Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.12.2025 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturipuiston puut näkyvät kuvan oikeassa laidassa... | ||||
|
19.12.2025 05:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea värkki tuo kuvan TEM2. Onko tuo ohjaamon katolla oleva laajenevasuinen punainen "tuutti" ilmastointilaitteen tuloilman kaappaaja? |
||||
|
19.12.2025 05:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus VR:lle: - lainataan tämä koeajoihin ja - matkustukseen välille Tampere - Keuruu - Tampere, noiden onnettomien Dm12:ien tilalle! | ||||
|
19.12.2025 05:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aatteen miehen "Veto-Ivan", jossa on pakko olla SA-3:t molemmissa päissä. Jos toinen otetaan pois, nuokahtaa Ivan nokilleen? |
||||
|
19.12.2025 05:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muziejus-museon museoveturi toveri normintäyttäjä-Muzhikoiden aikoinaan kokoonheittämänä? | ||||
|
19.12.2025 05:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, pistitpä miettimisen aihetta. Keroseenia käytettiin entivanhaaseen aikaan lamppuöljynä, siis - paloöljynä, ja tosin vieläkin. Amerikan rautateiden kuulut käsiopastelyhdyt (ulkonäöltään tavallisen öljylampun näköisiä) olivat juuri kerosiinilamppuja ja nimenomaan punaisilla lampunlaseilla (eikös niin, Hannu-serkku?). Keroseeniksi kutsutaan yleisesti myös suihkumoottorilentokoneiden polttoaineita (Jet fuel). Ne ovat polttoöljyjä, sukua dieselöljylle. Ihan eri asia kuin lentobensiini. Yleisesti bensiiniä ei noin vain lirise öljynjalostamoilla "yhdestä putkesta", vaan se nykyisin on sekoitettu useammastakin komponentista. Vuoden 1914 bensiinistä en osaa sanoa mitään muuta kuin että sen, kuinka varhaiset automobiilinajajat ostivat bentsiininsä alkuun apteekeista. Autotekniikan vanhimpina aikoina polttoaineen (bensiinin) syöttömenetelmänä käytettiin muistaakseni kaasuttimen esi-isää, joka periaatteessa oli kanneton säiliö, jonka reunan yli tulviva bensiini sekoittui ilmaan ja seos kulkeutui moottorin imusarjaan. Maybachin keksimä kaasutinkonstruktio paransi polttoainetaloutta huomattavasti ja - moottorista saatavaa tehoa myös. Herra Erkki, ja/tai muutkin tietäjät kertonevat petroolin tai lamppuöljyn saannosta öljynjalostamoissa? Enkä - raakkules viäkhön - tarkoita sitä ihmeellistä lientä, jota myydään huoltiksen baareissa päiväkauden pannussa seisseenä ja painuneena kahvina! Niin vielä, herra Rainerin linkissä kerrottiin bensiinisähkömoottorivaunuista, myös Arad-Csanad-radan vaunuista Unkarissa. Jokseenkin hyvää tarinaa niistä on myös edellä mainitsemassani Keksintöjen kirjassa. Niin, Englanti, tuo kivihiilen luvattu maa, missä laajuudessa siellä bensiiniä tislattiin? Noina vuosina? Raakaöljyä laivoilla Ählämistanista Hormuzin salmen kautta British Petroleumille, jalostamolle käsiteltäväksi? Pakostahan sitä siellä oli? Ai niin - vieläkin muistan sen tuoksahduksen, mikä leijaili nenääni Petro-Saab 99:n perässä ajaessani. |
||||
|
18.12.2025 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis, että tuo pikkupässi on vuodelta 2005? Dieseli ketunnahassa? | ||||
|
18.12.2025 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri tällaisia yksityiskohtiin meneviä teknisiä ratkaisuja tehtiin ennen vanhaan konepajoilla, myös rautateiden verstailla. Ajattelinkin, jo että meneekö tuumamittaisilla laakereilla...? Onnitteluni sinne Toijalaan, herra Simo, ja muillekin Vr11:n kimpussa oleville. Tästä se lähtee! |
