Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.07.2024 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahdollisesti kertoo, mutta vielä isommilla kirjaimilla tarinaa "iskee" muurauksessa oleva "salamaviiva". | ||||
|
24.07.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämäkin! Loistavaa! | ||||
|
24.07.2024 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Vorgin paras kuva kautta aikojen! (Omasta mielestäni.) Kuvaa hyvin ajan kulumista ja mitäpä historia juuri muutakaan olisi? |
||||
|
24.07.2024 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä höyryveturin äänimaailmademonstrointiin tulee, Kana on siihen yleisestikin sovelias ja muistiin jäävä. Itse olin flunssassa ja kuumeisena ei käynyt visiteeraaminen Porvoossa. |
||||
|
24.07.2024 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis apukuskilta kielletty, mutta ei kuskilta...? Hirvittävän näköinen keksintö, loppuopastinvaloineen kaikkineen! | ||||
|
24.07.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nailon - pyörät! Hiekoituslaitteiston väsääminen näkövään vielä vaiheessa...? Vaikuttaa ihan täysin kamikaze - koneelta! |
||||
|
24.07.2024 10:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turbiinin "siivistö" - sana olisi ehkä parempi. "Siivikkoakin" on käytetty. Terveisiä Helsingin kaupungin energialaitoksen Myllypuron voimalaitokselta, Siemens - Schuckert - höyryturbiinin ohjekirjasta, tai pikemminkin sen suomentajalta (en ollut minä). Siis vuodilta 1984 - 1987. Voihan Curtiss-pyörä! |
||||
|
24.07.2024 10:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsa, oliko kuvausalustasi tässä autojenkuljetusvaunu? Haa, jos se on! |
||||
|
24.07.2024 10:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takavasemmalla olevasta virkatarvevaunusta: - numero näyttää olevan 04440. BG 04440, valm. vuonna 1960, on entinen Ge - matkatavaravaunu 30'206 vuodelta 1934. Se hylättiin vuonna 1971. |
||||
|
23.07.2024 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu - serkku, lentoyhtiöistäkin on väsäilty monenlaisia, onhan rakkaalla lapsella monta nimeä! SAS = Sex And Service. SABENA = Such A Bloody Experience Never Again. ALITALIA = Always Late In Take-Off, Always Late In Arrival. AERO = Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle. LOT = Lot Of Troubles. LUFTHANSA = Let Us Fuck The Hostess Always... ja niin edelleen. |
||||
|
|
23.07.2024 02:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jesh, herra John, ei sentään ole "neljä kirjainta ja kaikki viat!". (Asiasana: 600 D.) Tai: "Pitelemätöntä petojen sukua." |
||||
|
22.07.2024 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mein Herr Jorma R., jopa jotakin - olin siis kartalta pois liiaksi pohjoisessa, mikäli puhumme Auruura Karamzinin huushollista? Äkkivilkaisulla ja kesäflunssassa näkee jopa Viipurin pamauksen Helsingissäkin...? - Hhaatshiiii!!! - |
||||
|
22.07.2024 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, auringon langettaman varjon perusteella sanoisin ajankohdan olevan aamupäivää, klo etwa yhdentoista maissa. Populaa ei näy, kun ähkivät naamat harmaina koneidensa puoleen kumartuneina lisäarvoa tuottamassa...? |
||||
|
22.07.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| TT - mallin hoppa esiteltiin vasta vuonna 1917. Oli sitä eroa akselivälimitassakin: T - Ford: 2,5 m ja TT - Fordilla 3,2 m. | ||||
|
|
22.07.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach soo, herra Teppo. Hienoa, oli uusi tieto minulle. | ||||
|
|
22.07.2024 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mutta, eikös kuvan reunassa luekin Signe Brander 1908? Voihan Figuran, eikun - ööö -, Figaron häät kun onkin hyvä kuva! Ettei juuri olisikin ratikkapuolella menossa kaksoisraidetyöt meneillään, Manskulla, silloisella Heikinkadulla vaiko Läntinen viertotiekö se nyt olikin? "Manskulla", raiteenvaihtopaikalla oleva vaunu näyttää olevan Kummer-merkkinen. "Imeläkivitehtaan" alueella, näkyy seisovan yksi jarrukopillinen G-vaunu ja vaihteenasettimet ovat Bender-tyyppisiä. Hakasalmen huvilan eteläjulkisivu näkyy kuvassa hyvin. |
