Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.08. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussi on Scanian telialustainen OmniExpress. Tämän 55-paikkaisen linjurin yhtiö oli hankkinut Saksasta vuoden 2022 marraskuussa. Alun perin se oli valmistunut vuonna 2015. | ||||
|
09.08. 06:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon sillan alla on Lapuanjoki, virtaaman suunta oikealle. Kuvaajan takana on entinen kaupparakennus Ponnenniemen tien haarassa. Tuttu paikka minulle. | ||||
|
08.08. 22:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikki nuo Marlboron mainoskuvauksissa olleet miehet ovat kuolleet sangen pian uraansa tehtyään. Keuhkosyöpä kun on aika paha "teloottamhan" porukkaa. Camel-bootsitkin veivät omistajansa samoin tein hautausmaalle. "Miehet, jotka kulkivat omia polkujaan", röökit suupielessä... Vaikka toisaalta, olen itsekin harkinnut tupakoinnin aloittamista uudelleen (stumppasin viimeisen savukkeeni 1998) - en halua nähdä tai kokea nykyaikaista attendo-tyyppistä vanhusten "hoitoa"! Hoivayhtiö - meine Arsch ! |
||||
|
07.08. 22:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aavasaksalle ajettiin ennenvanhaan juhannusten aikaan erityisiä Yöttömän Yön junia. | ||||
|
07.08. 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itsekin olin lentää selälleni! Palasiko 2813 junan kanssa testeistä? | ||||
|
07.08. 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samoin "koneteknikonretku" (valm. 1983) kiittää lämpimästi asiantuntevasta tekniikan ja historian opetuksesta. | ||||
|
03.08. 10:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskilännen preerialla ja muillakin tasankoalueilla, jees. Kyllä niillä Interstate-valtateillä pärjää hyvin vehkeillä, jotka on sikäläisiin oloihin suunniteltuja. Joskus luin jostakin, että niillä Kenwortheillä, Peterbilteillä, ja Freightlinereillä ym. moottoritehot silti jäävät alle sen, mitä rapakon tämän puolen suunnitelluilla rekanvetäjillä on. Niin, ja sielläpäin tavara liikkuu enimmäkseen puoliperävaunuissa. Täällähän on aika paljon täysperävaunuja. Australialaisten kuuluisat "ROAD TRAIN"-yhdistelmät ovat oma lukunsa. Kovia värkkejä kuitenkin, ne ovat oma maailmansa. |
||||
|
02.08. 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, ajopöydässä oli/on merkkilamppu tekstillä "MOOTTORI". Jos jokin junassa olleen vetovaunun moottori sammui, syttyi tähän punainen valo. Sen tarkempaa infoa ei ollut. Mutta olipahan edes tämä. |
||||
|
|
02.08. 19:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maantieliikenteen raskaiden yhdistelmien ylinopeudet lienevät seurausta siitä, että täällä Suomessa maantiet on rakennettu huomattavasti "ryppyisemmillä" maasto-oloilla, eli just ylä- ja alamäillä. Toisekseen: - rekka-autojen moottorit ovat pelkkiä nuhapumppuja rautateiden vetureihin verrattuna. Jollain mähmäisellä Scanialla ei 800 tonnia turvetta edes änähdä mihinkään suuntaan. Siis: - käyttötarkoitus on eri. Sekin juttu vielä, että koskaan ole pystynyt ymmärtämään rekkakuskien hehkuttamista "veturinkuljettajina". Plääh. |
||||
|
|
02.08. 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, mainitsit virhetoiminnosta: - itse uskoisin (Achtung! uskoisin) sen syntyneen jo Ruotsissa Hilding Carlssonin firman suunnittelukonttorissa. Tietääkö kukaan tästä puolesta Ruotsin YP - kapsulätissä? Tai: Onko kenelläkään vorgilaisista mitään yhteyksiä Svenska Motorvagnsklubbenin (SMOK) kanssa? Asiaahan voisi tarvittaessa selvittää sitä kautta. |
||||
|
02.08. 15:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai oliko kori saanut remontteeratun aluskehyksen? Ei liene konstikaan irrottaa suht hyväkuntoinen kori siksi aikaa. Vai kiirettäkö pukkasi? |
