![]() |
27.09. 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
Graafinen aikataulu nro 143, voimassa 30.5.1976 toistaiseksi: Lähtö- ja tuloajat Helsinkiin, koskien erikoispikajunia: EP 53 "Polaria", Hki lähtee klo 7.00 EP 83 "Savonia", Hki lähtee klo 12.10 EP 8 "Karelia", saapuu Hki klo 13.30 EP 58 "Lapponia" saapuu Hki klo 14.30 EP 57 "Lapponia", lähtee Hki klo 16.00 EP 7 "Karelia", Hki lähtee klo 16.05 EP 84 "Savonia", saapuu Hki klo 17.30 EP 54 "Polaria", saapuu Hki klo 23.35. Erikoispikajunilla runko arkipäivisin yleisesti: esim. EP 53 "Polaria" perjantaina 16. heinäkuuta 1976: lähtöaika Tpe klo 9.02. Sr 1 3006 Seinäjoelle, Dr12 2229 Seinäjoelta, runko: Eift 23406 + Eit 23124 + Eht 23309 + Rt 23703 + Cht 2362. |
||||
![]() |
25.09. 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
Eikös BR 111 ollutkin se veturityyppi, jota käytettiin oranssi-valkoisena Ruhr-Expressin pendelijunissa? | ||||
![]() |
25.09. 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
Tietääkseni vähänkään isommat puuvaunutyöt olivat vauriokorjauksia ja erityisesti muutostyöt virkatarvevaunuiksi. Viime mainituissa skaala oli laaja: lievimmillään sisustuksen poistaminen ja laajimmillaan sellaista kuin huoltojaoston BT 01152:ssa esimerkiksi, eli uuden korin väsääminen vanhalle aluskehykselle (vrt. BT 01315 täällä vorgissa kuvattuna). Oma esimerkkinsä oli talvella 1956 Hirsilän junaonnettomuudessa palaneen Po 9809 tapaus: uusi kori ja nro: Po 9835, mutta se oli hyvissä ajoin ennen puukoristen vaunujen valmistuksen lopettamista. |
||||
![]() |
25.09. 07:43 | Esa J. Rintamäki | ||
Roomalaiset numerot "suomennettuna" = 1884. | ||||
![]() |
25.09. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Oliko "Granin" asematalo ollut tätä ennen maalarinvalkoinen, kuten miljoonat muutkin Valtionrautateiden asematalot joskus ennen vanhaan? | ||||
![]() |
25.09. 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Heikki, mitäpä jos Elannon kopukat on syöty makkaroina jo kauan sitten? En siten ihmettele "karva-Ooppeleiden" kuljettajien lakon pitkttymistä enää ollenkaan, ellei kyseessä olekin tupakkilakko? |
||||
![]() |
25.09. 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Martin Guitarsin sivustolla näkyy olevan kaksi mustaa "Käteis-Jussi"- kitaraa: akustinen malli D-35 "Johnny Cash", hinta n. 5300 taalaa sekä elektroakustinen DX "Johnny Cash", hinnaltaan n. 650 taalaa. Tyylipuhtaita 12-kielisiä näkyy olevan pari - kolme. Kiinnostuneet kääntynevät Kitarapaja-liikkeen puoleen Helsingin Krunikassa. F-musiikkikin tietänee kertoa näistä jotain. Mitä USA:n Southern Railwaysin vetureiden vihreään väriin tulee, niin muistelisin lafkan johtajan nähneen Englannin-matkallaan vihreiksi maalattuja vetureita ja tykästyneen näkemäänsä. |
||||
![]() |
25.09. 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
Onko kallistusjärjestelmän tekniikka jo niin vanhentunutta, ettei varaosiakaan enää saa mistään? Jos näin on, niin en ihmettele nykytilannetta. |
||||
![]() |