||||
|
|
22.07.2024 06:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei valkoinen tankkeriauto olisikin Benz, umpikumirenkailla? Kuski ajopäivän jälkeen takuulla joutunut keräilemään selkänikamiensa väleistä sinkoilleet välilevynsä ojanpohjilta? Oikeanpuoleinen auto muistuttaa "liiallisessa määrin" TT-mallin hoppaa. Tavallinen T-foortti olisi hennomman oloinen. Suurin ero oli kantavuudessa. Jos tämä kuva EI aiheuta minkäänlaista karsastusta silmiinne, arvoisat kanssavorgilaiseni, niin sitten ei mikään. Specsavers kiittelisi siinä tapauksessa...? |
||||
|
22.07.2024 06:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tosipuheessakin erinomainen kuva herra Joonakselta! | ||||
|
|
22.07.2024 05:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muinaisen sankarirunoelman (Rolandin laulu) mukaan: Saraseeni uhosi: "Tään miekan Arabian maille vien!" Siis - tänne? (Kyse oli Rolandin ja saraseenin välisestä taistelusta, jossa Roland haavoittui kuolettavasti. Saraseeni = muslimisoturi. Miekka kuitenkin särkyi.) |
||||
|
22.07.2024 05:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihmeellisessä Itähelsingissä vaiko Länsiporvoossa...? | ||||
|
21.07.2024 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ah - kuinka romanttinen kuva! Vääntynyt linjuripysäkin merkki lisämausteena, pikajunan 614 saapuessa Haksiin. | ||||
|
21.07.2024 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haksin "matkakeskus"...? | ||||
|
21.07.2024 12:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, me molemmat kyllä tietänemme mitä kulloinkin tehdä, mutta nykyajan "anti-survivalisteille" Hls olisi tekemätön paikka. Semminkin, kun ällikkätelefooni EI suinkaan OLE ikuinen, eikä taivaspaikan avain. | ||||
|
|
21.07.2024 10:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hls mahtoi olla asematalon asukkaille aika "hauska" paikka, etenkin kylmänä talvisena iltana, kun kova tuuli ulvoo läheiseltä järvenselältä ja ajaa kiivaasti tuiskuttavaa lunta mukanaan. Joko sitä sopeutui tai sitten ei. Turistista v. 1967: lähimmät seisaketta kummemmat asemat: etelässä joko Kirjokivi 7 km päässä tai Vuohijärvi 14 km päässä. Pohjoisessa taas Voikoski 7 km päässä. Maantieyhteydet - ei ole. No, ei siten mikään ihme, että rataosasta Kv - Pm tulikin sitten kauko-ohjattavan rataosan pilottihanke. "All the work and no play, makes Jack a dull boy" (S. King). |
||||
|
20.07.2024 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakaan en itse ole mitenkään tietoinen siitä, ujutettiinko "pitkien koppien" aluskehyksiä autovaunuiksi. Toisaalta, näiden F 3701 - 3717 hylkäysajat olivat etwa 1965 (3714) ... 1979. Samanlaista rysäyttämällä tehtyä joukkohylkäystä kuin mitä Ek - sarjalle tehtiin, eivät nämä Äffät kokeneet. |
||||
|
20.07.2024 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ein - vaunun numerossa taitaa olla jotain "vinksinvonksin tai ainakin heikunkeikun" kuten Peppi Pitkällätossulla...? | ||||
|
20.07.2024 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3706 valmistui vuonna 1938 ja hylättiin vuonna 1976. | ||||
|
18.07.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysinkin Käpylän kirjastosta mainitun "Lunta raiteilla"-kirjan ja sisso! Luin yhteen menoon ja vaikutuin. | ||||
|
18.07.2024 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei on näköjään lähiliikennemallinen, nro 22319. | ||||
|
|
