Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2025 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Teemu, rikkaruohon torjuntaan myrkkyä...? | ||||
|
29.06.2025 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea peli, vaikka ei soi. | ||||
|
29.06.2025 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs Turun varikon lättäkuski kertoi minulle 1980 toukokuussa, että hirvi ei reagoi kimeän visslan ääneen mitenkään. Vasta soittokellon kalkatus tepsii. | ||||
|
28.06.2025 09:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jääkö koppi 22547 pysyvästi Toijalaan, vai käymässäkö se vaan on? | ||||
|
28.06.2025 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näillä main oli ollut aikoinaan jumalattoman iso ratapiha. | ||||
|
28.06.2025 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä oli tehty poikkaisemalla Kaipiaisten asemataloa ja siirretty tänne. Alkuperäisen Utin söi Punainen kukko. | ||||
|
28.06.2025 09:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvitelkaas, että tuo järveen väsätty penkka oli aikoinaan äherretty mies- ja hevos- ja lapiopelillä... Aika perusteellisen monta kapearaiteista hiekkavaunua lisäksi tuohon tyhjennetty, kunhan penkan yläosa alkoi nousta vedenpinnan yläpuolelle. |
||||
|
28.06.2025 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luupäähän se, vuosimallia 1964, rekkarista päätellen. (Mäntässä pyöri aikoinaan punainen vm 1964 tähtilamppu-Cortina, rekkarilla HUR-64.) Tiputtivat tuollaisen Luupään kerran telkkarimainoksessa nosturin koukusta ja eikun jannu sisään ja menoksi. Kori oli pysynyt ryhdissään! Ihme sinänsä, kun Jaappanin pojan tekemästä autosta oli kyse. Olisi hauska nähdä samanlainen tiputus jollain nykyisellä ihme-Supural- eikun anteeksi, Subarulla tai Nissan Qashqäillä...? |
||||
|
28.06.2025 08:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autot ovat Hoppa-Fordeja kumpikin. Vaalea on vuosimallia 1953 oleva Customline ("Big in size and long on beauty"). Tumma Hoppa on vuosimallia 1951, eli vielä sitä Shoebox- eli "kenkälaatikko"-mallia. Takavalojen mallista sen näkee. |
||||
|
27.06.2025 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, alikulkusillan vapaan aukon korkeus tai sähkölinja, jonka kautta kulki "vähän" enemmän kuin normi-220 volttia...? | ||||
|
24.06.2025 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin ajateltuna: hyvinvointiyhteiskuntaa romutetaan urakalla ja meidänkin nilkit "ohjeistetaan" kaatamaan saavikaupalla rahaa amerikkalaisten asetehtaiden osakkeenomistajien osinkojen paisuttamiseksi. Just joo, "se joka ei töitä tee, ei sen pidä syödäkään"!!! Eikä ryssä ymmärrä luonnonvarojensa "oikeasta käytöstä" yhtikäs mitään, niin sittenhän pitää ryöstöä pohjustaa lätisemällä "puolustuksesta" oikein huippukokouksessa. Ja siellä parvi pystyyn kuolleita sieluja on myymässä eläviä sieluja. |
||||
|
23.06.2025 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan upea kuva! Sen laatukin on parempi kuin 1950 - 1960 - lukujen vanhoilla Molnija-kameroilla ja hutaisten kehitetyillä Agfa-Gevaert-negoilla. Positiivitkin postimerkin kokoisia! | ||||
|
|