24.09. 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Sir John, haluaisin ehdottaa kappaletta " Ridin' the rails ", esittää Johnny Cash. Johnny itse pistelee menemään veturilla nro 4501. Hauska juttu sinänsä, että Johnny oli valinnut kitarakseen nylonkielisen Yamahan klassisen, tavaramerkikseen muodostuneen mustan Martinin teräskielisen sijasta. Se musta Martin ("Man in Black") oli häntä varten tehty erikoismalli. Sitä saa Martinilta vieläkin, nimenomaan Johnny Cash-mallinimellä. "Ridin the Rails" löytyy juutuubista, Cashin laulukappaleena ja pitkänä rautatiehistorian esittelynä Cashin ollessa pääosassa. Ajankohtainen siksikin, että löysin sen lyriikan ja kitarasoinnutukset. Ja itselläni sen opettelu ja treenaaminen päällä. Onneksi soinnutusta ei tarvinnut transponoida ylös tai alas. Avosointuja, joiden "sahaaminen" 12-kielisellä Yamaha FG-akkarilla "leirinuotiosoittotyyliin" toimii hyvin. |
||||
![]() |
23.09. 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
Etummainen "hoppa" on tosiaan T-mallin "Hoppa-Ford". Hoppa-nimitys johtui hiukan pomppivasta jousituksesta. Niitä valmistui (vuosina 1908 - 1927) huikeat 15 007 034 kappaletta! Taempi "hoppa" näyttää olevan nuorempi, vuosimallin 1931 Letukka. |
||||
![]() |
20.09. 09:34 | Esa J. Rintamäki | ||
F 3797 hylättiin vuonna 1977. Tämän kaltaisia vaunuja oli ollut neljä: nrot 3796 - 3799. Yhdestä tuli virkatarvevaunu: F 3796 -> BG 04844 vuonna 1968. Se hylättiin v. 1977. Siten kuvan 3797 oli ollut numerosarjansa viimeinen käytössä ollut. |
||||
![]() |
17.09. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
Kylläpä olivatkin jaloilla juomilla maksaansa kiusanneet...? | ||||
![]() |
17.09. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Panun kuvaussuunra tässä on näemmä pohjoiseen. "Perunatehtaan", hauska ilmaisu (kun perunat tehtailevat perunanmukuloita...?). Ettei nyt sentään sipsitakomo, heko heko. |
||||
![]() |
17.09. 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Tavaramakasiinin pääryikkunan tyyli on Oulun rautatien makasiinin erityisen selvä tuntomerkki. Vaasan rautatiellä ikkunatsydeemi oli erilainen (esimerkkinä Suinulan, Kolhon ja Pihlaisten makasiinit). | ||||
![]() |
16.09. 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Tero: RIV tarkoitti kansainvälisessä liikenteessä käytettävistä tavaravaunuista annettua määräyskokoelmaa (Regolamento Internazionale dei Veicoli). Sillä määrättiin muun muassa eri maiden tavaravaunujen erilaisten ilmajarrujärjestelmien yhteensopivuudesta. Henkilövaunuilla vastaava on RIC (Regolamento Internazionale delle Carozzi). Nimitykset ovat italiankielisiä. Näitä on korvattu joitakin aikoja sitten uusilla määräyskokoelmilla. Nro 74 (maanumero) kertoo vaunun olevan ruotsalainen. Siten S-TWA lienee ruotsalainen erityismerkintä? Laaiis on juuri tätä vaunutyyppiä koskeva UIC:n mukainen sarjamerkki: L = matalalaitainen tai laidaton erikoisvaunu, ja myös 2 - akselinen, kuorma vähintään 20 tonnia. aa = (L-merkin yhteydessä) = neljä erillistä akselia. i = avattavat sivuseinät, (kahdennettuna useampia ?), en ole satavarma tästä, matskuni on vanhaa. s = suurin sallittu ajonopeus 100 km tunnissa. Kehystetty "26 200 kg" = vaunun omapaino. Salmiakin sisällä oleva 76,0 m = vaunun lattiapinta-ala. Viivatunnus 2 x 12,5 m kertoo kuormausalan pituuden (tämä vaunu on kaksiosainen, lyhytkytkennällä. Siis vaunun "osavaunujen" irrottamista ei tehdä normaalikäytössä, vaan korjauspaikassa). (- 27,00 m -) on vaunun koko pituus puskimineen. Kehystetty R 75 m lienee pienin sallittu kaarteen säde raiteella, jolla vaunua voi käyttää. |
||||
![]() |
16.09. 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
Minä olen tuo olkakassijannu. Olin mukana tuolla reissulla. | ||||
![]() |
