Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.10. 13:02 Esa J. Rintamäki  
  Pg 1252 ja kuvan Tp 1279 hylättiin vuonna 1982.
kuva 30.10. 08:21 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, uskoakseni Elokapinalaisten tituleeraaminen "keloapinalaiseksi" tarkoittaa ilmiselvästi sitä, että nämä kiusallisella tavalla muistuttavat kovasti muodissa olevan elintasokilpailun ja statussymboleilla patsastelemisen aikakauden olevan koht' sillään tiensä päässä.

Toisin sanoen: - vanhat uskomukset (pikemminkin luulottelut) eivät enää kestä eivätkä toimi!

Thatcherilaiset luulottelut (ei enää järjestäytynyttä yhteiskuntaa vaan lauma pelkkiä kuluttajia ja höpinät "oman onnensa sepistä") estävät meitä jokseenkin tehokkaasti näkemästä lähimmäisiämme.

Vastaukseksi saamme koko ajan: - rajoja tiukennetaan, joidenkin ihmisryhmien uskotellaan pelokkaasti olevan uhka meitä ja "hyvinvointiamme" kohtaan. Rautaa rajalle - perrrkele!!!

Kaikki silkkaa menneisyyttä, "kunnollisuuden" valekaapuun verhottua MINÄMINÄMINÄMINÄ - mentaliteettia - miksi muuten?

Ja sitten tuleekin Elokapinaa, joka onkin niiiiiin hirveää "terrorismia"! Terroristiksi julistetulta voidaankin kätevästi poistaa ihan kaikki oikeudet, - sananvapautta ja elämisen oikeuttakin myöten.

Näin saadaan omatunnot vaiennettua - hampaat irvessä. "Ne jyrää meitin" ! Herra Ilmarin kommentti on täyttä asiaa.

Asia on PALJON laajempi ja koskee loppupelissä kuitenkin meitä kaikkia.
kuva 29.10. 13:17 Esa J. Rintamäki  
  ZU-rekisterilappuja jaettiin vuoden 1962 aikana. Siten kuvan Fargo ei noiden lappujen välissä ole vielä kovin kauaa aikaa viettänyt. Muunkinlaisilla lapuilla autoja rekisteröitiin.

Esimerkkejä Uudenmaan läänistä:
ZU-240: Tolkis Bil Oy:n Volvo-bussi Helkon korittamana.
ZS-818: P. Tyllilä Linja Oy:n Vaasassa "Haltiinilla" koritettu Vanaja-bussi.
UV-662: Sukulan Linjan #17, 40-paikkainen Volvo, Kutter 5-korilla.
ZX-1: Nurmijärven Linja Oy:n #6, Volvo Siipi-Wiimana. (Firma on nykyinen Korsisaari, unkarilaissyntyisen Emil Korzardin mukaan.)
ZY-359: Ragnar Norrgårdin lerppahuuli-Mersu pikkubussina.

Kaikki siis vuodelta 1962. Lähteenä: Kulta-ajan bussit 1957 - 1963.
kuva 28.10. 16:36 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Petri. Maantieteelle emme yksinkertaisesti voi mitään.

Siitäkään huolimatta, että äärikristityt maassamme rukoilevat, että Suomen ja Venäjän välille repeäisi 5000 km levyinen valtameri!
kuva 28.10. 16:14 Esa J. Rintamäki  
  Kommenttisi on erinomainen, etenkin pistetaulukon osalta. Sitä menisin täydentämään:

- Mannerheimin päiväkäskyssä ollut miekantupesta uhoaminen, joka karsi punikkiaatteen kannattajilta palvelusmotivaatiota aika pahasti, (poikkeuksena "Ässä-rykmentti"). Tällaisen uhoamisen ajoitus oli huonosti harkittu. Oliko hänen tarkoituksensa päästä Saksan Wehrmachtin avulla takaisin tsarismin loistoon? Kysymyksiä nousi esille... Miinuksia siis.

- Hitlerin pisteitä vähensi hänen itsesuggestionsa siitä, että "Napoleon ei koskaan tehnyt virheitä", ja kuinka Onkel Adi aikoi välttää samat virheet. Mitä muutakaan koko operaatio Barbarossa oli kuin massiivinen ja hölmö virhe! Onkel Adi ansaitsisi siitä hyvästä muistopatsaan Lontooseen, Trafalgarin aukiolle.

- Mussolinin pisteitä enensi ja Onkel Adin vähensi sekin, kun edellinen sekoili Balkanilla ja jälkimmäisen piti mennä hätiin. Tämä viivytti Barbarossaa. Ei paljon, mutta silti riittävästi.

- Kreikkalaisten "transvestiittisotilaiden" pisteitä enensi huimasti, kun nämä "Evzone"-valiojoukot iskivät Mussolinin armeijalta paskat irti Kreikassa. (Evzoneiden paraatiunivormuun kuului leveät valkoiset hameet ja valkoiset tiukat sukat.)

