Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.05. 09:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laskeskelin huvikseni omasta "Kilometrikirja"-kansiostani että palattuani Helsinkiin 14.5.2026 illalla olin tämän kanavan ylittänyt 194 kertaa. Laskentani olin aloittanut 22.2.1974. | ||||
|
17.05. 08:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katselinkin veturin kattilan (Altbaukessel, eli vanhaa rakennetyyppiä) mallista, että kone EI OLE ollut Liittotasavallan Liittoradan (Bundesbahn) koneita. Ja Eljakselta aikoinaan saamassani sijoitusluettelokirjasessa oli: Toukokuu 1976: veturi 01 2066-7 (ex 01 066) Dresdenissä, "demokraattisessa" Saksassa Reichsbahnin koneena. Samaan aikaan Bundesbahnilla ei 001:siä enää ajossa ollut. Ne, mitä oli, olivat BR:t 042 (ex 41 öljy), 043 (ex 44 öljy), 044 (ex 44 hiili) ja 050, 051, 052 ja 053 (kaikki ex 50 hiili). Bundesbahnin BR 052 EI OLLUT Kriegslok, vaan vuoden 1968 uudelleen numeroinnista johtuva. Esimerkkeinä: ex 50 222 sai numerokseen 050 222-9 ja ex 50 2222:sta tuli 052 222-7. Huom. hihasta ravistellut numerot! Todellisuudessa DB:llä lähimmät olivat 050 220 ja 052 223.) Öljypolttoiset veturit olivat yleensä Rheineen ja Emdeniin sijoitettuja. Mitä 01:n "pienuuteen" tuli, sen korkeusmitta kiskon selästä savutorven päähän on 4 550 mm. Kiitos loistavasta kuvasta! Vo'aus mit Volldampf !!! |
||||
|
15.05. 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljon mahdollista, herra Petri. Sen aikaiset katsastusinsinöörit olivat ihan täysin oma ihmisrotunsa: - syntyneet meisseli kädessään, likinäköisinä ja rakko metrin verran ylempänä kuin tavallisilla vaimosta syntyneillä kuolevaisilla! Varoitusmerkkinä pieni valkoinen tasasivuinen kolmio hatuissaan. Hirvittävä mutaatio, siis! Vielä armeijasta opitut simputuksenhalu ja vittumaisuus lisämausteina... Näiden pienehköä älykkyysosamäärää yritteliäimmät käyttivät hyväksi muun muassa seuraavanlaisilla, vaikkakin hiukan epämääräisillä (lue: - VAARALLISILLA!) "korjaus"-menetelmillä": 1) Ruostuiko VW kuplan lattia olemattomiin? Ei hätää, talven aikana apu oli lähellä - kasteltiin räsymatto likomäräksi ja muotoiltiin se nerokkaanovelasti uudeksi kuplan lattiaksi. Pakkasyö, joka edelsi katsastuspäivää, jäädytti kyseisen maton pellinkovaksi! 2) Jyriseekö vaihteisto ja perä? Öljyn sekaan kumpaankin reilusti sahanpurua ja niin kehräsi kuin kissa uuninpankolla! Ja taas ajelemaan! 3) Entä ruosteen mielellään syövyttämät runkoputket tai palkit? Kunnon betonisatsilla täyteen valettuina runkoputket kestävät, esi-isältä pojanpojanpojalle! 4) Onko etupään pallonivelet jo "hiukan" väljät? Hoituu! Voitelunippa irti, sinne sopivan kokoinen laakerikuula koloon, nippa takaisin paikalleen. "Sopiva" välys löytyy säätämällä - senkun kierrät voitelunippaa jompaan kumpaan suuntaan. Vörkki ainakin ennen vanhaan? 5) Edelleen pallonivelistä - hylkäsikö katsuri? Eikun kotiin, auto pukeille. Kyseinen osan ulkopuoli harjataan teräsharjalla erittäin puhtaaksi kurasta ym. Päälle sitten kiiltävää mustaa Miranolia pienellä pensselillä. Hyvän säväyksen kyseisen osan "parantamiseksi" tekee pieni tarralappu muka hintalappuna (hintakin oli hyvä keksiä). On ihme, ellei uusintakatsastuksessa hyväksytä "uudella" osalla tehtyä "korjausta"? 6) Huonot renkaat? Ei hätää, verkostoituminen auttaa! Tuttavalta lainataan hyvät renkaat katsastuksen ajaksi. Hyväksynnän jälkeen kotona vaihdetaan taas ne omat kaljuuntuneet Silestonet alle. Tuttavalle kiitokseksi lainasta viinapullo käteen. Renkaissa pito vaan paraneet, kunhan kudokset tulevat näkyviin! Ynnä muuta autohistorian uskomatonta legendaa ajalta, jolloin "oikeat" automiehet olivat asialla. Uskoisin Lietun tilanhoitajan Pössöö - farmarin saaneen pientä huomautusta "säädön tarpeessa olevista valoista ja pyörien aurauskulmista"...? |