||||
|
18.12.2025 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki (ja myös muutkin), kyllä se autokoripeltien hitsaaminen ennenvanhaan happi-asetyleenillä onnistui hyvin, mutta taitajat rajoittuivat autopeltikorjaamoihin. Lähinnä kolarikorjauksia silmällä pitäen. Ei joka jannu kyennyt noihin aikoihin ostelemaan pullokaasuja... Saati sitten osannut oikoa peltejä "kuumilla". Siinä mielessä MIGillä hitsaaminen on loistava keksintö. Taitavimpien kustomointigurujen työn jäljet ovat suuressa määrin kunnioitusta ja ihailua herättäviä. Kitti- ja pakkelikasat alkavat olla menneisyyttä. Jenkkiautolehdeissä tosin päivittelevät vielä nykyäänkin kuinka "Amerikan - Joe" on hoitanut peltikorjailut pop-niittaamalla vanhoja rekisterilaattoja sinne sun tänne ja lapioinut kittiä päälle. Ettei tuo herra Heikin mainitsema A7-teli olekin jossakin Oe:ssa? |
||||
|
18.12.2025 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Petri, hyvä kun huomautit. Unohdin vain mainita tuossa siitä, että rahaa haaskataan sangen usein epäjohdonmukaisuuksiin ja myös "vääriin" kohteisiin. |
||||
|
18.12.2025 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha: Jumboista puheen ollen, eikös mieluumminkin Haapamäellä lojunut 609? Sen erityinen historiallinen arvohan on muistossa ns. Tokoin viljajunasta, vaikkakin tämän Jumbon arvoa ei sen arkinen aherrus ollenkaan vähennä, saati heikennä. |
||||
|
|
17.12.2025 20:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huoltoasemalta asemalle, Jumbolla siten tienviitat kohdallaan. | ||||
|
|
17.12.2025 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, herra Jimi, kilometritolppien uudelleen valmistus ja istutus paikoilleen söisi aivan helvetillisessä määrin VR:n ylimmän johdon "tuotantopalkkioita". Tolppatyömaata kun ei ulkoisen maineen menetyksen pelossa voi ihan noin vain teettää "kuntouttavana työtoimintana" eikun - ööö - anteeksi! Siis talkootöinä? [Kerrassaan sietämätöntähän sellainen olisi...!] |
||||
|
|
17.12.2025 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pientä laittoa vaille...? | ||||
|
17.12.2025 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitäähän näitä koeajaa, tarkkaa tieteellistä työtä, eikä mitään sonnanajoa perälauta alhaalla! Eikä näillä lystiä ajeta. Eikä matkustajat kovin pitkiin selkäkeikkanauruihin remahtelisi, jos värkki hajoaa kesken kaiken kuin korttitalo? |
||||
|
|
17.12.2025 03:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, Rautatiejallituksen ylimmässä kerroksessa, koneteknillisen toimiston piirustuskonttorin puolella oli ollut arkistolaatikko luonnoksille ja ehdotuspiirustuksille, että niitä kyllä oli. Muistan joskus 1980-luvun puolenvälin tienoilla kurkistelleeni mainitun laatikon aarteita. Niitä siinä riitti! Ukko-Pekan suunnittelun alkuvaiheissa oli paperille pistetty hahmotelma jonkinlaisesta veturista, isot pyörät, tenderi ja pyörästö 4 - 8 - 0. Ja vielä Lätän väriehdotelmaakin, jossa se oli tuhrittu oranssi/keltaiseksi ja katto mustalla. Deeveriäkin oli hahmoteltu samoilla väreillä! Käytävän paperinkeräyslastikossa siis!!! Oli yksikin luonnos moottorivaunusta, joka oli ilmeisesti saanut inspiratsionin "Keksintöjen kirjasta" (vuodelta 1932), osasta "Tiet ja maakulkuneuvot" sivun 661 alareunassa olevasta Union Pacific - yhtiön moottorivaunua kuvaavasta piirroksesta. Saman mallinen niittaamalla kokoon heitetty värkki, pyöreät akkunat kuin sukellusveneessä ja siis telivaunu. Näin monen vuoden jälkeen en nyt vaan satu muistamaan luonnoksen otsikkokentässä ollutta päivämäärää... |
