![]() |
08.05.2024 08:47 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Kari, tekohengitykseen verrattava tapa oli alentaa moottorin puristussuhdetta, mutta sekin oli hapuilua heikoilla jäillä: tehot putosivat samalla. Ja vielä kun muistetaan saksalaisten olleen huonompia ahtimen kehittelemisessä britteihin verrattuna. Natsihenkisestä henkilöstä: - erityisesti salaisen valtionpoliisin (Gestapo) luunmurskaajat, riimukirjainkauluslaattaporukat ja vielä kenraali Ferdinand Schörnerkin olivat tosi "ässiä" mielensäpahoittamisessa sodan viime viikkoina... |
||||
![]() |
07.05.2024 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
Saksalaisilla oli jonkinmoinen taito väsätä hiilivety-yhdisteitä, esimerkiksi työ aloitettiin puhaltamalla vesihöyryä hehkuvaan kivihiilikerrokseen. Erkki N., kertooko sinulle automiehenä nimitys "Fischer - Tropsch" mitään? Tämän niminen tuo em. menetelmä oli. Sakut jotenkin nysväilivät esim. bentsolin ja/tai kevytbentyylin kanssa, koska heillä ei 1920-luvulla muutakaan mahdollisuutta ollut. Eikä heillä pääsyäkään raakaöljylähteisiin ollut, siitä hävityn sodan voittajavaltiot pitivät tarkan huolen. Autoistuminen eteni Saksassa ja bensan voittokulku alkoi sielläkin. Samoihin aikoihin bensiinin lyijyttämistä tehtiin jenkeissä, mutta he eivät patenttia Saksaan suostuneet myymään. Lyijytyksellä oli helvetillisen myrkyllisyytensä lisäksi nakutusta vähentävä vaikutus. Tästä muuten suureksi osaksi johtui toisen maailmansodan aikainen saksalaisen lentokonebensiinin alhainen oktaaniluku: 87. Englantilaisten "Schpitfoiereiden" R-R Merlin-myllyt ruokittiin 100-oktaanisella ja myöhemmin jenkkien "seitsemän peninkulman saappaat" omannut P-51 Mustang käytti 130- ja myöskin 150-oktaanista "keittoa". Voisi sanoa, että polttoainekysymys ratkaisi aika raakasti toisen maailmansodan lopputuloksen. Suihkarit olivat pelkkiä alkeishökötyksiä, eikä pelkästään kovalla vauhdilla taivaalla liihotteleminen saanut aikaan mitään mainittavaa, säikyttelyä ehkä lukuunottamatta. Taktiikkakin olisi pitänyt fundeerata kokonaan uusiksi. U.S. 8th Air Forcelta oli fiksu veto särkeä Saksan hallussa olleita öljynjalostamoja päiväpommituksilla. Ilman soppaa niillä kovin hienoilla ja tuoreelle maalille lemahtavilla sotavehkeillä ei tehnyt mitään! Oli sitten kyseessä Ju-88 hienoine tutkineen, Dornier 335, Tiikeri-tankit ja komeat snorkkelilla varustetut sukellusveneetkin. Ja kun niihin soveltuva sotasetä-aines hupeni koko ajan: keväällä 1945 Saksa kärsi noin 5 000 mokun tappiot per päivä. Huimaa! Eikä Gröfaz osannut muuta kuin lietsoa itsensä valkohehkuisiin raivareihin ja lopulta jätti uskolliset opetuslapsensa ihmettelemään sormi suussa, että mistä huoneesta se laukaus kuului, kun Gröfaz viimein karkasi tuonelaan oman käden kautta. Gröfaz: = Grösste Feldherr aller Zeiten. Suomeksi: kaikkien aikojen suurin sotajohtaja ja herra. |
||||
![]() |
07.05.2024 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Saksalaisesta ajamisen ilosta tuli mieleen, olisiko jollakulla teistä myynnissä 1936 - 1939 Mersu 540 K-mallia, siis pienoismallia? 2-P avomalli. Värillä ei väliä. HO kelpaisi hyvin, samoin 1:43. 1:18 ei mahdu huusholliin, vaikka muuten se kiva olisikin... |
||||
![]() |
06.05.2024 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Vihjaiskaapa muuten Iltasanomille tästä! Ei asia muuten yleiseen tietoisuuteen tule. Rötösherrat kuriin ja Siperiaan! Hannu Karpoa tarvittaisiin taas... |
