Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05. 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämäkin museoitu kalustoyksikkö...? | ||||
|
19.05. 05:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan mahtavaa! Katsomista riittää ja paljon: - nuo pelikaanitkin tuovat kivaa tatsia. Veturi näyttää verkkaiselta, mutta silti vahvalta koneelta. Kulissikaaren kohdalla, vandringin alla oleva putkitus lienee kompressorin tekemän paineilman jäähdyttämiseksi? |
||||
|
17.05. 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin sahalleko tämä juna on vaunuja viemässä? | ||||
|
17.05. 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyytäisin saada huomauttaa, että kuvan tunnisteisiin voisi kernaasti lisätä veturin silloisen sarjamerkin H9. | ||||
|
17.05. 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas, herra Tapsa!!! Aivan mahtavaa ja hieno kuva kymppiysikuudesta! Monet kiitokset päivän parhaasta! |
||||
|
17.05. 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voihan BOA sentään! Muuten, Dv12 2521 oli avustavana veturina kuvattaessa elokuvan "Kotka on laskeutunut" (1976) sotilasjunakohtausta Rovaniemen veturitallien luona. Paikalliset asukkaat olivat kauhistelleet: - "Saksalaisia sotilaita täällä? Joko se taas alkaa?" |
||||
|
17.05. 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, hehkulamppujen huonot ominaisuudet, joista ensisijaisia ovat valmistuksen monimutkaisuus ja lyhyt käyttöikä. Ledit eivät tarvitse niinkään paljon sähköä saman valotehon saavuttamiseksi. Ledien rakennekin on paljon yksinkertaisempi myös. Eikä siinä tarvita hehkulampulle välttämätöntä tyhjöäkään. Samoin hehkulankaan tarvittava wolframi on hankala kaivosmetalli. Hehkulamppu "hukkaa" lämpönä myös osan ottamastaan sähköstä. Ledit ovat "kylmempiä" siinä suhteessa (valoa emittoivana diodina). |
||||
|
17.05. 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, kertomasi pitää paikkansa teollisuuden tuotteista muutenkin yleisesti. | ||||
|
|
16.05. 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse olen sitä mieltä, että Dm4 -kiitojunan erityisen vanhenemisen aiheutti pikemminkin muotoilun vanheneminen, tekniikkapuolella oli siinä Kempsun kaksoisdieselissä sota-ajan ylijäämän makua ja sanomistakin. Asiasana: "Kouvolan kettu". |
||||
|
16.05. 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli torstai ja keskellä kesälomakautta. Ei siis ihme, että 63:ssa pituutta riitti... Ihan kuin peräpäässä olisi Oe - autovaunu ja sen perässä vielä olisi Geetä. |
||||
|
16.05. 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Fordor" - nimi kertoo Hopan neliovisuudesta. Kaksiovinen Hoppa on sitten "Tudor". Foortin tehtaan autonristiäistoimistossa miettivät päät puhki komeilta kalskahtavia nimiä. Joskus onnistui ja joskus onnistui vielä paremmin!!! (Mercury Caliente ja Edsel ovat jääneet historiaan kuuluisimpina esimerkkeinä...) |
||||
|
16.05. 08:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, Lahden ja Heinolan välillä ajettiin Pikkujumbo 1150:n vetämää junaa 1980-luvun puolimaissa. Oli suosittu matkailutapahtuma, kuten varmaan tiedätkin. | ||||
|
|
15.05. 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Osku, nuo ovat liian säännöllisiä ollakseen tuskaisten teini-ikäisten suihkismaalisotkuja. Ennemminkin lastentarhaväen tuhertamia lakanoita, jotka on kiinnitetty vaunujen seiniin. Juna taitaa olla muinainen "Heinola-Express"...? |
||||
|