||||
|
|
15.05. 10:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä tasoristeyksessä, muistaakseni talvella 1974, olin tilaisuudessa nähdä, kuinka Lietun tilanhoitaja valkoisella Pössöö 404 - farmariautollaan (piilo-) tuli vasemmalta ja jäi Vilppulaan matkalla olleen tavarajunan alle. Veturina oli Sv12. Oli juuri aamupäivää, yhteiskoulun välitunnin aika. Veturi työnsi Pössöötä kutakuinkin läheisen taksikopin luokse, ennenkuin tavarajuna pysähtyi. Junan vauhti ei kovin kova ollut, junalla kuitenkin oli painoa. Taksikopilta tuli kuskeja, jotka miehissä punnersivat Pössöön pois veturin nokalta. Tilanhoitajalla kävi hyvä tsäkä - ei saanut naarmuakaan. Veturin puskin tosin oli työntynyt Pössöön rikkoutuneesta sivukkunasta sisään. Se Pössöö kuitenkin kykeni jatkamaan matkaansa, vaikka oli aikamoisen vääntynyt! Näin, että toinen etupyörä ja vastakkaisen puolen takapyörä olivat "ruostuneet" pyörimättömiksi! Se "liettuisti" vielä iltapäivällä ajeli U-muotoisella Peugeot 404 - piilofarmarikaarallaan kuin ei mitään! Väittääkö joku vielä, että ihmeitä EI muka tapahtuisi? Taitaa nyt mennä metafysiikan puolelle...? |
||||
|
15.05. 09:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraavana vuotena (1975) jouluhenkilö saapui keskuuteemme lättähatulla, siis Dm7 - vetovaunulla nro 4063. Sen jälkeen jouluhenkilö oli paljon nokkelampi: Mänttään saapuva iltatavarajuna, jonka veturista (Dr12!) jouluhenkilö saapui. Parannuksena oli junassa olevat Occ- ja Oc-vaunut, lastinaan risuja paikkakunnan tuhmeliineille jaettavaksi! Vaatii tosin hyvin venyvää mielikuvitusta kuvitella sellutehtaan raaka-aineiksi tulevia puupöllejä risuiksi...? |
||||
|
15.05. 08:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, KMV-lehti uutisoi kotvan aikaa sitten, että Vilppulan R-kioski lopettaa. On vissiin jo lopettanut, koska kuvauspäivän aamuna ei sitä Ärrää enää Vlp "Main Streetillä" näkynyt. Herra Jorma on oikeassa, kyllä se myös "Rataportin" nimeä kantoi. Siis silloin kun Kekkonen oli presidenttinä eikä nykyisistä nilkeistä ollut silloin vielä mitään aavistuksen tapaistakaan olemassa! Paitsi tietysti herra Harrastaja, joka myös joskus "harvoin" täyttää nilkin tunnistettavat tuntomerkit...? |
||||
|
|
14.05. 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on hiukan vino, mutta politikointi, joka tämän on aikaan saanut on VIELÄKIN vinompaa. | ||||
|
14.05. 21:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suurin toivein asennettua vaunuvaakaakaan ei enää ole ollut aikoihin. Taustalla, oikealla, erottuu tavaramakasiini. Asemarakennus on piilossa! Onko ihan oikeasti "kategorista imperatiivia" räknäillä niitä kirottuja palaneiden puupennien puolikashitusia ja pehkuuntuneita setelinrepaleita, mitä rautatiehen ja sen merkittävyyteen yleisesti tulee? Ferroequinerum necesse est, non vivere!!! |
||||
|
Kuvasarja: Herra Harrastajan ihmeellinen matka Mänttälle! |
13.05. 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pelko pois, herra Jimi, tuli vaan päiväkiintiö täyteen. Huomenissa sitten. | ||||
|
