Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.08.2024 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Eljas. Tällaista jäljestinkin, vienti oli siten "metsästä elävän" Suomen perustuotteita. | ||||
|
23.08.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuipa mieleeni, että kaivelenpa roipeslaatikosta Pohjanmaan rata - muistiinpanoja esiin: Vuosi 1883, eli liikenteen aloitus virallisesti syyskuun lopulla, rataosalla Tammerfors - Keuru - Nikolaistad elikkä Tampere - Haapamäki - Vaasa. Tilastovuosi (1883) käsitti siis loka-, marras- ja joulukuun "saavutukset". Veturipalveluksesta: - lokakuussa oli vedetty henkilöjunia (veturilla 304) 60 veturivirstaa. Toisin sanoen oletuksena: yksi juna Vaasasta Tervajoelle ja takaisin. Aikataulukirjan mukaan Vs - Tk väli oli juuri 30 virstaa. Kyseessä oli siis suomalainen virsta (yksi virsta = 1068,80 metriä, se oli otettu käyttöön vuonna 1827 suuriruhtinas Nikolai ensimmäisen hallituskaudella). Rataosa Tf - Nkl oli 285,74 virstaa. Suomen virstan pituus oli kymmenesosa Ruotsin ja Suomen vanhasta peninkulmasta (ennen metrijärjestelmän käyttöön ottoa [Suomessa vuonna 1887]). Venäjän virsta taasen oli 1066,80 metriä. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 virstaa. Tavarajunissa sitä ei käytetty. Rautatien omiksi tarpeiksi 302:lla oli ajettu 100 virstaa ja pelkkänä veturina 119 virstaa. Tavarajunissa entien ahkeroi veturi 305 (8 940 virstaa). Eniten kaksinvedolla sekajunia ajettaessa oli käytetty veturia 312, jolle tässä palveluksessa kertyi 1 195 virstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten parivedossa oli ollut veturi 313: 435 virstaa. Sitävastoin veturille 301 ei Vaasan radalla oltu kirjattu mainittuna aikana yhtään virstaa. Timmar under ånga, eli ylöslämmitettynä tunteja oli veturilla 305. Tällä oli asemapalvelustunteja höyryssä 134. (Ilmeisesti varallaoloa tai järjestelyveturina?) Varalla oli kauimmin pidetty veturia 302: 105 tuntia. Ylöslämmityskerratkin oli kirjattu: kärjessä veturi 302 (35 kertaa) ja vähiten veturi 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty yhteensä 219 kpl. (Lienee tarkoittanut 219 kpl käytettyjä tulitikkuja...? Eli noin 4,9 stidiaskia? Heko heko). Pisimpään korjattavana oli ollut veturit 307 ja 310 (45 päivää kumpikin) ja 311: 40 päivää. Höyryveturi valtionrautateillä: sarja C5, nrot 302 - 315, vuodesta 1887 nrot: 101 - 114. Rautatiemuseon nro 110 oli alunperin nro 311. Lokakuussa 1883 kulki kaksi henkilöjunaa, 72 sekajunaa ja 27 tavarajunaa. Ja sitten hieman lisätietoa Filppulasta: sivuraidepituus 31.12.1883 oli 2 190 jalkaa (eli reilut 667 metriä). Vaihteita siellä oli ollut kolme. Filppulassa oli ollut yksi Morse-lennätinkone. Lennätintä hoiti asemapäällikkö (Frithjof Arnkil, s. 1854, k. 1921. Poikansa Jarl Arnkil s. 1920 oli lentäjänä jatkosodassa Itä-Karjalassa. Vuodesta 1948 Jarl "Kille" Arnkil oli Aero/Finnairilla, alkuun perämiehenä. Sittemmin lentokapteenina. Kelpuutuksia riitti: DC-3, Convair Metropolitan, Caravellekin. Kun Finski aloitti 1969 Atlantin ylitykset DC-8:lla, oli Kille kipparina niissäkin.) Filppulassa myytiin 30 kpl II luokan matkalippua ja III luokassa 452 kpl. Tulot: 1289,74 mk (nyt 