Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.03.2017 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kukahan näppäräsorminen taituri tekisi pienoismallin Dm4:stä ja kiitorungosta rautatiemuseon kokoelmiin lisättäväksi? Vaikka HO-skaalassa? Esimerkiksi Suomen ilmailumuseolla on joidenkin pienoismallirakentajien väsäämiä lentokonemalleja, niin miksipä ei myös rautatiepuolella tehtäisi samoin? | ||||
|
19.03.2017 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkivallan kestävää rakennetta? | ||||
|
19.03.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Palamistapausten varalta ennen ainakin VR:llä meistettiin vaunun numero sivusta katsoen vasempaan päähän, puskinpalkin päähän. Tämän ansiosta on monen virkatarvevaunun entinen numero selvinnyt... | ||||
|
19.03.2017 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan 45662 mukaan säiliö näyttää olevan hitsattua rakennetta. Tuollainen pääty kestää painetta, mutta on hankala valmistaa. On siinä saanut Ok48.00:lla räkiä saumaa niin maan perusteellisesti. | ||||
|
19.03.2017 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| On olemassa yksi vaatimus suunnittelijoille sotilaskäyttöön suunniteltavaa ajoneuvoa koskien: sen tulee olla mahdollisimman ruma. | ||||
|
19.03.2017 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs tuttavani kertoi poikana keränneensä keväisin lokinmunia asuessaan rannikolla. Äitinsä leipoi niistä kääretorttua ja oli kuulemma paremman makuista kuin kananmunista leivottu. | ||||
|
19.03.2017 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Defiers oli mänttäläinen. | ||||
|
18.03.2017 23:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mannerheimin syntymäpäivän aikana tarjottu rintamilla oleville sotilaille "leikatun konjakin" lisäksi normaalimuonan lisäksi herkullisia erikoisannoksia? Jossain on mainittu joskus että Onkel Adi sai vain lasillisen puolukkamehua. Keiteliä kutsuttiin selän takana nimellä "Lakaitel". | ||||
|
18.03.2017 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko tuon oikealla näkyvän muurin takana sateelta suojassa porukkaa, joiden motto on: "Linna on kotini"? | ||||
|
18.03.2017 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Määritelmistä: USA:n armeijan käyttämästä tavaraluettelosta ei löydy sanaa "vetoketju". Tilalla on määritelmä: " kahta eri puoliskoa yhteen kiinnittävä liukukiiinnitin". Lähde: Valitut Palat, sotilashuumoria, joskus 1960-luvun aikana. | ||||
|
18.03.2017 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhoista ajoista puhuttaessa voidaan kuvitella neuvostoarkkitehtien koulutukseen sisältyneen Puolueen historiaa. Ensimmäisenä vuotena päästy Lokakuuhun, ja sen jälkeen vasta annettu kynät ja viivoittimet sekä kerrottu että sosialistinen realismi on kaikkein edistyksellisin taidesuuntaus... | ||||
|
18.03.2017 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikähän mahtaa olla syynä ettei sinisistä vaunuista ole ainoatakaan muutettu virkatarvevaunuiksi? Tuo kuvassa näkyvä virkatarveasuntovaunuratkaisu vaikuttaa lähinnä hätäratkaisulta. Kun sinisissä kuitenkin olisi ollut lämmitys/valaistus valmiina. Ihme kyllä saksalaisilta onnistuu muutostyö matkustajavaunuista virkatarvekäyttöön, niin miksi Suomessa taas ei onnistu? (Lukuunottamatta porkkanan välivaunuista koottuja johdonvetojunia ja Hy knp koeajojunaa.) Kenpä osaisi sanoa? | ||||
|
18.03.2017 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saivatkin apinan raivolla ahertaa, ettei liikennehäiriöstä tulisi liian pitkää... | ||||
|
18.03.2017 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hm, pientä laittoa vailla... | ||||
