvo-rekka on näköjään palaamassa HKE Myllypuron voimalaitokselta tyhjänä hakemaan hiiltä HKE Hanasaaresta. Jouni, ainakin Siilitie 9:ssä oli kaasuliedet uuneineen vielä 2005. |
||||
|
17.06.2018 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| MTR = motortralla. | ||||
|
17.06.2018 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asiayhteydestä, lue edellisestä kuvasta päätellen, tämä on LMV 1978 B, ex Qhz-ö 985 0964 ja ex Y6 996. | ||||
|
17.06.2018 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu LMV 1978 B, kantoi ennen litteraa Qhz-ö 985 0964. Se muutettiin ruotsinteeteeveeksi vuonna 1982. Alun perin se oli ollut Y6 n:o 996, joka oli valmistunut ASJ Linköpingissä vuonna 1954. Alkuperäinen littera oli YCo6, ja vuodesta 1956 alkaen YBo6. "Boggienollan" putosi pois 1970. SJ hylkäsi 996:n vuonna 1981. | ||||
|
15.06.2018 17:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kitaran kopan väri näyttää olevan ns. Sunburst. Eikä vaikuta kovin uuden uutukaiselta... | ||||
|
15.06.2018 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| PMV-motorvagnilta (ent. rälsbuss) tuo minusta pikemminkin näyttää...? Ei ainakaan näy ruotsinteeteeveen kattokaluja kuvassa zoomaamallakaan. | ||||
|
14.06.2018 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko nuo rälsbussit ns. PMV-vaunuja? Elikkä Personal-Motor-Vagneja? Numerot? | ||||
|
14.06.2018 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kaalimato - Vario hiihtelee sillalla...? On se inehmo vaan puuhakas olento, aina ryskäämässä jotain... | ||||
|
14.06.2018 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piili - Haapamäki, parisenkymmentä kilometriä, tavarajunalla puolisen tuntia.... Rautalankakiskot ja painavat junat ehkä syynä...? Tulee mieleen että junilla olisi sn 35 - 40. Jarmo, olisitko ystävällinen ja laittaisitko tänne sivustolle lisää samanlaista...? Miten olisi rataosa Sk - Hpk - Tpe ja vuorokauden ympäri? Terveisin perso aikataulupaskiainen...! |
||||
|
13.06.2018 18:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo piippusuu Nikke Knatterton? | ||||
|
13.06.2018 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Politiikkakytkin eli yhteisajokytkin mukavasti näkösällä. | ||||
|
13.06.2018 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vesisäiliöt näyttävät hiukan niukoilta...? | ||||
|
11.06.2018 19:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auran tukena oli neljä alas ja eteenpäin sojottavaa sarvea. Nosto- ja laskumahdollisuutta ei ollut. Ruotsinlätissä aurat olivat irrotettavia (varikkotyönä, otaksun), niiden takana oli pienemmät poskilevyt (= snöbillar). Ruotsinlättien aurat tunnettiin nimellä "Norrlandsplog". | ||||
|
11.06.2018 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pössöön eli anteeksi Peugeotin ratti tehonsäätöpyöränä. Taisipa näissä olla vielä Pösön leijona keskiössä... | ||||