Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2024 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Pikkukuvana meni minuun aivan täydestä, kuin 30 sentin kolikko. Hienoa työtä, söör Hannu! |
||||
|
11.10.2024 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, ymmärrän täydellisesti "mielikuvaharjoitustasi". Olen itse tehnyt samaa. Viimeksi noin kuukausi sitten illan hämärtyessä Mäntän asemalla. Seisoin jo kauan sitten puretun ykkösraiteen kohdalla, juuri siinä, mistä Mäntän Motti Vilppulaan lähti. Ajatuksessani oli Ds2, moottori tyhjäkäynnillä. Ihmisiä: mm. 1996 edesmennyt GAS ammattikoulun äidinkielen ja matematiikan opettajani saattamassa poikaansa: - "Näkemiin, Frej, hyvää matkaa ja terveisiä!" Tai isoäitini lähdössä sukuloimaan Vaasaan. "Terveisiä Aukustille ja Mandi-tädille!" Päivän viimeinen mottivuoro, lähtöaika klo 18.20, ajanjakson ollessa suunnilleen vuotta 1948. |
||||
|
11.10.2024 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joen rantamilla olevan maaperän laadulla on myös väliä: - silkkaa savilillinkiä. | ||||
|
11.10.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anttilan tavaramakasiini ja 200 markkaa? Oman kokemukseni Anttilasta (siis tavaratalosta) oli, että sen satanen oli vain 99,00 markkaa, heko heko! Mutta: muovin ruiskupuristetuottamisesta sen verran, että sulan muovin virtaus muottiin ja muotin sisällä on ns. abrasiivista. Siten muottien on pakko olla jykeviä! Jykevyyttä vaatii myös puristuspaine. Muovin laadulla ja tyypillä on myös oma merkityksensä. Esimerkiksi 1960-luvulta Airfix - pienoismallifirman 1:72-skaalan Vickers-Supermarine Spitfire IX:n muovi: polystyreeniä. Saman aikakauden Revell käytti kovempaa muovilaatua. Siten Airfixin liimalla koottu Revellin Republic P-47 D "Trunkenbold" - eikun anteeksi - Thunderbolt saattoi jonkin ajan kuluttua hajota käsiisi. Liiman "teho" ei riittänyt! Abrasiivinen - sanan merkitystä selvittänee se, että hiekkapaperin toimesta abrasiivisyys myötävaikutti, että puupalikan pinta silittäytyi abrasiivisyysssuorittajan tahtotilan mukaiseksi! Heko heko. |
||||
|
|
10.10.2024 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei herrojen Railroad-Hannun ja Jouni esiin tuoma hinnannousu johdukin jostain, mikä sitoo muovituote-"perheet" petrokemialliseen teollisuuteen ja sangen lujasti? Suomeksi: öljyn hinnan vaihtelu, jonka vuoksi hintoja nostetaan "riittävästi", ettei tule persnettoa? |
||||
|
10.10.2024 16:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Railroad-Hannu, kehitystä laitteissa tapahtunee vasta varsinaiseen tarpeeseen. Saattaapi jäädä Hölö-XXX-grafia-antipatialaitteeksi? Sikäli surullista, että nämä laitteet kätevyydestään huolimatta erottavat ihmiset toisistaan ja rikkovat tuikitärkeätä yhteisöllisyyttä. Kuka tai mikä taho hyötyy tällaisesta? |
||||
|
10.10.2024 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, monet kiitokset sir John ja Railroad - Hannu! Sen johdosta: Ich hab' mein Herz in Eisenbahn verloren, in einer lauen Sommernacht, ich war verliebt bis über beide Ohren, und wie ein Röslein hat ihr Mund gelacht. Und als wir Abschied nahmen vor den Toren, beim letzten Kuss, da hab' ich's klar erkannt, dass ich mein Herz in Eisenbahn verloren, mein Herz, es schlägt bei Märklin - bahn! Dafür, vo' aus mit Volldampf, meine Herren! |