Mussolinille siis lisää pisteitä, Barbarossan viivyttämisestä.

- Jokseenkin runsaan pistemäärän saa myös (jääkäri)kenraalikuntamme!
Erityismaininnalla: Airo, Henrichs, Sihvo ja muutama muukin. Mannerheimin pistetiliä parantaa lopulta se, että hän antoi kenraaleilleen jokseenkin vapaat kädet.

- Pahin vaikutus oli suomalaisella puunjalostusteollisuusylimystöllä, Suur-Suomi-itsetyydytyksensä takia! Sotilaiden höynäyttäminen muka puolustuksella silloin, kun heidän silmissään siinsivät rajantakaiset valtavat metsäalueet!!!
Näille pisteitä miinus 1500! Toinen samanlainen miinus 1500 tulee senaikaiselle papistolle, joka koplattiin mukaan suur-suomalaisuuden toitottamiseen.

Aivan helvetisti plus-pisteitä saavat Englannin laivasto ja kuninkaalliset ilmavoimat. Nämä näyttivät koko maailmalle sen, että kuka hallitsee meret ja se, kun Spitfire-lentäjät ("the Few") edellisvuonna osoittivat, että kuinka saada Saksan sotakoneiston käynti yskimään. "Seelöwe" (eli merileijona) ei pystynytkään voittoisaan loikkaan Kanaalin yli, ei puhettakaan moisesta).

Salamasotahemmotkin kompuroivat, huolimatta liian kovasta äänitorvesta nimeltä J. Goebbels.

Ellei sota ole uskonsotaa, niin sitten se on taloussotaa.

Onkel Adi lähti uskonsotaan ja meidän nilkit painui perässä taloussotaan.

Siis että Miksi Benito Mussolinille plussaa? Saatiin hiukan valmistautumisaikaa, siitäkin huolimatta että saksalaisten edustaja oli vihjaissut Suomen valtionjohdolle operaatio Barbarossasta jo vuoden 1940 syksyllä.
(Ensimmäinen vihje oli kuultu Göringiltä talvisodan vielä kestäessä!)

Sen vuoksi Onkel Adille parit plus-pisteet siitä, kun Molotovin vaatimus saada vapaat kädet hoitaa Suomen-ongelma, torpattiin Berliinissä marraskuussa 1940.

(Molotov oli ottanut asian esille tehdessään valtiovierailunsa Saksaan.)
kuva 28.10. 15:28 Esa J. Rintamäki  
  Zot, zot, herra Mika, erehtyminen on inhimillistä, anteeksianto jumalallista.
Ällikkätelefoonin (tässäkin ?) "näppiksellä" kirjoittaminen on aivan toista kuin Remington-kirjoituskoneella.

Kuvassa kiinnostavaa on iänkaikenvanha Gb, jolla on suurinumeroisemman lajitoverinsa sivuovi.
kuva 28.10. 15:24 Esa J. Rintamäki  
  Auto muistuttaa mielestäni aika paljon A-mallin Hoppaa.

Jos kuva on vuodelta 1950, kertoo se ainakin siitä, että tällainen auto ei olisi kelvannut SA-Int.:lle (kiertämään puoltatoista kierrosta Äänisen aaltojen ympäri ennenkuin meni miinaan!).
kuva 28.10. 15:19 Esa J. Rintamäki  
  Vanhat kartat-sivustosta laskeskelin että km:llä 95 - 96, herra Jimi.
kuva 28.10. 08:17 Esa J. Rintamäki  
  Aivan loistava kuva, sommittelultaan, "aatemaailmaltaan", idealtaan, terävyydeltään ja vuodenajaltaankin.
kuva 27.10. 22:09 Esa J. Rintamäki  
  Stalinilla tiettävästi oli ajatukset kohdistettu Venäjä - Neuvostoliiton valtionrajojen ennallistamiseen vuoden 1914 heinäkuun lopun tilanteen mukaiseksi. "Itämerenmaakunnat" (lue: Baltian maat) saivat tästä kärsiä tarpeeksi asti aina neukkulan romahtamiseen asti.

Että ei Talliinin Joopilla viisaus ainakaan "riittänyt" niin pitkälle, kuin mitä odotteleminen olisi vaatinut.

Lisäksi hänellä oli olemassa se kuulu Molotov-Ribbentropp-hyökkämättömyyssopimus plakkarissaan. Mutta: sitä minä ainakaan en käsitä, ettei Joopi kuunnellut omien vakoojiensa (Richard Sorge Tokiossa mm.) varoituksia. Ei edes yli loikanneiden saksalaissotilaiden (niitäkin oli!) vinkitkään eivät kiinnostaneet. Neuvostoliitto sitten yllätettiin pahan kerran.

