|
|
31.12.2024 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkusieluisten ihmisten ajatuksetkin ovat pikkusieluisia! Teoista puhumattakaan. Häpeä sille, joka tuon tempun tekaisi!!! |
||||
|
|
31.12.2024 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnittelut tamperelaisille! Turkulaisethan vielä empivät: " - Kummottos me ny sit tehrä?" (Käytin turun murteen oppikirjana kirpparilta löytämääni "Aku Ankka Turun murteella"-vihkosta, jossa kansikuvassa luki "knakei ja hoddokei." Irronneeko tällä Åbo-filologian maisterin arvonimi minulle, jää nähtäväksi?) |
||||
|
|
31.12.2024 08:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa rautainen kuva, rautaisen tien kulkineesta!!! | ||||
|
|
31.12.2024 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin kaksoisplushyvä kuva, valomaailmaltaan ja tunnelmaltaan. Onhan talvipäivän seisauksesta jo yli viikko. |
||||
|
|
31.12.2024 08:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö muinainen Fot? | ||||
|
|
31.12.2024 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, lehmiä kuljetettaessa saattoi Gdl pieneltä osaltaan täyttääkin maitovaunun tunnusmerkistön, voihan uhkeat utareet! | ||||
|
|
31.12.2024 08:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää kuuluvan läheiseen taloon, ainakin karttapaikka-linkistä tarkasteltuna. Rautatiemiljöössä olisi mielestäni enemmänkin pytinkejä. Vaikkapa esim. halkoliiteri myös, erinomaisen tarpeellisuutenss takia. Voihan tuo rakennus olla myös vaikkapa "syytinkivaarin" tai - mummun tupa, innovaatio ajalta ennen [Attendon tyylisiä] "vanhusvarastoja". |
||||
|
|
31.12.2024 08:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennemerkissä on huomattavan yksityiskohtainen veturinkuva. | ||||
|
|
30.12.2024 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deesseä käytettiin vallasväen kuljettamisiin Ranskanmaalla. | ||||
|
|
30.12.2024 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Rautatientori seuraava oikealle? | ||||
|
|
30.12.2024 07:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo Citikka on ranskalaisen autonrakennuksen ja - muotoilun taidonnäyte. Jos jotain teknistä ratkaisua piti tehdä vaikeamman jälkeen, se laitettiin juuri tällaiseen "isoon kissaan", "iideehen" tai "deesseen". Jälkimmäisen moottori oli hiukan isompi ja tehokkaampi. 1960-luvulla suomalainen rallitähti Pauli "Pali" Toivonen ajoi rallia juuri tällaisella Citikalla. Kuvan Citikka on vanhempaa mallia (vuonna 1955 Gangsteri-Sitikkaa, eli Traction Avant-mallia seurannut malli). 1960-luvun aikana se sai ratin tai oikeamminkin etupyörien mukaan kääntyvät ajovalot! |
||||
|
|
30.12.2024 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähän Heinolan Pikku-Jumbo - junaan liittyen: "Lokomotiivi"- elokuvassakin esiintyneen "laulavan kulkurin", Pentti Pöyhösen hauta on Mäntässä, Savosenmäen hautausmaalla. | ||||
|
|
28.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei herra Tapio, löysin kirjahyllyjeni piilosta kirjasen: "Kiiltävät kiskot... Pienoisrautatiekerho ry:n 15-vuotis juhlajulkaisun". Sen sivuilla on laatimasi Gdl-vaunun pienoismallin rakennusohje. Artikkeliin liittyvässä piirroksessa on Gdl nrot 31'533 ja 31'571. Hyvin vekkuli opus, koko kirjanen! |
||||
|
|
28.12.2024 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, en minä henkilökohtaisesti ainakaan... | ||||
|
|
28.12.2024 05:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta BG:stä olisi vielä 1979 kesällä saanut entisöityä kahvilavaunun, siinä oli silloin vielä myyntitiskit plus muut keittiön huonekalut jäljellä. Tuskaiset vandaalit vaan olivat kokeneet ehjät ikkunat loukkaukseksi omaa rikkinäisyyttään kohtaan ja rankaisseet sitä perinteiseen Vanhan testamentin (myös koraanin) vaatimaan tapaan: - kivittämällä... |