||||
|
10.10.2024 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suli? Joo, tosiaan, helteitä kyllä oli kesällä ihan piisalle asti, heko heko. | ||||
|
10.10.2024 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari: Valtionrautatiet 1987 - juhlakirjan sivulta 275: Inkeroinen valmistui vuonna 1970 (124 kerrosneliömetriä). Laajennettiin vuonna 1980. Kerrosneliöitä: 189. " Se on rakenteiltaan samanlainen elementtirakennus kuin Itä-Suomeen valmistuneet pienet asemarakennukset." |
||||
|
10.10.2024 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piika ei ole ihminen, sammakko ei ole kala, eikä hoppafoortti auto, joten Pitkäsiltakaan ei ole pitkä. | ||||
|
|
10.10.2024 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, sir John ! Näinkin voimme lausahtaa. Ensimmäisen vaunun aluskehyksen niittejä ja katon torpedoventtiileitä laskiessani sain käsityksen, että se olisi makuuvaunu Em. Ja seuraavaksi kysymys pienoismallinikkareille: - saako skaalarataan syksyn lehtiefektin parhaiten: a) - kasvattamalla japanilaiseen tapaan bonsai-pienoislehtipuita, jotka pudottaisivat syksyisin HO-skaalaiset lehtensä kiskoille? Bonsai - vaahtera olisi kyllä erinomaisen tuloksekas, vaikkakin työläs ja aikaa homma vaatii. b) - kastelemalla sopivan kokoisen rautakauppapensselin harjasten kärjet asianmukaisen värisellä maalilla ja roiskimalla (sormien avulla heiluttamalla) täpliä rataan? c) - unohtamalla koko jutun. Helpompiakin vuodenaikoja voi rataansa harrastaa. |
||||
|
09.10.2024 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja saksaksi Stumpelbahn! Espoolaispolitikoitsijoilta meni ideologia terveen järjen edelle vaatiessaan lyhyempiä (lue: - halvempia) asemia. Siellä ei voi kolmen rungon metroilla ajaakaan. |
||||
|
09.10.2024 23:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin kiehtovan näköinen tuo JSR:n koppivaunu F. Apropos, herra Jorma R., oletko ollut tilaisuudessa näkemään Mäntän kappeen vetureista tehtyjä piirustuksia (GAS konepajalla laadittuja)? Muistan jotain nähneeni "Lintplaatin" Kallella (K.-E. Lindblad). |
||||
|
09.10.2024 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä vain sano herra Lasse, että elämänkokemus ja iän tuoma viisaus, ovat yhdessä tuoneet sinulle noin kadehdittavan tarkan havaintokyvyn...? | ||||
|
09.10.2024 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Scalan "naama" oli kyllä ennakkoluulottomasti muotoiltu. Hyvä!!! Muilla korinvalmistajilla oli katse vielä lujasti kiinni menneisyydessä. Kuvan ratikkamallissa oli ilmeisesti kahdeksankanttiset pyörät ja jouset valurautaa (suomu - ?). Joten matkustusmukavuus oli vihonviimeistä luokkaa (vaikka oli ensimmäisen luokan keltainen raita vaunun katonrajassa!). |
||||
|
09.10.2024 22:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei puutu kuin skientologien E - mittari, heko heko! | ||||
|
09.10.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maanviljelyksestä juohtui mieleeni, että eikös kuuluisaa Ameriikan sota - Jeeppiäkin käytetty peltotöissä, nimenomaan juuri sotien jälkeen...? "Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys, se se vasta on onnenkauppaa!" Junan viisi ensimmäistä vaunua näyttävät olevan satapaikkaisia Ei:tä sekä perässä EFi ja Po. Tietääkö kukaan vaunujen numeroita? |