6913,33 eur) henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä 2447,48 mk (nyt 13119,11 eur). Miten Filppulasta matkustettiin loka - joulukuussa 1883: Tammerfors: 21/II luokassa ja 147/III luokassa Wehmais: 3/III Suinula: 9/III Orihwesi: 27/III Korkeakoski: 16/III Lyly: yksi/II ja 34/III (meniköhän itse G.A.S puunostomatkalle?) Kolho: 104/III Keuru: 50/III (alias Haapamäki vuodesta 1897) Pihlajavesi: 9/III Myllymäki: 6/III Etseri: 1/II ja 6/III (myöhempi Inha) Töysä: 3/III Alawo: 16/III Sydänmaa: 1/III Östermyra: 1/II ja 5/III (vuodesta 1897 Seinäjoki) Kaukola: - (myöhemmin Ylistaro) Orismala: 1/III Tervajoki : - Laihela: - Toby: - ja (Toby totteli myös nimeä Tuovila) Nikolaistad: 2/II ja 7/III Helsingfors - Petersburg/Tavastehus - Tammerfors rautatielle: 4/II ja 5/III Hangö - Hyvinge rautatielle: - Åbo - Tammetfors/Tavastehus rautatielle: 1/III Kervo - Borgå rautatielle: - Eniten rahtitavaraa lähti Nikolaistadin, Kaukolan ja Östermyran asemilta. |
||||
|
|
23.08.2024 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, Eljas - veliseni, mitkähän mahtoivat olla pääasialliset tavaralajit mainitsemissasi Kaskiisiin saapuneista tonneista? Epäilen, että tuskin paikalliset asukkaat 43 850 tonnia lakritsia popsivat suihinsa...? Vieläpä yksistään vuoden 1971 aikana ja mustin suupielin. Heko heko! |
||||
|
23.08.2024 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pukeissa ilmeisesti tulovaihteiden lukitukset ja semaforinkammet. | ||||
|
23.08.2024 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, Kyläsaaren kierrätyskeskuksessa suht kelvollinen kameranjalusta etwa paria kymppiä hinnaltaan. Itse olin evakuoinut jonkun poismuuttaneen jäljiltä pihalle jätetyn jalustan joskus useita vuosia sitten. Verkkokaupassakin joskus jotain mielenkiintoista välillä. Menekkiä on ja ei ole hinnankiroissa. Suosittelen! |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
22.08.2024 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
22.08.2024 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä tässä vielä kaikki, herra Joonas. Edellisessä kommentissani oli kyse vasta pyörän SÄTEEN suuntaisesta dynamiikasta. Kaarreajoissa ja sivulle käännetyissä vaihteissa kyse olisi sitten sivusuuntaisesta rasituksesta tai -sista pyörien kehissä. Junan kulkunopeus kaarteessa vielä joko vaihtuu tai sitten ei. |
||||
|
21.08.2024 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno 1:1 - skaalainen rautatiedioraama! Erinomainen kuva, voihan ukko Römperin paraatihattu! | ||||
|
|
21.08.2024 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen juna muuten. (Vink - vink, pienoismallintekijät!) | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
21.08.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joonas, vetureiden pyöränkehiin kohdistuu ajon aikana erilaisia rasituksia. Mainittavimpana näistä vaikkapa ajonopeuden ja radan rakenteen ja vielä akselipainon (tai tarkemmin: - pyörään kohdistuvan painon) aiheuttamat. Pätkäkiskoradalla ajettaessa jatkoskohdat hakkaavat pyöriä aikamoisesti. Kun pyöränrengas koko ajan takoutuu, se samalla venyy ja siten "krymppäämällä" (lämpökutistamalla) kiinnitetyn renkaan ja pyöränrungon mittaero muuttuu