||||
|
16.12.2025 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niin, että näin tämäkin päivä piti elellä läpi! Että Suorsa Group - rautatieyhtiön deeverit...! Ei uskoisi pienenä, kuinka hauskaa on suurena! Menestystä vaan Groupille ja sen Groupenführerille, hehehee!!! |
||||
|
|
16.12.2025 23:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, omasta puolestani ajattelen näin käyneen. Aloittihan "Fliegende Hamburger" voittokulkunsa 15.5.1933 klo 8:02 aamusella. Hampurista kohti Berliiniä. Systeemi osoittautui erinomaisen hyvin toimivaksi, seurasi "Fliegende Kölner", "Fliegende Schlesier" ynnä muitakin ja samalla alkoi pikamoottorivaunujunien kehitys muutenkin: SVT ("Schnelltriebwagen") mallit Hampuri, Köln, Leipzig ja vielä malli Berliinikin ja Kruckenbergkin kehitteli omaa näkemystään. VT 877 a/b: mallin Hampuri "proto" tai esisarjajuna, kaksivaunuinen, dieselsähkö, Jacobsin telit. 102 paikkaa. Malli Hampuri: kaksivaunuinen, dieselsähkö, vaunujen takapäädyt Jacobsin telillä. Malli Leipzig: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunujen takapäädyt ja välivaunu Jacobsin teleillä. 129 paikkaa. Malli Köln: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunuissa tavanmukaiset telijärjestelyt. Malli Berlin: nelivaunuinen (toinen päätyvaunu koneistovaununa), dieselsähkö ahtimella, tavanmukaiset telijärjestelyt. Siitäpä se sitten alkoi: italialaiset, englantilaiset, USA, ja muutkin maat [tanskalainen Fugleflug eli Linnunlento (?)] kiinnostuivat ajatuksesta. Meille tuli se "Lentävä Tamperelainen" vuonna 1934 viikonloppujunaparina (P 47 lauantaina kesällä ja P 48 sunnuntaina takaisin Helsinkiin,) Pasilan H8-vetureilla, kuten arvatenkin hyvin tiedät, sir John. Moottorivaunuilla vaan tuppasi paikkaluvut olemaan - sanoisinko rajallisia. Höyryillä piti tietenkin vastata: Reichsbahnilla BR 05 ja 61. Briteillä LNER ja LMS Coronationeillaan ja A4-sarjallaan ratkaisivat pulmaa ("Mallard"). Jenkit pistivät Hiawathansa juoksemaan Chicago - Minneapolis - St. Paul - linjalla koko matkaa yli sadan mailin haipakalla. Ja hyvin juoksikin, mikäs siinä. Ajatus kehittyi, kuinkas muuten: TEE - moottorikiitojunat pitkin Eurooppaa (sveitsiläiset RAm- ja RAe-junat, italiaanojen Settebellot, Ranskallakin oli oma tyyppinsä). TGV:t ja Saksan "Donald Entet" - eikun BR 403 (Lufthansa-Express) ja iiiceee-eet, juu vallan! Vanhaa omatekodeutschmeisteria ilahduttaa suuresti DDR-Reichsbahnin BR 175 - kiitojunan valmisteleminen ajokuntoiseksi. Puhumattakaan Nipponin poikain Tokaidosta, fiksu vetäisy sekin! Takarazuka-tytskyille ja Salaryman-jaappanialaisille kyytiä, sano. 132 paikkaa ekassa ja 885 tokassa luokassa + ruokalassa 26 lisäksi. Sähköpuolella hiukan dieseljunien varjoon jäänyt kaksivaunuinen ET 11 "Münchner Kindl", joka juoksi Münchenin - Stuttgartin väliä. (Iicee Planetat hiukka toisenlaisia vehkeitä?) Tehtävä kuitenkin sama: siirtää "läskiä" paikasta A paikkaan B... Meillä? Just. Dm4, eikä se nyt niin kauhean huonokaan ollut, moottorivalinta vaan oli niin sanoakseni "pakon sanelema" ja edelleen Dm8- ja Dm9 - porkkanamakaroonipannukakut (nam?) ja nyt luiskahtelevat vinkiää kyytiä Sm3:t (kun mutkissa kallistelivat) ja Sm6 "Allergiat". Eikä se tähän päivään jää, ei toki! |
||||
|