||||
|
|
09.10.2024 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuona päivänä Inkeroisesta tuli siten Ankeroinen. Eikä puutu enää muuta, kuin joku tuskainen teini-ikäinen, jonka psykologista rikkonaisuutta asematalon nimellinen eheys raivostuttaa. Ja niin parit tulitikunraapaisut (valmistatud Eesti Tuletikutööstus) "tasoittavat" tilanteen... Finaalityyppisesti. |
||||
|
09.10.2024 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Totta. Seinät ovat laajalla ja katto korkealla! Penkki näyttää hiukan köyhältä Valtionrautateiden vakiopenkkiin verrattuna. |
||||
|
09.10.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarja totteli kutsumanimeä "Pikku-Truman" myös. | ||||
|
09.10.2024 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, entinen Fo tosiaan, herra Jarmo, mutta höyrynkehitinvaununa "Fol". Etv - käytössä Jykylää ympäröivien tunnelien jäänmuodostusta vastaan taisteltaessa. Onko vaunun kääntöpöydän puoleisessa päässä sivuseinän alanurkassa osoitelapputeline? Koska tämä muuten hylättiin? |
||||
|
09.10.2024 22:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahdollisesti myös "No-man" poweria eli Woman-poweria? | ||||
|
09.10.2024 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko nämä molemmat paikallisliikenteen busseja? | ||||
|
|
09.10.2024 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Donkey Cart"? Eli siis "muuli"-vetoinen, syö heinää (Hay) ja sanoo Hey! Muulilla tietysti asialtaanen työvaatetus ja palkkaluokkakin... |
||||
|
09.10.2024 14:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointi säilyy vaan..." Erinomainen, vauhtia ilmentävä kuva. Nopeus tarvitsee ja tarkoittaa aikaa... |
||||
|
09.10.2024 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, kommenttisi "vorgintekstien ... ": repesin ihan täysin! Kahvit pyrskähti pöytäliinalle ja naisystäväni pahoitti mielensä sen takia. |
||||
|
|
09.10.2024 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Totta, herra Mikko, uutta tietoa minulle. Hondan versio toimi tiämmä hyvin suurella nopeudella ajettaessa. Kaistanvaihdot (ohitukset) sujuivat kuin itsestään. |
||||
|
|
08.10.2024 19:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tempo Vidal oli yksi tunnettuja sota-aikaisia saksalaisten valmistamia autoja. Huom! Siinä oli nelipyöräohjaus, siis jo kauan ennen kuin Honda hehkutti omaa nelipyöräohjauksella olevaa autoaan. Nyt koko nelipyöräohjausjuttua ei enää ole missään. Matador on tosiaankin muotoilun huippua. Ilmeikkäämpi kuin nykyiset Ssangyong-wongpingpongit. |
||||
|
|
08.10.2024 09:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hanomag ja Henschel ovat kunnostautuneet erityidesti veturitehtaina. Hanomag-Henschel hävisi automarkkinoilta, kun Mersu osti sen omakseen. |
||||
|
Kuvasarja: PoRhan syysretki 2024 |
07.10.2024 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä uusien sylinteriputkien ja mäntienkään hankkiminen ole mitenkään ylipääsemätön paikka. Asiaa helpottaa suuresti alkuperäisistä piirustuksista otetut/saadut kopiot. Voipi mennä helpoksi, jos vain hinnasta saa keskustelua aikaiseksi. Yleensä saa. |
||||
|