||||
|
|
28.12.2024 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko tuulilasi itkenyt lasinpesunesteitä kuvassa näkyvin kyynelvanoin? | ||||
|
|
28.12.2024 04:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aprikoisin asematalon tällä, kuvatulla puolella olevan sisäänkäynnin olleen joskus avokuistina. | ||||
|
|
27.12.2024 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John! Kunnioittava kumarrukseni taidokkaan veturimallisi vuoksi! | ||||
|
|
24.12.2024 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, veturihenkilökuntahan on kovin ihmisellistä, joten "urheilumiehetkin" kuuluvat mukaan. Ja kun työkaluissa kerran rahkeita on, niin mikä ettei? Hyvää joulua kaikille vorgilaisille ja onnellista uutta vuotta 2025 myös. |
||||
|
|
23.12.2024 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| M1 66:n "urakehitys", kiva joululahja Eljakselta! Monet kiitokset. Ja hyvät joulut jokahittelle, nurmoolaasista alkajen! |
||||
|
|
23.12.2024 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, pidän kuitenkin siitä ajatuksesta kiinni, että uusliberalismia vyörytettiin voimakkaasti esiin nieltäväksi juuri "Ronnien" ja "Maggien" yhteisellä huseeraamisella. Ronnie oli päässyt pinnalle (kehnojen!) näyttelijänlahjojensa ja Maggie halusi laittaa Englannin lakkoherkän ay-liikkeen alistumaan porvarilliseen kuriin (ikiaikaisen ja pyhän talouden mennessä etusijalle). "Aatteen" nimikin natsasi: - liberalismin kantasana on libera eli vapaus. Jopa itävaltalainen natsipuoluekin patsastelee sana "vapaus" nimessään. Sillä vapauksiahan on kovin monen monta eri sorttia. Uusliberalistinen vapaus on kuitenkin suhteellista, sillä sen perustana olevaa kapitalismia rahaliikenteineen ei juuri voi vapaaksi sanoa. Toisin sanoen: - jos sinulla on jotakin, mitä toinen ihminen sinulta haluaa ja haluatte muodostaa vaihtosuhteen eli vaihtokaupan ja sen teette, niin... Mutta: - tällehän ei saa olla vaihtoehtoja: vaihtosuhteen teko yksipuolisesti ilman vastinetta on nimitetty varastamiseksi eli omistusoikeuden loukkaaminen on kyseessä. Ellei sinulla ole mitään, mitä tarjota vaihtokaupan vastineeksi, niin siinäpähän sitten "liberasi" kanssa olet! Ja nykyaikainen mentaliteetti rahan vallan (nimenomaan rahan sisältämän vallan!) ylettömässä korostamisessa on johtamassa isoihin ongelmiin. Sanotaan kapitalismin perustuvan jatkuvaan kasvuun, eikö totta? Ja tähän nojautuen on kulutettava lisää, on ostettava lisää, on ansaittava lisää, on sijoitettava lisää, siitäkin huolimatta että tämän etuisuutta ei haluta myöntää ihan kaikille! Mutta, sen haluan sanoa, että siinä vaiheessa kun kasvu tökkää lopullisesti, tulemme kokemaan varsin mielenkiintoisia aikoja: uusliberalismi hajoaa pölyksi, kaikki hienot talousteoriat romahtavat, vanhat talousgurut ja epäjumalat (Nalle!) suistuvat patsaanjalustoiltaan pimeyteen, eikä heitä enää uskota. Vanhan järjestelmän tueksi on olemassa armeijat, poliisit, ässässät sun muut korpraalit. Niiltäkin hukkuu "palvelusmotivaatiot" silloin. Lopullisesti. Miettikääpä muuten, miksi täällä koti-Suomessamme omaisuuden suoja on suhteessa PALJON PAREMPI, kuin ihmisten elämisen oikeus kaikkine leikkauspolitiikkoineen. (- vapautta...? -) |
||||
|
|
22.12.2024 06:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilmari T.: - vaikka maailmalla jo ollaan tuomitsemassa uusliberalismia "vääräksi evankeliumiksi", niin täällä sitä jumaloidaan ja pakkosyötetään aina vaan! Eli uskot uusliberalismin autuaaksi tekevään mahtiin tai sitten itket ja uskot! Kertauksen vuoksi: koko uusliberalismin epäsikiö syntyi, kun Reagan ja Thatcher himosta täristen menivät keskenään sänkyyn! Kumpikin maansa eliitin jäsenet, joiden agendana oli näyttää alemmille luokille näiden oikea paikka ja velvollisuus olla eliitin nöyränä palvelijana. |