23.06.2025 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, se työohjelmiensa salaaminen tietenkin koskee muitakin hys-hys-organisaatioita, ei ainoastaan ryssän Tshekaa. Myös talebaneillakin on tällaista? Herra Jari V.: se Naton 1,5 % - vaatimus ("sopimus" - höh herpes sentään!) liittyy ainoastaan nykyiseen sotakohkaamiseen. Jos kalliilla rahalla rakennetaan esim. rautatie, niin sehän moisen kohkaamisen päätyttyä jää tyystin ilman käyttöä ruosteen raiskattavaksi ja koin syötäväksi. Kysymys: - mitä ihmeen mieltä koko touhussa oikein on? Kyse kuitenkin on kahden kakaramaisen kusipään arvovaltaleikistä: - minäpä se pissin pitemmälle kuin sinä - lällällälläää! Natohan ei ole missään tapauksessa millään lailla luotettavampi kuin Pekka Siitoin-vainaan kahden pölkkypään natsiarmeija. Pelkkää BLUFFIA, johon meidät on hassutettu mukaan! "Arvopohjainen realismi", parempiakin vitsejä on maailmalla kerrottu. |
||||
|
|
23.06.2025 12:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Tero. Se vaan, että kaikilla maailman kenraaleilla (Pelastusarmeijaa lukuunottamatta), on ikävä tapa valmistautua aina EDELLISIIN sotiin. Erämaan kettu E. Rommel tosin oli poikkeus, mutta hänet kukisti vaivainen korpraali [GröFAZ), eikä niinkään sotataidollisista syistä, vaan pelkästään huhujen perusteella. Mitä drooneihin tulee, niin siinä hupeni sanoisinko - suurin - tarvis kaikenkarvaisilta ja ylihintaisilta F-35-hävittäjiltä. |
||||
|
22.06.2025 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, jossain vanhassa VR:n historiikissa "mietittiin" vetureiden valolaitteita: - etsiikö veturi itse itselleen tien omilla valoillaan, vaiko kertooko muille kulkijoille, että täältä tulee "Tosi Kova Kone"? (Huom.: - taas kerran "kieli-poskella-kommentti".) | ||||
|
|
21.06.2025 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkäpä ajolankakuvaksi, herra Daniel...? Tekstissä onkin rautatieharrastajia tyypillisesti kohtaava informaatiotsunami... |
||||
|
21.06.2025 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noin paljon tasakattoja Italian auringon alla! Eikun pienimuotoisia viljelyslaatikoita kehiin ja myös aurinkosähköä tuottamaan (kuten joissakin taloissa jo näkyy olevan?). |
||||
|
21.06.2025 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Arvoisat tupajumit, tukkimiehentäit ja puuntuhoojantoukat! Tämä juna ei pysähdy Eläinpuisto-Zoon asemalla. Seuraava pysähdys hetken kuluttua Tuurissa". Lycka till... |
||||
|
19.06.2025 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan junissa P 51 ja P 95 kulki makuuvaunu tai parikin Hki - Haapamäki - Jyväskylä paluuvuoroineen (P 96 / P 52) aina 28.5.1978 asti. Tuona päivänä avattiin Jämsän oikorata henkilöliikenteelle. Kerran toukokuussa 1978 oli makuuvaununa Em 2470, joka on nykyisin Rautatiemuseon pihalla jonkinmoisena verstasvaununa. |
||||
|
18.06.2025 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan aika ruuhkaista...? Yksi kuvaamisen arvoinen "instituutio" olisi ehkä hyvä vielä lisätä tähän Lahden aseman nykyaikaa ansiokkaasti dokumentoivaan kuvasarjaan: - vessan ovet, joiden vieressä on trendikäs opastus vessaan pääsemiseksi kännykkänumeroineen ja visiteeraamiseen liittyvine hintoineen...? Sen vessakäynnin hintaluokkahan on hädänalaisen ihmisen törkeää hyväksikäyttöä... |
||||
|
17.06.2025 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kuva, jossa on paljon katseltavaa! Hk:n ja Hka:n välistä eroa pääsee nyt tiiraamaan hyvin selvästi. Ja naapurin eloaitassa työkalutkin koristeena. Kysymys: - työkaluista noin klo puoli kahdeksan suuntaan, onko se vierintälaakeroinnin tunnus? |
||||
|