07.10.2024 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikenneosasto punainen, rataosasto vihreä. Tämän malliset kokardit otettiin käyttöön v. 1929 virkapukumääräyksissä. Kokardeista luovuttiin, kun veturimiehet kokivat ne liian sotilaallisiksi (lahtariarmeijan malliset, nimitys aikansa kuvana). |
||||
|
07.10.2024 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| 17.6.1985: Ei 22325 iltapäivän ruuhkajunassa Helsingistä. Yht. 12 vaunua ja veturina Sr1 3074. | ||||
|
07.10.2024 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienemmät lapset mahtuvatkin sitten pesuluukusta kattilan sisälle! Heko heko! | ||||
|
07.10.2024 11:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi - voi, kun kivan näköinen rekkules! Äänimaailmaltaankin! | ||||
|
|
07.10.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virkalakki komeasti kallellaan. | ||||
|
07.10.2024 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nythän svedupettereitä onnisti, kun saavat kokea Finnjävel-VR:n erityisen korkeaa osaamista rautatieliikenteessä, voi vi**u! | ||||
|
07.10.2024 10:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Moottori II:n mukaan MGO V16:n puristussuhde on 14:1, eli jokseenkin aikamoinen lukema. Edelleen sivulta 257: "Moottorin runko on valettu erikoisvaluraudasta yhtenä kappaleena. Erikoisvaluraudasta valmistetut ns märät sylinterinputket on asennettu..." Voidaan päätellä että moottorin rakenteisiin kohdistuu sykkivää rasitusta, käynnin aikana. Valuraudoissa on kahta päätyyppiä. Vanhempi ja perinteinen on ns suomugrafiittivalurauta. Grafiitti valuraudassa toimii - sanoisinko - "liukarina", eli eräässä mielessä se sopii hyvin paikkoihin, joissa liukuominaisuudet on tarpeen (sylinterinputket). Jos ajatellaan kiderakenteita, niihin voidaan vaikuttaa erityisellä lämpökäsittelyllä. Valuraudan karkaisu onnistuu hyvin. Esimerkiksi liekkikarkaisumenetelmällä saadaan kovaa ja kulutusta kestävää pintaa (sylinterinputkissa!). Mikäli mietitään valurautaklönttiin kohdistuvia voimia, niin ajattelemalla "voimaviivojen" kulkua, grafiittisuomut niin sanoakseni "katkovat" voimaviivojen kulkua. Toisena valuraudan päätyyppinä on pallografiittivalurauta. Siinä grafiitti on pallomaisessa muodossa kiderakenteen sisällä, kuten nimityksestä voi päätellä. Edelleen: - nyt voimaviivat eivät "pätki" vaan kiertävät grafiittipallot juoheasti. (Valuraudoilla on lisäksi se miellyttävä ominaisuus, että ne vaimentavat värinää. Siten ne sopivat oikein hyvin koneiden runkorakenteisiin.) Joten, pallografiittivaluraudan lujuusominaisuudet ovat parempia kuin suomugrafiittivaluraudalla. Tästä menisin vetämään omat johtopäätökseni suomalaisvalmisteisten MGO-moottoreiden runkojen kestävyysongelmasta ranskalaisiin verrattuna. Huom. Siis OMAT, jolla ei välttämättä ole tekemistä todellisuuden kanssa, MGO:ssa käytetyn valuraudan ominaisuuksista minulla kun ei tarkempaa tietoa ole. Valimoteknisesti seostus ja valaminen - ei niissä kovin suurta eroa ollut. Pallografiittivalussa voitiin seinämänpaksuuksissa käyttää ohuempia seinämiä. Omakohtaisena muistona minulla pallografiittivaluraudasta oli se, kun Mäntän G. A. Serlachius -pumpputehtaalla modernisoitiin keskipakopumppujen tyyppiä 1980-luvun alussa. Pallografiittivalulla voitiin spiraalipesien seinämistä tosiaan tehdä ohuempia. Pumpunpesän sisäisen paineenkeston takia alkuun esiintyi