16.09. 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
Ring of Fire, from burning Hell - sinki!!! | ||||
![]() |
16.09. 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Bravo, herra Erkki! Nyt kaikki vorgilaiset keräämään tyhjiä hernekeitto- ja suolakurkkupurkkeja Tampereen autokorjaamoille lähetettäväksi!!! |
||||
![]() |
15.09. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
Hmm, herra Rainer, se vaan että Turku on periaatteessa hyvin Helsingin kaltainen: kadut ovat pääasiassa kapeita. Olisikin aika vekkulia sovittaa turkulaiseen "ruutukaavaan" 1435 mm raitioteitä jyrkillä käännöksillä esim. Aurakatu - rautatieasema - Raunistula - Yo-kylän linjalle...? Jottain kummottost mää e' ymmärä? |
||||
![]() |
13.09. 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
Kuka tietää, milloin on viimeksi lättä Kotkassa käynyt? | ||||
![]() |
13.09. 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jarno, kuten myös hanslankarin ja laastienkelinkin. | ||||
![]() |
13.09. 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Veeti, olipa terävyyttä tai ei, tunnelma on kohdallaan eikä dokumentäärisyyttä käy kieltäminen. Hyvin tehty. | ||||
![]() |
13.09. 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Pidän kovastimielelläni peukkuja Lähijunaporukalle, etenkin odottaessani kieli pitkällä heidän biodieseljunien ilmestymistä Tpe - Hpk - Sk/Jy -linjalle. Niin ystäväiseni, ihmeillä on taipumusta tapahtua tai sitten niihin menee vähän enemmän aikaa. Tuo kuva vetää hiljaiseksi. Sm2C, eli Sakari-Matti avoversio. Riskeimmät matkustawaiset vaan joutuisivat kannattelemaan virroitinta...? Kumisaappaat jalassa suojavarustuksena... heko heko! |
||||
![]() |
13.09. 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
No voi sun tervainen tallukka, kun on loistava kuva!!! | ||||
![]() |
13.09. 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
Ach mein Gott!!! So eine schöne Überraschung! |
||||
![]() |
13.09. 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
Jos maataloutta pitää tukea raakasti isolla rahalla, niin miksi maatalouden sanotaan perustuvan maatalous-"yrittäjyyteen"...? Minä vaan kysyn... Eikö parempi olisi supistaa rahaa tolkuttomasti nieleviä turhia väliportaita ? Maataloustuote voisi kulkea lähikauppoihin suorempaakin tietä. |
||||
![]() |
11.09. 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
Aivan, herra Tuomo. Pääpointti: - myyty pois maamme omasta hallinnasta, minkä operaation järkevyydestä ei voi vakuuttua, ei vaikka kuinka yrittäisi hehkutella. | ||||
![]() |
11.09. 09:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Semmoinen huvittava pikku anekdootti suomalaisesta [valtion omistamasta] lannoitetehtaasta nimeltä Kemira: - se myytiin aikanaan ruotsalaisomistukseen. Huvittavaksi asian tekee se, että suomalainen maatalous saa edelleenkin väkilannoitteensa ostaa ja lannoittaa peltojansa entiseen tapaan - mutta lannoitesäkin hinta nostettiin omistajanvaihdoksen jälkeen kerkeästi kaksinkertaiseksi. Talousosaajien "osaamisesta" vallan loistava esimerkki tämä! |
||||
![]() |
10.09. 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Oikealla olevissa julisteissa mainostetaan "Greasea", tuota äärettömän vankasti todellisuuteen pohjautuvaa nuorisoelokuvaa! Pääosissa isoäiti-ikäinen Olive eikun - ööö - Olivia Newton-John ja John Re- - eikun - Travolta. |
||||
![]() |