13.05. 07:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestödeii. Mai problems siims tu pii faa öwei! (Hullujussin ekalta älpeeltä.) | ||||
|
13.05. 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten kuvasta on selvästi nähtävissa, Dm12 ei ole helppo rasti polkupyörän kanssa matkustavalle. Vaunun dieselmoottorit on sijoitettu juuri eteisten kohdalle, lattian alle. EI HYVÄ. Niks gut. Pas Bon! |
||||
|
|
13.05. 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
12.05. 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, valitan myöhäistä vastausta. Mutta - Tuohta tai trasselitukkoa lapioon, lamppuöljyä (jos oli), petroolia, silinteri- tai vaunuöljyä mausteeksi ja tulitikulla palamaan. Vanha konsti vanhoilta ajoilta vetureiden putkistojen sulana pitämiseksi. Vörkkii hyvin nykyäänkin (mikäli muistetaan). Tulipa mieleeni se talvinen Pekka 1009 - reissu, kun aamun ajo jäi väliin vesiletkujen umpeen jäätymisen takia. |
||||
|
12.05. 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan nopeus etwa 138 km tunnissa! | ||||
|
12.05. 12:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Matka joutuu, R 9621 joutui tosiaan vaihtamaan raidetta ja vasta sitten nostamaan matkanopeuttaan, kuljettajan vakaiden käsien ohjastamana! | ||||
|
11.05. 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jees, Hannu-serkku! Säkkipilliorkesteri palatessaan soittoharjoituksistaan joutuivat pitimään härpäkkeensä kiltisti sylissä. Vaikka kuinka olisi tehnyt mieli ilahduttaa kanssamatkustajia kappaleella nimeltä "Rule Britannia"! |
||||
|
11.05. 08:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuli täs vaan miälehen, notta tuata konesta ei vissihin voi enää nuan vaan "Isooksi Vaaliaksi" trossaalla? Keksikääs poijat uusi korkonimi tualle, muttei mitään hotomoilasta sentähären! |
||||
|
09.05. 07:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mekydrossa vielä vekkulina periaatteena välityssuhteiden rakenne sakarakytkinperiaatteella! Tosin sakaroiden muotoilu oli sellainen että kytkeminen ja irroittaminen vauhdissa oli mahdollista. Tavanomaisina neliskanttisina kytkimet olisivat muuten murentuneet kuin Oululaisen hapankorput alta aikayksikön. Elikkä - meidän Hr11:ssä ja Porkkanoissa voimansiirtolinja oli tyyliin: moottori - momentinmuunnin (luojalle kiitos Herr Doktor Föttingeristä!) - mekaaninen vaihteisto. Periaate on sama kuin autojen automaattivaihteistoissa [mm. General Motorsin Hydramatic - tuoteperheessä (TH 350, TH 700 ym.)] Autopuolella ensiesittely oli vuonna 1940 Oldsmobilella, kaksivaihteisena plus peruutusvaihde. Tosin autokäytössä suosittiin ja yhä suositaan planeettapyörästövaihdelaatikoita [kuten esim. Borg - Warnerin malleissa (esim. Saab 99 vuodesta 1970 tai 1971 alkaen)]. |
||||
|
08.05. 08:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinähän poseeraa saksalainen "Kriegslok" BR 52, romanialaisesti "150". Paremmassa ulkoasussa kuin Haapamäellä ruskettunut TE. |
||||
|
07.05. 07:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Led Zeppelin: "Stairway to Heaven". Money-greed VR: "Railway to Hell." |
||||
|
|
06.05. 22:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Kimmo T. Hyvin tehty selostus! 1960-luvun puolenvälin kieppeillä M.A.N, Maybach ja Mercedes-Benz yhdistyivät ja tuloksena on Motoren und Turbinen - Union -yhtiö (MTU). Se on nykyisin Rolls - Roycen siipien suojissa. |
||||
|
06.05. 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junat ovat P 104 Turkuun ja Porkkana P 105 Tampereelle. Eletään kello iltapäiväviiden aikoja... |