joitakin pikku vaikeuksia, mutta suunnittelu ainakin (nähdäkseni) oli mennyt oikealle tielle. Lähinnä kyse oli valimon tietotaidosta ja sen päivittämisestä. Ongelmien ratkaisemisen jälkeen DE-tyypin keskipakopumppuja meni kaupaksi hyvin. Aikaisempi päätyyppi, DC-tyyppi oli raskastekoisempi ja painavampi. Ikäkin alkoi sillä jo painaa. Katse taulukkokirjaan (E. Valtanen: Koneenrakentajan taulukkokirja [1996]): Vertailu suomugrafiittivaluraudan ja pallografiittivalurauden kesken: (GRS 200, yleisessä käytössä olevana ja GRP 370). Muitakin laatuja on ja lukuarvo ilmoittaa vetomurtolujuusluokan. Vetomurtolujuus: [GRS 200]: 200 ... 290 N/mm2 ja [GRP 370]: 370 ... 440 N/mm2 (N/mm2 = newtonia poikkipinta-alan neliömillimetrille). Newton likipitäen on 10 vanhaa pondia, elikkä kymmentä grammaa. Newton siitä tulee, kun "pondi" kerrotaan maan vetovoiman aiheuttamalla kiihtyvyysarvolla: 9,81 m/sekunti2. Newton on siis SI - yksikkö. Pondi ennenvanhaan oli helpommin ymmärrettävä yksikkö. Äkkinäisiähän tuo newton alkuun pisti raapimaan päätä. Puristusmurtolujuus vastaavasti: 590 ... 830 N/mm2 versus 690 ... 880 N/mm2. Vääntömurtolujuus: 240 ... 370 N/mm2 versus 370 ... 440 N/mm2. Tärkeänä arvona - murtovenymä (prosentteina pituudesta). Tämä tulee silloin, kun kuormitus tulee liian suureksi ja kappale särkyy. Tärkeä arvo siis. GRS 200: noin 0,7 prosenttia (napsahtaa, ei juuri anna periksi). GRP 370: n. 20 ... 30 prosenttia (on edellistä sitkeämpää). Kovuudesta: Brinell-arvona (Brinell on kovuuden yhden mittausmenetelmän nimi). Menetelmiä on erilaisia, eri materiaaleille. 140 ... 200 yksikköä versus 130 ... 160. Ei siis isoa eroa tässä. Vaikka pallografiittivaluraudat ovat 20 ... 40 Brinelliä kovempia kuin samanmatriisiset (kiderakennemuoto!) suomugrafiittivaluraudat ja noin 50 Brinelliä kovempia kuin teräkset, on niiden työstettävyys (lastuava työstö) kautta linjan parempi. Seinämänpaksuuksista valukappaleilla: GRS 200:lla paras käyttöalue on 5 ... 25 mm ja käyttöön soveltuvana 25 ... 50 mm. Ellei vaatimuksia ole, niin saa olla max 20 mm asti. GRP yleisesti: - jos valun päämitta on 500 mm asti, saa seinämänpaksuus olla 5 mm. Päämitta-alueella 500 ... 1 000 mm: seinämänpaksuus 8 mm. Edelleen GRP 370: lämpökäsiteltynä seinämänpaksuus vähintään 5 mm. Avasin tällä kommentilla hiukan sitä, mitä tuotesuunnittelun tulee tietää. Erityisesti tämä kommentti on nimenomaan Eljakselle tiedoksi. Siis häivähdys suunnittelukonttorin arkipäivästä, kautta koko maailman. Koko maailmasta: GRS 200: (Emme ole yksin maailmassa!) Suomen standardi = SFS 4855. ISO-standardi = ISO/DR185: Grade 200. Ruotsin standardi = MNC 705: 01 20. Saksan standardi = DIN 1691: GG 20. Englannin standardi = BS 1452: Grade 220. Ranskan standardi = NF A 32-101: Ft 20 D. Espanjan standardi = UNE 36111: FG 20. Japanin standardi = JIS G 5501: FC 20. USA:n standardi = ASTM A 48 - 76: No 30 B. Kaikilla näillä valurautalaatu on sama. |
||||
|
Kuvasarja: PoRhan syysretki 2024 |
07.10.2024 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Lasse. Ja kun ohjastaa vielä keveällä kädellä. | ||||
|
07.10.2024 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Sunday morning coming down" / Kris Kristofferson. | ||||
|