pois suunnitellusta arvostaan. Isoissa rautatiemaissa (USA, CCCP, mahd. myös Kiina) kiskonjatkokset ovat miten sattuu, Täällä Suomessa ne ovat kohdakkain, joten siinä mielessä jatkosten aiheuttamat rasituskerrat on puolet - toistan: - puolet siitä, mitä mainituissa maissa. Lisäksi "haittana" on sekin, että kaarrekiskojen pituudet on oltava hyvin tarkasti oikein! Väännän Porvoon radan K30-kiskosta: kaarteen sisäpuolisen kiskon pituus on himpun verran lyhyempi kuin ulkokaarteeseen laitettavan kiskon. Ja oman päänvaivansa aiheuttaa tässäkin eri suuruiset kaarresäteet! Jos tarkastellaan junan pyörän käyttäytymistä jatkoskohdassa, niin siinä pyörä "joutuu" pakostakin kiipeämään eräässä mielessä kynnykselle. Lisäksi kiskolla pyörän pitää ikäänkuin kiivetä ylös painonsa aiheuttamasta kuopasta! Siten pyöränrenkaan materiaalilla on aivan maan perusteellisen suuri merkitys, mikä tahansa teräs ei tähän kelpaa. Sen pitää olla erityisen sitkeää ja kestää se lämmittäminenkin vaihdettaessa (teräksen sisäinen, niin sanottu kiderakenne ei saa tällöin muuttua). Kovuuskin on oltava kohdallaan, vaikkapa niin että muotoon sorvaaminen olisi silti mahdollista. Sen on kestettävä myös jarrukenkien aiheuttama kihnutus jarrutettaessa. Ja kun säätilatkin ovat sitä mitä ne ovat, niin kylmä- ja kuumahaurautta ei saa renkaan aineessa olla. (Esimerkiksi teräksen fosforipitoisuus on oltava siksi hyvin pieni, sillä se juuri aiheuttaa kylmässä haurastumista. Rikki on myös omalla tavallaan haitallinen.) Höyryvetureissa rasituksia ovat myös tavallaan lisäämässä kierto - ja kytkinkanget. Näiden aiheuttamaa painonheittelyä tasaamaan on suunniteltu veturien vetopyöriin vastapainot (kun parempaakaan ei ole keksitty). Näillä vastapainoillakin on oma keskipakoisvoimansa. Sen suuruus vaihtelee ajonopeudesta riippuen. Ajettaessa vastapainon liike alhaalta ylöspäin lisäksi keventää pyöräpainoa ja vastaavasti alaspäin tulevassa liikkeessä lisää pyöräpainoa. Näin tapahtuu ilmiö, jonka amerikkalaisenglanninkielinen nimitys on - "Hammer Blow" eli vasaran isku. Vastapainojen laskemiseen on olemassa omat laskukaavansa suunnittelukäsikirjoissa. Mainitsin kiskonjatkokset, koska ainakaan itselläni ei ole mitään käsitystä siitä, milloin Pekka 1021 on viimeksi ollut vetopyörästön renkaiden vaihdossa. Siten uskon 1021:n ajelleen pätkäkiskoradalla pitkäänkin, ennen nykytilannetta, jossajatkuvaksi hitsattua rataa on ja paljon! Lopuksi esimerkki metalliteollisuudessa käytettävistä mittaeroista: (Esko Valtasen Koneenrakentajan taulukkokirjasta v. 1994) Työtapakohtainen yleistoleranssi SFS 4011 - keski antaa mittaluokassa perusmitoille 1000 - 2000 mm: +/- 1,2 mm. Tämä siis yleisessä tapauksessa, jossa ei erityisvaatimuksia ole. Esimerkiksi vaikkapa keskipakopumpun pääakseli, jonka pituuden nimellismitta olisi 1500 mm. Pituudeltaan se saa olla max. 1501,2 mm ja min. 1498,8 mm. Valmistusta nopeuttavat juuri tällaiset sallitut rajamitat. Mitä tulee tarkempiin mittatarkkuusvaatimuksiin, niin sovitteilla on omst nimityksensä ja ja onko kyseessä reikäkanta vai akselikanta, eli kumpi määrää valitun sovitteen luokan. Esimerkiksi valittakoon nimellismitaksi pyöränrungon halkaisijaksi 1850 