|
18.03.2017 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkalan palautuksen yksi näkökohta oli, paitsi Stalinin kuolema 1953, myös satelliittitekniikan kehittyminen. Tämän myötä länsi sai tietää entistä tarkemmin varustuksista, joukkojen sijoituksista, lentokentistä ym. Suomenlahden sulkeminen välillä Porkkala-Viron rannikko ei enää neuvostojohdon mielestä vastannut alkuperäistä tarkoitustaan. Sotamateriaalin ikääntyminenkin saattoi vaikuttaa. Puhumattakaan sitten N-liiton ulkoisesta maineesta... | ||||
|
18.03.2017 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan selvästi näkyy Jounin kommentin liitekuvassa yksiosainen takalasi, siis 1964! Corvette esiteltiin ensi kerran 1953. Siinä oli hiukan kutiteltu kuusisylinterinen moottori, tilavuus 235,5 cid teho 150 bhp, kolmella Carter-kaasuttimella. Vaihteisto oli kaksivaihteinen Powerglide-automaatti. Valmistettiin 300 kpl (jotka kaikki menivät VIP-henkilöille). Chevrolet tuohon aikaan tarjosi mallistossaan vain kuusisylinteristä moottoria siitä huolimatta että kilpailevalla Fordilla oli V8 valmistusohjelmassaan oman rivikuutosensa lisäksi. Silti tavallista Chevyä myytiin aika hyvin. Kun Corvetten suosio alkoi nousta, niin Ford puolestaan lanseerasi kaksipaikkaisen Thunderbirdin 1955. Corvette sai V8:n nokalleen 1955. Sen jälkeen Corvette kulki menestyksestä toiseen. Ford luovutti 1958 muuttamalla Thunderbirdin entistä kookkaammaksi nelipaikkaiseksi loistoristeilijäksi. Taben Corvetten korimallin esittely tapahtui 1963, jolloin 1950-luvun ttyylinen kori jäi historiaan. Corvetten yhteydessä kuuluu mainita Zora Arkus-Duntov, jonka ansiota on Corvetten urheilullinen maine. Ei edes 1967 esitelty Camaro (joka puolestaan oli Chevroletin vastine kuuluisalle Ford Mustangille) pystynyt samaan. Mainittakoon että Corvetten suunnitteluun kului 30 kk. | ||||
|
18.03.2017 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiini näyttää olevan alkuperäinen, vaikkakin laajennettu myöhemmin. | ||||
|
18.03.2017 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikään koira ei ole pentuna vihainen, sellaiseksi se tulee vain opetettuna... Aseman ovet eivät ole alkuperäisiä, mikä pikkuisen häiritsee yleisilmettä. Vai onko koira vihainen, kun se haukkuu merkiksi isännälleen/emännälleen että nyt tuli reviirille tunkeilija. Tuo ilmoitettu vuosiluku hieman ihmetyttää: Tku-Tl/Hl-Tpe-rata avattiin liikenteelle 22.6.1876. Luulisi että asematalot olisivat silloin olleet valmiina käyttöön. | ||||
|
18.03.2017 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Simson oli ainakin 1950-luvun loppupuolela verraten yleinen mopomerkki. Muistaakseni ainakin länsisaksalainen Kreidler teki Florett-nimistä kevytmoottoripyörää 50 cc moottorilla. Huippunopeus taisi olla siinä 80 km/t. Menestyipä Kreidler luokassaan jopa TT---ajoissa (nyk. RR-ajot). Mielenkiintoinen tuo puolienglantilaisvaihde. | ||||
|
18.03.2017 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oma kehu lemuaa, mutta tunnustan entisöineeni tuon kyltin joskus 1979 tienoilla. | ||||
|
18.03.2017 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noista sotakorvauskuunareiden saunoista pikku juttu: suomalaiset olivat tehneet lauteet haapalaudoista niin miehistön kuin myös päällystön saunoihin. Neuvostoliittolaiset tarkastajat ihmettelivät moista tasa-arvoisuuden korostamista ja vaativat suomalaisia tekemään päällystön saunoista hienompia. Suomalaisiin meni piru, menivät ja päällystivät lauteet kuparipellillä. Näin jutusteli Arimo Raeste kirjassaan, eri asia on että tarvitseeko tätä ottaa vakavasti... Tarina ei kerro mitä venäläinen päällystö tykkäsi istuessaan saunassa kuumentunéelle kuparipellille. Taisivat kiitellä tsuhnia... | ||||
