Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.04.2017 02:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä ainakin joskus pääsin takaohjaamoon junassa P44 välillä Haapamäki - Vilppula. Joskus ajoin Yamaha YGS 80 Sportilla vartavasten Kolhoon nähdäkseni Porkkanan ja P41:n juuri tältä samaiselta sillalta. | ||||
|
05.04.2017 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa! Päätyikkunallinen vanhan sarjan Fo. | ||||
|
05.04.2017 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä Ystävä -portsarit heitti aina ulos! | ||||
|
05.04.2017 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muinaisissa rataprofiilikirjoissa olevissa "ratapihakaavioissa" kunnioitettiin käymälää nimellä "afträde". | ||||
|
03.04.2017 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä taasen näin/luin Jere Jarruvaunun pikkupoikana 1960-luvun alussa (olen syntynyt 1957). Siitä saakka olen halunnut sen itselleni. Viime syksynä Helsingin kirjamessuilla tärppäsi, ostin sieltä uudet Jere Jarruvaunun, Puksu, pikku veturin ja Junalla Timbuktuun. Eikä maksanut paljon. Oma mielenkiintoni rautateihin on perua niiltä ajoilta kun asuin Alavudella 1960-luvun alkaessa. Iskä opetti katsomaan, kun kello viiden juna meni (asuimme asemankylässä suht lähellä rautatietä). Noihin aikoihin meillä ei ollut autoa, joten matkat tehtiin junia käyttämällä. Jo melko varhain tunnistin lättähatun, Huru 12:n ja GAS:n veturit, kun muutimme Mänttään 1963 tienoilla. Kansakoulun alettuani muistan nähneeni ieräänä aamuna ison mustan höyryveturin tavarajunaa vetämässä kohti Mäntän asemaa. Olipa minulla kiiltokuva-arkki, jossa oli ruotsalainen ruskea sähköveturi ja mielenkiintoista kyllä myös ruotsinlätän kuva. Varsinainen laajempi harrastaminen alkoi hiihtolomalla 1974, kun matkustin Kouvolaan tätini luo. Kouvolassa näki höyryjä, Alsthomeja, virkatarvevaunuja jne. Tällä matkalla matkustin ekan kerran Porkkanalla, ja se oli elämys! | ||||
|
03.04.2017 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokemukseni mukaan Marlboro maistui parhaimmalta, mutta oli niin löysästi pakattu, että se paloi nopeasti. Colt oli hieman kitkerämpi. 1970-luvulla Lucky Strike kovassa rasiassa oli lopulta minun suosikkini. Joku voisi sanoa että "hyvä" ja "terveellinen" harrastus. Mutta tupakoinnilla oli puolensa: jos oleilit tekemättä mitään, niin sanomista tuli. Mutta jos oleilit rööki huulessa, niin reaktio oli toinen: - aha, tupakkatauolla... Järkevä teko oli lopettaa 22 vuoden polttamisen jälkeen, tosin minulla oli erittäin hyvä syy lopettaa... |
||||
|
03.04.2017 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suunnitelmatalouden ja viisivuotissunnitelmien historiaan sisältyy oma surullinen puolensa. Kun suunnitelmia aikoinaan käskettiin toteutettavaksi, niin eri syistä normien täyttäminen oli äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta. Syinä esimerkiksi toimitusvaikeudet, viivästymiset eri syistä, vikaantuneet tuotantoon käytettävät laitteet, epäpätevyys, raaka-aineiden koostumus ja saatavuus, tuotantotilojen sopimattomuus eli runsain määrin eri tekijöitä (yleensä inhimillisiä) ym, joita suunnitelmia laatineet eivät sattuneesta syystä ottaneet huomioon. Muistettava on myös ryöläisten niskaan sälytetyt työnormit, jotka veivät työn ilon. Seurauksena oli se että toteuttavaa tahoa alettiin syyttää tuholaistoiminnasta! Tuli "oikeudenkäyntejä", leirituomioita, teloituksia, ym. Mainittakoon vielä ns. Teollisuuspuolueen juttu 1930-luvulla. Vielä kun ne jotka suunnitelmia olivat laatineet, saivat olla rauhassa! Puolueesta ja neuvostovaltion johdosta puhumattakaan... Voisi sanoa, että GPU ainakin täytti norminsa... | ||||