||||
![]() |
05.05.2024 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
UFo6 oli jokseenkin Geoabin näköinen. | ||||
![]() |
05.05.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
Täyttä sabotaasia! Romuttajakin ilmiselvästi saanut pikaisen käskyn turmella ja rikkoa nämä! Pelastaako näitä vaunuja enää mikään? |
||||
![]() |
05.05.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
Seuraava kysymys: - monessako yhtiössä yhtiöjärjestys on sitten nimenomaan ollut laadittuna? Edellä mainittu pykälä ei suinkaan velvoita moista laatimaan, kunhan toteaa sen olevan mahdollista. Lisäksi: yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yleensä yhtiökokouksessa 5/6 läsnäolijoista kannattamaan muutosta, ennenkuin sitä voidaan viedä eteenpäin. Toisekseen: patentti- ja rekisterihallituksellakin on jotain kommentointimahdollisuutta, ennen sen voimaan tuloa. Tällaisen menettelyn avulla ainakin hidastetaan jonkun yksittäisen pikkuhitlerin päällepäsmäröintiyritelmiä. Asunto-osakeyhtiöissä tällainen jarru nimenomaan on tarpeellinen. |
||||
![]() |
05.05.2024 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Markku, VR ja Posti ovat nykyisin osakeyhtiöitä ja osakeyhtiölain mukaan niiden pääasiallisena ja ainoana tarkoituksena on tuottaa voittoa. Näiden laitosten vahva strateginen merkitys vedettiin vessasta alas, kun päätös yhtiöittämisestä tehtiin ja toteutettiin. Surkea esimerkki on nimenomaan Mäntän radan liikenteen loppuminen, ja vain siksi, kun voitontahto-orientaatio määräsi ratamaksut paperitehtaan kannalta ylivoimaiseksi. Eikä sitten muuta kuin perkeleellinen kumipyöräralli päälle. Kuka voittaa tässä kisassa? Ja tämän arvosteleminen katkeraa "punatautia"...? |
||||
![]() |
05.05.2024 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Hei Sanna! "Vanhan testamentin" aikoihin Rto - Lv - merkintä tarkoitti rataosaston liitevaunua. Itse ymmärtäisin merkinnän tarkoittavan nimenomaan virkatarvevaunujunaan (minimi: yksi vaunu, maksimi: monta vaunua) määrättyä vaunua, jota ei sitten heitellä ympäri rataverkkoa. Sanoisinko: ratapiirin "omaisuutta"? Käyttötarkoitus vaihteli: taukotupa, miehistövaunu, varastovaunukin. Omissa joten kuten kootuissa ja vaillinaisissa luetteloissani on Lv - Rto, Rto, Etv - Rto - merkinnöillä ylös kirjoitettuna 48 vaunuyksilön tiedot (siis vaunukorteista koottuina wanhan rautatiehallituksen koneosastolla). Parit esimerkit: Rto 152 Lv, ex Ek 950 vuodelta 1925, muutettu 1965 ja hylätty vuonna 1971. Rto 153 Lv, ex Eis 22709, ent. 22115, valmistunut vaununa Ei 2968 vuonna 1929 (sairasosastovaununa), numerot muutettu vuosina 1931 ja 1952. Eis-sarjamerkki vuodelta 1952. Muutettu Rto - vaunuksi vuonna 1968. Sittemmin muutettu vaunuksi BG 040024' joka hylättiin vuonna 1989. Edellinen numerolla BG 040024 ollut vaunu oli ollut entinen CEi 2529 vuodelta 1924 ja muutettu vuonna 1959. Seuraavana vuonna tästä tuli virkavaunu A nro 25. Edelleen -> XT 01351 vuonna 1974. Muusta kohtalosta en tiedä. Lisää: Rto 171 Lv, vuodelta 1968 oli ollut entinen BE 0702 vuodelta 1964. Alunperin: Ek 973 vuodelta 1926. Rto 183: ex F 3840 vuodelta 1940. Se oli rakennettu entisen E 867 aluskehykselle. E oli vuodelta 1904 ja Rto 183 hylätty vuonna 1984. Rto 198 Etv, ex Fol 