14.05. 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo: itselleni nousi mieleen sekin, että kyseinen vekslauslooda olisi Wilsonin valmisteena jotenkin sukua Lättähatun vaihteistolle. Joten - tiukka kysymys: - pitääkö uloin kehä planeetasta jarruttaa ja tapahtuuko se Lätän kapistuksen tapaan jarruhihnoilla? Myöskin fundeerasin Wilsonin laatikon sisäisiä hyrrävoimia - mitä kaikkea siellä sisuskaluissa pyörii ja millä nopeudella? Saisinpa piirustuskansion hyppysiini ja auki kokoonpanokuvien kohdalta... Itselläni oli aikoinaan vm. 1976 Saab 99 automaatti. Tomaattilootan merkki oli Borg-Warner 35. Autotekniikan käsikirjan osassa "Alusta" on vaihteistoa käsittelevässä luvussa kaavio mainitusta Borg-Warnerista. Siinä on kaksi vannejarrua ulkokehällä, joista toinen jarruttaa taempaa lamellikytkinnippua ja toinen on vapaakytkimen ulkokehällä ja vaparilla on kiinteä mekaaninen yhteys loodan takaosassa olevaan planeettapyörästöön. Saabin vaihteistossa on kolme vaihdetta eteenpäin. Vannejarrujen kytkeminen hoituu automaattisesti - paineöljyllä. Porkkanassa vaan ei taida sitä "kick-downia" olla, heko heko! |
||||
|
|
14.05. 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., eikös Porkkanassa koneiston ohjauskeskus "käske" vaihteistoa kytkemään kolmoselle parin sekunnin ajaksi sen takia, että vaihteiston pyörivät osat pysähtyvät ennen kytkeytymistä ykköselle liikkeelle lähdettäessä...? Porkkanan vaihdelaatikkohan on tiämmä planeettapyörävaihteisto, joten siinä lienee selitys mainitulle "pysäyttämiselle". |
||||
|
13.05. 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, itsekin ihastelin aikoinaan Hollmingin tankkiautoa, että vautsi onpas etevä kapistus: hyvänä puolena hyötykuorman suhde kuolleeseen painoon (mukaan laskin myös kuljettajan hyvin onnistuneen metabolisen keskikehonrakennuksen, hah hah!). Toinen hyvä keksintö, mitä täällä vorgissa on myös kehuttu oli Dr16 "Iso vaalee". Suurin toivein kerrottiin 1985-86 että mallin vientiin satsataan. Satsattiinko tarpeeksi? Olemme tuloksen nähhneet. Ja Saalastin ideana ollut MEPA-rekka (rekan päällirakenteena tolppaa tai pankkoa raakapuun kuljetukseen ja alakerrassa akseleiden välissä nestetankki vaikka maito- tai öljytankkiautona ajettavaksi.), perävaunukin samaa kuosia! Tällaista MEPAA ajeltiin kuulemma Hyvinkää-Hanko-tiellä (VT 25). Kimmo, se on katsos siitä kiinni, mikä on se suomalais-ugrilainen kuolemansynti: - EI OSATA MYYDÄ, eikä kehua peliään!!! Suomalaiseen perusluonteeseen kun kuuluu: "kun mä nyt tällaisen väsäsin, anteeks ny vaan". Ei oikein uskalleta tulla esiin. Ollaan ihmeellisiä Takarivin Taaveja. Nordic Aluminiumin projekti Stena Linelle menneessä alumeettikatamaraanilaivassa - homma meni putkeen hienosti. Eli onko meidät niin nujerrettu aikoinaan eri hallitusherrain tempuilla: - milloin ollaan finnjääveleitä tai tyhmiä tsuhnia? Asialla hevosnaamaiset ja ylimieliset svedupetterit tai oikeauskoisuutta jankuttavat ylimieliset panslavistit itärajan takaa. Mitä itse olen teollisuudessa havainnut, on se että Suomi tarvitsisi ihmisiä, jotka ovat yhdistelmä Elmer Gantryä ja Josef Goebbelsia! Edellisestä: Burt Lancaster esitti loistavasti Elmeriä elokuvassa "Huijarisaarnaaja" ja jälkimmäinen uskoi itsekin tosissaan siihen mitä suustaan päästi! Uskoisin herra Erkki N.:n nyökyttelevän hyväksyvästi: - "kannatetaan " ??? Se, että täällä ajetaan silkkaa bulkkia maailmalle, en usko kovinkaan kestäväksi tempuksi. Eikö puusta nyt saada tosissaankaan mitään muuta irti kuin nuotion lämpöä ja paskapaperia? Kuulemma jurvalaiset huonekalupuusepät osaisivat tehdä puusta vaikka ihmisen. Tähän AI:tä sekaan, niin eiköhän rupia pelittämähän...!!!??? |