Ilmeisesti hän luotti diktaattoriveljensä Aatun puheisiin vähän liiankin suurella ymmärtämyksellä...? Talliinin Joopiahan pidettiin jokseenkin fiksuna ja häikäilemättömänä johtajana. Aatuhan oli pelkästään häikäilemätön.

Eikä kumpaakaan kiinnostanut pienten valtioiden mielipiteet asiasta alkuunkaan.
kuva 27.10. 21:10 Esa J. Rintamäki  
  Ensimmäisiä itään lentäviä saksalaisia pommikoneita (Junkers Ju 88) tankattiin välilaskun yhteydessä Utin kentällä jo aamulla aikaisin 22.6.

Määräys itärintamatunnusten (keltaiset tunnusvärit) käyttöön otosta annettiin 17.6.1941.

Että ei ne neukkupommikoneet "yllättäen ja pyytämättä" tänne pommitusreissuilleen tulleet?

Lisäksi Aatu puheessaan 22.6. toitotti suomalaisten jo olevan mukana operaatio Barbarossassa.
kuva 27.10. 00:28 Esa J. Rintamäki  
  Valo-opastimen "naaman" väristä tulee mieleen Ruotsin rautateiden esiopastin.
kuva 27.10. 00:23 Esa J. Rintamäki  
  Varmaankin pysyy saunavanhus hyvin pystyssä - tukilauta naulattuna pihakoivuun...?
kuva 27.10. 00:21 Esa J. Rintamäki  
  Tulipa tässä yksi rumanvekkuli ajatus:

1) Rautatiemuseolla Hyvinkäällä on Ga:n kori ja siihen olisi hakusessa sopiva aluskehys.

2) Mas - soravaunuihin saatiin aluskehykset aikoinaan juurikin vanhoista Ga - vaunuista.

Yksi ynnä yksi on - niin mitä? Sopiiko ajatuskulkua ehdottaa edelleen jatkettavaksi?
kuva 26.10. 22:35 Esa J. Rintamäki  
  Vuonna 1917 Ruukin sijainniksi ilmoitettiin km 705 + 998.

Useat radanoikaisut aiheuttivat tarpeen tehdä tarkistusmittauksia.
kuva 26.10. 20:39 Esa J. Rintamäki  
  Hieno kuva tämä myös!

Nyt on pistettävä "Alpenländer"-Marsch soimaan
kuva 26.10. 20:37 Esa J. Rintamäki  
  Sairaan hieno dio- ei kun bioraamakuva Hannu-serkulta.

Aivan siis... mahtavaa!
kuva 26.10. 16:31 Esa J. Rintamäki  
  Liekö sairasjuna juhannusta - 41 elämässä? Optimismi vielä hyvissä voimissa - kunhan sloboille on ensin annettu päin kuonoa, niin sitten päästään heinään!

Oikeanpuoleinen lippu näyttää olevan punaisen ristin tunnuksella varustettu.
kuva 26.10. 16:27 Esa J. Rintamäki  
  Sodanaikainen sairasjuna? Kuvassa kun on mukana yksi "lottasväärtti", kädet puuskassa.

Vas.puoleisen frouwasväen edustajattaren asu ei näytä lottapuvulta. Saapasjalkaherran takana on kuitenkin lotta kiipeämässä Jumbon vantringille (ottaa vetokoukusta tukea).
Saapasjalkasedän vieressä olevalla puolikenkäsedällä "verikauha" päässään.
Veturin oikealla puolella näkyy olevan parikin sotaväen muonavahvuudessa mukana olevaa miestä M/36-asepuvuissaan.
kuva 26.10. 16:16 Esa J. Rintamäki  
  Oivallisen hyvin valittu kuvakulma.
kuva 26.10. 11:57 Esa J. Rintamäki  
  Mielenkiintoinen huomio, herra Tor.

Ikiwanha Eisenbahn Handbuch (julkaissut VEB Transpress Verlag v, 1970), osa 2:

Saksalainen läpikulku-ulottuma (BO pykälä 28, kohta 3): suurin liikkuvan kaluston sallittu leveys: 3150 mm ja korkeus 4650 mm, eli vaunujen ja vetureiden ulkopuolinen mitta seinästä seinään. Junaopastinlevyille tai - laitteille kuitenkin sallittiin lisätilaa, siten kokonaisleveys max. 3250 mm.

Sähköistetyillä radoilla ajolangan korkeus kiskonselästä mitattuna: min 4800 ja max 6700 mm (ero 1900 mm).