16.12.2025 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että on upea ja niin teknisen näköinen "Dampfross" tuo Baureihe 01!!! Kuvan tasoa parantaa huikeasti vielä eurooppalainen näkemys joulupukista! Eikä tökerö USA-Disney-väärennös ole mitään tämän rinnalla. |
||||
|
16.12.2025 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mieluummin katselisinkin konepajamiljöötä, herra Erkki. Siellähän duunattiin osia, joita heiteltiin kokoon ensimmäisissä suomalaisvalmisteisissa vetureissa. Niin ja kovasti styylikkäitä matkustusvaunujakin ennenkuin VEB Waggonbau Passlingen eikun - ööö - Pasilan konepaja aloitti toimintansa. Kiasma - niminen pompöösiporukalle omistettu huono sateensuojaoksennus kaipaa vain ja ainoastaan "tynämenttiä" nurkkiensa alle! Purkupallolla maustettuna. Riittää hyvin, kun menevät patsastelemaan Oopperaan: 1. näytös: Figaron häät, 2. näytös: Figaron lähestymiskielto ja 3. näytös: Figaron avioero. |
||||
|
15.12.2025 07:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia ajatella, että syö aamupuuronsa Ruotsinlaivadeeveristä tehdyllä lusikalla...? | ||||
|
15.12.2025 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, herra Teemu! | ||||
|
14.12.2025 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin on "Kriegslok" pysynyt alkuperäisasussaan. | ||||
|
13.12.2025 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Noah. Metsään menee! | ||||
|
12.12.2025 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko jarrutettu pyörät kantikkaiksi? | ||||
|
11.12.2025 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo A7 - telisivu on tehty prässäämällä mallinetta vasten. | ||||
|
|
10.12.2025 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mietin tuossa edellä olleita kommentteja, ja ajattelin heti veturimiesten nimikkoveturijärjestelmää. Oliko myös veturimiesten työajat noihin aikoihin luokkaa 120 tuntia kolmen viikon aikana? Pääasia lienee ollut, että tunnit tulivat täyteen, mutta kuinka vapaat kädet veturimiesten esimiehillä (veturimestari ja/tai varikonpäällikkö) oli järjestellä varikkonsa kalusto - ja miehistökiertoja juuri sitä 120:aa tuntia ajatellen? Lepohuoneet lienee selviö, mutta... |
||||
|
|
10.12.2025 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennepaikkamerkkinä varsiluuta...? Jaa että Kalakukko? Hyvinkin mahdollista. "Tenupullon korkki taskussa kiilsi - fiiuuhh - , taskussa kiilsi. Portsarin kenkä takapuolta viilsi: - Lentävä Puliukko!" Talvituristi 1951 - 1952, katsotaanpa: yllä olevasta kuvasta on vaikea erottaa mahdollisesti mukaan kytkettyä postivaunua. Rättimäki on turistin mukaan kaksi kilometriä Kuopiosta etelään. Karttakirja: Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, julk. 1943, täydennetty painos v.:lta 1960-61: (otetaan esiin voimakas suurennuslasi) Rata kulkee etelälounaasta, kaartaa kohti itäsuuntaista Kuopiota; Rättimäki on kaarteen viimeisen kolmanneksen kohdalla. Kuvassa auringonpaiste "tarinoisi" kellon olevan likimain aamupäiväyhdentoista ja puolenpäivän välillä. Vanhat kartat-sivustolta on selvemmin nähtävänä radan linjaus juuri "Rag Hillin" kohdilla. Valtionrautatiet 1937-1962, sivulta 393 on luettavissa, kuinka "talvikautena 1951 - 1952 suoritettiin varsin radikaalinen kokeilu matkustajajunien vähentämiseksi." Ja: "kaikkiaan lakkautettiin satakunta junaparia, (joukossa viisi pikajunaparia)." Ja nyt nokka Turistiin: postijuna 77, Hki - Kv - Pm - Kon - Ol: vaunuluokat II ja III, makuuvaunu Hki - Pm. Lähtö Helsingistä junana nro 5, klo 22:30. Tulo Kouvolaan klo 2:10. Juna 5 jatkoi Kouvolasta itään, lähtö klo 3:00, Parikkalan kautta Savonlinnaan, jonne tuloaika klo 11:19. Juna 77 lähti Kouvolasta pohjoiseen, lähtöajalla klo 2:50. Tuloaika Kuopioon klo 10:58, Pieksämäellä se oli seissyt 40 minuuttia. Lähtö Kuopiosta klo 11:30 ja saapumisaika Kontiomäelle klo 17:10. Lähtö edelleen klo 17:32 ja viimein pääteasema Oulu: kello 21:50. Matkaa tehty 825 km. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo 825 km on Turistin kilometrejä. Todellisuus lienee muuta, vaikkakin hyvin vähän poiketen. Turistin kilometreistä laskettiin mm. matkalippujen hinnat. Tuohon aikaan III luokan meno Hki - Pm - Ol maksoi 1540 markkaa + matkatavaramaksu päälle lisäksi, 100 kg:sta 550 markkaa eli tänään 59,83 eur + 21,37 eur. Duunarin tuntipalkka v. 1952 oli kutakuinkin 172 markkaa eli reilut 17 eur. Puolen kilon voipaketti: 221 mk, eli n. 3 eur. Perunakilo: vähän alle 18 mk, eli noin 90 eurosenttiä. Puolen litran "huonekaluliima" eikun - ööö - Pöytäviina: 410 markkaa elikkä vähän alle 15 egee. Olisikohan kuvan juna juuri postijuna 77, jotenkin kuvan ajankohta päivästä voisi olla likimain vaikkapa "tehtaan ruokiksen" aikoihin??? |
||||
|
09.12.2025 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, kyllä, kuvan kapistuksella on samaa näköä preussilaisvehkeen kanssa, mutta: T8:lla oli kattilan päällä vain höyrykupu, hiekkakuvun ollessa jokseenkin pieni. Tässä tavaraa on enemmän, enkä tarkoita kasvillisuutta. Minun niksmanniveturihistoriikkini eivät mainitse tyypistä sen kummempaa kuin että KPEV tilasi noin sata veturia. 1920 perustettu Reichsbahn peri näitä myös, mutta aika pian näitä myytiin muille saksalaisille radoille: mm. Berliinin liikennesysteemillekin (23 kpl), jossa niitä siedettiin vain noin 5 - 6 vuoden ajan. Nämä olivat liian raskaita sivuradoille ja vähänkin nopeammin ajettaessa ne "ansaitsivat" hellittelynimekseen "Luuntäristäjä"! Bundesbahn hylkäsi ainoansa v. 1963, se oli ollut Schwerten rautatienkonepajalla siirtelijänä. DDR-Reichsbahnilla hylkäsivät viimeisensä (89 6476) joitakin vuosia myöhemmin. Toinen maailmansota, joka muutenkin järjesti riittävästi päänvaivaa veturihistoorikoille, aiheutti myös runsaasti omistajanvaihdoksia, mutta tämän veturimallin kohtalosta ei liene monikaan vaimosta syntynyt selvitellyt. En silti pitäisi mahdottomana lahjoittamista Jugoslavian alueelle (Kroatia oli saksalaisten liittolainen), enkä sitäkään että siellä päin olisivat väsänneet näitä lisenssillä. Veturi oli kolmiakselinen ja kaksisylinterinen, luokiteltu järjestelyveturiksi. |
||||
|
09.12.2025 12:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomas, lieneekö joku matkustajista pahoittanut mielensä nyky-VR:n "dynaamisesta lipunhinnoittelusta"..? | ||||
|
09.12.2025 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, toivomuksesi on silkkaa asiaa ja itsekin toivon sinne maailmankolkkaan samaa. Asia riippuu toisaalta myös meidän tekemistä valinnoista. Etniset ristiriidat ovat aina, - toistan: AINA lietsottuja, siis keinotekoisia. Niitä lietsotaan oikeudenmukaisuuskäsitysten muuttumisista, olivatpa ne todellisia tai "koettuja". |
||||
|
06.12.2025 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| M aikataulussa tarkoittaa moottorivaunua. | ||||
|
06.12.2025 09:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitää kuitenkin olla sen verran kummoinen, että osaa tehdä piirustusten mukaan ja mitoilleen. Muutoin voi paikoilleen heittäminen vaatia lisäponnistuksia... |
||||
|