|
18.03.2017 17:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta tuli mieleen, että koska Sydänmaan lähellä ollut "verenottopaikka" purettiin? Lienee ollut siinä entisen Kuorasjärven seisakkeen tienoilla? Sydänmaan vesiasema oli ollut olemassa jo radan rakentamisesta lähtien, ainakin se oli merkittynä valmistusaikaiseen pituusprofiilipiirroskirjaan. | ||||
|
18.03.2017 17:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli melkoisen vaarallinen risteys, ainakin silloin kun rekka, juna, jalankulkija, pyöräilijä, raitiovaunu ja malttamaton henkilöauto osuivat paikalle samaan aikaan. | ||||
|
18.03.2017 17:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä sen tekee rikkaruohoksi? Sekö että se kasvaa kielletyllä alueella? | ||||
|
18.03.2017 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy myös yksi 1960-luvun Corvette, avomallina. | ||||
|
18.03.2017 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhani, tarkoitatko kenties liikenteessä olleiden kokonaismäärää? Valmetin valmistamat ovat asia erikseen. Kirjan tekijä on tehnyt luettelonsa mm. tuotantoraporttien pohjalta, lähteet ovat mainittuna. Vai olenko minä ollut hyväuskoinen? Mistähän tuo Eil- ja Eilf-lukumäärien poikkeama johtuu? Painovirhepaholainenhan syntyi samaan aikaan kun Gutenberg keksi kirjapainon, onko sillä pukinsorkkansa mukana? | ||||
|
18.03.2017 16:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja viereisen seisakkeen nimeksi Pääkolahti, lennätinhuuto Päh... | ||||
|
|
18.03.2017 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkalan vuokra-aika näkyy vieläkin esimerkiksi Kirkkonummen rakennuskannassa. Siellä kun jäi sodanjälkeinen rakennusbuumi kokematta, niin kanta käsittää vain hirveän vanhaa (aatteen miehen aikaansaannoksista huolimatta) ja hirveän modernia., piirre jota ei juuri muualla näy.("Hirveän"-sanan käyttö on asian kuvaamisen tehostamista.) | ||||
|
|
18.03.2017 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä on hieman myöhäinen vastaus edellisen kommentin kysymykseen. Kirjasta Pasilan konepaja 1903-2003 kirj. Jouni Eerola , löytyy sivulta 341 taulukko 10, josta joitakin poimintoja: (taulukon otsakkeena on Pasilan konepajan vuosina 1961-1995 rakennetut henkilö- ja tavaravaunut) Vuonna 1963 uusia 6, muut. (muutettuja) 23, 1964 uusia 26. Edelleen kiivaimpia rakennusvuosia olivat 1968 uusia 29, 1970 uusia 26, 1974 uusia 25, 1979 uusia 35, 1980 uusia 41, 1981 uusia 38, 1982 uusia 54, 1983 uusia 39, 1984 uusia 33, 1985 uusia 31, 1986 uusia 40. Muina vuosina (luettelo käsittää siis vuodet 1961-1995) uusien henkilövaunujen rakennusmäärät olivat pienempiä. Eri vaunutyyppejä ei tässä eroteltu. Tavaravaunujen osalta mainittakoon huippuvuodeksi 1961, jolloin valmistui 1320 kpl. Henkilövaunujen muutöstöitä tehtiin eniten 1967: 34 kpl. Saman kirjan mukaan teräsrakenteisten matkustajavaunujen valmistus alkoi 1964 (Eit, CEit). Sinisten vaunujen tuotanto jatkui vuoteen 1986 asti vaunujen peruskonstruktion ja ulkoasun säilyessä tehdyistä teknisistä ym. parannuksista huolimatta muuttumattomana (sanoo sama kirja). Sinisiä kaukoliikenteen vaunuja valmistui kaikkiaan 585 kpl, lähiliikenteen Eil- ja Eilf-vaunuja valmistui kaikkiaan 67 kpl. Pasilan konepajan kuudessadas teräsvaunu valmistui helmikuussa 1986. Mainittakoon että 1980-luvun tuotantomäärien kasvu verrattuna aiempiin johtui toisen tuotantolinjan perustamisesta. Tarvetta oli koska vaunuja tarvittiin PALJON. Tämä kaikki siis mainitun kirjan mukaan. Suosittelen sen hankkimista sillä se sisältää paljon tiedon kultajyväsiä. |