En löytänyt tähän hätiin suomalaista ATU:a, mutta VR Kuljetustieto-kansio (painatusvuosi 1988) tietää kertoa kuormaulottumista:

Suomi ja Neuvostoliitto: leveys 3250 ja Suomessa korkeus: KU I: 4750 ja KU II: 5300 mm.
Yleiseurooppalainen: leveys noin 3120 ja korkeus noin 4300 mm.
Ruotsi: lev. n. 3400 ja kork. n. 4700 mm.
Norja: lev. n. 3400 ja kork. n. 4400 mm.
kuva 26.10. 00:45 Esa J. Rintamäki  
  Saksalaisilla, niin itä-Reichsbahnilla kuin myös Bundesbahnilla, kattiloiden uusimistarvetta kiirehti mielestäni pääasiallisena syynä ennen sotaa valmistettujen vetureiden kattiloissa käytetty teräslaatu.

Tämä teräslaatu ei kestänyt ikääntymistä. Eräästä lähteestä luin, että kyseessä olisi ollut teräksen sisäisen rakenteen ("kiderakenteen") haurastuminen palokuumuuden aiheuttaman, jatkuvan rasituksen takia. Tämä pääsyynä nimenomaan länsipuolella uusiin kattiloihin, tärkeimmissä höyryveturisarjoissa.

Itäpuolella taas ilmiö johti ns. Reko-vetureihin. Siis samaa työtä, eri tavalla nimettynä vaan. Itäpuolella rekonstruktiot eli "Rekot" olivatkin aika perusteellisia, mainittakoon nyt tavaraveturisarjat BR 50 ja Kriegslok-BR 52. Henkilöjunavetureiden puolella taas esimerkkinä BR 22, joka oli ennensotainen BR 39 ja edelleen sitä ennen entinen preussilainen (KPEV) P10.

DDR-Reko-vetureista vielä erikseen "paraatikoneena" BR 01.5 (osa sarjaa raakaöljypoltolla). Öljypolttoa harrastivat myös lännessä, jokseenkin myöhään, kunnes energiakriisi 1973 pisti öljyn hinnan jyrkkään nousuun. Idässä neukku öljyntuottajana ei kuulunut OPEC:iin eli öljyntuottajamaiden keskinäiseen "öljysheikkikerhoon".

Kivihiilestä: paitsi englantilaista, niin myös USA:n Pennsylvanian kivihiiltä pidettiin erinomaisen sopivana veturikäyttöön. Neuvostoliitto taas käytti omaansa, jonka laatu jäi alle pennsylvanialaisen, mutta ei niin paljon, etteikö sitä olisi voinut vetureissa käyttää.

Virolaisen "palavan kiven" käyttö? En tiedä siitä muuta, kuin että voimaloissa sitä poltettiin. Pahaa tuhlausta, sillä se oli erinomaista petrokemia-alan raaka-ainetta.

Saksassa kokeiltiin 1920-luvun jälkipuoliskolla hiilipölypolttoa. Kokeilun tulokset olivat aika lupaavia. Esimerkiksi hiilipölyllä oli sama hyvä ominaisuus kuin öljypoltolla: kattilan höyrytyskyvyn säätäminen vastaamaan kuormituksen vaihteluihin oli helpompaa ja nopeampaa kuin "arinaveturillla", siis verrattuna tavanomaiseen palahiilipolttoon. Lämmittäjän työ keveni myös, ei enää lapionhuisketta.

Eli hiukan samalla tavoin kuin auton vastaaminen kaasupolkimen käyttöön mäkisellä tienosalla.

Hiilipölypolton huipentumana ennen sotaa oli veturi 05 003. Se oli siis ohjaamo edellä (Cab-in front) - mallinen nopea "juoksija", kolmisylinterinen, vetopyörien ollessa 2,3 metrisiä ja siis hiilipölyllä lämmitettävä.

Koeajoissa se ei täyttänyt odotuksia ja sittemmin se muutettiin tavanomaiseksi "arinaveturiksi" kääntämällä se "ohjaamo-takana"-malliseksi.

DDR-Reichsbahn kokeili ja käytti hiilipölypolttoa laajemmin kuin lännessä. Hiilipölypoltolla oli ainakin yksi BR 03.10-pikajunaveturi (03 1087). Siellä myös ruskohiilipölypolttoa ("Braunkohlenstaub") harrastivat.

Nopeasti edennyt dieselöinti ja myös sähköistys kuitenkin siirsivät nämä veturihistorian sivuhuomautuksiksi.
kuva 24.10. 09:32 Esa J. Rintamäki  
  Hannu-serkku, lisätieto: 1970-luvun loppupuoliskolla perjantaisin klo 18.20 lähti koksijuna "Rasputin" (Vainikkala - Raahe) Kouvolasta, matkustaja-aseman kohdalla liikkeelle.

Sen lähtöä oli hauska seurata: Huru 13:n pakoputket syöksivät kipinöitä pimenevään iltaan, kun (neukkuvaunuista koottu) tosi "tonnijuna" taisteli liikkeelle lähtiessään. Siinä suurtartuntaa tarvittiin!