mm. Lujaan puristussovitteeseen tarvitaan toleranssiluokat U ja h. Käytännössä reiän reiän toleranssialue valitaan suuremmaksi kuin akselin. Valitaan tarkkuusluokat: (SFS 3263 mukaan): pyöränrenkaan sisämitta halk. 1850 U8 merkitsisi sallituksi mittavaihteluksi - 2000 mikronia ylärajana ja alarajaksi -2230 mikronia. Siten: pyöränrenkaan pienin sallittu halkaisija olisi 1847,77 mm ja suurin sallittu 1848,00 mm. Pyörän rungolle halk. 1850 h7 taas: yläraja nolla mikronia ja alarajana - 150 mikronia. Siten: suurin sallittu halkaisija: 1850,00 mm ja pienin sallittu: 1849,85 mm. Joten pyörän runko on halkaisijaltaan minimimitalla 2,08 mm suurempi kuin rengas ja maksimissaan 2,00 mm. Kehäpituuden ero: 6,28 ja 6,53 mm. Huom! Tällä esimerkillä halusin tehdä tiettäväksi ainakin syyt, miksi renkaan vaihtotarvetta rautatiekalustossa esiintyy ja vähän vaadittavista mittatarkkuuksista. Tätä saa vapaadti kommentoida, koska esimerkin toleranssiasemat ja luokat ovat hihasta pikapikaa ravistettuja aamukahvipöydän ääressä. Eräänlaista simulointia siis... Metallipuolella mittojen kanssa puljaaminen on tuttua kauraa, mutta saapahan tästä puolesta kiinnostuneet nyt jonkinlaisen käsityksen. |
||||
|
21.08.2024 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, olen kyllä varma Sr1 "Kaalihäkistä". Hienoa, että muistamani saa aikaan keskustelua. Herra Petrin kommentissaan esittämät nopeustiedot ovat mielestäni kelvollinen peruste Kaalihäkin "omistamisesta" tavarajunakoneeksi. Vedänpä johtopäätöksen: Sr1 on jokseenkin idioottivarmaa tekniikkaa koneekseen, joten kun nykyiset digitaliksen huiput nyykähtävät vaikkapa turhan kostean sään takia, niin vetureiden "Rutiloff" senkun wörkkii kuin Ruhla-rannekello DDR - Reichsbahnin Bahnschutzstaffel-Polizistinnenin luokkatietoisessa ranteessa. |
||||
|
20.08.2024 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumbo 939: valmistusvuosi 1938 (Höyryveturit valtionrautateillä). | ||||
|
|
20.08.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puskinlyhdyt ovat sen mallisia, ettei niissä ollut omaa punaista lasia (vasemman raiteen ajoa varten), niin onko kuvan "saikkara" olemassa omanmallista opastelyhtyä varten? Miten silloin meneteltiin, kun noihin lyhtyihin piti saada MOLEMPIIN punaista valoa takapää- (lue: loppuopastetta) -valoiksi? Päiväopasteena oli punainen lippu, jota varten oli oma tuppelonsa vantringilla olemassa. (Jt 1957: Lko 3 p ja Lko 3 y.) |
||||
|
|
20.08.2024 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös takavuosina ollutkin voimassa määräys, ettei Sr1:ä käytetä matkustajajunissa? | ||||
|
20.08.2024 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deeveri 2521 oli mukana 1976 kuvattaessa "Kotka on laskeutunut" - elokuvan kohtausta, jossa Riston vetämä "saksalainen" "SFR" - juna saapuu "Varsovaan" eli Rovaniemen veturitalleille. 2521:ssä oli keulalle rakennettu lava, jossa kamera kuvaajineen oli. SFR = "Schnellzug mit Reisezug-Wagen für Fronturlauber" eli pikajuna, jossa on mukana vaunuja rintamalomalaisille. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti löytyy laitteet n. 2 metrin renkaan lämmittämiseksi "krymppäämistä" varten. Lämmityksen ON OLTAVA kauttaaltaan tasaista. Muuten menee pieleen (ei kosaanitohotinta!!!). Tietääkseni paineöljyliitosta ei pyöränrenkaissa ole koskaan (?) käytetty... |