||||
|
|
22.12.2024 05:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, mitenkäköhän minulle tulee käsitys, että Taxellin toiminnan pohjana oli suojella "Onnellisten svedupetterien laaksoa" "mongolisuomalaisten" invaasiolta? Toisin sanoen, mikäli Sisu olisikin lähtenyt kasvun tielle, se olisi merkinnyt tuootannon volyymien kasvamista. Eli kasvamista myös työntekijämäärällä? "Fy fan, detta finnjävelsaatanat naturligtvis röstar på SKP, och så lagom murha våra käraste RKP. Det passar väl INTTE!" |
||||
|
|
21.12.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korostaa perspektiiviä aika raakkuleesti, herra Jimi. | ||||
|
|
21.12.2024 07:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kommentti, herra Juha K.! Tämän painajaisunen rinnalla väikkyy näkymä läntisistä naapurimaistamme, joissa pyöreänokkaisilla Nohabeilla junia ajetaan kuin tyhjää vaan! |
||||
|
|
20.12.2024 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi rautatieopiston oppilaiden majoitukseen. Miten se nyt menikään, olisiko asemamiesharjoittelijoille kuuluva peruskurssi kestänyt kutakuinkin kuusi viikkoa. Pääkaupungin asuntopulaon aina merkinnyt vuokrien heivaamista ylöspäin, yhä kalliimmaksi. Virkatarvemakuuvaunuissa majoitus olikin melkein luontoisetu. Ja mikä ettei, ruokapaikkojakin riitti lähiympäristössä, snagareista alkaen. Lisäksi: vanhoista I & II luokkien lanterniinimakuuvaunuista: - niitä muutettiin v. 1942 Ei-sarjaan III luokan päivävaunuiksi. Sittemmin niistä tuli XEi - vaunuja, numeroiden (22001' - 22011') eteen lisättiin nolla. Näitäkin saatettiin käyttää mm. kouluretkeläisten tilapäismajoitukseen Helsingissä, jossain ratapihan laitamilla. Virkatarvemakuuvaunuista tarkemmin: BEm: 02701 (v. 1962), ex Cm 2149 (v. 1918), hylätty v. 1965. 02702 (v. 1962), ex Cm 2150 (v. 1918), hylätty v. 1965. BCm 02164 (v. 1968), ex Cm 2164 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02165 (v. 196X), ex Cm 2165 (v.1930). Sittemmin uusi sarjamerkki: XCm, numero entisellään. Aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunuun Oe 71'962. XCm 02160 (v. 1968), ex Cm 2160 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02161 (v. 1968), ex Cm 2161 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02162 (v. 1968), ex Cm 2162 (v. 1930), aluskehys käytetty vaunuun Oe 71'973 v. 1970. 02167 (v. 196X), ex Cm 2167 (v. 1929), hylätty ilmeisesti v. 1979. BCm (lyhyt aluskehys) 02169 (v. 1965), ex Cm 2169 (v. 1938). Hylätty v. 1979. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Cm 2104 (v. 1898). 02170 (v. 1965), ex Cm 2170 (v. 1938). Hylätty v. 1973. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Ei 22004 (v. 1924, nro vuoteen 1931 ollut 2941). Alunperin tämä oli ollut Em 2706 (v. 1901), alkuper. nro 956, kun vaunu valmistui v. 1899. XCm 02172 (v. 1973), ex Cm 2172 (v. 1940). Hylätty v. 1975. XCm 02175 (v. 1972), ex Cm 2175 (v. 1941). Hylätty v. 1978. XCEm 02451 (v. 1970), ex CEm 2451 (v. 1937), aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunun kuormausvaunuun XOe 070002 v. 1975. 02452 (v. 1970), ex CEm 2452 (v. 1937), hylätty v. 1975. 02453 (v. 1970), ex CEm 2453 (v. 1940), hylätty v. 1978. 02455 (v. 1970), ex CEm 2455 (v. 1940), hylätty v. 1978. XEm 02749 (v. 1973), ex Em 2749 (v. 1940), hylätty vuonna 1978. X tarkoitti sitä, että vaunulle piti tehdä kuntotarkastus ("katsastus") ennen matkajunaan liittämistä. B "juorusi" vaunun olevan säännöllisestä kunnossapitokierrossa mukana. |
||||
|
|
20.12.2024 07:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun nykypolitikoitsijoiden mielestä toverit JKP ja UKK olivat niiiiin kommunismia! En itse millään tavoin kykene harhautumaan niin syvälle viemäriin, että uskoisin nykyhallituksen ("kykypuolue" ja "perusjuomal -", eikun ööö - perussuomalaiset) edes harkitsevan moista. Kun eivät mitenkään kykene lukemaan/propagoimaan koko juttua omakseen. |