17.06.2025 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, mieluumminkin epäilisin mahdollista sauvakehyksen koukistelua ja sen rihtaaminen suoraksi on kovin, kovin tarkkaa puuhaa. On ilmeisesti kannattanut, koska jos muut pääkomponentit on ryhdissään, niin...? Suomipojan höyryvetureiden sylinterikappaleita luulisi tehdyn varaosina (ehkä pari - kolme sellaista, kukaties)? Ei siis kovin monimutkaista rakennetta siinä. Sylinterithän kiinnitettiin aluskehykseen tarkkamittaisilla hiukan kartiokkailla sovitepulteilla tarkkamittaisiksi kalvittuihin reikiin. Tämä siksi, ettei sylinterien kiinnitys rupea pahasti lenksumaan paikallaan. Ivalon kirjasta laskin Jumbon (levykehys!!!) sylinterikappaleessa näkösällä olevia kiinnityspultinreikiä olevan 25 kpl. En löytänyt pikku-Jumbosta vastaavaa kuvaa. Ja vielä: jos kuvan rypykkä on 1930-luvun alussa sattunut, niin silloin koko maailma Suomea myöten kärvisteli sangen ankarassa talouspula-ajassa. |
||||
|
17.06.2025 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eukaluptys-puilla touhuaminen etelä-Amerikassa ei mennyt putkeen, vaan aiheutti isoja ongelmia. Eikö siitä puusta osata enää mitään muuta tehdä kuin keitellä paskapaperia? Ahneus ja typeryys oikein kukoistaa täällä Euroopan Tyhmäperällä. |
||||
|
17.06.2025 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä on, herra Jimi. Nyttemmin siinä "jauhetaan" korkeakulttuuria. Taidekaupungin hengessä. |
||||
|
16.06.2025 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, herra Ilari. Tilannekuvana aivan kaksoisplushyvä!!! | ||||
|
16.06.2025 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari: ilmiön nimi: "vastasähkömotorinen voima". Paitsi oma hyötynsä, josta mainitsit, oli siitä myös haittaakin. Siitä päästäänkin isojen dieselvetureidemme yhteen "ominaisuuteen": - kentänheikennys. |
||||
|
15.06.2025 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, hyvät herrat. Jotkut autot nyt vaan "omistavat" huonon karman ja se tulee esiin siten, että ryhtyvätkin kuin taikaiskusta "vikasimulaattoreiksi"! Silti, en ikinä haluaisi omistukseeni Stephen Kingin kuuluisaksi tekemää "Christineä" eli Plymouth Furyä vm. 1958, 1:1-skaalassa (pari pienoismallia on tosin tuossa kirjahyllyssä, sovussa Saab 99 Turbon, Batmobilen, Letukka El Caminon ja IFA F-9:n kanssa). Siitä tulee vaan ongelmia. Miten selität "itsekorjaantumisen", vaikka Christine vilkkaan mielikuvituksen ja voimakkaasti korostuneen autokulttuurin tuote onkin...? |
||||
|
|
15.06.2025 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, uumoilisin "Warppurisi" vikaantumistiheyden johtuneen sen kovin eksoottisesta virranjakajasysteemistä? Kolmet katkojankärjet oli isojen poikien kertoman mukaan täysi kauhistus, ja kun tuli mahdollisuus vaihtaa se kärjettömään, niin jo alkoi kiitos ja ylistys soida Warre 353:ien ratin ja selkänojan välistä. Se vanha värkki aiheutti yli koko laajan Suomenmaamme sen, että perkeleet ja saatanat leikkivät ilmassa keskenään niin tiheässä, että ei edes lentokoulujen Cessnatkaan tahtoneet sekaan mahtua. Mitä Saab 96:een tulee, itselläni on lämpimät muistot tuttavaperheen upouudesta tummansinisestä kaksitahti-96:sta. Ajankohta lienee ollut siinä 1964 - 1965 tienoilla. Aivan mahtava "prötkötes", uuden auton tuoksu ja kaikki. Systerini vaan ei omaa ruskeaa 96-kajakkikaksikkoaan pahemmin kiitellyt: se molopää joka sen hänelle myi, meni salaamaan halkeaman alun moottorissa. Työmatkaa noin 60 km, ja "munankuoreen kätketty Taunus" toppasi siten, että se oli kerralla K A P U T T ! Jaappanian poikien autoista: kahden Honda Civicin (3-d vm. '82 ja Wagon vm. 83) perusteella tiedän nyt, miten Hondan autotehtaassa tuonaikaiset autot maalattiin: [esimerkkinä ovet] maalataan ovipellin toinen puoli. Annetaan maalin kuivua. Käännetään oven toinen puoli näkösälle ja maalataan taas. Sitten, kun maali on kuivunut, otetaan pelti välistä pois. En saata kylliksi kiitellä vm. '90 Tojotan Lite-Ace-pakua. Vaivaton värkki, hlinnasta