||||
|
18.08.2024 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Penkkien alkuperäisen verhoilun väri oli ollut ruskehtavan punainen. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löytyneeköhän "Silestone"- kauppiaalta riittävän vahvaa tunkrahvia sieltä verstaan puolelta...? | ||||
|
16.08.2024 05:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, omaan "kaaliini" tuli ajatus "Dv12 versus Hv3" - vertailusta nimenomaan saman akselipainoluokan vuoksi...? Muut erot ovat liiankin suuria, kuten kommentissasi kerroit. | ||||
|
|
15.08.2024 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, Hv3 - sarjan koneissa oli kahta eri kattilapainetta: vanhemmisssa "Varskoppeissa" (nrot 638 - 647) 12 kg/cm2 ja uudemmissa (nrot 781 - 785 sekä 991 - 999) 13 kg/cm2. Oliko täten saaduilla aavistuksen voimakkaammilla hooveekolmosilla silti samat kuormitustaulukot? |
||||
|
15.08.2024 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ymmärrän kyllä selvästi sanomasi, sekä luin linkkaamasi uutisen. Mutta: - on paikallaan muistuttaa, että aika pitkälti onkin kyse pikkusieluisten suomikkoihmisten pienistä ajatuksista ja reaktioista. On turhaa luulla kiinalaisten olevan jotenkin kovin sotaisia, historia kertoo ennemminkin osaavista kauppamiehistä (kuinkas vanha se kuuluisa Silkkitie nyt olikaan?). Siitäkin huolimatta, että kiinanpojilla on vahvasti yhtenäiskulttuuri päällimmäisenä (vrt uiguurien ja tiibetaanien kohtelu) yltiöamerikkalaisen yltiöyksilöllisyyden sijasta, uskallan vaikka nyt toivoa kiinalaisen rahan yleistymistä maailmanvaluutaksi aivan liian kauan huseeranneen ja arvoltaan kovin, kovin heittelehtivän dollarin tilalle. Vakautta maailma oikeastaan on vailla, eikä mitään typeriä arvovaltapaisutteluja (kuten jenkit Afganistanissa ja ryssät Ukrainassa!). Mitenkäs Bertold Brecht sanoikaan? Juu: "Erst kommt das fressen, dann kommt die Moral". Valitettavasti tämä on tosiasia...! Jos jotakuta epäilyttää kiinalaisten suhtautuminen kansalaisvapauksiin, uskon heidän kyllä olevan hyvinkin oppivaisia siinäkin suhteessa. Opetetaanhan kiinalaisissa kouluissa jo alusta pitäen ryhmäytymisen sekä yhteistyön ja - toiminnan valtavan iso merkitys. Täällä? 0llaan niin v*tun yksilöitä ja oman onnensa seppiä. |
||||
|
15.08.2024 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansan Uutiset ilmestyy muuten jenkeissäkin: - siellä sen nimi on "Kansas News", heko heko. | ||||
|
15.08.2024 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun alumiini palaa, niin sen se tekee kunnolla, sisältämänsä magnesiumin ansiosta. | ||||
|
15.08.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiini pahoittaa mielensä n. 622 Celsius-asteessa. | ||||
|
|
14.08.2024 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat, epäilen suuresti NATO:n ryhtyvän paasaamaan fyrkkendaalia Euroopan toivottomimman peräkylän infrastruktuurimierontien rakentamiseksi. En itse ole mistään lukenut mistään vastaavasta yritelmästä. No miksei, sotilaslentokentän kunnostaminen, mutta silti? Jos esimerkkinä ruvetaan pitämään vaikkapa Tyynellä merellä sijainneen Tinianin saaren muuttamista Boeing Superfortressien tukialukseksi, niin se ei nyt ainakaan NATO:n kustannuspaikkoja rasittanut... |