||||
|
05.05. 20:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa ollakin tavallisen leveäharteisia matkustajia varten...? | ||||
|
05.05. 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetovaunu 4092:sta tuli vuonna 1985 Ttv 18. | ||||
|
05.05. 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttäisi 4105:ssä olevan pöytä vielä kiinni. Ei siis kiireenvotakkaa vielä. EFiab 11592 on nykyisin porvoolaisena. Pari vuotta sen jälkeen, kun herra Jarmo oli kuvansa näpännyt, 4105:stä oli "kuoriutunut" Ttv 15. Sekin on nykyisin Porvoo-porukan hoteissa. |
||||
|
05.05. 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä ole milläsikään, herra Kimmo. Tuppaa vaan tuo menneisyyden ennustaminen olevan paaalljon helpompaa kuin tulevaisuuden... |
||||
|
|
04.05. 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä 953:stahan tuli sittemmin muistomerkki Haapamäen asemalle. Veturipuiston mentyä plörinäksi - niin mikä tämän Ankan kohtaloksi tuli? Missä on ja missä jamassa ? Uskoakseni Haapamäen kylätoimikunnasta on aikaa myöten tullut harpunsoittobändi pilvien päälle ? |
||||
|
04.05. 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanoisin kuvan olevan erityisen teknillinen... | ||||
|
04.05. 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä sekin, että teknologinen edistys maassamme ei ikinä tule kehittymään sellaiseksi, että junia voitaisiin tehdä näkymättömiksi...? Asiasanat: elokuvat "Predator" ja "Harry Potter". |
||||
|
04.05. 07:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja junassa passien tarkastus Mäntyharjun kohdalla? (Yhden vanhan savolaisvitsin mukaan...) |
||||
|
04.05. 01:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer ja te muutkin kiinnostuneet: vuoden 1969 Junaturvallisuussääntö astui voimaan joulukuun alussa 1969. Sitä edeltäneessä versiossa oli ollut alemman luokan junanlähetyspaikkoina ns. "puhelinvartiopaikat" ja "valvontapaikat". Puhelinvartiopaikoilla tarkastettiin että peräkkäisten junien aikataulun mukaiset aikaerot tosiaan toteutuivat. Tarvittaessa perässä tulevalle junalle näytettiin "seis", "hiljennä" tai "aja" Puhelinvartiopaikoista ilmoitettiin kuljettajien aikatauluissa vain tietyille junille, kun taas valvontapaikat koskivat kaikkia junia. Valvontapaikoilta ei mikään juna saanut lähteä tai sivuuttaa ilman sieltä annettua lupaa. Näissä tärkeimpinä työkaluina olivat punainen ja vihreä opastelippu, junapäiväkirja ja puhelin tietysti. |
||||
|
|
03.05. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus puhuu täyttä asiaa. Siitä huolimatta että vaikka suurvalloilla kuitenkin on tiedustelusatelliiteissaan niin tarkat kamerat, että niillä pystyy erottamaan ja laskemaan kirputkin kulkukoiran turkissa...? |
||||
|
|
02.05. 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kyseessä olisi ollutkin rataosan (tai asemavälin) varaaminen pikajunan mentyä? Rantaradan liikenne lienee ollut "sopivan" harvaa, mutta omasta mielestäni lisätavarajunien (Tku - Hki, tai Hnk - Kr - Hki) mahdollinen kulku olisi tehnyt varaamisista - sanoisinko - tiukkoja? Puhumattakaan lättähattujunista. Ja miten mielekästä yksityisen yrittäjän pääsy linjalle vastavalmistuneen Tka:n kokeilemiseksi olisi ollut? Olihan valtionrautateillä omat tärkeysjärjestyksensä eri junalajien suhteen. Niin, ja rantaradalla ei linjaradiota Kkn - Kr suunnassa vielä ollut? Kohtauslappujahan kirjoitettiin joka tilanteen varalta/takia. Vai oliko Tka:ssa radiopuhelimia mukana, jos Saalastin vastavalmistunut Tka vaikka teki lakon? Olen jokseenkin varma siitä, ettei Tka kulkenut ilman asialtaasta VR:n kuljettajaa eikä varsinkaan ilman asentajaa? Täytyypäs kaivella 1976 graafinen taulu esiin ja vähän vilkaista sitä (kohtauspaikkoja Kkn - Kr ainakin). |
