Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.03.2018 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teknisiä tietoja Ra-sarjasta: pyörästö Bo'Bo', teho 4 x 660 kW = 2 640 kW. Ratamoottorien tyyppi ASEA KJB 97, säätöjärjestelmä: matalajännite, ajoportaita 27, voimansiirto onttoakseli, pituus puskimineen 15 100 mm, pyörästön mitat 2 900 + 7 800 mm, vetopyörän halkaisija 1 300 mm, paino työkunnossa 65,0 tonnia, suurin akselipaino 16,0 tonnia, vetovoima liikkeelle lähdettäessä 200 kN. Suurin sallittu ajonopeus 150 km/t. Vuonna 1981 sarja (10 veturia) oli sijoitettuna Hagalundiin. (korj.kirj.vihre!) | ||||
|
12.03.2018 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tc-sarjan veturi on kaksiakselinen, pyörästöjärjestyksenä B. Se on dieselhydraulinen, moottorina on 450 kW Deutz BF12M716. Tc:n paino työkunnossa on 33,4 tonnia ja suurin sallittu ajonopeus 90 km/t. Pituus puskimineen on 12 370 mm, aurausvarustuksessa pituus on 13 900 mm. 1981 Tc 307 oli sijoitettuna Gööteporin liikennealueelle, Uddevallaan. Talvisin sitä käytettiin lumenaurausveturina. Vekkulin näköinen pyydys! | ||||
|
12.03.2018 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin näkevinäni kuvaa zoomattuani että etummainen vaunu olisi numeroltaan 1214. 1204 se ei ole, koska se hylättiin 1983. Eikä se myöskään voi olla 1224, hylättiin 1981 ja valmistui Qhz-ö - sarjaan numeroksi 985 0953, vielä saman vuoden aikana. Edelleen se ei ole 1234, joka tosin hylättiin 1989 ja myytiin DVVJ:lle. 1244 romutettiin ilmeisesti kolarivaurioituneena jo 1960. Saman kohtalon koki 1254 vuonna 1977. Nämä kaikki siis olivat yyseiskoja. 1214 valmistui Eksjössä 1958, sarjaan YBo7. Y7 siitä tuli litteramuutoksen myötä 1970. Se hylättiin 1987 ja muutettiin sarjaan MDR 400 numeroksi 3841. Sittemmin siitä tul Banverketin PMV 3841 B. |
||||
|
11.03.2018 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, Martin, puhumattakaan: I hear the train a-coming, its rolling round the bend... (Folsom Prison Blues, J. Käteinen.) |
||||
|
11.03.2018 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, vähän myöhäinen täydennys, mutta härifrån tvättas: (tiedot kirjasta Finnair The Art of Flying since 1923, kirj. John Wegg). Douglas DC-2-115 MSN 1582 OH-DLA/LDA. Rakennettu Santa Monicassa 1936 ja toimitettu kokoonpanoa varten Fokkerille, Amsterdamiin (Fokkerin numero 31). Toimitettu tsekkiläiselle lentoyhtiö CLS:lle 12.3.1936 tunnuksella OK-AIB. CLS keskeytti toimintansa maaliskuussa 1939 saksalaismiehityksen johdosta ja kone varastoitiin. Saksan Lufthansa otti koneen käyttöönsä: D-AAIB. Aero "tilasi" koneen 11.3.1941 tunnuksella OH-DLA. Se koelennettiin Prahassa 21.3.1941. Seuraavana päivänä siirtolennettiin Berliiniin. 24.3.1941 siirtolennetty Berliinistä Köpiksen kautta Malmöhön. Virallisesti CLS myi koneen Aerolle 25.3.1941, se rekisteröitiin 28.4.1941 ja sai nimen "Voima". Aero koelensi koneen Malmössä 6.4.1941 ja kapteeni Leppänen lensi koneen Bromman kautta Helsinkiin seuraavana päivänä. TT (Total tiimaa?) 