||||
|
13.05. 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee herra Petrin telivaunuepäilyyn, niin: - kuvan oikeassa reunassa näkyy sisäänkäyntiovi osastoon. Ovi on peittävinään "Käymälä-klosett"- osaston. Istumaosasto on jokseenkin lyhyt. - väliseinän takana olevan päätyseinän etäisyys ei vastaa telivaunuun. - epäilen, että Ei 226XX-numerosarjan ruuhkajunavaunuissa ei käytetty listapenkkejä, eikä sen osastojen välisessä seinässä ollut ikkunoita. En sano mitään ruuhka-Ei:n katto- ja sivuseinälaudoituksista, koska ensimmäisen kerran näin niitä vasta 1974 ja 1975 aikoihin (olivat silloin jo modernisoituja). Ruuhka-Ei:t olivat kyllä alunperin 1939 valmistuttuaan Pintschin kaasuvaloilla. |
||||
|
13.05. 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2455 valmistui vuonna 1940 ("Olympiavaunu" tämäkin, Helsingissähän piti kisailla kesällä 1940). Siitä tuli virkatarveasuntovaunu XCEm 02455 vuonna 1970 ja hylkäys koitti vuonna 1978. Kuvasta on nähtävissa telimalli A8. Seuraava vaunu, josta erottuu vain "54", lienee sisarvaunu 2454. Se meni hylkäykseen vuonna 1972. Nro "2454" siksi, kun zoomaamalla telin yksityiskohtia malli näyttää tälläkin A8 "görlitziläiseltä". "2454":ssä ei ainakaan ole sairasosaston sivuovia, vaan ilta-auringon langettama tolpan varjo. Olisikohan kello jotain iltaseitsemää tai - kahdeksaa? |
||||
|
|
13.05. 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä 39-paikkainen makuuvaunu Em 2735 valmistui vuonna 1926. Hylätty vuonna 1963. | ||||
|
13.05. 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo - serkku, sanoitpa erinomaisen hyvin paikkansa pitävän totuuden. Muuten, Kotkan tekun kirjastossa oli ollut etwa 1980-luvun alussa eräskin teknillinen suomenkielinen aikakauslehti, jossa oli ollut artikkeli muun muassa Valmet Lentokonetehtaan veturikehitelmistä ja ideoista. Yhdessä artikkelissa kerrottiin diesellinjaveturiehdotelmasta, jonka polttoaineena olisi ollut turve - kyllä, luit oikein: - turve. Veturin keula oli muotoiltu havainnepiirroksissa juuri Hr 11 - muotokielellä. Harmittaa vaan, etten tullut kopioineeksi mainittua artikkelia. Oletettavasti lehden numero on/oli 1950-luvulta. |
||||
|
13.05. 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toyota suomeksi: "runsassatoinen riisipelto". Domo arigatoo gozaimasu takushan historiatiedoista, herra Heikki - san! Banzai !!! |
||||
|
|
13.05. 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, ilmeisesti kyseinen lehti on skandinaavinen naisoletettujen lukemistoa. Hintana 15 öre. Ruotsista en löytänyt lähellekään tätä muistuttavaa, vaikka kuinka kokeilin eri hakusanoja (kvinnotidskrift, kvinnomodetidning ym.). |
||||
|
12.05. 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Oi maamme Suomi, synnin maa...!" Ei ehkä mene kauaakaan, kunhan Samivainajan maalliset jäännökset bongataan joltain (ylivieskalaiselta?) romuttamolta...? Hukkaan menee tämäkin museointiyritelmä. Hurskaat toiveet vastaan todellisuus, emmekä me koskaan opi! |
||||
|
|
12.05. 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, arvoisat herra Jorma ja Rainer! Sainpa aikaiseksi pienet delegoinnit! | ||||
|
|