||||
|
02.08. 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, sallinet pari kysymystä: 1) Mainitsemasi B & W, onko se Burmeister & Wain? (Tietääkseni Babcock & Wilcox viittaisi tuonne höyryvoimalaitospuolelle.). 2) Millaiset juuret ovat jäljitettävissä Wärtsilä Vaasan (tai jktn sinnepäin) moottoritehtaan historiassa? Toisin sanoen: - syntyikö kana ennen munaa? Jos osaavalta porukalta vedetään firma vessasta alas, niin kait ne osaajat ovat hyvin edes jonkun/jonkin muistissa? Koulutuksessa olleet lahjakkuudet eivät sentään nyt mitään valtionsalaisuuksia ole, eikä suunnittelutoimistojen esimiehiltäkään vissiin vaitiolovelvollisuutta vaadita? (Armeija kytköksineen olisi eri asia.) |
||||
|
02.08. 06:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki kirjoittaa täyttä asiaa. 1990-luvun tahallinen lama (jolla meille suomalaisille opetettiin kuria ja järjestystä) ja epäinhimillinen hurmaantuminen Ronnien ja Maggien rutsaamaan epäsikiöön nimeltä "uusliberalismi" tuhosivat kaiken tämän. Johdonmukaisuus ja reilu meininki katosivat samalla. Ja se vähäinenkin elpymnen torpattiin vuoden 2008 rahakriisiilä. Nyt elämme toveri Donaldovitshin aiheuttamaa moraalikatoa. Mitä väliä enää millään... |
||||
|
31.07. 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kuva-Torpan" kohdalla oleva kaarre, jossa ennen vanhaan oli ollut Kolhon pohjoinen tulosemafori. | ||||
|
31.07. 09:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Valokuvaus ON taidetta, kaikessa photorealismissaankin! Loistavan hyvä kuva! |
||||
|
30.07. 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, tarkoitatko sodanaikaista englantilaista nelimoottorista pommikonetta, jonka ohjaamo oli visuaalisesti korkealla samalla tavoin kuin kuvan hollantilaisjunan kuljettajankoppi? | ||||
|
29.07. 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anteeksi, herra Rainer. Unohdin lisätä kommenttiini Pasila - Kela - Pasila. | ||||
|
|
29.07. 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junapari JK 1771 / 1772. Yleensä lähti rantarataa koluamaan aamusella Pasilasta. Varmana tuntomerkknä viimeisinä vuosina Fh-vaunu mukana. |
||||
|
|
27.07. 09:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vanhat kartat"- sivustolta olin tunnistavinani herra Tapsan kuvanneen tämän Vemppujunan kilometrillä 73. Taustan sähkölinjan luona olevan pellon nimi oli "Brännkärret". | ||||
|
26.07. 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se alkuperäinen 60-kiloinen oli tyystin eri asia kuin nykyinen UIC 60. Vanhan mallin pää oli niin leveä, että "äkkinäiset" pystyivät levittämään eväänsä sille, ennen kuin ruveta syömään. |
||||
|
26.07. 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ole hyvä vain, Hannu-serkku. Ei vain pelkästään katsojia, vaan myös ihastelijoita. |
||||
|
|
24.07. 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, Hannu-serkku! Aivan siis... !!! | ||||
|
24.07. 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3512 valmistui vuonna 1941 entisen F 3218 aluskehykselle. Vuonna 1972 se muutettiin sarjaan BE, numeroksi 0728. Hylättiin vuonna 1988. |
||||
|
24.07. 07:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Emil, en suosittele. Kesällä 1998 kävin tuon KCik:n sisällä ja lattia oli paikoin vaarallisen laho, ei kestäisi hyttystäkään! |
||||
|
23.07. 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ja Koivio seuraava. Katsotaan Lylystä tulleiden matkaliput." | ||||
|