||||
|
|
02.05. 06:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sittemmin tämä veturi oli Mäntässäkin, Serlachius Oy:llä, korallinpunaiseksi maalattuna. Mitä Saalastiin ja Tka6-hommiin tuli, niin eräs Kirkkonummen junasuorittaja kertoi minulle, että hänellä oli ollut suuria vaikeuksia saada jääräpäinen T. Saalasti uskomaan, että linjalle EI OLE menemistä pikajunaliikenteen sekaan koeajoille (siis Sti suuntaan). Kiukusta puhiseva Saalasti oli joutunut koeajonsa tekemään Kkn ratapihalla. Eikä itsellänikään ole mitenkään mukavaa muisteltavaa ko. herrasta. |
||||
|
01.05. 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I saw the train a-comin', it's rollin' round the bend..." Siitä huolimatta, että kuvan T 2684 ei mene lähellekään Folsomia... "Still I'm drinkin' coffee and smoking big cigars..." Loistava kuva, herr Daniel! |
||||
|
01.05. 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFiab on 11592, jos saan ilmoittaa. | ||||
|
|
01.05. 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan siellä iso Varuboden-kauppa, ruoka-, rauta- ja kodinkoneliikkeineen. Kappaletavaraliikenteen asiakkaita riitti myös (jyväjemmaritkin!). Ja Obbnäsin varusväki ("merijalkaväki" eli RannJP ja "puolisotilaallinen pursiseura" eli HelLas elikkä laivasto) sekä Ericsson Jorvaksessa saattoi turvautua kiskoliikenteeseen. Kirkkonummelta länteen oli sitten se Porkkalan aikainen Båtvikin raide (Nokia Kaapeli, Suomen Sokerin tehdas ja Kantvikin satama). Toiminta oli jokseenkin vilkasta. Siis ennen. Eipä muuten ole enää. |
||||
|
01.05. 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa maisema olla pikkuusen kruttuusta tualla nuan? Välihin mäkiä ja välihin krooppi. Alpithan lienöö aika liki krannis? (Ei siis mitään tasankoa...?) |
||||
|
01.05. 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Lenni. Rumankorea on, sano! Sen erityistä rumuutta lisää espoolaisten kunnallispolitikoitsijoiden tolkuton typeryys, jonka vuoksi metrojunia ei voi enää ajaa kuuden vaunun junina. Niin, mitenkäs ne Freukkarit aikoinaan lauleskelivatkaan? "On Espoo yhtä Ameriikkaa vain", heko heko! (Vaiko toisinpäin?) No, vanhan sanonnan mukaan: - itselleenhän possuparat haittaa tekevät, kun kaukalonsa kaatavat! |
||||
|
30.04. 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teenpä huvikseni lapiokäännöksen Hannu-serkun lisäämästä tekstistä: "Tavallisiin risteysvaihdemalleihin verrattuna Bäseler-malli mahdollistaa suuremman ajonopeuden poikkeavalle raiteelle ajettaessa, suuremman kaarresäteensä ansiosta. Tämän mahdollistaa juuri "risteysnelikulmion" ulkopuolella olevien vaihteenkielien sijoitus. Saksassa ja Itävallassa käytetyn vaihdetyypin kaarresäde (r= 500 m) mahdollistaa ajonopeudeksi 65 km tunnissa sivuun ajettaessa, kun se normaalimallisilla (joissa vaihteenkielet ovat risteysnelikulmion sisäpuolella) olisi 40 km tunnissa. Vaihde on rakenteeltaan sellainen, että yksi- ja kaksipuolisia risteysvaihteita on mahdollista valmistaa. Kuten muutenkin, risteysvaihteiden rakentamista pyritään välttämään suurempien kunnossapito- ja huoltokustannusten takia kuin vastaavasti sijoitetuilla yksinkertaisilla vaihteilla." Käyttämäni itäsaksalaisen käsikirjan mukaan tällaisten risteysvaihteiden risteyskulma on 1:9. Kuvan vaihteessa kiskonkiinnitys näyttää olevan saksalaisperäistä "K - Oberbauta", eli K-kiinnitystä. Muuten, eikös Märklinin peltipenkkainen kaksoisristeysvaihde olekin samaa tyyppiä, siis kielet risteysnelikulmion ulkopuolella? |