10.09. 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Niinpä. Juohtuipa tässä Sleepy Sleepersin "Mr. Dampax": - "Hei kaikki beibit, unohtakaa teipit..." Vaikka asiayhteys ei juniin liitykään. |
||||
![]() |
10.09. 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
Voisi ollakin ihan vekkuli toteutettavaksi kesämökkinä? Samoin minäkin kiitän Muijalaa kuvanneita. |
||||
![]() |
10.09. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Muijalan laituritalo oli muistaakseni vuodelta 1908. | ||||
![]() |
10.09. 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Heikki, kansakoulukaverilla (kollipuolinen) oli hieman tuon näköinen punainen polkupyörä, jonka merkkiä en kykene muistamaan (oli vuosi noin 1967!). Se kuitenkin muistutti amer. Schwinn-pyörää kelpo lailla. Erikoista siinä oli kolmivaihteinen kappavaihde, jonka valitsin oli automallinen, T-kahvalla. Valitsimen rasia oli sijoitettu ylärunkoputkeen. Sen pyörät olivat pienemmät kuin kuvan pyörässä. Mahtoi olla kalliimpikuin kuin jokin kotimainen "Pyrkijä". Eikä vissiin ihmekään kun kaverin mutsi oli GAS:llä töissä valkoisessa talossa, R.Erikin sihteerinä. Herra Jouni, joitakin aikoja sitten täällä Helsingin Kalliossa joku skuutteihin hermostunut tiukkasi niistä jarruvivut pohjaan nippusiteillä. |
||||
![]() |
10.09. 10:56 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Mika T.: IsoHerra Leonid olikin niinpalio isoo, notta hänestä puhuttaessa kutsumanimen "Ljonka" käyttäminen tiäsi 25 vuatta kovennettua tyäleiriä Siperiassa ilaman kirieenkiriootuslupaa. "Älä turhaan lausu herrasi, Keskuskomitean Toveri Pääsihteerin nimeä, sillä Toveri Pääsihteeri ei jätä rankaisematta sitä onnetonta musikkaa, joka Hänen Pyhää nimeään turhaan lausuu." |
||||
![]() |
09.09. 22:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Arto, noudattaako VR myös siellä "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua? | ||||
![]() |
09.09. 22:19 | Esa J. Rintamäki | ||
"Salpietaria", herra Pasi? | ||||
![]() |
08.09. 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
Olet oikeassa, herra Juha. | ||||
![]() |
08.09. 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Ilkka, mikäli muistosi ovat 1950-luvun ajalta, tai pian sen jälkeen, niin Someron Linjalla oli 1949 alkaen otettu käyttöön Leyland Comet-alustoille rakennettuja linjureita. Kun Someron Linjan johtajalla oli jonkinlaista omistussidettä turkulaiseen Autokori Oy:hyn, niin linjurialustat koritettiin siellä. Laskin "Pula-ajan bussit 1945 - 1956"-kirjasta "Leukku" Comet-alustoja olleen siinä 14 - 15 kpl. Nämä (keskimäärin 34 - paikkaiset) poistettiin juuri 1960-luvun alussa. Likimain samanlaisia "neliruutuisia" rakennettiin yhtiölle lisää vuoden 1954 tienoilla, nyt alustana oli Leyland LOPSU:t eli "Tiger Cub"-merkkiset. Näitä oli neljä. Rek.: EC-955, EC-956, EO-575 ja EO-580. Istumapaikkoja näissä oli 35 tai 37. Ne poistettiin 1960-luvun alkupuoliskon aikana. Tiedot: Bussidata, kuvasivut ja kalustoluettelot, sekä kirja Pula-ajan bussit 1945 - 1956 plus vielä korimallikuvasto (1992), joka ei tällaista varhaista mallia tuntenut. Nokkamallisiakin Leyland Cometeja oli Autokori Oy korittanut. Bulldog-Cometeja oli myös sellaisia, joissa oli vaan kaksiruutuiset tuulilasit. Ota nyt näistä selvää. Sekoitin ajatuksiani vielä "Autokuvastolla" vuodelta 1950. |
||||
![]() |