22560 (junan höyrylämmityskattilavaunu!) vuodelta 1967. Rto - vaunuksi vuonna 1978. Fol ollut entinen konduktööri- ja matkatavaravaunu Fo 22543 vuodelta 1949. Tätä Rto - vaunua käytettiin Jyväskylän rata-alueella jään sulattamiseen tunneleista. Rto 226 Lv, ex Hac 105'987 vuodelta 1968. Alunperin: Ek 1051:n aluskehys vuodelta 1945. Vuonna 1987 tai 1988 muutettu: -> BE 0768. Ja se välttämätön vaunutieto myös: Lko 1 Lv (Ttv:n liitevaunu) vuodelta 1972, ex EFia 11500 vuodelta 1954. Hylätty vuonna 1986. Alkuperäinen numero ollut 22451. |
||||
![]() |
05.05.2024 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Sähkömiesten onnikka: Volter Amper... | ||||
![]() |
05.05.2024 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
Muinaisissa rautatietilastokirjoissa kuvan joki kantoi nimeä "Siveneenjoki". Merkillistä, eikö? |
||||
![]() |
05.05.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
No voihan Simplon, kun on loistava ja aiheeltaan harvinaislaatuinen kuva! | ||||
![]() |
05.05.2024 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Junan aikataulutunnus, oliko se vielä vuonna 1998 JK1771/1772? | ||||
![]() |
05.05.2024 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
Fo 22547 oli Kirkkonummella, tilapäisenä tavaramakasiinina asematunnelityömaan ajan. Silloin Kkn makasiini siirrettiin "osina" nykyiselle paikalleen. Tarkistan ajankohdan vielä. |
||||
![]() |
05.05.2024 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Kiitos tiedosta. Kerrassaan erinomaista, että se on kunnossa. | ||||
![]() |
04.05.2024 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
Mersu 190, eikös sitä kutsuttukin ennenvanhaan (n. 20 - 30 vuotta sitten) "tenavatähdeksi"? | ||||
![]() |
04.05.2024 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
Hienoa, herra Ilari! Kysymys: mikä olikaan Fo:n numero? |
||||
![]() |
04.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
Siitäkin huolimatta että tämä asematalo on aika raakasti muutettu, siis yläkerrososa poistettu. | ||||
![]() |
04.05.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
Vuoden 1912 ruotsinkielisessä valtiokalenterista löytynyt: - Töfsala eli Taivassalo (joka ei ole rautatiepaikkakunta). | ||||
![]() |
04.05.2024 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Tapio Muurisen kommentissa 30.11.2005 klo 11.47 mainitsema Deeveri oli 2521. Tieto ei Tapiota enää saavuta, mutta on maininnan arvoinen kuitenlin. |
||||
![]() |
04.05.2024 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
Olikohan se jotakin kaljanjuonti-ideologian propagointia, kun joskus taannoin Tk3 1151 tuherrettiin "ei-vihreäksi" eli aatteen värillä ja numeroitiin kaljatehtaan aloitusvuosinumerolla 1819? Taisi meinaan nääs olla...? |
||||
![]() |
04.05.2024 08:43 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Markku, se myyjä lippukioskilla ei oikeastaan kovin kummoisia miettinyt; - kääntyi ja otti esiin "Liikennepaikkojen välimatkat"-nimisen sinisen A5-kokoisen kansion ja haki siitä esiin välimatkat (esim. väleille Hki - Pm ja Pm - Kpe). Nämä välimatkat yhteen laskettuaan (ja mahdollisesti kysyttyään matkustajan haluamasta reitistä: Par vaiko Mi kautta), katsoi tariffitaulukosta lipunhinnan. Ellei valmista lippua ollut painettuna ennestään, kirjoitti lomakelipun. Vielä kysymys: - "haluatteko kirjata matkatavaranne?" "Niin ja