06.12.2025 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhaa mallia oleva käsijarru koteloineen ja päätyikkunat umpeen laitettuna. | ||||
|
05.12.2025 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa, että kuormattavana olevan Hk-vaunun numero (107 -alkuinen) on alleviivattu = vaunua ei saa käyttää yhdysliikenteessä Neuvostoliittoon. Arvoisten herrojen kommenttien (ja tietämysten) lukeminen on ollut sangen viihdyttävää korkean tietopitoisuutensa ansiosta. |
||||
|
04.12.2025 02:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuolla purkausmenetelmällä purkajille tulee "automaattisesti" pölykeuhko muistoksi. - Ja hyvin pölisee...! | ||||
|
04.12.2025 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näyttäisi olevan "Muuringi"-kamina. Elikkä: Moring - merkkinen. | ||||
|
04.12.2025 02:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upea kuva Wilsonista! | ||||
|
04.12.2025 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto näyttäisi olevan Pösö 403. | ||||
|
03.12.2025 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kai vaan leffa "Kulti, kutistin kakarat" ikään kuin inspiroinut? "Kulti, kutistin lättähatun"...? Loistava kuva, täytyy sanoa! |
||||
|
01.12.2025 10:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Putkivalaisimet ja putki-istuimet? Siitäpä se jonkun putki saattoikin alkaa, maisemien vaihtuessa! | ||||
|
01.12.2025 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiuaskiviäkö nuo penkinalustan "stebut" on...? Jos ovat, niin jopas on nerokkaanovela keksintö lämpimän istuinpaikan takaamiseksi. Ja vasemmanpuoleisin toteutuksena kylmiä tyyppejä varten, heko heko! |
||||
|
01.12.2025 09:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, mutta eikös eräässä 1980- ja 90-lukujen taitteen tienoilla kuvattukin erästä "kehityskertomusta" pahiksesta saarnamiesoletetuksi ? Asiaan kuului tietysti vankila"romantiikkaa" ja paskanhajun kommentoimista Not-vankivaunun aina niin "ylellisessä" hytissä. Yhtenä kuvauspaikkana Karjaan muinainen kankiasetinlaiterakennus, niin - ja paidaton asetinlaitemies. Ja suon kuokkimista punaraitaisessa muodikkaassa herrain puvussa. Rundi, se taisi ollakin sen leffan nimi? |
||||
|
30.11.2025 07:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Tänä yönä, onni suosii rohkeaa... Tänä yönä, suussa sulavi shuklaaa..." |
||||
|
29.11.2025 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ge:ssä näemmä nurkissa sisäänkäyntiovet. Mutta, mukavana yllätyksenä kuvassa erottuu Godenhjelmin parvekepostivaunu Ge:n perässä! |
||||
|
28.11.2025 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän lisätietoja "viattomien lasten vaunuista": Nrot 3040 - 3045, valmistuivat vuonna 1963. Paikkalukuna 55. Vaunusarja Not oli käytössä vuosina 1963 - 1983 ja sarja hylättiin kokonaisuudessaan vuonna 1988. 3040 oli Haapamäellä, tai oikeamminkin on Kotalassa. 3043 Keitele-museon vaununa ja 3045 rautatiemuseolla "hyvin" säilöttynä. |
||||
|
|
28.11.2025 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Not-vankivaunujen aluskehykset oli koottu useiden hylättyjen vaunujen aluskehysten osista. Ne olivat siis 18 680 mm pituisia. Mikäs oli kootessa, niittiliitoksia on helpompi avata kuin hitsiliitoksista. |
||||
|
27.11.2025 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, sen 180-messinkilaatan tarkoitus on käsittääkseni sama kuin suomalainen toteutus: - maalattuna hytin ulkoseinälle, lähelle alanurkkaa... | ||||
|
|