alkaen. Sopi mainiosti omaan käyttööni, siirtolapuutarhamökkitavarat ja 54-kiloinen berninpaimenkoira kuljetettavana joka viikonloppu. Ainoa mitä kaipasin, oli vakionopeudensäädin, jota Biltema ei tarviketavarana enää pitänyt kaupan vuoden 1989 jälkeen. Niin ja "Ryssäshvili"-Lada 2104, mutta se on jo toinen juttu. Tuo Ryssäshvili-nimi on lähtöisin lokakuun vallankumousta ahkerasti juhlineelta työkaverilta, joka rinta rottingilla aina silloin lauleskeli Stolishnaja-barytonillaan: - "Gruusiannaa, Leninin poika, joka tulee Dzugashvilin (= Stalinin) nimeen". |
||||
|
12.06.2025 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari: - tyyppimuutoksista puheen ollen, joskus voi jopa suhteessa pienenkin asian muuttaminen (tai vaikkapa pois jättäminen) "oikeuttaa" tyyppimuutokseen. Tämän kaltaisella muutoksella on oma (joskus isokin) merkitys huollon ja/tai käytön suhteen. Eikä vanhemman tyypin huolto-ohjeita voi aina käyttääkään. Tietokonepuolelta tällainen on tuttua kauraa (muinaisaikaisesta 8086:sta alkaen Pentiumeihin saakka). |
||||
|
11.06.2025 09:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaarteen jälkeen Lapinsalmen silta ja sitten ollaankin jo asemalla. | ||||
|
09.06.2025 08:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi mainittu torni olla aikaisempaakin perua: Japanin - Kiinan sota alkoi 1937. Sitä kesti 2. maailmansodan loppuun asti 1945. | ||||
|
08.06.2025 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myymäläauton keulan muotoilu johtaa ajatukset kausalalaiseen Kiitokorin autokoritehtaaseen...? | ||||
|
05.06.2025 08:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat kommentoijat muistanevat kuinka läntisen suurvallan tämänaikainen "Jumalan valitsema fyyreri" tunnusti palavasti rakkauttaan itäisen valtion KGB-"vääpeliin" ja vannoskenteli luottavansa tähän enemmän kuin oman valtakuntansa tiedusteluvirkailijoihin? Vaikka nyt näyttääkin siltä, että rakkauteen on tullut pikku ryppy. Toisin sanoen: "pistetäänpä, Volodja-rakkaani, tiedustelusatelliittimme yhteen"...? Maailma on nyt vaan välillä paskempi paikka ja välillä taas ei. Olipa sitten kulkemassa tyhjiä säiliövaunuja sisältävä juna, mitenkä vain tulkittuna...? Ai niin, näin muistaessani: "Älkää luottako ryssään, hehän eivät luota itseensäkään." (Otto von Bismarck) |
||||
|
04.06.2025 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tosissaankin rivon näköinen tuo 2652...! Mutta nitshevoo, kun maalarit on sanottu irti aikoja sitten ja Miranolit jämähtäneet purkkeihinsa. "Yrityskuvaa"... |
||||
|
04.06.2025 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, 4472 oli LNER:in aikainen numero. Englannin rautatiet kansallistettiin v. 1948, joten Scotsmanin 60103-numero on British Railin keksintöä. | ||||
|
|
04.06.2025 05:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotan tämän veturiyksilön tallentamista: se on mumeroltaan "käänteinen" Flying Scotsman! Kuulun englantilaisveturiklassikon numerohan on tunnetusti 4472. Sehr geehrte Herr Rasmus, herzlich willkommen als neue Mitglied! Hoch!!! |
||||
|
03.06.2025 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tolpat näyttävät kaipaavan kipeästi postin työkuntaa Tp-asunto - , Pg-varastovaunuineen ja tolppakenkineen. | ||||
|
03.06.2025 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laitetaanpa juutuupista soimaan "Narvan marssi". | ||||
|
03.06.2025 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin monet toiveet haipuvat näiden kahden lusikkatehtaalle tuomittujen "kukkukelloveturiraatojen" myötä. Asiat tulevat vaikeiksi, kun niitä tekemällä tehdään vaikeiksi. |