12.05. 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuva! Suomen Ku(i)valehti nro 42/1929. Neiti ilmeisesti lueskelee lehdestään Lapuanliikkeen alkuriehunnasta kertovaa artikkelia? Syksyistä ajankohtaa kertoo myös matkustajien vaatetus, ei kovinkaan kesäistä. Veturissa ei ilmeisesti vielä oltu avattu poistohöyryn kulkua vaunun Vapor-höyrylämmitysjärjestelmään? Lieneekö juna Kökkeliin vaiko Kirkkonummelle menossa? Erinomainen kuva siinäkin mielessä, että E:ssä on heiluriovi (sic!) osastojen välillä, erivärisistä puulistoista väsätyt penkit ja väliseinässä ikkunat. Lisänä kyltit tupakoinnin ja lattialle syljeskelyn kieltämisestä. Ja tietenkin torpedoventtiilien hauskasti heiluvat narut ja Pintsch-kaasuvalovalaisinkeksintö! Ikkunoiden päällä olevien hyllyjen kannattimet EI näköjään ole valutavaraa. |
||||
|
11.05. 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, tämä loppuopastinlyhty on siis keltainen. Oliko tätä mallia myös punavalkoisena? Siis ennen lopari-"picasson" keltaista kautta? |
||||
|
11.05. 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, entä August Borsig tai Henschel & Sohn? Minulla on muistin takana sellainen hytinä, että O & K:n laatta olisi vaaka-asennossa oleva salmiakki. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. |
||||
|
10.05. 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei minun tietääkseni, herra Jimi. Tosin huomauttaisin, että en ole ollut tilaisuudessa tarkistaa asiaa. | ||||
|
09.05. 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusien sarjatunnusten maalaus varikkotyönä? | ||||
|
|
09.05. 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, miksipä ei teoriassa. Käytännössä momentinmuuntimien öljyn lämpötila olisi noussut liian suureksi. Vaahtoutumisvaarakin olisi kohonnut riskirajan yli. Eikä yksikään momentinmuunnin tai nestekytkin toimi vaahtoutuneella öljyllä (öljyn sijasta ilmaa!!!). Perusteluna nyt ainakin se, kun CEikv painoi etwa 35 tonnia ilman matkustajia ja sitten paino olisikin hypännyt 70 tonniin, joten...? |
||||
|
09.05. 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamopään mittasuhteet vievät ajatuksen numeroon 1. | ||||
|
09.05. 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin kuvassa näkyvä Pendolino olisi "Lift - off"-valmiudessa? Siis siirto- tai työteleille nostettuna. | ||||
|
09.05. 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahvinmittainenkin vaihtelee - ennen oli Arabian Myrna-kahviastiastot ja vastaavat. Nyt tsufeeta kitataan R-kioskin pahvimukeilla noin vain, vaikka Muumi-mukitehdas suoltaa kippojaan päntiönään...! Oma kokemukseni "tupakinmittaisesta" = 150 metriä, korppusaha-Yamahalla (YGS80 Sport), tupakkamerkki EI OLLUT "Malaporoa" joka tunnetusti löysästi pakattuna palaa nopeasti filtteriin asti. Ja puolet filtteristä lisäksi - hyh! |
||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05. 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, Metsäkylässä ainakaan ei näemmä laitettu ikkunoiden alapuolisia koristepeilejä. | ||||
|
08.05. 12:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, jos sallit, niin vielä yksi historiallinen knoppi: Niinisalon varuskunnassa aikoinaan oli legendaarinen maailman suurin puucee. Oliko reikiä peräti 16, en nyt muista näin äkkiseltään... | ||||
|
|
08.05. 12:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Kari. Yksinkertaistin tosiaankin, mutta 1887 Suomemme oli Venäjän alamainen suuriruhtinaanmaana ollut jo vuodesta 1809. Ja yleisesti sodan voittaja määrittää oman rahansa, mitat ja painot voittamalleen alueelle. Yhtenä esimerkkinä venäläisvalmisteinen, täällä hyvinkin kuuluisa "kolmen linjan kivääri" Moshin-Nagant m/1891. Sen kaliiperi 7,62 mm ei millään käy yhteen ruotsalaisen tuuman kanssa...? Vaikka kuinka tekisi mieli...? |
||||
|
|