niin monta markkaa ja penniä, olkaa hyvä"." Lippuun tuli kauttakulkutiemerkinnät: via Ke, Mi tai Ke, Trä, Sl, sen mukaan minkä reittitoivomuksen matkustaja oli esittänyt. Lipunmyyjä vielä tarvittaessa vastasi matkustajan kysymykseen junanvaihdoista. "Kiitos ja näkemiin." "Kiitos ja hyvää matkaa." Kevätturisti 1967: Helsinki - Kolkontaipale Mikkelin ja Pieksämäen kautta: (aikataulukot 10, 30, 36 ja 42): 436 km ja Imatran kautta (taulukot: 10, 30, 35 ja 42) matkaa on 483 km. Lipunhinnat toisen luokan menopaluuna vastaavasti: 40,10 markkaa ja 44,50 mk. Rahanarvolaskurin mukaan hinnat nyt, 4.5.2024 aamulla: 78,21 euroa ja 86,79 eur. Liaäksi matkatavaramaksu menomatkalle 30 kg:lta (pitihän nyt tuliaisia olla!): 3,70 mk (2024: 7,22 eur). Mahdollinen junakohtainen istumapaikkalippu lisäksi: vaunuluokasta riippumatta kaksi markkaa (2024: 3,90 eur). Tämä siis kauan ennen modernia, vihreää, dynaamista ja voitontahto-orientoitunutta osakeyhtiö-veeärrää. Edit: lisätty rahanarvolaskurin antamat euromäärät. |
||||
![]() |
03.05.2024 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Sodan merkit ilmassa; tuosta on helppo tuhria maastovärinen...? | ||||
![]() |
03.05.2024 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Merkillistä tämäkin. Dm12:aa ei tosiaankaan ole listoilla liiallisessa määrin? |
||||
![]() |
03.05.2024 02:33 | Esa J. Rintamäki | ||
Merkillistä. 2604 on jokseenkin tarkalleen kymmenen vuotta nuorempi kuin 2512. Mikä on tosissaankin se hylkäämisen syy? Korjaaminen liian kallista vaiko kuljetusten hupeneminen pikku-Volodjan sotasilla olemisen takia? |
||||
![]() |
01.05.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Vuonna 1999 AB-korttiin lisäkirjaimen (C) hankkiminen (autokoulussa) oli noin 3 500 FIM. | ||||
![]() |
01.05.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Reijo, eräs "varsikanteleeseen nojailija" (jo about 50 vuotta!!!) kiittää näistä linkeistä ja kumartaa maahan ja tomuun asti. Ry Cooderia saisi kuulua enemmänkin, siksi hyvä jeppe lajissaan hän on. |
||||
![]() |
30.04.2024 09:19 | Esa J. Rintamäki | ||
Se on Tapparaa nyt! | ||||
![]() |
30.04.2024 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Vertti, tulkitsinko kuvaussuunnan oikein? Elikkä Seinäjoelle päin, kun olen tihrustavinani Lakeuren ristin valkoisen tolpan näkyvän taustalla? |
||||
![]() |
28.04.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Tai "Joe - poika" Singaporesta. Vihje: ikivanha Aku Ankka, piirtänyt Karl Marksch, eiku Carl Barks! | ||||
![]() |
28.04.2024 13:05 | Esa J. Rintamäki | ||
Autopuolella ripustusten loppuunkuluneet kumipuslat aiheuttavat yleensä vaihtotarpeen (kumisiin tai uretaanisiin). Tarpeen havaitsee kyllä käytön aikana. Kevennetty huolto vetureiden telien tarkastusten kanssa, niin...? Pääasiahan on kvartaalien positiivinen tulos, joten miten se nyt meneekään? |
||||
![]() |
28.04.2024 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
Kuutamosonaattihan ei nyt niin kovin rautatiepitoinen ollut, ennemminkin opetuselokuva siitä, kuinka kaunotarta yksityisomaisuudekseen luuleva harhainen erektiotaan jumaloiva pöpi pysäytetään teknisellä näppäryydellä ja riittävän suurella annoksella sähköä. Kuitenkin, ykkösosa "selittää" kakkososan olemassaolon. Minusta sympaattisin hahmo molemmissa osissa on herra Kivisen esittämä Sulo Kyyrölä. |
||||