2 602:37. Kone rekisteröitiin uudelleen tunnuksella OH-LDA 14.5.1941 ja lennettiin ensi kerran Suomeen tulonsa jälkeen 29.5.1941. Ensimmäinen palvelus koneella oli reittilento 2.6.1941 Helsinki-Vaasa-Kemi-Petsamo. Pakkolasku Kalajoelle moottorivian vuoksi 13.10.1945. Vaurioitumattomana ja moottorin vaihdon jälkeen lennettiin pois 17.10.1945. Muutettiin rahtikoneeksi 1947, poistettiin 1948 palveluksesta ja varastoitiin Malmille. Myyty Ilmavoimille 18.3.1949, sai tunnuksekseen DO-2 ja nimen "Isoo-Antti". Viimeinen lento 14.3.1956. Kunnossapito ei ollut kannattavaa, oletettavasti romutettu 1950-luvun lopulla. Douglas DC-2-115 MSN 1562 OH-DLB/LDB. Samoin rakennettu Santa Monicassa 1936 ja toimitettu Amsterdamiin Fokkerille kokoonpantavaksi (Fokkerin numero 37). Toimitettiin CLS:lle 24.11.1936 merkinnälle OK-AIC. Samoin poistettu liikenteestä maaliskuussa 1939 Saksan miehityksen takia. Lufthansa otti koneen käyttöönsä 14.2.1940 tunnuksella D-AAIO. Aero "tilasi" tämän koneen 11.3.1941 tunnuksella OH-DLB "Sisu". Kone saapui Helsinkiin 28.4.1941 (kapteeni Leppänen). Totaalitiimaa: 1 801:53. Koelennettiin 9.5.1941 ja rekisteröitiin uudella tunnuksella OH-LDB 14.5.1941 ja teki ensilentonsa tällä tunnuksella 23.5.1941. Ensipalvelus reitillä Helsnki-Petsamo 11.6.1941. Muutettiin rahtikoneeksi 1947. Poistettiin käytöstä ja varastoitiin Malmille 1948. Myyty Ilmavoimille 18.3.1949, uusi tunnus DO-3 "Pikku-Lassi". Kone vaurioitui Malmilla 7.2.1951 saatuaan moottorivian startissa. Runko myytiin kesämökiksi Sipoon saaristoon. Nykyisin tuo Pikku-Lassin runko on Ilmailumuseolla Vantaalla. Sorry, Kimmo, pitkä kommentti, joka on lisäksi kirveellä käännetty. (J. Weggin kirja on englanninkielinen.) |
||||
|
11.03.2018 17:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ostajaa lienee korruptoitu myös Hankkijan lippiksillä...? | ||||
|
11.03.2018 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Hannu! Monet kiitokset upeista kuvista! Onko tuo oikeanpuoleinen pick-up A-mallin Ford? Vasemman puoleinen Woody Wagon, onko sekin Ford? Miten minä muistaisin Fordin keksineen farmariauton, jonka kaltainen tuo vasen on... Heikki, moottoreina olivat sivuventtiillirivineloset. Mahtavaa!!! |
||||
|
10.03.2018 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| P51 ja parinsa P52 kulkivat Haapamäen kautta aina aikataulukauden vaihteeseen 27.5.1978 asti. Seuraavana päivänä ko. junapari siirtyi kulkemaan Parkanon kautta. | ||||
|
10.03.2018 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se vaan komea kone ruotsinlaivapakoputkineen! Muotoilu hyvin onnistunutta, vaikkakaan ei kovin virtaviivaista olisikaan...! | ||||
|
10.03.2018 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22787, valmistui 1954. Vuonna 1985 siitä tehtiin KLV, eli kattolavavaunu BG 040176. | ||||
|
10.03.2018 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässäkään ei ole vaunu 22787, vaan 22767, zoomin mukaan!!! | ||||
|
10.03.2018 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunun numero EI ole 22787, vaan zoomaamalla katsottuna 22767!!! | ||||
|
09.03.2018 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rataosa Tammerfors - Nikolaistad avattiin liikenteelle syyskuun lopulla 1883. Tilapäistä liikennettä oli ollut jo 1882. Rataosan III lk asema oli Myllymäki. | ||||
|
|
09.03.2018 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä pöytä ja oikeanpuoleisin penkki oli suunniteltu jo Tammerfors - Nikolaistad -radan III luokan aseman kalusteiksi. | ||||
|
09.03.2018 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole jyväjemmari vielä kylvänyt ja äestänyt... | ||||
|
09.03.2018 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Norton Dominator De Luxe (497 cm3) vuodelta 1954 ei olekaan enää nosturi eikä viruksentorjuntaohjelma... | ||||
|
09.03.2018 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herroilla kuljettajilla vuoden 1950 virkapukuohjesäännön mukaiset lakit. | ||||
|