1980-luvulla Helsingin Hanasaaren ja Myllypuron voimalaitoksia ruokittiin puolalaisella palahiilellä. Hanasaaressa kivihiili kyllä jauhettiin kuulamyllyillä hienojakoisemnaksi. Puolasta kyllä tuli hiilen seassa kaikkea muutakin inhimillisen elämän kirjosta.
kuva 24.10. 06:49 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, onko mahdollista, että täällä YYA-ajan Suomessa vetureissa olisi käytetty myös CCCP:stä tuotua kivihiiltä? Itse en muista siitä mainitun vorgissa juuri mitään?

Herra Erkki, omat kokemukseni 1960-luvun talvista ovat presiis samanlaisia kuin sinulla. Mutta jos tarkastellaan maailman väestön lukumäärän kehitystä kuvaavaa käyrää, niin pitkän aikaa käyrän nousu oli sangen maltillista. Mutta sitten - hupsista - käyrä pomppasikin jyrkkään eksponentiaaliseen nousuun. Taitekohta osuu juuri kohtaan jossa ihmiskunnan elintaso alkoi olla jo parempi kuin vanhassa "Musta Saara" - tai "Huuakotti-hottentotti"- mustaihoinen savimajan lapsi Afrikassa - lauluissa jollakin tavalla kuvataan.

Toisin sanoen: - yleinen kulutus oli myös silloin kääntynyt jyrkkään nousuun. Sen seurauksena piti tuottaa tavaroita kaikille, jotka niitä halusivat.
Tarvittiin siis tavaroiden tekijöitäkin ja paljon. [1960-luvun vasemmistoradikalismin aaltokin alkoi jotakuinkin samoihin aikoihin...?]

Sitten alkoi puurot kiehua hellalle. TÄSSÄ VAIHEESSA alkoi kuulua enemmänkin puheita ilmastonmuutoksesta.

Tarkoituksena oli joko varoittaa siitä tai sitten estää sitä, että jokaikisellä iikalla, Tulimaasta Nordkapiin ja Beringin salmen itärannalta Helsingin kautta sen länsirannalle olisi ollut Rolls-Royce Corniche-avoauto, seinän kokoinen väriteevee, Rolex-kello, baarikaappi sisältöineen ja vielä luksusvaimokin saatavillaan. Ja niin edes päin.

Siis elintaso- ja statussymbolikilpailemista ja siten - resursseista. Josta muuten kiitos kuuluu tukahduttavassa määrin levitetylle amerikkalaiselle kulutusta korostavalle kulttuurille: jääkaappi, Walt Disneyn Mikki Hiiri, Cadillac Eldorado (!), Coca-cola, McDonalds, Elvis Presley, nailonsukat ynnä muuta.

- Kuka muuten enää muistaakaan suomalaista 1800-luvun aikaista joulupukkia?

TÄMÄ paasaamiseni voi näyttää sekamelskalta, mutta tarkoitukseni oli osoittaa, että mitään EI TAPAHDU yksistään, vaan kaikki on kiinteästi sidoksissa johonkin. Kaikella on myös alkusyy, joka sitten johtaa johonkin. Useimmiten se perusyy on tarve tai yritys tavoittaa jotakin.

Esimerkkinä vaikkapa tämä: - Vorgin alkutahdit saneltiin juuri silloin, kun tarvittiin nopeampaa kulkumuotoa kuin jalankulku ja hevonen kärryineen. Eikä Wrightin veljeksille periaatteessa riittänyt höyryveturi...
kuva 23.10. 19:54 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tuomas, mieluumminkin niin, että jokaisella on oma prosenttiosuutensa olla "EI-VÄÄRÄSSÄ".

Olen aina jotenkin tähän ikään asti uskonut (tai ehdollistanut itseni) siihen, että jokaisella ihmisellä on oma valonsa (käsityksensä lähtökohtana), väristä tai suuruusluokasta huolimatta. Sitten, kun KAIKKI nämä valot tuodaan yhteen, niin tuloksena on TOSI ISO valo tai valaistuminen. Jos siihen osattaisiin vaan suhtautua fiksusti...?

Se vaan, että maailma on siitä paska paikka, että on ihmisiä, joiden mielestä sinun valosi on täysin väärä ja se pitää sammuttaa. Siis pelkkään arvovaltaspedeilyä!

Näin syntyivät kyyneleet: - rasismit, luokkavihat sekä pelkuruudesta lähteneet luulottelut (väestön vaihtoineen sun muine älyttömyyksineen).

Kuitenkin, mitä ilmastoon tai sen vaihteluihin tulee, niin koko juttu on niin iso kokonaisuus, että tarvittaisiin aivan helvetin isot serverit koko jutun perkaamiseen. Ei taitaisi YK:n yleiskokoustelut riittää?

Toisin sanoen: siihen vaikuttaa muutkin "valinnat" kuin pelkästään kivi- tai ruskohiilen poltto tai saunanlämmitys koivuhaloilla. Esimerkiksi itse olen jo vuosikymmeniä pitänyt McDonaldsia pysyvässä boikotissa.