![]() |
28.04.2024 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
Herrat Jorma ja Gunnar: - käyttivätkö veturinkuljettajat erityisiä tarkistuslistoja toimenpiteitä suorittaessaan? Siis samalla tavoin kuin lentokapteenit koneissaan. Esim. sodanaikaisen nelimoottorisen Lentävän linnoituksen, Boeing B-17:n tarkistuslistan ensimmäinen kohta: - Brakes: Set, eli jarrut asetettu (kiinni). Tässä kuvasarjassa ilmeni, kuinka jo aluevaihteen asettamiseen tarvittiin "sylillinen" eri muotoista spaakeja ja vipstaakeja. Lättähän on suht simppeli kapistus, mutta siinäkin omat toimenpiteensä piti suorittaa tietyssä järjestyksessä. |
||||
![]() |
28.04.2024 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Suuntakahvan asentojen selitys (Moottori II mukaan): DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä TS = taakse, suurtartunta TN = taakse, normaalitartunta K = käynnistys 0 = kaikki virtapiirit auki K = käynnistys EN = eteen, normaalitartunta ES = eteen, suurtartunta DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä. (Suurtartunta ja normaalitartunta ovat lyhyesti sanottuna eri tavoilla järjestettyä päägeneraattorin magnetointia.) Tehonsäätöpyörän asennot: O = kaikki virtapiirit auki T = tyhjäkäynti (ei nimeä) = suunnanvaihtokontaktorit sulkeutuvat NH = nopea hidastus - = hidastus portaittain V = vakioteho + = kiihdytys portaittain NK = nopea kiihdytys. Tehonsäätöportaita on 29 (0 ... 26 b). |
||||
![]() |
28.04.2024 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
HKE Hanasaaren ja HKE Salmisaaren voimalaitosten polttoainetyöntekijöitä kutsuttiin "hiilivuorineuvoksiksi". | ||||
![]() |
28.04.2024 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Kadunlakaisijat - leffa oli lievästi koomikolliskauhu-jatko Kuutamosonaatti - kauhuleffalle. Kadunlakaisijoissa oli muun muassa suosta herätetty Kyyrölän punakaarti, jonka "luttoonankomentajaa" esittänyt Matti Tuominen veti roolinsa erityisellä paneutuneisuudella! M. Tuominen oli kunnostautunut myös kauppaneuvos Paukkuna: " - tarjoilija, tärpättiä!" "Toveri konduktööri, matkamme maksaa Kansanvaltuuskunta!" |
||||
![]() |
26.04.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Mestarillinen otos! Kyllä käyp katteeks! | ||||
![]() |
26.04.2024 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
"Ober aber über, Oberammergau, ober aber unter, Unterammergau, heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut." |
||||
![]() |
26.04.2024 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Bad Tölzissä aikoinaan oli SS:n upseerikoulu. Oli siellä koulutettu suomalaisiakin vapaaehtoisia. Sodan jälkeen sinne asettui joku Ameriikan joukko-osasto: - portilla kotkankuva vaihtui toisen malliseksi. |
||||
![]() |
25.04.2024 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
Mitä tulee kilometritietojen salaamiseen muka "yrityssalaisuutena", oliko kyseessä todellinen, muista alan firmoista kopioitu käytäntö vaiko pelkästään jonkun tympäisevän ja paskantärkeän pikkunilkin patsastelu...? Mitenkäs muutoin joku turhapuro omaa "tarpeellista" suojatyöpaikkaansa puolustaisi...? Niin, ja milloin 2501 ja 2502 valmistuivatkaan koeajoja ja muuta viilailua varten? VR:hän otti nämä yleiseen liikenteeseen keväällä 1964, joten itse ainakin uskoisin kummankin keränneen kilsoja ja tiimaa vaikka kuinka raakasti...? Ja pitäähän sitä