||||
|
03.06.2025 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja julkisivun päätykolmion kattokoristuskin vielä säilynyt! | ||||
|
03.06.2025 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva, on niiiiin Granholmia, niin Granholmia tyyliltään. Oikeassa päässä oleva ikkunanlevennyskonsti onkin oikein vekkuli ja hyvä idea noin toteutettuna. |
||||
|
03.06.2025 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisestä johtuen olen laskenut Pohjanmaan ratojen asemataloja: II, III ja IV luokat: yht. 20 kpl (nämä luokat ovat palvelutasoluokituksia, niillä ei ole mitään tekemistä matkustajavaunujen luokkien kanssa!) pysäkit: yht. 26 kpl. Siis Vs ja Ol radat!!! Oulun rautatien asemien piirustuksia sovellettiin rataosia Kouvola - Kuopio (1889), Kouvola - Kotka (1890), Viipuri - Joensuu (kokonaisuudessaan ot.k. v. 1894) ja Tampere - Pori rakennettaessa, sekä haararadalla Antrea - Imatra. Yhteenveto: (edelleen Ol radan tyyppejä): III luokka: Kokkola, Kannus, Kouvola, Mikkeli, Antrea, Jaakkima, Sortavala ja Joensuu (yht. 8 kpl). IV luokka, tyyppi 1: Lapua, Ylivieska, Oulainen, Liminka, Mäntyharju, Tavastila, Hiitola, Alho ja Jääski (yht. 9 kpl), IV luokka, tyyppi 2: Kovjoki, Pännäinen, Pieksämäki, Suonnejoki, Kotka, Tohmajärvi ja Vammala (yht. 7 kpl), IV luokka, tyyppi ravintola: Kauhava, Lappi (v.:sta 1953 Tuomioja), kaksi kpl. Pysäkki: tunnistamiani ovat Nurmo, Härmä, Voltti, Jepua, Kolppi, Kruununkylä, Kälviä, Sievi, Kangas, Kilpua, Vihanti, Ruukki, Kempele, Harju, Selänpää, Hietanen, Otava, Hiirola, Kalvitsa, Haukivuori, Kantala, Haapakoski, Iisvesi, Kurkimäki, Myllykoski, Inkeroinen. Kymi, Kavantsaari, Sairala, Ojajärvi, Elisenvaara, Kaalamo, Matkaselkä, Hammaslahti, Enso, Nokia, Siuro, Karkku, Kiikka, Kauvatsa, Kyttälä, Riste, Harjavalta, Nakkila ja Haistila. Myöhemmin rakennettuja: Inha ja Metsäkylä. Muita pysäkkejä: Voikoski (rak. samanlaiseksi kuin Toppila ja Yxpila, paloi 1918 sodassa), Salminen (muistutti ensikatsomalla Vaasan radan pysäkkiä [Töysä]), kuten Pitkälahtikin. Tali (myös Vs radan näköinen ja mallinen), Hannila (kuten ed.), Koljola (kuten ed.), Inkilä (kuten ed.), Ihala (kuten ed.), Niva (kuten ed.), Kuokkaniemi (kuten ed.) kuten myös Pälkjärvi, Kaurila ja Onkamokin. Yhteensä pysäkkejä: 60 kpl. Tosin osassa näitä ei ollut sukunäköä Oulun rautatien pysäkin kanssa, pysäkki-status kuitenkin oli aika laajalti käytössä. Laituri: Ruha, Kirjokivi, Varpanen, Heimola (myöhempi Suontee), Karttula (myöhempi Airaksela), Kyminlinna (laiturirak. valm. v. ????), Karisalmi, Tuokslahti, Helylä (oli tosin vaihde!), Rytty, Tikkala, Mulo, Santalahti (vaihde), Lielahti (vaihde), Epilä, Pitkäniemi, Kulovesi, Suoniemi, Kokemäki ja Friitala. Herra Markku, tulet tämän kommenttini myötä selvästi havaitsemaan, että samankaltaisuutta rautateidemme liikennepaikkarakennuksissa tosiaankin oli. Näissä kommenteissani oli kyse ajanjaksosta 1883 - 1895, eli vaivaiset 12 vuotta ratojen rakennusvaiheen aikana!!! Varhaisemmat "viritelmät" (Riihimäen - Pietarin rata hyvänä esimerkkinä!) ikäänkuin pohjustivat tyyppiasematalojen käyttöä ja samaa harrastettiin myöhemminkin ja varsin pitkän aikaa. Eli: jos haluat ryhtyä tutkimaan tätä, niin puuhaahan tässä riittää kiinnostuneelle harrastajatutkijalle. Vaikka alkuun homma muistuttaakin yritystä juoda Keurusselkä tyhjäksi! Kyllä se siitä kuitenkin lähtee sujumaan... |
||||
|
|