23.07. 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jopas onkin mahtihyvä kuva! Tällaistahan se oli silloin 1970-luvun jälkipuoliskolla! Aivan kuin perjantain H 515, Tampereelta Haapamäelle, lähtö Tampereelta klo 15.25 ja tulo Vilppulaan klo 17.18 kohtaamaan Porkkana P 106:tta. 89 kilometriä hiukan alle kahdessa tunnissa, kun joka maitolaiturilla ja marjapaikalla piti pysähdellä... Aikana ennen suurta mullistusta 28.5.1978, kun Jäs oikorata avautui myös henkilöliikenteelle. Normaalisti arkipäivisin H 515 runkona oli veto-liite. Perjantaisin tuo toinen veto palasi illemmalla Tampereelle pikalättä P 98:na. P 98 ajettiin kahden vetovaunun junana. Joskus harvoin oli kolmantena joku itäisten varikoiden vaunu (suljettuna) konepajalle menossa. |
||||
|
23.07. 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Satakakslaiskan vaemmalla puolella lienee rattijuoppojen nimikkoauto: - Datsun tai Nissan Sherry - eikun - ööö - Cherry. Äkkipäätä katsoen tulisi mieleen Honda Civic - eli se parempi riisipussi - mutta sen peräpeili on pystysuuntainen, joten kuvan auto ei siis Soitshiro Honda - poijan verstaan tekemää mallia ole, ei millään muotoa! |
||||
|
|
22.07. 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajopöydän alla, lattianrajassa oli pieni lämpöpatteri. Muuten, kuvassa näkyy myös linjaradiolaite! |
||||
|
22.07. 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jussi-Prkka. Itselleni vaan tuli sellainen miete, että lättäkaluston valmistuksen ollessa loppusuoralla, lienevät tarkastaneen materiaali- ja/tai raaka-ainetilanteita toisenkin kerran. Yliarviointi (tilatessa) ei liene ollut ongelma, koska Turun knp edelleen niitä tarvitsi, korjauksissa käytettäviksi. Myös istuinmateriaaleja ajatellen. Tai kehystettyjä reittikarttoja, tai ikkunaverhojakin, tai nopeusmittareita, you name it. |
||||
|
|
20.07. 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jussi-Pekka, noista penkkientraamisita: - pääasia oli matkustajien mukavuudesa. Mainitsemissasi Geoab - ja postiliitevaunuissa henkilökuntaa varten varatut istuimet olivat kautta linjan samanlaisia. Vakiointia selitti sekin, ettei varaosavarastoissa tarvinnut harrastaa numerokohtaisten "spesiaalien" erikoisluetteloita. Oma muistikuvani postiliitteistä on vuodelta 1979, Toijalassa seisoneista kahdesta, jo hylätystä PFoabista. (10102 ja 10103, muistaakseni.) Geoab: visiittini Turun konepajalla samana vuonna. Oikeastaan AINOA päälle päin näkyvä muutos mainitsemissasi liitevaunuissa oli toisen pään telin kiskojarrut. |
||||
|
17.07. 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vartioimattoman tasoristeyksen etumerkki. Lienee otettu käyttöön 1930-luvulla. Jäänyt pois vissiinkin siinä vaiheessa, kun punakeltaiset etäisyysmerkit tulivat käyttöön...? |
||||
|
17.07. 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapinsalmen silta. | ||||
|
15.07. 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, itse otaksun kyseisten Lentokonetehtaan pintakäsittelylaitoksen myrkkyjen olleen peräisin alumiinin anodisoinnin liemiä (joskin osa niistä tosin oli silkkaa vettä! Sähköä johtavaksi käsiteltynä tietenkin). Toisekseen Lentokonetehtaalla riitti puuhaa, paitsi sotakorvaustöistä (mm. Pt-4 sotajorvauskapsuvetureiden hytit), niin myös Ilmailuvoimiemme lentokoneiden pitäminen jotenkin kasassa, myös yhteistyössä Kuoreveden Aircraft Factoryn kanssa. Puhumattakaan AERON viimeisistä aaltopelti-Junkerseista (Ju-52/3m), sekä ylijäämä-Douglas Skytraineista (C-47 konversio siviili-Deeceekolmosiksi, vaikka näiden pääsisustusmuutostyöt olikin tehty Hollannissa Fokkerin tehtailla!) Joissakin "Ilmailutarhan" sotakoneissa ei enää tarvittu (kipeästi) sotamaalausta, esim. pari