||||
|
30.04. 23:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edmondson-lippujen keksijä oli asemapäällikkö Thomas Edmondson, jonka virkapaikka oli Newcastle and Carlisle - rautatiellä, Englannissa. Thomas oli kyllästynyt siihenastiseen pilettikäytäntöön, jossa joka ikinen matkalippu piti kirjoittaa käsin ja lippumateriaalitkin oli vähän mitä sattuu. Niiden käyttö maailmalla päättyi yleisesti 1980- ja 1990-luvuilla. Etelä-Amerikassa Edmondson - lippuja käytettiin vielä tämänkin jälkeen. Niin ja koko oli 1 7/32 tuumaa x 2 1/4 tuumaa. Millimetreinä 31,0 x 57,2 mm. |
||||
|
30.04. 15:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan hyvin vielä ajan, jolloin Hakaniemen jälkeen seuraava metron asema oli Kulosaari - Brändö. Kuvan hässäkkä kertoo, että ihminen, tuo syntinen saatana kurja, on aikamoisen puuhakas olento. Elokuvissa "Harjunpää ja kylmä kuolema" sekä "Täältä tullaan elämä" on ajankuvaa Itäväylältä ennen Kalasataman rakentamista. |
||||
|
30.04. 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis tämä EI liene modernisoitu "Donnerbüchse" eli "räminälaatikko"...? | ||||
|
30.04. 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Juhana ja Petri: Omia havaintojani vv. 1984 ja 1985: Tiistai, 30.10.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2516 + 2736, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23183 + 23118 + 23218. Keskiviikko, 7.11.1984: juna P 129: veturina Dv12 2736, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515. Lauantai, 10.11.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2727 + 2549, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23142. Maanantai, 12.11.1984: juna P 129: veturina Dv12 2551, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + A 30. Perjantai, 23.11.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2719 + 2729, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515 + Eit 23121 + 23029 + 2380 + 23111. Lauantai, 24.11.1984: juna P 125: veturina Dr13 2350, runko: Eit 23043 + EFit 23519 + Eit 23019 + Eikt 23605 + Eit 23022 + CEit 2665. Maanantai, 3.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2550 runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515. Tiistai, 4.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2745, runko: Ei 22302 + CEit 2666 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23164. Perjantai, 7.12.1984: juna P 129: veturina pariveto-Dv12 2733 + 2719, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515. Sunnuntai, 9.12.1984: juna P 106: veturina Tampereelle 2 x Dv12 2728 + 2702, runko: CEhit 26006 + Eit 23150 + 23230 + 23090 + 23258 + 23029 + EFit 23511 + Eit 23098 + Rkt 23809 + Eit 23187 + CEit 2666. Veturina Tampereelta: Dr13 2331. Maanantai, 10.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2741, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511. Torstai, 13.12.1984: juna P 133: runkona: Dm8 5022 - CEikv 5511 - Dm8 5021 + 5012 - 5506 - 5011 + 5018 - 5509 - 5017. Keskiviikko, 19.