08.05. 06:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti rakennussuunnittelussa ja myös koneteknisessäkin suositaan mitoittamisia tehtävän ylöspäin pyöristetyillä mittaluvuilla lähimpään sopivaan tasalukuun. Kuvan mittaluvut on laskettu näemmä metrijärjestelmään alkuperäisistä tuuma - ja jalkamitoista. Suomessa metrijärjestelmään siirryttiin vuonna 1887. Tässä kuvattu pysäkkitalon piirustus ei ole se kaikkein alkuperäisin versio, ennemminkin modernisoituna piirretty toisinto. Nuoremmille harrastajille tiedoksi: yksi tuuma (in tai ") on 25,4 mm. Jalka on 12 tuumaa eli 304,8 mm. Tuuman osia ilmaistiin yleensä murtolukuina: esimerkiksi 5/8". Nimitys "kakkosnelonen" on kätevää perinnettä tuuma-ajoilta eli 2" x 4" -poikkileikkauksella (eli noin 5 x 10 cm) olevaa sahattua lautaa. |
||||
|
08.05. 06:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suinula ja Perkjärvi luettelossa herättävät kysymyksiä: Vaasan radalla ollut pysäkkitalotyyppi poikkesi Oulun rautatien tyypistä oikeastaan vain "förstugan" osalta. Toisin sanoen: Oulun rautatien tyyppi oli kokenut hieman piirustuslaudan ääressä fundeeraamista tai "tuotekehittelyä". Perkjärvi: - avattu liikenteelle 1870; oli Pietarin radan tyyppiä, siis alunperin samanlainen kuin esim. Hikiä ja Kymi - Kymmene (= Koria) alunperin olivat olleet (siis ennen ensimmäistäkään laajennusta). Listassa Perkjärven kohdalla lukeekin: vain päätyjen (päätykolmioiden?) osalta. Tämä Oulun rautatien pysäkki oli varsin käyttökelpoinen yksityisradoillakin: - sovellettuna Loviisan kapearaiteisella ja Haminan radan osalta Metsäkylä (karumman näköinen, sillä kaikkea koristelua ei oltu Metsäkylässä toistettu). |
||||
|
07.05. 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, niin että kappaletavaraako tarkoitat? Kun Parkanon oikoradan varressa on jumalattoman "isot" taajamat "isoine" asukasmäärineen... |
||||
|
06.05. 06:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22222 hylättiin vuonna 1972. Valmistunut se oli vuonna 1946, otaksuttavasti vanhalle aluskehykselle. Herra Jimi, hyvinkin mahdollisesti. Ainakin 1970-luvulla Vilppulan kautta kulkeneissa laivapikajunissa P 103 ja P 104 näki Hurun lisäksi tällaisia 90-paikkaisia. Samoin viikonloppujunaparissa P 97 ja P 98. Pohjalaisissa nämä olivat jokseenkin harvinaisia, myös viikonlopun P 43 - ja P 44 - parissa. Minun aikanani käytössä tästä vaunusarjasta olivat nrot 22216, 22219 ja 22220. Menivät hylkäykseen vv. 1978 - 79. |
||||
|
03.05. 20:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä kuuluisi, mutta löytyykö enää kohtuuhintaista kivihiiltäkään koko "Oiruupasta"...? Taisi mennä kasvissyönnin puolelle eli koivuhaloiksi. |
||||
|
02.05. 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, vähän pakkelia, vesihiomapaperia, pohjamaalia ja Pinotexia pintaan, niin johan pelittää...? Lieneekö muuta tehtykään? Ai niin - tosiaan - ohjaamon roskakorit ja tuhkikset tyhjennetty ja "täyshuolto" on siinä, hah hah. |
||||
|
01.05. 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| CIA:han oli ihan pelleporukkaa. Lähettivät aikoinaan noin 20 agenttia Neuvostoliittoon. On vieläkin, kun sillä ei ollut harmaintakaan hajua Mohammed Attan porukasta ennen 9/11-häpnaadia. Näiden parinkymmenen kohtalona oli tulla jokseenkin nopeasti paljastetuiksi ja jokaisen elämänkulku päättyi niskalaukaukseen kellarissa ja tuhkauksen jälkeen merkitsemättömään hautaan. Eikä perään saanut kysellä (uhkailivat!), näiden omaisethan olisivat saattaneet nostaa "tarpeettoman" mekkalan rakkaan perheenjäsenensä kohtalosta. Sellaisia demokratian asia-"miehiä". Niin ja CIA:nhan piti koko ajan pitää pikku puuhastelua päällä, ettei seuraavan vuoden budjettia pienennettäisi edes "quarterin" (neljännesdollari) vertaa! |