kokeiluja tehdäkin, jotta nähtäisiin sekin puoli, kuinka suunnittelupuoli ja pajan puoli ovat pelanneet yhteen ja kuinka hyvin. Ja kuinka tehtävänmäärittelyssä annettu tehtävä onnistui? Menikö ns. putkeen? Sama vanha vaiva aina vähänkin teknisemmissä vehkeissä: - piru piilee aina pikku yksityiskohdissa. Uutta laitetta koottaessa ei aina heti selviä sekään, että missä kulumista tapahtuu. Siinä mielessä nämäkin 2501 ja 2502 ovat vissiin käyneet verstaalla monta kertaa, ennenkuin ne päästettiin tyyppikoulutettujen kuljettajien ohjastamana normaaliin tapaan Pohjois-Suomen malmijunia vetämään. |
||||
![]() |
25.04.2024 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
Sieltä on päästetty liian kalliiksi osoittautunut lemmikkieläin pois kyydistä karkuun! Esim. kissa, sheefferi (kouluttamaton!), boa, aviopuoliso tai avokki (samoin kouluttamaton!), sijoituslapsi, anoppi, appiukkokin. Kaikilla oletettavasti tuntomerkkinä: pahasti puutteellinen ja/tai tyystin epäonnistunut sisäsiisteyskasvatus...? Raitiotien raideleveys? 1435 mm? |
||||
![]() |
25.04.2024 12:20 | Esa J. Rintamäki | ||
No mutta, Cor-Ten - teräksen toivottu ruostuminen maalipinnan "kustannustehokkaana" korvikkeena on jo vanhaa legendaa! Viitaten Fat - turvevaunuihin ajalta ennen Kristusta, siis 1970-luvun lopulta. |
||||
![]() |
24.04.2024 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
On näköjään maalipintaakin käytetty varaosiksi...? Vai onko sittenkään? | ||||
![]() |
24.04.2024 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
Alumiinin hitsaaminen ei ole koskaan helppoa, lämmön siirtymisen ennakointi on hankalahkoa...! Sen näkee vetelemisen aiheuttamasta kupruilemisesta. |
||||
![]() |
22.04.2024 22:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Rautatiepuolella on myös olemassa oma varsinainen organisaatio huolto- ta tarkistustöiden suorittamiseksi. Yhden - kahden auton rekkafirmoissa ei tällaista kovin helposti järjestetä (poikkeuksiahan toki on). Herra Jussin kommentissa on vankka totuuden jyvä! |
||||
![]() |
21.04.2024 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Varovaisuutta, herra Mikko! Älä vain mene liian lähelle sitä setää, jonka virkaan kuuluu Pam-Pam-laitteen "käynnistyskahvan" kääntäminen varoitusvihellyksen jälkeen. Sattuu nimittäin olemaan niin, että tarvitsemme sinua ehjänä taltioimaan aloitetun työmaan kulkua. |
||||
![]() |
21.04.2024 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Ajelevatko herrat matkustajat kuivin suin, vai pelasiko ravintolavaunun tarjoomukset? Nestemäisenä, siis imeväisravintona, heko heko. |
||||
![]() |
21.04.2024 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Ankka? Näyttää kalareissulla olevalta petolinnulta. | ||||
![]() |
20.04.2024 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
Anschlussin (natsi-Saksan tekemä Itävallan liittäminen itseensä maaliskuussa 1938) jälkeen BBÖ VT 42 (1A)(A1) numeroitiin Deutsche Reichsbahnin kirjoihin numeroilla VT 890 - 903. Siten vaunuja oli siis 14 kpl. | ||||
![]() |
20.04.2024 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
Tämä on päivän paras uutinen, sen vastapainoksi että samalla on itävaltalaisen postikorttimaalarikorpraaliperhospartakoulupinnaripummin syntymäpäivä. | ||||
![]() |
19.04.2024 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Elokuva: "Z - hän elää"...? |