Syynä on se, että ahneuden riivaamien osakkeenomistajien vaatimuksesta Mäkkärin pihvikarjat kasvatetaan suurimmaksi osaksi etelä-Amerikassa, Amazonasin alueella. Eli juuri siellä maapallon keuhkoiksi nimetyllä alueella viidakot hakataan nautojen laidunalueiksi. Tunnetusti kasvillisuus hengittää hiilidioksidia sisään ja happea ulos.

Näille paikallisille naudanlihan vuokraviljelijöille maksetaan törkeän kehnoa pilipalipalkkaa. Vastustelijat ammutaan armotta hengiltä ja nimenomaan rangaistukseksi omistajaluokan uhmaamisesta ja loukkaamisesta. Aikomuksestakin rangaistaan sangen ankarasti, asialle pannaan liian usein puolisotilaallisia tappojengejä.

Amerikkalaisesta unelmasta propagoidaan ahkerasti, mutta sen varjopuolet unohdetaan mainostoimistojen kampanjoilla: - AIKA ON RAHAA, SYÖ ÄKKIÄ SE PIKARUOKASI! Just Mäkkärillä.

Toisin sanoen, meillä ei enää ole kovinkaan paljon vaihtoehtoja valintojen tekemiseen. Tätä tarkoitin taannoin herra Erkille kommentissa "rahaa ei voi syödä".

Siinä vaiheessa kun kaikki on turmeltu, ei merkitse enää mitään se, kuka on oikeassa ja kuka ei.

Prosenttiluvuilla mitattunakaan...

Herra Erkki, 1950- ja 1960-luvun taitteessa General Motorsin moottoripuolen insinöörikunta alkoi tutkia mahdollisuutta kehittää pienikulutuksista ja silti tehokasta autonmoottoria, edelleen bensiinikäyttöisenä.

Kun öljyteollisuuden isot kihot kuulivat asiasta, niin he mielensä pahoittaneina kuvittelivat voittoprosenttiensa kutistuvan aivan "anhittomiin". Lobbaamisten ja suoranaisten uhkailujen seurauksena moinen moottorikehittely lopetettiin ja vähän äkkiä sittenkin.
kuva 23.10. 09:11 Esa J. Rintamäki  
  Båtvikin kana 795 olisi lähinnä, mitä joutilaana seisoviin kankiin tilee...?
kuva 23.10. 09:09 Esa J. Rintamäki  
  Pikkukuvasta haksahdin ihmettelemään, että onko tanskalaiset saaneet Lynettensä myytyä tänne?

Tietääkseni Lynettejä pistettiin hernekeittopeltipurkkiaihioiksi...
kuva 22.10. 23:15 Esa J. Rintamäki  
  Itse asiassa pitäisin tätä keskustelua tarpeellisena.

Mikäli tulevaisuudessa saisimmekin kokea "harjoitushelvetti"-luokan hellepäiviä, niin eiköhän museoliikennetoimijoille myönnettäne oikeus käyttää virkapuvun sijasta turvaliivinkeltaista viikunanlehteä, johon olisi merkitty yhdistyksen tunnus, hah hah!

Linnanjuhlia varten sitten olisi sama homma, paitsi että juhlapukuna olisikin raparperinlehti! Olisi helppo kiinnittää Suomen leijonan kunniamerkkejä vaikka kuinka paljon, hah hah!

Eikä ramahtelisi vilustajainen harteilla enää.
kuva 22.10. 22:46 Esa J. Rintamäki  
  Eikä vain Pohjanmaan radalla, herra Kari, vaan myös muillakin rataosilla, joissa käytettiin Oulun rautatien asematalojen piirustuksia. Nimttäin Savon radalla, Karjalan radalla ja myös Porin radalla. Yleisin oli Oulun rautatien pysäkki, jollainen on myös tässä kuvassa.

Vekkulia sinänsä sekin, kun näitä asemia laajennettiin liikenteen runsastumisen myötä, niin Bruno Granholm nimenomaan säilytti tyylilliset yksityiskohdat laajennustyöpiirustuksissaan. Oulun rautatien pysäkki kun alkujaan oli Knut Nylanderin suunnittelema.

Esim. Harju oli tästä loistava esimerkki, kun se laajentui suunnilleen kaksinkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna.
kuva 22.10. 09:04 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kaima, hyvin havaittu. Kuva on jokseenkin rakeinen, joten brittihoppa-Zephyrin takavalojen tienoon kromikylläisyyden määrää on siitä vaikea nähdä.

Kuitenkin, sen muotokieli on vm. 1956 - 62 Ford Consul - Zephyr - Zodiac Mk 2 - malliperheen mukaista. Netissä näkyy kyllä kuvia ja esitteitäkin on nähtävissä, kaikkine ajan kuvaan kuuluvine ylisanoineen - eiku - ööö, anteeksi, liioitteluineen.