09.03.2018 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos "tinskaaminen" tarkoittaa kolikon heittoa seinän kautta maahan, mahdollisimman lähelle seinää, niin Mäntässä sitä kutsuttiin "teikkaamiseksi". Voittaja oli se jonka kolikko oli lähimpänä seinää, ja sai kaikki kolikot. | ||||
|
09.03.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saman tyylistä maskia ja lamppujen järjestelyä harrastettiin myös Mersun kuorma-automalleissa, ainakin mallissa 710. Standardointia? | ||||
|
09.03.2018 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipimuoti näkyy Zephyrissä. Jopa konservatiivinen Mersukin oli siipimuodissa mukana; malleissa 220b - 300SE vuodesta 1959 alkaen. Olipa Mosse Elitessäkin pikkuhiukan siipimuotia aikoinaan. Ja kaikki alkoi Käkkylä neljäkasista, anteeksi - korjaan 1948 Cadillacista. Inspiraatio Käkkylän siipiin oli saatu toisen maailmansodan aikaisesta kaksimoottorisesta Lockheed P-38 Lightning - hävittäjäkoneesta. Huipentuma koettiin sitten 1959 Cadillacissa... Pikkupoikana nähtyäni Siipi-Mersun, kutsuin sitä Komee-mersuksi. Ainakin se selvästi erosi ponttooni-Mersusta... |
||||
|
08.03.2018 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä sama kuva oli ollut jossain muinaisessa Resiinassa, jolloin paikaksi arvuuteltiin Kolhoa. | ||||
|
08.03.2018 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1990-luvun alussa löytyi Röykän romuttamolta 22438:n palanen. | ||||
|
06.03.2018 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos linkistä, Robert! Katsoin tuon kuvan, vekkuli on, sano! | ||||
|
|
05.03.2018 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella vekkuli tuo kapsuenglantilaisvaihde!!! | ||||
|
05.03.2018 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01614 oli entinen BT 01323 vuodelta 1970. XT:ksi muutettu 1985. Oli alunperin Ei 22117 vuodelta 1931. | ||||
|
05.03.2018 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Lada Samaro pihalla! | ||||
|
05.03.2018 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kertauksen vuoksi: Fo 22554 oli vuodelta 1952 ja hylättiin 1983. | ||||
|
05.03.2018 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vesa, lieneekö sitten, että ns. kansankieli ja yläluokan käyttämä kirjakieli ovat kaksi eri asiaa...? Väännänpä rautalangasta: maamme eliitti ei juuri viljele savon murretta harrastaessaan "small talkia"...! | ||||
|
|
04.03.2018 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuisikohan englannin kielen valta-asema raa'asta Viktorian aikaisesta kolonialismista? Viittaan ilmiöön nimeltä "jäykkä ylähuuli". | ||||
|
04.03.2018 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai mieluumminkin ULOS HEITTÄMISEEN! | ||||
|
|
03.03.2018 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieni ihme, että setukaiset selvisivät neuvostomiehityksen ajasta...? | ||||
|
03.03.2018 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensin oli vettä ja sitten oli leipää, ja sitten oli vettä ja leipää! Leuhkat on pojilla eväät! | ||||
|
03.03.2018 10:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja "Epä-Keskon" merkki kahvia mainostavassa julisteessa...! | ||||
|
02.03.2018 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella upea kuva! Täydet pisteet! | ||||
|
02.03.2018 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo sitikka on sitten vekkulin näköinen pyydys! Sitikasta sanottiin, että jos jotain voi toteuttaa vaikeimmalla tavalla, niin sitikka oli juuri tällainen! | ||||
|