07.10.2024 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan loistava kuva! Tätä jäin katsomaan ja kelaamaan omia muistojani... Muistuma siitä, kun lättiä ajettiin päivin ja öin, vuodesta vuoteen. |
||||
|
|
06.10.2024 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, muistaakseni mainitsemasi MGO-moottoreiden rungon vahvistaminen liittyi ennemminkin kampiakselin laakeripesiin (liukulaakereita) kampikammion päissä. Niissä oli ollut lievää vaikeutta, eivät tahtoneet kestää. Vaiva hoitui ainevahvuutta säätämällä ja tukirivoitusta parantamalla (elikkä valimotyöskentely auttoi suuresti tässä!). Kuten muistetaan, niin MGO:ssa on eri iskunpituudet kummallakin sylinteriryhmällä - ero ei ollut suuren suuri, joitakin millimetrejä. Ymmärtääkseni tästä johtui lievää rasituksen sykkimistä. 8 sylinteriä ryhmää kohden kuitenkin on aina parempi kuin esim. vain neljä... Jostain aikaisemmasta kommentista muistan lukeneeni, että MGO V16 olisi ollut aikoinaan moottorivaunuja varten suunniteltu (speksattu myös?). Siten sen heittäminen dieselvetureihin kiskomaan helvetin raskaita malmijunia, huudattamalla 15B-portaalla olisi ollut yksi vaivalloisuuden syynä. Arvoisat kuljettajat, ettehän te oikeastaan muuta voineetkaan, junat eivät muuten olisi kulkeneet taulullaan. Työkalustahan se johtuu, että sujuuko homma kuin vettä vaan...? Eikä pelkästään kokeneesta työmiehestä. |
||||
|
06.10.2024 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra JormaT. Tarkoitukseni oli juuri tällainen. Osoituksena siitä, ettei Helsingin laiturivaihteen vintillä nukuttu. Toisin sanoen: aikstaulujen viilailut merkitsivät tilanneseurantaa ja henkilökunnan havaintojen kuuntelemista herkällä korvalla. Nyt??? |
||||
|
04.10.2024 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EP 7 Kareliassa helmapeltisten vaunujen seassa moterni Eht, ilman helmapeltejä. Eli: Eift + Eit + Eht + Rt ja Cht hännänhuippuna. Kuvauspäivänä oli sunnuntai. |
||||
|
|
04.10.2024 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisin auttaa luomaan jonkinlaisen käsityksen herra Niklaksen pyytämällä Turistin-silmäilyllä. Tosin käyttämäni Turisti tätä kommenttia kirjoittaessani on kesäturisti 1973. H 95:n vaunut: Lähtö Helsingistä klo 22.15, junassa P 51 ja tulo Haapamäelle klo 3.25. H 95 lähti Haapamäeltä klo 3.45. (P 51 oli lähtenyt samoin kohti Oulua, klo 3.45.) Samalla H 95:n mukana kulki siihen Haapamäellä kytketty postivaunu, joka oli saapunut Hpk jo klo 1.35 (postivaunulinja Pv 24, Sk - Pm, lopetettu 27.5.1978). H 95 saapui Jy klo 5.17 ja jätti Helsingistä tulleet makuuvaunut sinne. Matka jatkui: H 95 lähti Jy klo 5.40. Tuloaika Pieksämäelle klo 7.20. Se oli Metsolahdessa kohdannut arkiaamulätän H 920 ja Hankasalmella Jykylään menevän lätän H 902. Pieksämäeltä oli klo 8.20 lähtenyt idän suuntaan lättäjuna H 913/833, jossa oli vaunuja Savonlinnaan ja Joensuuhun. Idän suunnalta oli [Joensuusta] Pieksämäelle tullut lättä H 830, tuloaika klo 7.55. (Savonlinnasta pääsi [kahden rungon] Porkkanalla H 803, joka Parikkalassa vaihtoi aikataulutunnusta: P 16 lähtö Par klo 14.34, tulo -> Hki klo 19.30. Parikkalassa siihen liitettiin Imatralta tullut runko.) Ja sitten silmäys Savon radalle, Pieksämäeltä etelään. Kuopiolainen P 78 (lähtö sieltä klo 6.50) saapui Pm klo 8.05 ja lähti kohti Kouvolaa klo 8.10. Helsinkiin