Onkohan nuo "rynnäkköpäärynät" Saab 95 (vasen) ja Saab 92 (kuvassa Zephyrin ja "pyörillä kulkevan kaasukammion" - eiku - ööö tuota - "kansanvaunun", ruotsiksi: "Folka") välissä...?

Duetteissa ja muissakin kupla-Volvoissa oli muuten vekkuli ja havainnollinen nopeusmittarin näyttämätoteutus. Taisi olla vielä "Mattssonneissakin" (lue: Amazon).
kuva 22.10. 02:40 Esa J. Rintamäki  
  Sekin pointti lienee ajateltavissa, että vaikka ilmaston lämpiämispuheet eivät kovin perusteltuja olisikaan, niin olisi kyllä aika noloa joutua yllätetyksi housut nilkoissa. "Ku ne oli vaan sitä wokea ja pullasuttuituhippejä, joka siitä aina lujaa vaahtosivat!"

Eihän se vara enää kaatunutta venettä kaada...?
kuva 22.10. 00:22 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa olla kalkkikiveä lastina...?
kuva 21.10. 19:52 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, kaikki riippuu "täy - ,täyrellisesti eshitetyis - tä kyshymyk - sishtä" sanoi Paavo Hakala elokuvassa "Pohjanmaa".

Jotkut tahallaan kysyvät vääriäkin kysymyksiä, odottaen (lue: edellyttäen) "oikeita" vastauksia. Semminkin, jos kysyy porukalta, jonka mielestä nykyisen korkean elintason perusteita sopisi välillä epäillä. Tämä näyttää olevan monellekin ylipääsemätön rasti.
kuva 21.10. 19:39 Esa J. Rintamäki  
  Komea on Pellavatehtaan Jumbo!

Tv1 939 odotti riisuttuna kohtalonsa täyttymistä Leppäveden sivuraiteella muiden Jumbojen mukana romujonossa syys - lokakuun vaihteessa 1978.

Eräs Vilppulalainen vek muisteli aikoinaan, että viimeisiä höyryvetoisia tavarajunia olisi näkynyt Vilppulan kautta kulkevina vuonna yhdeksäntoistasataakuusikymmentä ja kahdeksan (= 1968), Ristoilla ajettuna.
kuva 21.10. 19:26 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Tapsa. Jäykistyssikit postivaunun ulkokatossa erottuvat selvästi. Vanhemman sarjat vaunuissa oli sileät katot.

Asiasta kukkaruukkuun: - tämän kuvan kommenteissa aprikoitiin Fo - ja Fot - vaunujen esiintymistiheyttä.

Omat rikkani rokassa seuraavaksi:

14.5.1985 kävin Ilmalan varikolla, uteliaisuuskäynnillä:

Tulokset havainnoista: pitkät rivit puuvaunuja:

sarjaa A: 100, 94, 19, 91, 99. Sarjaa Em: 2761, 2754, 2185, 2181, 2182, 2767, 2183, 2186.
Sarjaa Eikd: 22348. Sarjaa Ei: 22233, 22797, 22793, EFi 22400.

Kysyin poistoon menevistä: ne ovat nämä: EFi 22396, Ei 22759, 22605, 22630, 22622, 22640, 22632, 22601, 22602, 22753, 22779, 22615.

Fo 22531 (j. 61/62), 22545 (j. 62/61), 22542 (j. 10/9), 22549, 22548 (j. 63/64) 22536 (j. 71/72), 22541 (j. 72/71) ja 22547 (j. 63/64).

Po9823, 9822, 9927 (kulj,vaunu), 9811 ja 9826.

Olin myös aikoinaan merkinnyt muistiin valmistusajankohtia uusista VEB Waggonbau Passlingenin (lue Psl knp) valmistamista teräsvaunuista. Nämä oli kehystettynä merkitty vaunujen sivuseinien alaosaan, lähelle päätyä. Samaan tapaan ja paikkaan oli merkitty täyskorjausajankohdat.

Siten Fot - sarja:
23901 = 10.84
23902 = 9.84
23903 = 12.84
23904 ei nähty,
23905 = 11.84
23906 ei nähty
23907 = 11.84
23908 ei nähty
23909 = 12.84
23910 = 1.85
23911 = 1.85
23912 = 2.85.
kuva 21.10. 19:04 Esa J. Rintamäki  
  Herra Raimo, pienillä mailla, kuten vaikkapa just meillä, on mahdollisuus kuitenkin tehdä erilaisia valintoja.

Niillä on vaikutuksensa isompiinkin maihin, eikö totta?
kuva 21.10. 17:24 Esa J. Rintamäki  
  No 3005 hylättiin joulukuussa 1970.

Herra Tapsa, mikä tuon CEi:n numero on? Kuvasta ei näy onko CEi tavallinen vaiko mulatti.