||||
|
30.04. 07:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitanneeko psykosomatiikan erääseen lajiin sekin, kuinka esimerkiksi horoskooppien kertomat luonteenominaisuudet - hupsista vain - osuvatkin oikeaan? Esimerkiksi ravun (syntymäpäivät kesäkuu - heinäkuu) yhdeksi ominaisuudeksi kerrotaan kulkeminen selkä edellä ja katse tiukasti menneisyydessä. Näin ollen itse heinäkuussa syntyneenä olisin "omialtaanen" rautatieharrastajaksi, tai arkeologiksikin...? Tai vanhan kiinalaisen horoskoopin mukaan olisin "tulikukko", jonka takia olisin taas luontaisesti kärkeväkielinen? Itse olen sitä mieltä että omimaisuuteni EIVÄT OLE kuiden, aurinkojen ja tähtien määrittelemiä. Muutenhan minun ei tarvitsisi vastata omista tekemisistäni tai sanomisistani mitenkään? |
||||
|
30.04. 07:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoisin SKF:n ja myös saksalaisen Kugelfischerin kyenneen valmistamaan myös jenkki-Timkeneitä vastaavia laakereita, siis tuumamittaisia. Olisiko tämä sitten selityksenä kuvan laakeripesän kannen tekstille? Jos näin on, niin silloin tätä ei tarvitse hämmästellä. |
||||
|
29.04. 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm6 4007:ssä näköjään loppuopastinlyhdyt nostettu katonrajaan, samaan tapaan kuin Dm7:issa. Missä muissa kuutosissa oli tehty samoin? |
||||
|
|
29.04. 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, käsittääkseni natsiajan Abwehrin jannut kelpasivat oikein hyvin Daa-Daa-Rään tied.palveluun jo yksistään osaamisensa takia. Ei siis muuta kuin ratkoa hakaristipulunkuva takinrinnuksesta veks. Eikä uuden virkavalan vannontakaan vaikeaa ollut, kansallissosialismi tai reaalisosialismi, mitä väliä! Uskoisin myös Prinz-Albrecht-Strasse 8:n kellareissa "kunnostautuneiden" luunruhjojien eläkekertymienkin sujuneen ilman monenkaan päivän katkoa uuden edistyksellisen hallinnon palkkalistoille ilmoittautuessaan. Siitäkin huolimatta, että aina kun toveri Ulbricht puhui livekalan äänellään radiossa, niin korvia alkoi särkeä... Siten syntyi uusi, sangen lyhyt ajan mitta: ein Ulb. Eli sen ajan mitta joka kuluu radion tai telkkarin sulkemiseen, kunhan kuuluttajatartoveritar Elke Normenfüllerin sanoi: "Es spricht unser Kamerad Walter Ulbricht". |
||||
|
|
29.04. 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, pelkäänpä että "ystävälliset" tiedustelupalvelut tulevat piankin hylkäämään sen ystävällisyytensä. Pelko on ase. |
||||
|
|
28.04. 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T.: merenkulusta jotain tietävät neuvovat kohdistamaan katseen horisonttiin, mikäli mahdollista. Sääliksi kävi aikoinaan Ankkalinnassa eli Obbnäsissä R-vartioveneissä keulapiikin miehistösuojassa lojuvia vapaavahdin "kansiluudalla ratsastajia" eli matruuseja vähänkään kovemmalla tuulella avomerellä. Puhumattakaan kokista ja konemiehistä. Muistelisin Röytän olleen etwa 33 metriä pitkä. Kyseessä lienee sisäkorvien tasapainoaistin ja tunto plus näköaistin ristiriidasta, johon elimistö reagoi oksettamalla. Autopahoinvointi on samanlainen? |
||||
|
|
28.04. 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, katsahdin noita lisäämiäsi linkkejä, firma oikeastaan on Waggon & Maschinenbau Donauwörth. Ihmettelinkin jo, että ovatko engelsmannit jotenkin allergisia saksankielisille paikkakuntien nimille? Tulos: - küllä muuten ovat! |
||||
|
|
28.04. 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, Espanjan tiesin kyllä, miten muistelisin lisäksi Turkin? | ||||