03.06.2025 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraavaksi vastaava luettelo Oulun rautatien asemista. Arkkitehti Knut Nylander kuoli v. 1886 (hauta Helsingin Hietaniemessä), eikä uutta arkkitehtia palkattu kuin vasta 1892 (Bruno F. Granholm). Granholmin tuloon asti rakennettiin asemataloja Oulun rautatien tyyppien piirustuksilla, välillä tarkasti noudattamalla ja välillä hiukan soveltamalla. Sen aikaiseen suuriruhtinaskuntaan asia sopi erinomaisen hyvin, koska asematalojen tyylilliset yhtenevyydet, yksityiskohdat ja komeus viestivät valtion erityisestä mahdista, joten ihmisten tietoisuus siitä, että maailmaa hallintorakenteineen oli kyläyhteisöjen yläpuolella. Seurakuntajärjestelmä oli tätä samaa, mutta se oli valtionmahtimentaliteetin ulkopuolella kirkon oman sanoman ja tehtävän takia ja myötä. km 0,00 Östermyra (Seinäjoki) ks. edellä. 5,88 Nurmo, pysäkki, laaj. v. 1905. 15,32 Ruha, laituri, jossa pieni odotushuone, ei sivuraidetta. 23,28 Lappo (Lapua), Oulun radan IV lk. typ. 1 (lisätty kuisti takaosaan). Vesitorni ja halkokatos. 37,90 Kauhava, Oulun radan IV lk, jossa ravintola, laaj. v. 1903. 55,03 Härmä, pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 61,48 Woltti (Voltti), pysäkki, laaj. v. 1908. 77,82 Jeppo (Jepua), pysäkki, laaj. v. 1908 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 90,93 Kowjoki (Kovjoki), Ol radan IV lk. typ. 2. 100,58 Pedersö (Pännäinen - Bennäs), Ol radan IV lk. typ. 2 107,10 Kållby (Kolppi - Kollby), pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 119,58 Kronoby (Kruununkylä - Kruunupyy), pysäkki, laaj. v. 1896 (poikkipäädyillä). 133,41 Gamlakarleby (Kokkola - Karleby), Ol radan III lk. (oma piirustuksensa), laaj. v. 1925.Vesitorni ja halkokatos. 150,04 Kelviå (Kälviä), pysäkki (Riippa) 173,41 Kannus, III lk, (rak. samoilla piirustuksilla kuin Myllymäki), laaj. v.1905. (Eskola) 195,36 Sievi, pysäkki, laaj. v. 1908. 212,09 Ylivieska, Ol radan IV lk. typ 1. Laajennettu us. kertoja. Vesitorni ja halkokatos. 224,12 Kangas, pysäkki. 239,39 Oulais (Oulainen), Ol radan IV lk typ. 1, tehty pieniä muutoksia. 250, 43 Kilpua, pysäkki, hieman laajennettu. Vesitorni ja halkokatos. 266,04 Wihanti (Vihanti), pysäkki,lajj. v. 1925. 279,93 Lappi (Tuomioja), Ol radan IV lk, jossa ravintola. Tehty pieniä muutoksia. 286,68 Ruuki (Ruukki), pysäkki, saanut uuden asematalon v. 1967 radanoikaisutyön yhteydessä. Vesitorni ja halkokatos. 309,87 Limingo (Liminka), Ol radan IV lk. typ. 2 (ulkoasu lähes alkuperäinen). 322,45 Kempele, pysäkki, laaj. v. 1904. 334,08 Uleåborg (Oulu), II lk. Konepaja ja veturovarikko. Asemataloa laajennettu ainakin v. 1922. 4,02 Toppila (satama-asema), sovellettu Ol radan pysäkin piirustuksia, mm. eteinen molemmissa päädyissä. Sivurata Bennäs - Jakobstad (Pännäinen - Pietarsaari), av. liikenteelle 1.11.1887. Pituus 14,3 km. Pietarsaaren asematalo on Ol radan IV lk. typ. 2. Sitä laajennettiin v. 1928 kahdella ikkuna-akselilla, muutoin se on alkuperäisen kaltainen. Oulun radalla: II lk: Oulu III lk: Kokkola ja Kannus IV lk: 9 kpl pysäkki: 13 kpl yksinkert. vahtitupia: 60 kpl kaksinkert. vahtitupia: 26 kpl (rak. vain asemien ja pysäkkien yhteyteen) vesitorneja ja halkokatoksia: 10 kpl (Seinäjoki ei tässä mukana. Mukana Oulun varikko, Kokkola ja Kannus) satama-asemia: kolme (Toppila, Yxpila ja Alholma) laitureita: Ruha ja Pietarsaaren radalla oleva Löfö, eli Lövö, eli Lehtisaari. |
||||
|
|