||||
|
|
14.08.2024 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä kuljettajan perstuntumaa uskottu lainkaan kesäkuussa 1889 Irlannissa, tarkemmin sanottuna Armaghissa. Pistivät pyhäkoulun retkijunaan veturiksi nuhapumppu - luokan koneen (2-4-0), joka ei jaksanut vetää junaa mäkeä ylös vaan jäi mäkeen. N. 200 metriä jäi uupumaan huipulta! Juna pistettiin kahtia ja mäessä seisova loppuosan jarrut oli lähinnä tsoukkitasoa, siis aivan riittämättömät. Kuinka ollakaan, se loppuosa karkasi alamäkeen ja rysäytti vauhdilla perässä tulleeseen junaan. 80 kuoli ja 260 loukkaantui, noin kolmas osa näistä lapsia! (junassa oli noin 940 matkustajaa). Vekkulia sekin, kun lasten takia vaunujen ovet olivat lukittu! Kuljettaja oli riidellyt asemapäällikön kanssa ja vaatinut kuusikytkyistä veturia, mutta turhaan. Kahden vaunun paino matkustajineen oli liikaa veturille (15 vaunun juna ja täysi poka matkustajia päällä!). Kaltevuus oli ollut etwa 12 - 13 promille jatkuvaa nousua. Karanneet kahdeksan vaunua (3-akselisia) olivat rullanneet noin 2,4 km ennen rysäystä. "Jarrujen" lisäksi oli penkalta noukittu kiviä ja laitettu niitä pyörien eteen... |
||||
|
14.08.2024 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin kierrätyskeskuksesta kirjan: P. Huhtala: Reserviupseeri, painatusvuosi 1940, jossa on näitä junakuljetuksia koskevia juttuja ja paljon muutakin. Omistajan nimikirjoitus: Aarne Juutilainen 1940. Eli itse "Marokon kauhu", joka kunnostautui komppanianpäällikkönä talvisodan Kollaalla! Mainitun Arskan broidi oli taivaallisissa sotajoukoissa (lue: - ilmavoimissa) hampaitaan kiristellyt Eino Ilmari ("Illu") Juutilainen, jolla oli tilillään 94 ilmavoittoa. Sodassa vääntänyt Messerschmitt Bf109 G:n sauvaa (hyvin tuloksin) taivaalla kesän 1944 kiivaissa ilmataisteluissa Kannaksella ja Suomenlahdella. Että kyllä lentomestari aina yhden ratsumestarin päihittää. Itse Punainen paroni, kuulu ratsumestari v. Richthofen oli saanut tililleen 80 voittoa, ennenkuin suistui alas taivaalta Somme-joen rantamilla 1918 huhtikuun eräänä sunnuntaipäivänä.... |
||||
|
14.08.2024 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno: kyllä, se on vedenkorkeuden näyttö. Teknisesti simppeli toteutus: uimuri, jossa on viisari kiinni. | ||||
|
14.08.2024 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, ainakin mainitsemasi ykkönen oli ensimmäinen leveäraiteinen veturi, joka Mäntässä kävi. Muistaakseni se oli silloin ollut Engvistillä Lielahdessa. Ajankohta ollut jotain 1928. Voin yrittää tarkistaa asiaa KMW - lehden mikrofilmeiltä (muistan pitäjänlehdessä olleen juttua asiasta), kun menen Mänttään ensi kuussa. |
||||
|
|
13.08.2024 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistanko oikein, että Leenan työura Suomessa oli alkanut tsaarivallan aikana Inossa (Karjalan kannaksella) linnoitusveturina? | ||||
|
13.08.2024 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rulla - Pekka" tai "Kuulakärki -Pekka". | ||||
|