17.07.2024 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, yritin etsiä lumiaurojen miehistömääristä jotain kirjallista mainintaa. Mutta VR 1912, 1937 ("ratajaksojen käytössä 92 lumiauraa, 1987 (Vempuista: "mahdollistivat Valmet-lumiauran käytön veturiin kiinnitettynä"), eivät kerro mitään tarkkaa. 1937-laitos sentään kehuu kehitetyllä auramallilla, jonka etuosan muotoilu oli kuten maantielumiauroissa ja jossa sivusiivet saivat liikutteluenergiansa toiselta akselilta kitkakytkimen avulla ja etulevyä voitiin käyttää paineilmalla "joten miehistön lukumäärää voitiin vähentää". Entä Zetterbergin kirja "Yhteisellä matkalla, VR 150 vuotta"? Silkkaa romanttista tajunnanvirtaa, ei käy omasta mielestäni historian- tai käsikirjaksi. Ilmar Talven "Ratojen varrella"? Kertoo kyllä kuinka osuusratavartijat kolasivat 1800-luvulla erityisillä "yhden kiskon auroilla" osuutensa toisen kiskon ja palatessa toisen. Ja kuinka joku pellepeloton älysi heittää tällaiseen kolaan jopa pyörät kiinni! Aseman kello löi kolme kertaa-kirja: - nix. Rautahevon kyydissä-kirja: - nix. Keksintöjen kirja, osa "Tiet ja maakulkuneuvot" WSOY 1932: - nix. Tekniikan voittokulku, osa III (WSOY 1926): - nix. (Sentään kuva vastavalmistuneesta N1-veturista nro 769, valm.tammikuun 28. v. 1926.) Nummelinin "Rantarata" (2008): - nix. Eerolan "Pasilan konepaja 1903-2003": - nix. Juhani Katajiston "Muistojeni Helsinki" (2014): - "monihenkisen miehistön, sillä auran terät ja siivet säädettiin käsivoimin". Ja kuinka Pr1 769 on työn touhussa vetopyörät lumisina Sörnäisten ratapihan sivuraiteella Verkkosaaressa. Vanhan käsikäyttöisen auran miehistö pysyi lämpimänä klapipolttoisen kaminan lämmössä. Yhteydenpitoa veturiin hoidettiin aurasta viedyllä sähkösoittokellolla, jolla konduktööri pystyi antamaan tarvittavat opasteet. Veturimiehistö puolestaan antoi opasteita auran miehistölle veturin viheltimillä. Kyläsaarenkatu 16, 9. tammikuuta 1970. Tekniikan käsikirja, osa II (1946): - nix. Tässä suppea otos kirjallisuudesta. Nyt on kokemusasiantuntijoiden vuoro. Selvästikin porukkaa on pitänyt olla, jos auraustyö on kestänyt koko päivän. Ilmeisesti myös varaväkeäkin oli ollut? Mutta, pari asiaa vielä: aura kulki aina veturin työntämänä ja Juhani K.:n kirjassaan mainitsema Luftwaffen - ööö - eiku - hansan kolmimoottorinen Junkers Ju 52 D-AQUI on ollut lentokiellossa vuodesta 2018, joten ilmaan sillä ei vissiinkään enää pääse... |
||||
|
16.07.2024 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katselin parisen vuotta sitten Lentävä Kalakukko - elokuvan reeveereeltä kaukosäädin kädessä ja muistiinpanoja tehden. Viitaten herra Markku-T. Hakalan kommennttiin 28.9.2004, niin totean hänen olleen oikeassa. Omat havaintoni: Hv3 999, Hv2 678, Hv3 646, Hv2 673 ja Hv3 783. Lisäksi oli vielä yksi tunnistamattomaksi jäänyt Hv1 tai Hv2, tenderi kuitenkin oli kolmiakselinen. |
||||
|
16.07.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hai ja hui, herra Juha! Viimeksi kävin Räävelissä kesällä 1996. Muistikuvat ovat noilta ajoilta peräisin. Eikä yhtään ole ikävä sinne! Tallinna = Taani linn (tanskalaisten kaupunki) = Reval (saksaa) = Rääveli (vanhasuomalainen nimitys). |
||||
|
15.07.2024 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen henkilöauto: takuuvarmasti "maapallo - Taunus". Minun mielestäni vasemmalla oleva "vauhtihurjastelija" ajelee myös Tanarilla, (tosin 1960-alkupuolelta) soikeine ajovaloineen. |
||||
|
14.07.2024 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsalta mielenkiintoinen kuva sikäli, että taustalla näkyy korinsa menettäneitä telimatkustajavaunujen aluskehyksiä. Selvästikin Oe - autovaunutehtailua odottamassa, kun vas. puoleisimmassa on näemmä vielä valokaasusäiliöt paikoillaan. Niin, ja Oe-maiset päädyt puuttuvat. Ajankohtakin täsmää. |
||||
|
14.07.2024 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautateitse Moscowsta Aleneen (= Coeur de Alene)! Ei siis alieniin, heko heko! Aivan varmasti olisi ollut mielenkiintoinen reissu...? Kiva kuvasarja muuten, Hannu-serkku! |