08.09. 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Niinpä, herra Jari. Samaan aikaa omaa 1524 mm kalustoa "kunnostetaan tai edellytetään dynaamisesti" polttopillimiehillä. No, kait se VR:lle tuikitärkeä kassavirta näinkin hoituu, mutta silti alkaa mietityttää... |
||||
![]() |
07.09. 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
Muijala - (Käringsby, heko heko). Joku tuskainen teini-ikäinen korkin päälle tallonut pipipää tuhopoltti tämän 1990-luvulla. Paikalliset asukkaat olivat olleet juuri neuvottelemassa tätä kyläyhteisötuvaksi. |
||||
![]() |
07.09. 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
Lieber Herr Uwe, oman teknisen "sivistykseni" pohjalta arvioisin kaapelin olleen kovassa sykkivässä rasituksessa mainitsemasi kahden vuoden aikana. Toisin sanoen, rasitus EI OLE tasainen tai "lepäävä". Vaijerin uskon olleen punottu korkealaatuisista terässäikeistä, jolle tuo kahden vuoden kestänyt rasitus on aiheuttanut virumista. Äkkiseltään muisteltuna viruminen tarkoittaa säikeen sisäisen kiderakenteen kestokyvyn heikentymistä väsymisilmiöllä. Se voisi aiheuttaa säikeen lujuutta koskevan mitoitusrajan lähenemistä. Tätä rajaa ei saa koskaan ylittää, kun kerran on ihmisten hengistä kyse. Väsymistä ilmiönä käytetään hyväksi esimerkiksi silloin, kun rautalankaa katkaistaan edestakaisin poikkisuunnassa nitkuttamalla. Herr Uwe, vaikka tietäisitkin tämän entuudestaan, kirjoitin tämä nuorempien vorgilaisten iloksi ja huviksi. |
||||
![]() |
07.09. 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
On siinä kanssa pidetty nuhapumpulle ristiäiset: - Kostaja! Pitikö sen päntiönään aina olla kostamassa se, kun joku kehtasi jollain Rutiloffilla päästellä ohitse? |
||||
![]() |
06.09. 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Opastelippu paikassa, jossa sen löytää aina. | ||||
![]() |
06.09. 09:39 | Esa J. Rintamäki | ||
Jees, herra Paavo. Mäntässä automallia kutsuttiin nimellä "Datsun Miljoona Öö". | ||||
![]() |
05.09. 12:28 | Esa J. Rintamäki | ||
Hyvä kuva, jossa sumuinen tiistaiaamu luo vielä hälveneviä muistoja viikonlopun riehakkuudesta. On alkanut arki, jo edellisaamuna, ja nisupullan sijaan tullut reikäleivät. |
||||
![]() |
05.09. 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Pasi, oliko ennenvanhaan tunnettu munanmuotoinen Ooppeli Kadett kuinka läheistä sukua tälle mallille? Itse en sitä tiedä. Herra Kari: onhan sinne matkaa, sanoi kana kun kuuta katseli. Muuten, Siikamäen kampiasetinlaite oli muinaistakin muinaisempi toteutus, olikohan sen siipiopastimissa jopa kaasuvilkkuvalo? |
||||
![]() |
04.09. 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Lieneekö nuo molemmat "P"-merkit kertomassa kulkutien päätekohdasta? | ||||
![]() |
03.09. 06:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Kruttuunen maisema. | ||||
![]() |
03.09. 04:53 | Esa J. Rintamäki | ||
Aivan huikean hyvä kuva! Olikohan Loviisaan yleensäkään ajettu vakituisen liikenteen aikana pitempää kuin veto-liite-veto -lättäjunia? |
||||
![]() |
03.09. 04:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jarno, ei nuo nyt kovin kummoista "filosofointia" itsessäni herätä - kaalihäkit ja äiti-Volgan neliakseliset proomut ... ? | ||||
![]() |
03.09. 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Hmm, mitä muita merkittäviä maalitehtaita täällä "vesietelässä" on ollut? Winter? Enkä kysymykselläni maalitehtaista suinkaan tarkoita Teemu Selännettä ja muitakaan jääkiekonpelaajia - heko heko! |