Blenheimit valokuvausvehkeineen olivat kirkkaalla peltipinnalla. Lentokoneissa maalausta EI TEHDÄ kuten pikkusiskon leikkimökin huonekaluille, että senkun uutta miranolia paksusti entisten kerrosten päälle. Vanhat maalit poistetaan lentokoneista yleensä kemiallisesti. Tällaisten liemien ympäristöepäystävällisyydestä ei noihin aikoihin puhuttu, senkun kehuskelivat vaan! Nykyisin on aivan toista; maalit ovat vesiliukoisia ja akryylipohjaisia. Joitakin sodan jälkeen käyttöön jääneitä Mersu 109:iä maalailtiin uusiksi kutakuinkin kitsaasti. Vaikka peruskorjaukseen pistettyjä G-2:ia maalailtiinkin oliivinvihreä/taivaansinisiksi. G-6:t olivat sodanlopun huonolaatuisia (keskitysleireissä kokoon heitettyjä!), niin ne lennettiin joko loppuun tai hätäisimmät Ilmasotakoulun oppilaat särkivät niitä urakalla kiertostarteilla ja - laskuilla. |
||||
|
Kuvasarja: Junadraamaa elokuvasta Ollin oppivuodet (1920) |
14.07. 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harmaalan kartanoa esitti elokuvassa Herttoniemen kartano. Harmaalan kartanon isäntä kuului pahiksiin. Hemmotellun Ollin kotikartanoa "Koivumäkeä" esitti Degerön kartano Laajasalossa. | ||||
|
14.07. 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sankaripari kuvassa vasemmalla. Kuvassa näkyy myös aseman "syötyjen leipien makasiini" ja Bender-tyyppinen vaihteenasetin lyhtyineen. | ||||
|
14.07. 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makuuvaunua edelsi lanterniini - Ge, tuon ajan tapaan. | ||||
|
14.07. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan, vanhoina "huonoina" aikoina kykenivät entraamaan maaliin tulleita fiboja varikkotyönä. Montako varikkoa on enää jäljellä ja montako tallimiestä? Ja tietysti talouspuolen eestulemattomat ja lahjattomat merkonomit päästetty vähän kåskyttelemään...? |
||||
|
13.07. 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat myös muistanevat, että minä vuonna "tilapäiseksi" tituleerattua autoveroa alettiin kantaa? Olisiko ollut 1958? Toisekseen muistan Rautatieuutiset-lehdestä 1970-luvun lopulla lukeneeni kuinka CCCP-jäähdytysjunilla kuljetettiin valaanlihaa kaukoidästä Kannukseen. Tarkoittaen: Keski-Pohjanmaan lestadiolaispitäjien - minkinviljelijöille. Edellisissä kommenteissa mainittu "Neuvostoliiton lihavuori", ajattelin sen ensin tarkoittavan "häkellyttävän seksikästä" neukkuolympiaurheilijatarta, lajinaan kuulantyöntö? Habituksenaan valtavat doupatut muskelit, Heavy-Duty-laskutelineet, teliperä ja Clark Gable-tyyliset viikset. Ja etunimenä Galina tai Svetlana... Tosipuheessa, vähänkin syrjemmällä suurta ja mahtavaa, ainoat "lihapalat" siellä olivat sotsialistitseskij kauppojen näyteikkunoissa olleet hyvinkin realistisesti maalatut puukinkut ja lankkupihvit! Neuvosto-onnelan kansalaiset pyörittelivät suissaan ainoaa mahdollista lihapalaa (nälkäisinä omaa kieltään kaikkine suhuässineen!) kun ulospäin "kansojen vankila" esitti ☆ The Great Soviet Maskirovka Showtaan ☆ !!! Nuoremmille tiedoksi: esimerkki neukku-Maskirovkasta = ne kuuluisat Mainilan laukaukset 1939. |
||||
|
11.07. 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olinkin jo näkevinäni pikkukuvasta, että onko Tuomarilan kaarteessa "kiskotienimismiehenkiharaa"...? | ||||
|
10.07. 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Aivan loistava kuva. Loistava myös sanan varsinaisessa merkityksessä! |
||||
|
09.07. 21:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava lasti lieneekin ollut "suuren ja mahtavan" sisäinen? Ahtaasti täyteen sullottuna toisinajattelijoita, jotka joutuivat tekemään tarpeensa niille jalansijoilleen. Menolippu Vorkutaan ... Gulag tunnetusti nieli ihan kaiken mitä systeemi sinne syötti. |