13.08.2024 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joskus 1985 Ilmalan ratapihalla oli seisomassa joukko puukorisia vaunuja, jokusia Fo:takin. Yhden Fo:n vikakirjassa oli kirjoitettuna: - "Viekää helevettiin koko koppi!" Joku oli kommentoinut: - "Vaivoina se on sielläkin." Fo:n lämmityslaitteet joskus aiheuttivat mielensäpahoittamisia henkilökunnassa. Muistikirjan kertomaa: 14.5.1985 Ilmalan ratapiha: (ilmeisesti poistoa odottamassa) Muun muassa nämä Fo:t: (j.-merkinnät ilm. viimeisiä junavuoroja, joissa näitä käytettiin. Fot-sarjaa oli juuri rakenteilla Psl knp:ssa.) 22531 (j. 61/62) 22545 (j. 62/61) 22542 (j. 10/9) 22549 22548 (j. 63/64) 22536 (j. 71/72) 22541 (j. 72/71) 22547 (j. 63/64) Muita samana päivänä, samalla raiteella seisseitä vaunuja (ilmeisesti poistossa): EFi 22396, Ei 22759, 22605, 22630, 22622, 22640, 22632, 22601, 22602, 22753, 22779 ja 22615. Postivaunuja: Po 9823, 9822, 9927 (kuljetusvaunu), 9811 ja 9826. Muita puukorisia siellä: Eikd 22348, A 100, 94, 19, 91, 99, Em 2761, 2754, Ei 22233, Em 2765, [2185, 2181, 2182, 2767, 2759, 2183, 2186 käytössä v:een 1987 - 88 asti]. Sekä EFi 22400, Ei 22797 ja 22793. |
||||
|
13.08.2024 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenomaan, herra Jarno! Eikös se kuuluisa MGO olekin suunniteltu jo nostalgisella 1950- ja 1960-lukujen taitteessa? Ja SNCF:n moottorivaunujen sieluiksi... | ||||
|
13.08.2024 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jari ja Timo: - Kun nua raatatienherrat värttieraavat asjan niin, että se seisake pittee ollakkii raatatien varressa! (Mukailtu erästä Savon rataan liittyvää rautatiekaskua.) |
||||
|
12.08.2024 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porhalaiset porhaltavat vaunuilla Dm7 4142 ja 4204, sekä EFiab 11637. Odotan kyllä kuin hepo kesää sen päivän koittavan, että 4074 saa kelpuutuksen liikenteeseen. Jonkun verran joskus reissannut sillä... |
||||
|
12.08.2024 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäkisten junassa oli Dm7 4209, 4185 ja 4215 sekä EFiab 11599. Toijalasta oli Dm7 4216. |
||||
|
12.08.2024 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porvoolaisten junassa oli Dm7 - vaunut 4211, 4163 ja 4207, sekä EFiab 11592. | ||||
|
11.08.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.:n kommenttiin viitaten: - jokseenkin merkillistä, että ryssä tuijotti vain tuohon 40 prosenttiin. Eikö siellä ollenkaan muistettu, että koko laajan Vennäinmaan kansallisuuksia oli niin maan perusteellisesti:. - tsuktseja, puolalaisia, syrjäänejä, ostjakkeja, voguleita, kalmukkeja, armenialaisia, sorbeja, kasubeja, muutaman sortin kasakoita, tataareja, volgansaksalaisia, eestejä ja vielä lättiläisiäkin. Sekä monia muitakin ja niistäkin rokonpuremat vielä erikseen! (Ihme, ettei "keraaneja" ja punkkareitakin luettu mukaan?) Syyttä ei maailmankuulu veturin H2 nr. 293 lämmittäjäharjoittelija nimittänyt Venäjää "kansojen vankilaksi". Että "gruusiannaa Leninin poika, joka tulee Stalinin aatteen nimeen?" Ilmiselvästi passijärjestelmää ei - nitshevoo - oltu saatu voimaan niin laajalti, että väestönlaskua olisi duunattu passivirastojen tietojen pohjalta? Bolsevikithan ne tekivät normintäyttäjän "innolla" nerokkaan, edistyksellisen ja maailmanrauhan puolesta taistelevan keksinnön: - pakollisen kotimaanpassin valvontajärjestelmineen. Pitihän tsekistien sentään uurastamalla tienata keskivertoa paljonkin paremman palkkansa.. |