|
|
03.04.2017 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun ensimmäinen viisivuotissuunnitelma tuotiin julki 1928, kerrottiin tuotannon lsuunnitellusta lisääntymisestä eri aloilla prosentteina. Niinpä eräskin juna Moskovasta jonnekin lähti 20 prosenttia aiemmin verrattuna edeltäneeseen ajanjaksoon... | ||||
|
03.04.2017 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin vuoden 1967 siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen, muuan pikku juttu: - ensin siirtyivät kuorma-autot ja bussit ja viikon päästä muut... Heko, heko! | ||||
|
03.04.2017 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa vetokytkin! Scharfenberg-tyyppinen, eli 500 miljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä, "paskan" (huom! nimitys ei millään tavalla koske Schakun toimintaa, rakennetta, ominaisuuksia ym.) on pakko olla hyvää! (Näin totesi eräs työkaverini autonvaihtoa suunnitellessaan ja koeajettuaan Huyndain.) Scharfenbergiä on käytetty jo 1930-luvulla, esimerkiksi Saksan Reichsbahnin veturissa BR61 ja Henschel-Wegmann-junassa. | ||||
|
03.04.2017 15:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rajamäen kohdalla oleva ympyröity X sarakkeessa 3 tarkoittaa teknillistä pysähdystä (eli juurikin junakohtausta varten). | ||||
|
03.04.2017 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun katsoo tuota Pr1:n kuvaa, niin äkkisilmäyksellä näyttäisi siltä, että vantringilla olisi vielä tilaa pidemmällekin vesitankille. Onko sitten akselipainon pitäminen kohtuullisen suuruisena vaikuttanut asiaan? Vesi kun painaa tonnin kuutio... Hoi tietäjät, onko olemassa mitään dokumenttia Pr1:n suunnitelmista? Ainakin muistan hämärästi Resiinassa olleen artikkelin, josta ilmeni mm. seikka, että alunperin toivottiin veturista 2-6-4-tyyppistä... | ||||
|
03.04.2017 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisipa.vekkulin näköistä ja ainakin toimintavarmaa, mikäli pendoihin asennettaisiin esimerkiksi Fleischmannin pienoisrautatien kytkin suurennettuna 1:1-kokoiseksi... | ||||
|
03.04.2017 14:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postiosastolla varustettu Fo oikealla. Postinkuljetus Fo-vaunuissa loppui 1979, ja osastot sisustettiin junamiehen konttoreiksi. | ||||
|
03.04.2017 03:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, Kimmo! Yritänpä muistaa, siis vuonna 1952. Kumma tauti tuo Ke-de (keski-iän dementia), iskee äkkiarvaamatta... | ||||
|
03.04.2017 03:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotkut italiaanot kiittelevät Mussolinia vieläkin Pontisten soiden kuivatuksesta. Yleisesti luullaan että Saksassa Onkel Adi olisi ottanut autobahnit käyttöön. Todellisuudessa Weimarin tasavalta oli suunnitellut, rahoittanut ja aloittanut autobahnien rakentamisen. Onkel Adi otti asiasta kunnian itselleen. Edelleen, Onkel Adi ei saanut aikaan sitäkään vähää hyvää, mitä.akselitoverinsa Benito M. Minun mielestäni Onkel Adin muistomerkkinä ovat keskitys- ja kuolemanleirit, Saksan jako (joka tosin on nyt historiaa), Königsbergin nykyinen status Kalininingradina, Puolan nykyiset rajat, nykyinen Tynkä-Suomi, juutalaisvainojen pohjalta syntynyt Israelin valtio, sodan aiheuttama vääristymä väestöpyramidissa, lukuisat sotilaiden ja siviilienkin haudat, reaalisosialismin ttulo pistimien kärjissä Keski-Eurooppaan, kuolleiden myötä menetetyt mahdollisuudet (esimerkiksi kuka tietää, olisiko