03.06.2025 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, halusit tietää jotakin tyyppiasemataloista. Olin laatinut tällaisen luettelon tutkiessani vanhan Pohjanmaan radan asemia. Tammerfors-Nikolaistad, avattu viralliselle liikenteelle 29.9.1883, eli Tampere - Haapamäki - Vaasa Km 0,00 Tampere - Tammerfors, II lk Ot.k. 22.6.1876 asematalo muistutti Toijalan vanhaa asemataloa, revitty v. 1935. 7,78 Wehmais (Vehmainen), pysäkki, laaj. v. 1908. (Revitty) (Kangasala), ot.k. 1898, laaj. v.1922. (Säynäjärvi) laiturivaihde, ot.k. v. 1911, jäi pois käytöstä 1968. 19,49 Suinula, pysäkki, laaj.v. 1907, vesitorni ja halkokatos. (Siitama), laiturivaihde, ot.k. 1905, revitty v. 1993. 41,47 Orihwesi (Orivesi), alkuper. Vaasan radan IV luokka typ. 2. Paloi 1886, tilalle rak. uusi, Oulun rautatien IV lk tyyppiä muistuttava asematalo. Laaj.v. 1910, 1954, 1960 ja 1966. Vesitorni ja halkokatos. (Oripohja) (Hirsilä) 61.07 Korkeakoski, pysäkki, lasj.v. 1901. 71.78 Lyly, pysäkki, laaj.v. 1920. Vesitorni ja halkokatos. (Koivio) av. liikenteelle 1928, asematalo v:lta 1942. 87.89 Filppula (Vilppula), Vaasan radan IV lk. typ. 1, laaj. v. 1903. Vilppulassa ei alunperin ollut erillistä tavaramakasiinia, vaan makasiini oli itse asemarakennuksessa. Erillinen makasiini Vilppulaan rakennettiin v. 1893. 99,37 Kolho, pysäkki, laaj.v. 1900, vesitorni ja halkokatos. 113,73 Keuru (Haapamäki), Vaasan radan IV lk typ 2. Muutettu asemapäällikön asunnoksi v. 1897. Revitty v. 1938. Uusi asematalo v. 1897. Vesitorni ja halkokatos. 125,72 Pihlajavesi, pysäkki, laaj.v. 1902, samoilla piirustuksilla kuin Korkeakoski. (Valkeajärvi), av. liikenteelle 1888, laiturirakennus (platformskjul) v. 1904. 146,74 Myllymäki, Vaasan radan III lk, veturitalli kääntöpöytineen, miehitys poist. v. 1994. Vesitorni ja halkokatos. 154,36 Etseri (Inha), pysäkki, oma piirustuksensa tällä. Paloi, ja uusi rak. v. 1886, Oulun rautatien pysäkin piirustuksia soveltamalla. (Ostola) Ähtäri uudeksi nimeksi v. 1925. Asematalo vuodelta 1896. 169,37 Töysä, pysäkki, alennettu luokitukseltaan Tuurin valmistuttua. Vesitorni ja halkokatos. (Tuuri) ot.k. v. 1908. 186,41 Alavo (Alavus), Vaasan radan IV lk typ. 1. Kääntöpöytä oli, alunp. Alavudella ei ollut tallia. Vesitorni ja halkokatos. 207,80 Sydänmaa, pysäkki, laaj. v. 1908. Vesiasema halkokatoksineen n. 1 km Tpe suuntaan. 230,73 Östermyra (Seinäjoki), Vaasan radan IV lk typ. 1 peilikuvana. Laajennettu useita kertoja, mm. avokuisti rakennettu umpeen. Revitty 1971 uuden asematalon valmistuttua. (Munakka) Ot.k. noin v. 1900, laajennettu v. 1914. 252,46 Kaukola (Ylistaro), pysäkki, laaj. v. 1893. Vesitorni ja halkokatos. 260,36 Orismala (Isokyrö), pysäkki, laaj. v. 1900. 273, 03 Tervajoki, Vaasan radan IV lk. typ. 2, laajennettu v. 1906. Vesitorni ja halkokatos. 281, 78 Laihela (Laihia), pysäkki, laajennettu v. 1893. 291, 34 Toby (Tuovila), pysäkki, laajennettu, revitty v. 1987. Vesitorni ja halkokatos. (Korsholm) Mustasaari, ot. käyttöön v. 1908 (samanlainen kuin Tuuri). 305,40 Nikolaistad (Nikolainkaupunki, sittemmin Vaasa), palvelutasoltaan II luokan asema, laajennettu v. 1908, sekä varikko ja konepaja. Vaasan rautatien IV luokan asemia oli siis kahta eri tyyppiä, tyyppi 1:ssä oli avokuisti radan puolella (Vilppula ja Alavus). Tyyppi 2 oli likimain samanlainen kuin Turku-Toijala/Hämeenlinna Tampere - radan IV luokan tyyppi, jota rakennettiin varsin runsaasti: Urjalaan, Matkuun, Humppilaan, Kyröön, Auraan, Lietoon, Parolaan, Kuurilaan, Viialaan ja Lempäälään. (Loimaa ja Toijala olivat muuta tyyppiä, samoin Tampere. Turku taas oli aivan omansa lainen.) Vaasan rautatien pysäkki oli likimain samanlainen kuin myöhempi, [Suomen yleisin asematalotyyppi] eli Oulun rautatien pysäkki. Huonejärjestelyt näissä yleisö- ja pysäkinhoitajan asuintilajärjestelyineen olivat "veljeksiä", mutta asuntoon vievä eteinen oli