||||
|
08.07. 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rock Island Line is a mighty good line"... lauloi Huddie "Leadbelly" Ledbetter aikoinaan. Kappaletta esitti myös Johnny Cash. Mittakaava 1:6, siinä on tekemistä! Johan tuohon saisi myös toimivat tuulilasinpyyhkimetkin! |
||||
|
08.07. 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä oli se lättä, josta Keurusselän Pursiseuran piti väsätä itselleen vesibussi (vesilättähattu?). 4125 oli telittömänä Sassissa, kesällä 1989. |
||||
|
07.07. 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wandrin' wandrin' - wandrin, - not only her planned road! Rollin' past her timetable schedules, - never breaking divine promises To serve and carry - on to everlasting destination - - - Dv twelve - an old reliable! Strong and enduring bitch, Makin' everyone's life RICH...! |
||||
|
04.07. 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, perinteinen ohjaamo- ja autokorivalmistus (linjurit) oli sellaista, että puungon ylle sovitettiin pellinpaloista kaasuhitsauksella koottu peltikuori, joka istui paikalleen kuin hyvää laatua oleva hansikas. Meiilä Suomessa käytetty koivu vaan oli aika rapsakasti lahoavaa. Tammea työstettäessä meni ikä ja terveys! |
||||
|
04.07. 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta Reichsbahnista: - alkuperäinen Weimarin tasavallan aikainen Reichsbahn syntyi 1.4.1920. DaaDaaRää - Reichsbahn ikäänkuin pihtisynnytettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun alkuperäiselle Reichsbahnille piti saada aikaiseksi jonkinlainen juridinen olemassa olon "jatkaja". Kätilöinä huseerasivat voittajavaltiot. Natsiajan Reichsbahnilla tietenkin oli se veriruskea syntitaakka kontollaan, mutta DaaDaaRää-Reichsbahnin ei vieläkään tarvitse hävetä itseään ja historiaansa. Innovatiivisuus, joka auttoi selviytymään stalinistisen komento- ja ryöstömentaliteetin alla oli oikeastaan aika huikeaa! Kaikessa haastavuudessaan. Bundesbahnilla oli jokseenkin helpompaa, vaikka senkin innovatiivisuus oli bundesrautatieläisille kunniaksi. |
||||
|
04.07. 10:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko lastina sorvin lastua? | ||||
|
|
04.07. 10:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silloinen Deutsche Bundesbahn. Vaunun sarja näyttää olevan Ui, numeroltaan 20 80 909 0047-2. | ||||
|
04.07. 06:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhani, siis englanniksi "Fart"? | ||||
|
03.07. 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös minulta osanottoni, herra Jimi! | ||||
|
02.07. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti, olet oikeassa, mutta itse muistuttaisin, että suunnitellut pääarvot (esim. polttoaineen ominaiskulutus, vääntömomenttikäyrän muoto, männän nopeus, sekä teho itsessäänkin ym) pysynevät jokseenkin samoina, kunnolla peruskorjatussa moottorissa myös. Jos em. speksit tosiaan kelpaavat moottorille aiotun käytön toteuttamiseen niin siitä vaan! Tulee kuitenkin mieleen sekin historiallisuus, että Dv12:ssa käytety MGO oli etupäässä tarkoitettu nopeisiin dieselmoottorivaunuihin. Näyttää kuitenkin siltä, että täällä Suomessa kyseinen MGO-malli on ollut kutakuinkin onnistunut valinta. Alkuvaikeuksia 1960-luvun alkupuolella tietenkin oli, mutta ne on saatu ratkaistua. Itse ymmärtäisin alun hankaluuksien johtuneen pääasiassa valmistustekniikasta (moottorin rungon valaminen?). Huomautan lisäksi, että en ole vielä saanut käsiini Julkun ja Pyrhösen Dr13-kirjaa. Jos joku omaa tarkempaa tietoa, niin pyytäisin kiitollisena kommentteja. |
||||