kaasukammiossa kaasutetun juutalaisen tai itärintamalla kaatuneen sotilaan syntymättömäksi jäänyt jälkeläinen keksinyt lääkkeen esimerkiksi AIDS:in hoitoon menestyksellisesti?) Israelia lukuunottamatta, tämä kaikki on surkeaa jälkeä, joka näkyy maailmassa vielä pitkään... Ja näyttää siltä ettei kukaan ota historiasta opikseen. Minun mielestäni uusnatsit ovat hurmaantuneet merkkeihin, lippuihin, univormuihin ja muihin ulkoisiin tunnuksiin. Ainoa mistä natsismin saa kiinni on juutalaisviha. Tämä selviää Taisteluni-kirjasta. Mistään muusta ei koulupudokas Onkel Adi maininnut mitään, muuta kuin arvosteli parlamentarismia. Niin ja aikomuksestaan hyökätä itään saadakseen elintilaa, kysymättä ollenkaan idässä jo olevilta asukkailta että sopisiko tämä... Muuta siinä ei ollut, ei talouden järjestämisestä, ei sosiaalipolitiikasta, ei mistään mitään, huonosti koulua käynyt postikorttimaalari ja Wienin aikana kulkuri kun oli. Kun Onkel Adi rääkyi katukiihottajana 1920-luvulla, arvostelukyvytön kansa luuli että nyt on jotain uutta aatetta pelättyä kommunismia vastaan. Tulos on yleisessä tiedossa, edellä mainittujen saavutusten myötä... | ||||
|
03.04.2017 02:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varikon korjausjuna oikealla, entinen Eis ja entinen Fo. Kumpikin valmistunut alunperin 1920-luvun lopulla. Kuuluivat sarjaan BG. Poistuivat Kouvolasta syksyllä 1983, oletettavasti Pieksämäelle hävitettäväksi, olivatkin huonossa kunnossa... | ||||
|
03.04.2017 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, ja aikoinaan pohjoismaiden voimakkain veturi. Meineke-Röhrsin kirjassa Dampflokomotiven oli taulukko, johon oli kerätty eri maiden erilaisten vetureiden arvoja ja mittoja. Ainoana VR:n veturina oli mainittu O1, eli Kukko. | ||||
|
03.04.2017 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, Bernard Moteur, luki tätini miehen moottoriveneen keskelle asennetussa moottorissa. Oli nelitahtinen, yksisylinterinen putputin, joka käynnistettiin kammella. T. nimimerkki "Maalasin sen bensatankin siniseksi 1971". Oli tietääkseni ranskalainen. | ||||
|
03.04.2017 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskikuran myynti - menestyksen tae! Kun sen kurkunkosken kohinaa ei lopeta mikään... | ||||
|
03.04.2017 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täti pyöräilee kielletyllä alueella, tsot tsot. | ||||
|
03.04.2017 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä yhteistä on Vempulla ja höyryvetureilla? Joo, kammentappien kulmaero veturin eri puolilla on 90 astetta, samalla tavoin kuin höyryvetureissa. | ||||
|
03.04.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa äleät vesiputket! | ||||
|
03.04.2017 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maantieliikenteessä ennen vanhaan tunnettiin myös nopeusrajoitus päättyy-merkki. Kutsuttiin nimellä "viulunkielet viidenkympin päällä". Olisikohan fiksua laittaa tuohon merkkiin nopeusnumerot henkselin peittämänä? Vai aiheuttaisiko se väärintulkintoja? | ||||
|
03.04.2017 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harjutorilla vain yksi talo merkittynä, samoin sosiaalioppilaitos eli nykyinen päiväkoti Franzenia. Samoin saunatalo Harjutorinkadulla. Hyvin mielenkiintoinen kartta muuten! | ||||
|