malliltaan erilainen, Vaasan rautatien mallilla eri, eli pienempi. Töysä on säilynyt ulkoasultaan likimain alkuperäisen tyylisenä. Vaasan radalla: II luokka: 1 kpl, eli Vaasa, III luokka: 1 kpl, eli Myllymäki IV luokka: 6 kpl, pysäkki 13 kpl. Nämä yleisesti muutettiin 1880-luvun lopulla V luokan asemiksi. yksinkertaisia ratavartijan asuntoja yht. 21 kpl asemilla ja 41 kpl linjalla. kaksoisvahtitupia 5 kpl (eli ikäänkuin paritaloja). veden ja polttoaineen antolaitoksia 14 kpl, luvussa mukana Vaasa ja Myllymäki. Veden pumppulaitos Vaasassa ja Orihvedellä, Sydänmaan vedenottopaikalla myös! |
||||
|
|
03.06.2025 12:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät herrat, on turhaa rajoittaa kuvianne täällä. Satelliittivakoilu on yleensä aika hyvin kartalla junien kuluista, uskokaa tai älkää. Niiden kameroiden laatukin on kekseliään toveri Reguspatoffin myötä aivan hyväksi kehittynyt. Geosynkronisella radalla kulkevalla satelliitilla otetuista kuvasarjoista pystyy päättelemään kyllä yhtä ja toista. |
||||
|
|
03.06.2025 09:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Salaamiseen on yleensä kaksi hyvää syytä: a) todellinen b) se toinen todellinen, eli jonkun tärkeilevän pikku nilkin omanarvontunnon sanelema. Selittää sitä vielä "yrityssalaisuudeksi"! |
||||
|
03.06.2025 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvahan voisi olla vaikka kuinka hyvä simulaatio wanhoilta hyviltä tai huonoilta ajoilta, jos rautatienmiesoletetulla vaan olisi Valtion Pukutehtaan ompelemaa tummansinistä virkatakkia päällään tuon itsevalaisevan Sicherheitsdienstin vaatiman "Tokmanni"-kaljasaavinpeiton sijasta... | ||||
|
02.06.2025 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä, herra Kari. Pitäisin taulua mieluumminkin aikataulukkona, jonka kokoon on vaikuttanut arkkitehtonisesti ahtaat paikat. | ||||
|
02.06.2025 08:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Christian, yleisesti erityiset ryhmät tilasivat salonkivaunun omille reissuilleen. Saattoipa kuvan vaunussa tehdä virkistyslomaltaan paluumatkaa "Jakomäen Kissansilityshistoriallinen Seura - Skitsobacka Kattkramningshistoriska Sällskapet" Lapin lumoavilta hangilta takaisin pääkaupungin kiihkeään elämänsykkeeseen....? 1980-luvulla salonkivaunuja oli tarjolla tilausmatkoja varten: ainakin A 30:sta alkaen. Hyvin vanhoina aikoina tällaisiin reissuihin saattoi tilata Eim - sarjan retkeilyvaunun. Edit: VR HENKILÖVAUNUKUVASTO (painatusvuosi ei tiedossa), jossa on vanha siipipyörälogo kannessa, kertoo tilausliikenteeseen vuokrattavien puukoristen A-sarjan salonkivaunujen numeroiksi 30, 90, ja 91. Teräskoriset: konferenssivaunu A 20 ja salonkivaunu A 40. Lisänä on vielä diskovaunu Eikd 22348. Kuvastossa on kuitenkin mukana myös sarjat Eil, ELht, Dm8 ja Dm9, myös Dm7. Niin ja puukoriset makuuvaunut Em 10/15, Em 20 ja Em 33. Ja vielä CEmt-sarjasta 33 - ja 35 - paikkaiset. Ravintelit: Eikt, Rkt ja Rt. [ Olisikohan näitä tiedoista apua kuvaston ajoittamiseksi (kun en pidä radiohiiliajoitusta kovin mielekkäänä tässä tapauksessa...?) ]. |
||||
|
01.06.2025 08:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, se vaan, että Uudenkaupungin autotehtaan tuotteisiin joskus kauan sitten liimailtiin takaikkunatarra: "Se.Varma.Kotimainen". Kajakkikaksikon (eli Saab 96:n) suhteen se jokseenkin hyvin osui kohdalleen...? |
||||
|
31.05.2025 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielestäni aika merkittävä tekijä on myös tehon ja painon välinen suhde. Sillä on muuten niin maan perusteellisen iso merkitys koko veturitouhuilussa. |
||||