se saapui klo 12.55, eikä siinä kuljetettu kirjattua matkatavaraa. Junassa oli ravintola- tai lounasvaunu. Ilmeisesti P 78 ei kesällä 1973 ajettu Porkkanalla. Herra Kimmo Pyrhösen (ansiokas) Porkkanakirja on tästä samaa mieltä. Pieksämäeltä lähti lättäjuna H 772 klo 11.10 kohti Kouvostoliittoa, jonne se saapui klo 14.42. H 95:llä tulleet ja pohjoiseen matkustavat: - heitä varten oli lättäjuna H 963 (lähtö Pm klo 8.40). Sen määränpäänä oli Kontiomäki, klo 16.12. Ja hauskanvekkulinrumankorea lisäys samasta kesäturistista (1973): koskee junaa P 52, lähtöaika Oulusta klo 18.10. Useiden pysähdystensä (Rki, Vti, Ou, Yv, Kns, Kok, Kha ja Lpa) lisäksi se pysähtyi Pännäisissä, jossa siihen liitettiin sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Pietarsaaresta junalla T 4122 tullut makuuvaunu. P 52: tulo Pnä klo 21.46 ja lähtö klo 21.56. Tulo Seinäjoelle klo 23.25; siihen liitettiin postivaunu ja Vaasasta tulleen junan H 570 tuomat Helsingin makuuvaunut. Lähtö Sk klo 23.48 ja viimein aamulla klo 7.05 tuloaika Helsinkiin. Muut P 52:n pysähdykset: Alv, Äht, Hpk, Vlp, Tpe, Tl, Hl, Ri, Hy ja Ke. Lisäksi tarvittaessa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä: Jokelassa, Järvenpäässä ja Pasilassa. Tavarajuna T 4122 lähti Pietarsaaresta klo 21.15 (sunnuntaisin ja pyhäpäivinä), tulo Pännäisiin klo 21.40. Keskinopeus sellaista mopon luokkaa, eli 44 km/t. |
||||
|
04.10.2024 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättien keltanokkamaalaamiset aloitettiin 1977, prototyyppi 4152 päiväloistekeltaisena esiteltiin maaliskuun puolivälissä 1977. Samalla esiteltiin kokeiluksi Huru 2210 myös keltanokkana, molemmissa päissä. |
||||
|
04.10.2024 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä muun muassa myllyn luona olleiden varastorakennusten viereisillä raiteilla. Ne raiteet vaihteineen kylläkin purettiin melko pian pois. Kyseessä on ns. Bender - mallinen vaihteenasetin. |
||||
|
04.10.2024 09:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko näiden funktio ollut sama kuin XOe:llä? Siis kansojen vankilan omien autovaunujen lastaukseen? |
||||
|
04.10.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Maksim Litvinov ollutkin kansojen vankilalla ulkoministerinä ennen sotaa? Ja sitten Talliinin Joopi antoi Maksimille kenkää, ehkä siksi, kun tämä oli jude. Tilalle tuli Joopin ikioma pahahenki ja "vasarasetä" Molotov (omaa sukua Skrjabin, siis ei - jude). |
||||
|
03.10.2024 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa raideopastimen varren pituus! Hyvä varautua kauheisiin lumitalviin... |
||||
|
02.10.2024 21:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, asiasta keskusteleminen oikeastaan kuuluisi toiselle foorumille. Omasta puolestani kaikki nämä arvovaltaspedeilyt (Päivit sun muutkin) eivät mitenkään mahdu minun "suhteelliseen" oikeustajuuni. Kun perussyynä on kuitenkin pikkuporvarillinen pelkuruus ja muilla taas halu olla niin sanotusti "voittajan" puolella. |
||||
|
02.10.2024 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha-Pekka: jos mainitsemasi henkilöstö on jo etwa nelikymppistä iältään, niin eivät he kelpaa edes nurkkia siivoamaan. (Pitää olla vaikka mitä korttia ja kelpuutusta nykyisin...) Ihmeenä pitäisin heidän työllistymistään. |
||||