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2550, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23814 + Eit 23025 + EFit 23515. Torstai, 20.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2744, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23129. Sunnuntai, 23.12.1984: juna P 127: veturina Dr13 2301, runko: CEift 2693 + Eit 23249 + Eikt 23603 + Eit23175 + EFit 23509 + Eit 23143. Lauantai, 29.12.1984: juna P 124: veturina Dv12 2549, runko: Eit 23028 + 23181 + EFit 23504 + Eit 23098 + Rkt 23809 + Eit 23187 + CEit 2666. 1985: Keskiviikko, 2.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2749, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + A 40. Perjantai, 4.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2753 + 2749, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23193 + 23237 + 23258. Tiistai, 8.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2740, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23089 + EFit 23515. Keskiviikko, 9.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2728 + 2724, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Eikt 23613 + Eit 23025 + EFit 23504. Tiistai, 15.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2724, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23816 + Eit 23025 + EFit 23504. Keskiviikko, 16.1.1985: juna P 131: veturina Dr13 2330, runko: EFit 23519 + Eit 23001 + Eikt 23602 + Eit 23150 + CEhit 26006. Perjantai, 18.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2532 + 2604, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23093 + 23080 + 23104. Torstai, 24.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2722, runko CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23142. Torstai, 14.2.1985: juna P 133, runko: Dm9 5115 - CEiv 5608 - Dm9 5116 + Dm8 5004 - CEikv 5502 - Dm8 5003 + 5016 - 5508 - 5015. Keskiviikko, 13.3.1985: juna P 129: veturina Dv12 2648, runko: CEit 2658 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23541. Pääsiäisviikon keskiviikko, 3.4.1985: juna P 129: veturina Dv12 2738, runko: CEit 2658 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23011 + 23089 +23067. Pitkäperjantai, 5.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2715 + 2740, runko: CEit 2668 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23511 + Eht 23326 + 23328 + Eit 23013. Perjantai, 12.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2538 + 2711, runko: CEmt 24067 + CEit 2658 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515 +Eht 23325 + Eit 23264 + Eht 23326. Maanantai, 15.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2633 + 2727, runko: CEit 2668 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23511. Tiistai, 16.4.1985: juna P 129: veturina Dv12 2715, runko: Eit 23054 + CEit 2651 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515. Arvoisat herrat nähnevät kaluston vaihtelut. Valitan tähän kirjoittamani aineistoni suppeutta, riittääkö kuitenkin johtopäätösten tekemiseksi? Laivojen kulkupäiviä en myöskään ole laittanut ylös. |
||||
|
30.04. 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 (vuodelta n. 1982 - 83) oli entinen Em 2472 vuodelta 1956. | ||||
|
30.04. 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Resiina-lehden numerossa 1/1995 olleessa Timo Lehtosen kirjoittamassa artikkelissa "MOVE 51, pieni suuri veturi" mainitaan kuvan veturista: Valm.nro 556, pvm 28.9.1960, tyyppi: Move 51h - VIII, VR:n numero: Vv13 1783, Tve3 484, myyty Finnish Chemicalsille 1983. VIII tarkoitti valmistussarjaa, joita oli tällä veturimallilla kaikkiaan yksitoista. |