02.03.2018 15:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuvasarja, Jorma. Kiitän ja kumarran maahan ja tomuun saakka...! | ||||
|
02.03.2018 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Y6 1055 valmistanut ASJ Linköping vuonna 1955. SJ hylkäsi 1055:n vuonna 1975. SSJF = Skåne - Smålands Jernvägsmuseiförening. Syksyllä 2008 SSJF:llä oli 8 vaunua, mm. X16 965 ja Y7 1176, joitakin mainitakseni. Qgz-yä:ksi 1055 valmistui 1976. | ||||
|
02.03.2018 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nythän Arena-talossa on paremmin tyyliin sopivat ikkunat. | ||||
|
|
02.03.2018 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Erno! Katsoin nettisanakirjasta tuon, ja niille tiedoksi, joilla ei lontoo skulaa, niin pajero = itsetyydyttäjä eli run##@ri. Onpa historiassa tapahtunut autojen nimeämisessä muitakin mokia: Chevrolet Nova, meksikon slangissa no-va = ei kulje. Mercury Caliente, caliente = kuuma. Jossain päin latinomaailmaa caliente tarkoittaa myös ilonaista. (Mercury Caliente = autonhuora, heko heko!) |
||||
|
|
01.03.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin pilan päiten espanjan sanakirjasta, pajeroa ei ollut, mutta el pajaro = lintu, el paje = hovipoika, paashi ja el pajar = heinäsuova. Lopuksi: el pajarero = lintukauppias. Tarkoittaako sitten "pajero" jotain, joka ei olisi espanjaa? | ||||
|
01.03.2018 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten jo tekussa aikoinaan sanottiin konstruktiotekniikan tunneilla: paras työvaihe on pois jäänyt työvaihe. Tuo on sitten vekkuli, tuo veturin #124 perinteitä kunnioittava maalaus... (edit: kirj.vihre.) |
||||
|
01.03.2018 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei taida radan kunto kestää mitään oravaa isompaa...? | ||||
|
01.03.2018 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähän aseman nimi olisi Hemohes? (Hyi minua, viittasin Lahden dopingskandaaliin!) Kun kerran Epoa löytyy...? | ||||
|
01.03.2018 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin on kauhea lämpöhukka asialla, kun noin vuolaasti vuotaa jääpuikkoja...! | ||||
|
01.03.2018 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma hyvä - kirjoitusvihre! Vaunu ei ole OF6 vaan UF6. Vuoden 1970 litteramuutoksessa sen uusi littera oli UFV. | ||||
|
01.03.2018 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisäänkäyntiovi noudattaa alkuperäistä mallia. | ||||
|
01.03.2018 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, tulee mieleen vitsi: romanipojan painajaisuni - mikä se on? Vast.: kunnan halot tulivat pienimättöminä, heko heko...! |
||||
|
01.03.2018 15:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3318 oli ennen Haa 105'967 vuodelta 1966. Alunperin se oli ollut vuonna 1946 valmistunut Ek 1089. | ||||
|
01.03.2018 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22254 valmistui 1947. Vuonna 1986 siitä tehtiin Eims 21524. Aktiiviaikanaan siinä oli koneellinen tuuletus. | ||||
|
01.03.2018 15:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eik 22342 oli vuodelta 1954. Alunperin se valmistui sarjaan Ei 22176 vuonna 1938. 1970 siitä tuli Oe 71'930. Seuraava muutos tehtiin 1985, jolloin siitä tuli XOek 070101. | ||||
|
01.03.2018 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| If you miss the train I'm on you will know that I am gone, you can hear the whistle blow a hundred miles. - A hundred miles, a hundred miles a hundred miles, a hundred miles. You can hear the whistle blow a hundred miles. (Hedy West) |
||||