03.04.2017 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Ub-vetureista (SLM 1982): akselijärjestys C, teho 1 x 920 kW, ajomoottorin tyyppi ASEA KJC 137, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 13, voimansiirto kytkintagoilla, pituus puskimenpäitse 9 600 mm, pyörästön pituus 4 100 mm, vetopyörän halkaisija 1 100 mm, paino työkunnossa 47,4 tonnia, kitkapaino 47,4 tonnia, suurin akselipaino 15,8 tonnia, vetovoima liikkeelle lähdettäessä 155 kN, suurin sallittu ajonopeus 45 km/t, valmistusvuodet 1930 - 1950, ilmoitettu teho on tuntiteho nopeudella 25 km/t, päämuuntaja rajoittaa tehon arvoksi 720 kW, Ub-vaihtoveturit toimitettiin alunperin varustettuna ajomoottorityypillä ASEA KJ 136, jonka teho oli 1 x 610 kW ja muuntaja rajoitti tehoa arvoon 515 kW, vuonna 1981 alkuperäisellä moottorilla varustettuja vetureita oli 32 kpl ( 90:stä valmistetusta), edelleen samana vuonna radio-ohjattuja tämän sarjan vetureita oli 17 kpl (ei kuvan veturi) ja Otso-vaihtotyökytkimellä varustettuja oli samoin 17 kpl (ei kuvan veturi). Kuvassa näkyvän veturin 587 oli valmistanut ASEA ja ja Vagn och Maskinfabriken i Falun vuonna 1942 ja edelleen vuonna 1981 se oli sijoitettuna Tukholman liikennepiiriin Hagalundin varikolle 13 sisarensa kanssa. Meillä Suomessa on Höyry-Kana, sekä Diesel-Kanana jossain mainittu Tve3, niin onko tämä sitten ruotsalainen näkemys Sähkö-Kanasta? | ||||
|
02.04.2017 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982 kertoo: veturi on vuodelta 1955, sarjaa valmistivat yhteistyönä ASEA, Vagn och Maskinfabriken i Falun (eli myöhempi ASJ Falun), Nohab ja Motala Verkstad AB. Pyörästö 1'C1', teho 2 x 920 = 1 840 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJC 137, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö 27-portainen, voimansiirto kytkintangoilla, pituus puskimenpäitse 13 000 mm, pyörästön pituus 9 400 mm, vetopyörien halkaisija 1530 mm, juoksupyörien halkaisija 980 mm, paino työkunnossa 75,0 tonnia, kitkapaino 51,1 tonnia, suurin akselipaino 17,2 tonnia, vetovoima liikkeelle lähdettäessä 205 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t, teho yllä on tuntiteho nopeudella 69,5 km/t. Da-vetureissa oli kolminajokäyttömahdollisuus. Jotkut sarjan vetureista varustettiin erikoisesti lämpöeristetyllä "Norrlands"-hytillä (mm. kuvan veturissa). Edelleen, osassa sarjaa oli laakeripesien lenkkiakseliripustus. Sarjaan tehtiin myös joitakin muutoksia, päätyovia oli umpeutettu ja ylimenosiltoja poistettu. Aikoinaan 896 oli sijoitettuna Luulajan liikennepiiriin, sijoituspaikkana Kiiruna. Sarja Da palveli matkustaja- ja tavarajunissa. Vuonna 1981 käytössä oli 90 veturia, numerosarjoissa 790-823 ja 883 ... 941. | ||||
|
02.04.2017 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi on vuodelta 1974, valmistajana mainitaan ASEA, Hägglund & Söner ja Nohab yhdessä. Akselijärjestys Bo'Bo', teho 4 x 900 = 3600 kW, ratamoottorityyppi ASEA LJH 108, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö portaaton, voimansiirto onttoakseli, pituus puskimenpäitse 15 520 mm, pyörästön mitat 2 700 + 7 700 mm, pyörän halkaisija 1 300 mm, paino työkunnossa 76,8 tonnia, kitkapaino 76,8 tonnia, suurin akselipaino 19,2 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 275 kN, suurin sallittu ajonopeus 135 km/t, valmistusvuodet 1969 -1975, teho yllä tarkoittaa tuntitehoa nopeudella 78 km/t, tyristoriveturi, yhteisajokelpoinen sarjojen Rc1-Rc5 ja Rm kanssa, varustettu levyjarruilla. Tekee mieli lisätä että ruotsalaisten veturivalintoja ei ole ohjannut "yleiset syyt" tai pääministerin lomailu "kansojen vankilassa"... Ylläolevat tekniset tiedot kirjasta SLM 1982. | ||||
|
02.04.2017 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alunperin Oulun rautatien pysäkkinä rakennettu. Laajennettu vuonna 1906. | ||||