||||
|
18.03.2017 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä ko. alus ole laiva vaan lautta... | ||||
|
18.03.2017 13:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 löytyy myös kitarasointuluettelosta. Yhtä sormea siirtämällä saadaan Dm6, eli Deemollikuutonen. | ||||
|
18.03.2017 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsinlätissä ei ollut etupäänmerkkejä. | ||||
|
|
18.03.2017 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja seinustalle seisomaan C. Itäpuu... | ||||
|
18.03.2017 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastaava värimäärittelyongelma tunnetaan varsin hyvin myös lentokonepienoismallirakentajien keskuudessa. Samanlaista parranpärinää käydään RAL-, FS-, RLM-väreistä ym. | ||||
|
18.03.2017 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iicee 350:kin aiheutti aikanaan valitusvirsien veisaamista... | ||||
|
18.03.2017 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upolahdessa oli aikoinaan myös VR:n virkamies runsaan tavaraliikenteen vuoksi, kirjurina. Asiasta kertoi lähes kivikaudenaikainen Käskylehti. | ||||
|
18.03.2017 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viheltimet sojottivat eteenpäin. Takuuvarma tapa aiheuttaa vissloille käheyttä lumen tukkimana. | ||||
|
18.03.2017 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienosto poltti amerikkalaisia filtterisavukkeita, Kent, Camel, Chesterfield jne. Rahvas tyytyi Duunariin, Klubi 77:een ja järvinorttiin... | ||||
|
18.03.2017 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö koulun fysiikantunneilla opetettu että lepokitka on suurempi kuin liikekitka? | ||||
|
18.03.2017 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Leppävaarassa oli talvella 1985 käytössä pystyuunit. Melko pian sen jälkeen lämmitys muutetiin sähköiseksi. | ||||
|
18.03.2017 00:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräässä televisio-ohjelmassa vähän aikaa sitten kerrottiin suomalaisten turismista Neuvostoliittoon. Rahan vaihdossa paikallisten katujobbarien kanssa saattoi käydä niinkin että Suomen markkoja rehvastellen vaihdettaessa saikin paksun nipun jugoslavialaisia seteleitä, joissa oli sankarillinen sotilaan kuva ja kyrillisiä kirjaimia. Jugoslaviassa tuolloin laukkasi kauhea inflaatio, ja paksu nippu taisi olla vain parin dollarin arvoinen. Vielä kun lisätään suomalainen humalatila, jonka ansiosta valppaus kärsi, niin tällainen jobbarilta saatu mukaneuvostoliittolainen raha meni täydestä. Ohjelmassa haastateltu entinen ilonainen muisteli suomalaisia asiakkaitaan lämmöllä. Samoin miliisin edustaja kuvaili suomalaisia turisteja sanoilla: täydessä tuiskeessa, kun bussista ulos astuivat... | ||||
|
18.03.2017 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi vesilasin käyttöesimerkki: GAS:n konepajan valimossa Mäntässä valumuottien osana käytettävien keernojen valmistukseen. Sitoi valuhiekkaa. | ||||
|
|
17.03.2017 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiellosta tuli mieleen amerikkalainen versio asiasta: Unintentional loitering prohibited. Millaista mahtaakaan olla Intentional Loitering? Vapaasti käännettynä: Asiaton vetelehtiminen kielletty, ja jälkimmäinen: Asiaa sisältävä vetelehtiminen. |
||||
|
17.03.2017 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehty näköjään CNC-jyrsinkoneella, eikä valamalla. | ||||
|