27.11.2025 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, kaukolainana uskoisin löytyvän. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Kokeilepa "pilanpäiten" myös Antikvaari.fi -sivustoa. Herra Kimmo: puhumattakaan Berliinin - Dresdenin välillä pyyhältäneestä Henschel-Wegmann-junasta. Siihen oli valmistettu BR 61-sarjan tankkiveturi (2'C2'h2), jonka huippunopeutena ilmoitettiin olevan 175 km/t. Käytännössä junan nopeus "sinetöitiin" olevaksi 130 km/t, koska jos sarjansa ainoa tankki (nro 61 001) meni huoltoon tai remonttiin, piti tilalle laittaa varakone: BR 03, jolla se nopeus EI OLLUT 175 km/t (oli 130 km/t). 61 001:n tautina oli niukahkot vesitilat. Juna teki kaksi edestakaista reissua päivän aikana, ja Dresdenin päässä kääntöaika oli sangen lyhyt. Lääkkeeksi keksittiin tehdä v. 1938 sisarveturi, jossa mittoja oli hiukan entrattu isommiksi. Nyt tyypiksi nrolle 61 002 tuli 2'C3'h3! Sillä ei montaakaan Dresdenin keikkaa tehty, kun postikorttimaalari "Aaron Hirsch" (= Aatu itte) tyhmyyttään potkaisi maansa sotaan. Kolmisylinterisessä 61 002:ssa oli siis kolmiakselinen takateli! Sodan jälkeen 61 001 löytyi sodan jälkeen länsipuolelta. Aikansa sillä ajaa kitkutettiin, sen minkä voi, kun sen vetovoima oli räknäilty just erikoismallista kevyttä nelivaunuista junarunkoa ajatellen. Meni viimein romuksi keväällä 1957 seistyään jonkin aikaa hylättynä. 61 002? Se oli jäänyt harppi-Saksan puolelle. Aikansa silläkin ajeltiin ja pistettiin sitten seisomaan. Kun kansanomistama Saksa alkoi kansanomistamissa vaunutehtaissaan tehdä moderneja kansanomistamia pikajunan vaunuja, niin koneelle keksittiin käyttöä: se oli riittävän nopsa vaunujen koeajoilla käytettäväksi. Siitä tuli muutostöiden jälkeen 18 201! On muuten vielä jäljellä! Muutosten jälkeen sen tyypiksi tuli: 2'C1'h3. Niukasti mitoitetut ulkoiset sylinterit vaihdettiin: - hylätystä La Mont-kattilalla varustetusta koevehkeestä H 45 024, sisäpuolinen sylinteri meni samoin uusiksi, hitsattuna konstruktiona. Samasta koeveturista se sai itselleen uuden laahustelin. Neliakselinen tenderi kuului myös asiaan (34 m3 vettä). Koeajoissa marraskuussa 1964 tälle mitattiin huippunopeudeksi 176 km/t. Hyvin kiehtova veturi ja juna myös! Liman ja Märklinin yhteistyönä oikein kelpo pienoismallikin olemassa! BR 05 - sarjan kolme konetta olivat myös sodan jälkeen lännessä. Kunnostuksen järkevyyttä kyllä siellä mietittiin, mutta lopulta kaikki kolme entrattiin oikein söpöön paraatikuntoon! Niillä myös päästeltiin isoa kovaa vauhtia, mihin ne oli suunniteltukin. Yksi 05 päätyi virtaviivakuorineen museoon. |
||||
|
27.11.2025 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, kyllä se Pe:ltä minusta näyttää. Perässä kytkettynä Po. Mikäli ajatellaan rantaradan roolia yhteytenä Turkuun ja siitä edelleen meren yli maailmalle, niin kansainvälisen kirjepostin määrän arvelen itse olleen sitä luokkaa, että postin apuvaunu taatusti oli tarpeen. Muita vaunuja: näköjään kolme puuvaunua, luokkavaunut nyt ainakin. Entä matkaravinto? Joissakin Fo-vaunuissa oli kyllä tavallinen puuliesi, mutta...? |
||||
|
26.11.2025 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| GLs = Galvanoitu tai Gummi Lista sivussa. Euroopassa kaipailevat entisöintikelpoisia Neunhunderteja. Ei ihme. Konfiguraatio juuri sellainen, että kelpaisi oikein hyvin itsellenkin kaikenkarvaisten Tesla-, Pjongjangmobile- ja Pash- eikun Qasshquaiiai-pilailuvälineiden sijasta. Vain saabisti ymmärtää saabismeja... |
||||