|
02.04.2017 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982 sanoo: pyörästö Co'Co', teho 6x660 = 3 960 kW, ratamoottorit ASEA KJA 88, säätöjärjestelmä suurjännite, körlägen 40 kpl, voimansiirto onttoakseli, pituus puskimenpäitse 16 800 mm, pyörästön mitat 4 200 + 7 600 mm, pyörän halkaisija 1 300 mm, paino työkunnossa 105,0 tonnia, kitkapaino 105,0 tonnia, suurin akselipaino 17,5 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 105 km/t, valmistettu vuosina 1954 - 1958, valmistanut ASEA ja VM (Vagn och Maskinfabriken i Falun, myöhemmin AB Svenska Järnvägsverkstädernä, Falun), numerot 401 - 409 eli 9 kpl, yllä mainittu teho on tuntiteho nopeudella 70,9 km/t, päämuuntaja rajoittaa tehon 3 300 kW:iin, kaksinvetokelpoisuus Ma-sarjan kanssa. Huom. Telikeskiöiden välinen mitta on 8 600 mm. Tämä siis koski TGOJ:n alkuperäistä Ma-sarjaa. Kuvan veturi on entinen SJ:n Ma, jonka vetovoima liikkeellelähdettäessä on 375 kN (TGOJ:n Ma vastaavasti 325 kN). Kuvan veturi valmistui vuonna 1960. Valitettavasti minulla ei ole tuon tuoreempia tietoja. Kuvan veturi ei voi olla numero 866, joka on Ud-veturin numero. Ud 866 on vuodelta 1955. Numero näyttää pikemminkin olevan 966. |
||||
|
02.04.2017 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsotaanpa, mitä SLM 1982 kertoo sarjasta T43: numerot 209-258, eli 50 kpl. Akselijärjestys Bo'Bo', tyyppi dieselsähköinen, moottori GM EMD 12-567D1, teho 1065 kW, kierrosluku 835 rpm, generaattori ASEA LJD 138, körlägen eli tehonsäätöportaita 8, ratamoottorit ASEA LJB 76, pituus puskimenpäitse 14 240 mm, pyörästön mitat 2 400 + 7 000 mm, pyörän halkaisija 1 030 mm, paino työkunnossa 72,0 tonnia, kitkapaino 72,0 tonnia, suurin akselipaino 18,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 210 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t, valmistusvuodet 1961-1963, valmistanut Nohab, n:oissa 213-216 apusäiliöjohto, numerossa 209 junanlämmitysvarustus, numeroilla 210-216 ja 219 kaksinvetomahdollisuus. Käytetään matkustaja-ja tavarajunissa. | ||||
|
02.04.2017 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla paikallinen piruntorjuntarakennus. Tuon tyylinen rakennus kantaa nimeä "Kahtamoinen". | ||||
|
02.04.2017 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Moskovassa olekin käynyt yksi lätän vetovaunu näyttelyssä? | ||||
|
02.04.2017 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mustamäki avattiin liikenteelle 1878. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema, ja sen muotokieli vastaa aika hyvin Nikolaistadin rautatien asemataloja. Sittemmin asemarakennus tuhoutui tulipalossa. (Radan varrelta) | ||||
|
02.04.2017 03:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin syöneitä Venäjän soltaatteja... | ||||
|
02.04.2017 03:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keväällä 1979 näin tavaravedon 4146 Haapamäeltä Seinäjoelle kulkevan aamulätän rungon etummaisena. Sama tavaraveto oli sitten heinäkuussa 1979 seisomassa käytöstä poistettuna muiden poistettujen lättien seassa tavararatapihan sivustalla odottamassa hylkäystä. | ||||
|
02.04.2017 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entisellä ryökaverilla oli Talbot Solara. Piti sitä yllättävän kestävänä autona. | ||||
|
02.04.2017 02:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan kun naapurini vaihtoi Lada Samaransa Opeliin. Vei seuraavana päivänä Ladan talvirenkaat autokauppaan, ja hups heijaa, Samara oli jo myyty venäläiselle ostajalle. | ||||
|