||||
|
30.04. 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lämmitysöljyäkö vaunussa kulki, herra Jimi? | ||||
|
28.04. 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, ei "Gläserne" nyt niin pahasti tuhoutunut. Ajopään ohjaamo ja vastaava teli ottivat kyllä raakasti kipeää. "Gläsernen" puitteissa toimivalla säätiöllä on tosin suunnitelmissa kerätä "Bundeseuroja" värkin entraamiseen. Se kerääminen on tosin ollut hiukan verkkaista. Onneksi Indusi pakkojarrutti seis-opastetta vasten lähteneen itävaltalaisjunan sellaiseen - sanoisinko mopon vauhtiin. Vastaan tulleen "Gläsernen" rakenne, vuoden 1935 peruja ei tietenkään mikään turvakori ollut... Gläsernen nopeus oli ollut samaa luokkaa nokkapokan sattuessa. Se on vuodesta 2005 seissyt Bahnpark Augsburgissa, näytteillä. Tiedot herra Juhan kertoman linkin takaa, Gottseidank. Näitä "näköalamoottorivaunuja" (Aussichtstriebwagen) oli "Aaron Hirschin" eikun Hitlerin ajan Reichsbahnilla ja sen jälkeen liittotasavallan Bundesbahnilla siis: Sähköisenä: ET 91, nrot 01 ja 02, siis kaksi vaunua. Alkuperäiset numerot: 1998 ja 1999, numeromuutos tehty 1940. ET 91 02 katosi sodassa. Sodan jälkeen vaunu ET 91 01 löytyi länsi-Saksasta. Sarjamerkiksi ja numeroksi tuli 491 001-4 vuonna 1968. Vaunun suurin pituus on 20 600 mm. Pyörästö: Bo'2'. Suurin ajonopeus 120 km/t. Paino työkunnossa 45,4 tonnia. Istumapaikkaluku 64, kahtena osastona, (tupakka ja ei-tupakka). Valmistajina Fuchs ja sähkövehkeiden osalta berliiniläinen AEG. Maaliskuussa 1969 491 001-4 sijoitus: München Hbf. Dieselvaunuina: VT 137 240, VT 137 462 ja 463, siis kolme moottorivaunua. Ensimmäinen näistä valmistui vuonna 1934, muut vuonna 1939. Yksi vaunuista katosi sodan aikana. Länsipuolen Bundesbahn numeroi nämä sarjaan VT 90.5 (nrot 90 501 - 502). Eivät ilmeisesti enää olleet luetteloissa mukana vuoden 1968 numeromuutoksen aikaan. Uudempien kokonaispituus: 22 390 mm. Suurin ajonopeus 120 km/t ja istumapaikkoja 60. Paino työkunnossa: 44,0 tonnia. Moottoreina kaksi 180 humman 8-sylinteristä Deutsche Werken valmistetta (Kielistä). Korin oli valmistanut Fuchs. Vaunut olivat dieselhydraulisella Voithin voimansiirrolla. Pyörästönä (A1)'(1A)'. Näissä oli yksi matkustajaosasto ja auki rullattava katto. Vessat olivat päädyissä, madalletuissa keulissa. Lähteet: Zschech: Triebwagen-Archiv, Obermaier: Taschenbuch Deutsche Triebwagen |
||||
|
|
28.04. 15:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä vielä"elossa"? | ||||
|
28.04. 07:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, herra Jorma! Kiitos oikaisusta. | ||||
|
27.04. 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan lukeneeni joskus kauan sitten, että asemamiesoletettu oli rasvaamassa tulovaihdetta ja tulossa ollut EP 53 nappasi sähkösulun kiinni tultuaan eristysalueelle. Asemamies oli voideltuaan vaihteen liukupintoja käännellyt sitä edestakaisin ja se oli sähkösulun takia jäänyt sivutie-asentoon. Tällöin 53:n oli pitänyt jo ohittaa etelän tulosiippari. Ihmettelen kyllä tällaista, sillä vanhojen tietojen mukaan kääntely olisi pitänyt tehdä vaihteen kääntölaitteessa olleella paikalliskääntökangella. Se taas merkitsee, että lupa siihen olisi saatu suorittajalta, siis kampiasetinlaitteella. Mahdollista tietenkin, mutta... Älkää ottako kommenttiani liian todesta. Mitä sanovat asiaan paremmin perehtyneet? |
||||