||||
|
11.08.2024 07:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Leimauslaitteen ollessa epäkunnossa, löytyy lähin toimiva leimauslaite seuraavalla asemalla olevasta junasta." | ||||
|
09.08.2024 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi. Kahvi? Tuntikausia keittimen pannussa painunutta lientä en pysty edes minkääntasoisella mielikuvituksella nimittämään kahviksi. Minulla on aina omat eväät reissuillani mukana, kahvikin terästermarissa. Harmi, kun muikkukukkoa on hiukan vaikea metsästää täällä tasavaltamme pääkaupungissa, etenkin tuoreena. Joskus muinoin oli telkkarissa huoltoasemaketjun mainos, jonka mukaan "baarimme kahvi ei maistu dieselöljyltä"! Ymmärrän täydellisesti tähän mainokseen sisällytetyn ajatuksen, tosin kylläkin negaationa. |
||||
|
09.08.2024 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, mahtavan hyvin elävöitetty! Jaa, taisi ollakin ns. preeriavisla käytössä? Sehän vissiin ei ole meidän kahdenvislan-systeemin lähisukulainenkaan. |
||||
|
|
08.08.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tuli mieleen vanhoilla Märklin-koneistoilla varustettujen Deevereiden järjestäminen parivetoon, kuinka siinäkin teettää hiukan työtä saada suunnanvaihdot synkkaamaan. Mitä muuten asiaa minua paremmin tuntevat sanovat? Digitekniikka vissiin aiheuttanut uudet sisuskalut vetureihin. Ingenieurit ovat kuitenkin tehneet duunia palkkansa eteen, kaikki nämä vuodet, selvähän se. |
||||
|
08.08.2024 07:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makee juttu, junineen kaikkineen! | ||||
|
08.08.2024 07:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanakirjan mukaan "token" tarkoittaa suomeksi rahaketta tai polettia. | ||||
|
08.08.2024 07:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli rengasviestintää harrastettiin myös näin päin! Mielenkiintoista, kerrassaan. Vrt. Valtiorautateiden kohtauslappurengas ja postin "lentovanne". |
||||
|
08.08.2024 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, ja pariin dieselveturityyppiin väsättiinkin valonheittimen "fokusointilaite" (Hr11 ja Hr12), juuri hyvää veturimiestapakulttuuria varten. | ||||
|
08.08.2024 07:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Just, herra Lasse. Ja tuntitolkulla. | ||||
|
|
07.08.2024 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kas kas, kassa on sentään merkitty niin maan perusteellisen selvällä fontilla! Kertoo kaiken tärkeysjärjestyksestä. |
||||
|
|
07.08.2024 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin VR palvelee "asemalla". Niin matkustajia kuin pilvenveikkojakin! Kaikilla mukavuuksilla. | ||||
|
07.08.2024 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lintuja kuvaamassa, no okei, vanhassa tarustossa tunnetaan kyllä Pegasos - niminen siivekäs hevoonen. Osasi humma vissihin lentääkin...? Heko heko. | ||||
|
07.08.2024 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen paasannut täällä "itärintamakeltaisesta" suu vaahdossa. Suututtaa puhua oikeaa asiaa, jota ei tapahdu. Onko foorumi väärä? |
||||