2-luokkamerkin alapuolella näyttäisi olevan maalattuna teksti: "hylätty - (vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa).

Yksistään 1965 - 66 hylättiin CEi-vaunuista nrot: 2531, 2634, 2536, 2540, 2452, 2543 (meni Vammalaan, Kiskokabinetille), 2547, 2559, 2560, 2584, 2586, 2587, 2588, 2591 ja 2597. Kaksi viimeistä mulatteja.

Virkatarvevaunuiksi (tietenkin kaupallisesta liikenteestä jo hylätyt) meni 1965 - 66 tienoilla nrot: 2532, 2544, 2549, 2557, 2558, 2564, 2568, 2592, 2593, 2596, 2597, 2599, 2603 (-> A 22), 2604, 2605 ja 2606. Nrot 2592 -> on mulatteja.
kuva 21.10. 16:57 Esa J. Rintamäki  
  Mielestäni Elokapinan tekee kiusalliseksi se, etteivät sen kannattajat enää ota todesta "vaurastumis-evankeliumin" (lue: uusliberalismin) oikeellisuutta, jota eri "vaurastumisylipapit" ovat yrittäneet pakkosyöttää sitä meille kurkuistamme väkisin alas.

Elokapina muistuttaa meitä siitä, että edessä on päivä, jolloin joudumme toteamaan olevamme umpikujassa.

Herra Erkille:

Kun viimeinenkin puu on kaadettu,
kun viimeinenkin eläin on tapettu sukupuuttoon,
kun viimeinenkin joki on myrkytetty,

niin vasta silloin valkoinen mies tajuaa:

- rahaa ei voi syödä.
kuva 21.10. 16:44 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Jimi, Kari ja Eljas: - Ruukin vanhaa asemataloa on käytetty/käytetään paikallisena Lars Leevi Lestadiuksen uskonkäsityksenharrastajien "Rauhanyhdistys"-kokoontumistilana
kuva 21.10. 09:59 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin tehty, Hannu-serkku!

Tässä kuvassa hyvinkin vahva merkityksellinen tuntu: ei tiedä vielä, mitä tai mikä mutkasta kaartaa esiin... Syksyinen teema sopii hyvin, kuin suutarin nyrkki räätälin silmään!

Ilmassa sähköä, ajolangassa siis!
kuva 21.10. 09:52 Esa J. Rintamäki  
  Ihminen, tuo "syntinen saatana kurja" on melkoisen ahkera ja aikaansaapa olento.
kuva 21.10. 09:48 Esa J. Rintamäki  
  Mustavalkoisella taustalevyllä varustettu opastin on esiopastin.

Rata lienee kaartuva, kun opastin on ikäänkuin väärällä puolella ruotsalaisten käytäntöön verrattuna.
kuva 21.10. 09:45 Esa J. Rintamäki  
  Mielenkiintoisen näköinen ratkaisu raiteensuluissa.
kuva 21.10. 09:38 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jimi, aikataulukirjan nro 128 (voimassa 28.5.1961 alkaen) rataosaselostuksen mukaan: km 705+262.
kuva 21.10. 09:31 Esa J. Rintamäki  
  Hieno!

Vekkuli idea yksityiskohdaksi ovat nuo räystään pyöreät ikkunat. Ilmeisen helppo nakki tuon aikaisille raksamiehille, kattopeltisepistä puhumattakaan.
kuva 21.10. 09:27 Esa J. Rintamäki  
  Ei minunkaan mielestäni, mitä tulee mittasuhteisiin ja muutenkin yleiseen ulkoasuun.

Ainoa suomalaista designia edustava "elementti" on aseman nimikyltti.
kuva 20.10. 01:24 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ari, ei muuten sovi. Vr5:n akselipainot ovat liikaa Olli - Porvoo - rataosalle (K 30-kiskotus).

Jollain poikkeusluvalla lienee mahdollista, mutta tosiasiassa Vr5 on liian painava.
kuva 19.10. 09:07 Esa J. Rintamäki  
  Tämä vaunu 22157 on nykyisin HVM 1009:llä, siniseksi maalattuna matkustajavaunuja.
kuva 19.10. 09:03 Esa J. Rintamäki  
  Po 9964 poistettiin vuonna 1970.
kuva 19.10. 08:51 Esa J. Rintamäki  
  Lätän numero vaikuttaa oleva 4128.

Ei 22221 valmistettiin vanhalle aluskehykselle ja hylättiin vuonna 1972.
kuva 19.10. 08:46 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22501 ja 22505 muutettiin vuonna 1969 Johdonvetojuna 2:ta varten BG-sarjaan, numeroiksi 040073 ja 040072.

Muut Jvv-2:n vaunut: BG 040068 (ex Ei 22066) ja 040071 (ex Fo 22504). [Jvv = Johdonvetovaunusto.]