17.03.2017 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kymin kentällä on edelleenkin ilmailutoimintaa, purjelentoharrastajat vinttureineen. Myös siviili-ilmailu käyttää Kymin kenttää. Laskeutuipa sinne kerran 1990-luvulla ruotsalaisomistuksessa oleva North American P-51 Mustang "Gul Kalle", joka tankattuaan jatkoi matkaansa. Oli kuulemma saanut Venäjällä lentonäytöksessä esiintyessään väärän laatuista lentobensiiniä, siksi välilaskun tarve. Lisäksi jutusta koitui jälkiseuraamuksia lentäjälle. En muista oliko kyseessä luvaton laskeutuminen vastoin lentosuunnitelmaa mutta jotain juttua oli tullut. Kymin kenttä otettiin käyttöön 1944, koska lentoaika ja -matka Utista Kotkaa puolustamaan oli liian pitkä. Kymissä majaili Lentolaivue 33, joka lensi Messerschmitteillä. Mersujen peräsimiin maalattu varis-tunnus on yhä käytössä Kymin Lentokerhon purjekoneiden peräsimissä. Sodan jälkeen ilmavoimat poistui Kymistä, kuten yllä jo mainittiin. Utti oli sijoituspaikkana riittävä. | ||||
|
17.03.2017 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin penkkien päällysteen värin olleen hieman tummempi ja punaisempi. Väri on jäänyt mieleen jo 1960-luvun alkupuolelta kun pienenä poikana matkustin äidin kanssa Vilppulasta Alavudelle. WC-tarvekin yllätti, mutta katsottuani kuinka rata vilisti putken alla, niin minua pelotti enkä uskaltanut käyttää käymälää helpotusta tuomaan. Eis-vaunuissa 22721 -22735 1970-luvulla oli päällyksen väri lämpimän ruskehtavan punaista, ei tuollaista kuin kuvassa. Kuvan mukainen istuinpäällys tuli käyttöön 1970-1980-lukujen vaihteen tienoilla. Samoihin aikoihin tuli käyttöön myös sininen ja vihreäkin päällyksen väri. | ||||
|
17.03.2017 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se sitten sievä kasvissyöjä tuo Pikkujumbo...! | ||||
|
17.03.2017 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran 1970-luvun puolivälin tienoilla oli kuljettaja ja koneapulainen laiminlyöneet tähystyksen lievästi sanoen täydellisesti, toisin sanoen nukahtaneet. Juna oli ollut tietääksenii P51, tuloaika Vilppulaan klo 2.55, jossa kohtaus T6038:n kanssa. P51 oli mennyt pysähtymättä ohi Vilppulan ja suorittaja oli rientänyt konttoriinsa ja huudellut linjaradioon. Ennenkuin linjakohtaus ehti tapahtua, oli veturimiehistö sitten herännyt linjaradion meteliin ja ja tajuttuaan tilanteen peräyttäneet takaisin Vilppulaan. En tiedä kuinka sitten kävi, seurasiko sanktioita P51:n miehistölle, tapauksesta kerrottiin monessakin lehdessä. Veturina oli Huru 12. Oliko siinä minkälainen turvalaitejärjestely tuohon aikaan, voivat varmaankin vorgin asiantuntijat kertoa... Junan nopeudestakaan en osaa sanoa, luulisi Pollarinmäen hidastaneen P51:ää jonkin verran. | ||||
|
17.03.2017 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahdin aikaansaama vaurio...? | ||||
|
17.03.2017 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos ei sauna, vodka tai kreosoottiterva auta venäläistä, niin tauti on kuolemaksi... | ||||
|
17.03.2017 15:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon samalla että Kangasalan aseman makasiini edusti tyyliltään vanhempaa rautatiearkkitehtuuria kuin asemarakennus. Olisikohan se ollut Halimaalta siirretty? Makasiini purettiin muistaakseni 1990-luvun kuluessa. Muistan lukeneeni jostakin että Halimaan laiturin perustamistarpeeseen olisi vaikuttanut läheinen majatalo ja nähtävyytenä jo tuolloin tunnettu Haralan harju näköaloineen. Kangasalan varsinainen asematalo taasen sai alkunsa kasvaneen liikenteen myötä. Kuvassa oleva rakennus näyttäisi olevan lievästi modernisoitu, perustuskin on ilmeisesti betonia. Onko tämä siirretty nykyiselle paikalleen joskus pleistoseenikauden tienoilla? Ikkunoiden vuorilaudat näyttävät tyylilltään sopivan valmistumisajan mukaiseen muotiin. | ||||