||||
|
14.07.2024 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Lait ovat kuin makkarat. On parempi olla näkemättä, kuinka niitä tehdään." - Otto von Bismarck | ||||
|
14.07.2024 02:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukava "vimpain" matkustaa, kulkeepa välillä jopa isommankin junan nopeudella. Tosissaankin onnistunut kapistus mielestäni! Suosittelen lämpimästi! Tampereella käydessäni taannoin koematkustin tositarkoituksella: "lentävää Tamperelaista" nykymuotoisena. Nauratin yhtäkin kanssamatkustajaa kehuttuani heidän viisasta ratkaisuaan ja jatkoin: "Mitenkähän Turussa? Tuumaavat vissiin että KUMMOTTOST me nyt sit tehrä?" |
||||
|
|
14.07.2024 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entä Laukon peura eli valkohäntäpeura? (Lähdekirja: Pekka Nuorteva: "Eläimiä värikuvina", jonka sain kummitädiltäni synttärilahjaksi päivälleen 56 vuotta sitten...) Niin ja näkeehän "poroja" myös hyvinkin etelässä, aina Tallinnassa ja Pärnussa saakka. Kulkevat kahdella jalalla laumana, tuulipuvut kahisten, vetävätpä vielä keskikurakärryjäkin perässään... |
||||
|
12.07.2024 07:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ferrexillä maalattuja? Vaiko jotain 2-komponenttiepoksimaalia? Näköjään ruiskumaalattuja. |
||||
|
11.07.2024 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse oletan nimenmuutostarpeen syntyneen siitä, että omistajanvaihdos tulisi "ilmi" ihan riittävän selvästi. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa nyt Suomemme puolisotilaallisen pursiseuran - eikun anteeksi, - ööö - merivoimien menettely Matti Kurki - taistelualuksen kanssa, heko heko...! |
||||
|
|
10.07.2024 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja niitä taikauskoisia rituaalinomaisia uskomuksia riittää: - esimerkiksi nainen laivassa tuo epäonnea. Sama myös albatrossi-linnun tappaminen merellä. Yksi vielä, mikä pitää paikkansa: laivalla kuolleen vainajan säilyttäminen laivassa! Nimittäin venäl. amiraali kuoli laivassaan matkallaan Itämereltä Japaniin, kun ryssä siirrätti Itämerenlaivastonsa aluksia kauas kaukoitään Venäjän - Japanin sodassa 1904 - 1905. Kuinkas kävikään? Ryssä sai turpiinsa "keltaisilta apinoilta, jotka pötkivät pakoon, kun Venäjän sankariarmeija hätistää niitä lakeilla huitomalla!" Ja niin amiraali Heihatshiro Togo näytti ryssälle, että mitä kuuluu ja kuka käski, Tsushiman salmessa! |
||||
|
10.07.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli piirre Maybach Mekydro-vaihteistoissa oli juuri tuo vipusysteemi, otsakytkimineen, kuten herra Erkki edellä kertoi. Niissä otsakytkimissä oli sakarakytkimet, mutta itse sakarat olivat erikoismuotoisia. Tavanomaisella "neliömuodolla" vauhdissa päälle kytkeminen rikkoo sakarat takuuvarmasti, joten sille muotoilulle oli tarvis olemassa. Oman muotonsa avulla Mekydron sakarat ikäänkuin "haukkasivat" tai "nappasivat" kiinni. Sakaroiden kulmamitoitus oli kuitenkin valittu sellaiseksi, että irrottaminenkin sujui vaivatta. Oliko Mekydroissa momentinmuuntimen turbiini- ja pumppupyörissä jo tuolloin siivikoiden kulmat muuttuvia, siis jo noihin aikoihin? |
||||
|
|
09.07.2024 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maininta oli jotain 144 km/h... | ||||
|
|
09.07.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan joskus lukeneeni Hr11:n ohjekirjasta, että "jos vaihteisto alkaa muuttaa väriään, on nopeutta liikaa." Liittyy ilmeisesti ylikuumenemiseen? |
||||
|