02.04.2017 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radan varrella-kirjan mukaan III luokan asematalo valmistui 1870. Se vaurioitui tulipalossa vuoden 1918 sodan aikana. Uusi asematalo valmistui 1920. Se kuitenkin tuhoutui Talvisodassa. Isoisäni kävi armeijan Raivolassa 1924 tienoilla. Jatkosodan aikana liikennöi ns. Raivolan pikajuna, eli lomalaisjuna reitillä Raivola - Viipuri - Riihimäki - Tampere. | ||||
|
02.04.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun kävin kyseisessä kyläkaupassa 1996, huomasin ettei se mikään halpa kauppa ollut. Jotain kuitenkin oli pieni pakko ostaa sieltä, kun kerran oli vaivautunut Siuntion Pikkalasta asti tulemaan Tuuriin. Saman huomion on tehnyt moni muukin, joka on kyseisessä kaupassa poikennut. | ||||
|
01.04.2017 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kun joku "soittokunta" jossain tanssipaikassa yritteli rockia, niin palaute oli välitön: "Tangoa perkele, tai tulee turpiin!" | ||||
|
01.04.2017 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläiset olivat käyttäneet miinoituksissa alkeellista radiolaukaisinta, jossa oli mm. tietyllä taajuudella värähteleviä äänirautoja kolme kappaletta. Suomalaiset saivat selville radiotaajuuden, jolla miinat piti räjäyttää. Tästä syystä sitten käynnistyi tuo mainittu Säkkijärven polkan soitto. Aivan lopuksi soitettava kappale vaihdettiin toiseen. Juoni onnistui, miinat eivät räjähtäneet. | ||||
|
01.04.2017 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on myös lompakossa "voimapaperia". | ||||
|
01.04.2017 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| On-linelotto ei tainnut helposti onnistua tuolla Ärrällä... | ||||
|
01.04.2017 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, ja Kalliovuoret löytyy Ameriikasta, heko heko... | ||||
|
01.04.2017 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naisilla tiettävästi on luontojaan erinomaiset valmiudet sosiaalisen verkostonsa ylläpitoon... | ||||
|
01.04.2017 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monella tavalla sitä nykyään yritetään tienata leipää suuhunsa... | ||||
|
|
01.04.2017 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan poikana kun televuisiossa esiintyi Beatles. Iskä sanoi niistä, että parturiin siitä ja töihin! | ||||
|
01.04.2017 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Y7 1213 valmistui vuonna 1958 alkuperäisenä sarjamerkkinään YBo7. Valmistajana oli Eksjöverket. Oli vuodesta 1970 Y7. SJ hylkäsi tämän rälsbussin vuonna 1986. Samana vuonna myyty Ostkustbanans Vänner-yhdistykselle. Vuonna 1993 siirretty Arvidsjaurs Järnvägsföreningille. | ||||
|
01.04.2017 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valmistui vuonna 1955 Arlövin konepajalta (sähkölaitteet ASEA:lta) alkuperäisellä sarjamerkillä YCoa6. Vuoden 1956 luokkamerkintämuutoksessa sai sarjakseen YBoa6. Edelleen uusi sarjamerkki vuonna 1970: X16. SJ hylkäsi tämän sähkölätän vuonna 1987 ja samana vuonna siirrettiin Järnvägsmuseetille. Vuonna 2006 X16 960 siirtyi Svenska Motorvagnsklubbenille. Akselijärjestys 2'Bo', teho 170 kW, sähkömoottorin tyyppi ASEA KJB 65, suurin pituus 17 550 mm, istumapaikkoja 55, paino työkunnossa 21,0 tonnia ja suurin sallittu ajonopeus 110 km/t. 960 oli viimeisinä vuosinaan sijoitettuna Gävleen. Tiedot kirjasta SLM 1982. | ||||
|
01.04.2017 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo oli loistava idea lisätä välipala Valmettiin. Käyttömukavuus koheni kerralla, kun ajatellaan matkustajia, jotka hyötyvät tuosta ratkaisusta. | ||||