09.07.2024 03:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietääkseni viimeinen kaasuvalaistu kaupallisen liikenteen vaunu oli Eis 22708, hylätty joulukuussa 1969. Listoissani virkavarvevaunuista löysin vaunun BT 01302, jossa myös oli ainakin joskus ollut Pintsch-kaasuvalo. Se hylättiin joulukuussa 1982. Se oli valmistunut vuonna 1935. Vaunussa BT 01307 oli ollut sekä Pintsch-kaasuvalo, sekä sähkövalo ulkoverkkoliitännällä. Se oli valmistunut Viipurin konepajalla vuonna 1937, vaunun O 70'092 aluskehykselle (vuodelta 1908) ja hylättiin helmikuussa 1981. Samanlainen kaksinainen valaistusjärjestelmä oli ollut myös vaunussa BT 01319 (v:lta 1955), hylätty syyskuussa 1983. BE 0610 (v:lta 1910, siis perusvaunu), siinäkin Pintsch-kaasuvalo, hylätty kesäkuussa 1968. XE 0643 (ex E 743, v. 1899), Ehrich & Graetz -painekaasuvalolla, hylätty maaliskuussa 1971. Entisissä Ge-matkatavaravaunuissa oli aktiiviaikana myös ollut Pintsch-kaasuvalo. Näitä muutettiin suurin määrin BG-vaunuiksi 1960-luvun alussa. Sitä en tiedä, pysytettiinkö näissä kaasuvalo, vai muutettiinko roikkajohtosähkövaloksi. Todennäköisesti. Mistä Haapamäen opastinmestari vaunuihinsa kaasua noin vain olisi saanut 1976 tienoilla...? Herra Lasse, kyllä se hehkusukalla oli. Sukkaa paikalleen laitettaessa siihen ei saanut paljain sormin koskea, sormien sisältämän rasvan takia. Piti käyttää paperia suojana. Muistelisin sukan olleen keraaminen? Vanhoissa, matalapainekaasuvalolaitteissa oli ollut avoliekkistä järjestelmää. Sukan avulla kaasuvalo oli sangen kirkasta ja voimakkaan valkoista. Postilaiset sanoivat kaasuvalon kuivattavan postivaunun sisäilmaa. |
||||
|
|
08.07.2024 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki: Öljystä. Asia tarkempine tietoineen on kommentoitu kuvan vaunut.org/kuva/123003?paik=Pasila+tavara kommenteissa. Valitan osaaamattomuuttani, mikäli linkki herjaa. |
||||
|
08.07.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Roope, älä epäile. Kunhan talous-"osaajat" käskyttävät huoltohenkilöstöä (irtisanomisen tai palkanpidätyksen uhalla!) muistamaan kustannustietoisuuden salat huoltotöitä suunniteltaessa, niin eiköhän "unelmasi" toteudu. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, ei suinkaan, ei ole tekemätön paikka. Kun muurit pistetään matalaksi, kuten (Jerikossa,) nimenomattain Berliinissä, niin ryssällehän se merkitsee totaaliryssimistä. Harmittaa vaan kun se muurin sortumiseen liittyvä sanoma ei mene perille niille olioille, jotka pimeästä kömpivät ryssänmaan fyyreriksi. Itse olisin valmis toivomaan tavan ryssälle edes vähän parempaa herraonnea... Siellähän tapettiin moraali ja kunniallisuus porvarillisuutena Leninin ja Stalinin aikana ja rohkeat tapettiin sitten "pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa" ja "suuressa isänmaallisessa sodassa". Ryssälle nousi päähän se, kun sitä peukutettiin edes jonkinlaisena vastavoimana setä Samulin megalomaaniselle ja tympäisevälle röyhkeydelle. Ai hitto mikä juoni! |
||||
|
07.07.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan siitä, että keksintö on varsin toimiva. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ainahan Suomi on ollut ruotsalaisten itäinen puolustusvyöhyke ja tykinruuan lähde. Aina hevosnaamaisista ja piloille degeneroituneista varhais-Kustaa-Aadolfeista lähtien...! Ja on sitä vieläkin. Herra Rainer, ehkei nyt sentään kalparitareille, josko mahdollisesti baltiansaksalaisille moision- eikun kartanonherroille. Ei sekään oikein hyvä kohtalo olisi ollut. Muistetaanpa myös kuinka riemumielin ja intopinkeänä vuoden 1918 voittajaosapuoli myi meitä keisarilliselle Saksalle. Ja nyt ollaan taas pikku moukkia isoisten shakkilaudalla, valmiina uhrattavaksi noin vain. Ei ihme että suomikon perusluonteeseen on aina kuulunut heikko itsetunto ja kauhea hinku olla muiden komenneltavana ja johdateltavana. |
||||
|
|
07.07.2024 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näissä on jujuna se, että tuo kumikaulus muodostaa ylimenosuojuksen, kunhan saranoitu ohjaamo-osa ajopöytineen on käännetty sisäpuolelle sivuun. Ihan kätevä viritys. | ||||