||||
|
|
20.12.2024 07:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe 070005 oli valmistunut vuonna 1975, entisen retkeilyvaunun Eim 21906 aluskehykselle. Vaunu oli ollut alunperin vuonna 1932 valmistunut I & II luokkien 8 + 33-paikkainen hyttivaunu Ci 2249. Muutostyö Eim-sarjaan oli tehty vuonna 1955. | ||||
|
|
20.12.2024 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2172 muutettiin sarjaan XCm, numeroksi 02172 vuonna 1973. Hylätty syksyllä 1975. | ||||
|
|
20.12.2024 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat John ja Leevi, olisikohan ollut fiksumpaa että "Euroopan unionin" sijasta Suomi olisi liittynyt "Fennoskandian unioniin"? EU:hun liittymisen aikoihin julistettiin, että Suomi-leijonan turkki alkaisi kiiltää. Mutta: - katsokaapa ympärillenne, että kiiltääkö vaiko ei? (Huomenna on Hurstin ruokajakelu klo 10 alkaen, Helsinginkadulla. Sen jono kiertää korttelien ympäri.) Taisi "Keminmaan Jalasmökkimies" (Paavo V.) sittenkin nähdä kehityskulut oikein, hän kun näki silmillään keskiviikkona molemmat sunnuntait...? |
||||
|
|
19.12.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, vai joutuiko saha tekemään kumipyöräsiirtonsa sen takia, kun VR lähestyi YLIHINNOITETULLA "palvelutarjouksellaan"...? Tämä kuvio näyttää aivan samanlaiselta hullunsirkukselta kuin mitä Mäntässä tehtiin parisen vuotta sitten. |
||||
|
|
18.12.2024 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 oli entinen makuuvaunu Em 2472 vuodelta 1956. Sen sarjamerkki oli ollut CEm vuoteen 1971 asti. Mutos virkatarvevaunuksi on tehty etwa 1980-luvun puolivälissä. |
||||
|
|
15.12.2024 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän mallisessa BT - sarjassa on kussakin vaunussa kuusi paikkaa (makuukoijaa). Nrot olivat siis 01313 - 01319 (seitsemän vaunua). Työnjohtajalle (mestarille) oli oma pieni osastonsa makuupaikkoineen kirjoituspöytineen vaunun päädyssä (EI käsijarrupäädyssä). Muistaakseni yksi tällaisen vaunun kori oli myyty yksityishenkilölle mökiksi. |
||||
|
|
15.12.2024 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlainen oli ollut myös Haapamäen opastinmiesten BT 01318. | ||||
|
|
15.12.2024 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01316 valmistui vuonna 1955 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
|
|
15.12.2024 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01317 oli sekin valmistunut vuonna 1955. Heinäkuussa 1991 siitä tuli XT 01624. | ||||
|
|
15.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01604 oli entinen BT 01315. BT oli valmistunut vuonna 1955. | ||||
|
|
15.12.2024 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaasalainen Haldin & Rosen - koritehdas myös lopetti toimintansa 1978. Sekin oli tehnyt puukorisia busseja. Kutterin puukoreissaan käyttämä valmistusmenetelmä oli samanlainen kuin englantilaisia de Havilland Mosquito-koneita rakennettaessa, tosin se oli ostanut ruotsalaisen korifirman valmistuslisenssin. Suuren kysynnän vuoksi Kutter oli jatkanut puukorisen Kutter 8-mallinsa valmistusta vielä 1978, vaikka edellisvuoden talvella oli ensimmäiset teräskoriset Kutter 9:t jo valmistuneet. Hankaluuksia oli aiheuttanut vielä valmistuksen siirto Vallilasta Lemuntieltä Espoon Kivenlahteen. |
||||
|
|
15.12.2024 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös Lahden Autokorin mainitaan tehneen Vanajiin ohjaamoita/hyttejä. Herra Erkki, Kiitokori-maininnastasi: - perinteinen tapa oli rakentaa puukori, jonka päälle tehty peltikuori sopi paikalleen kuin hansikas. Tällä tavoin muuten bussinkoreja ennenvanhaan tehtiin. Puurunko tehtiin mm koivusta, jolla oli ikävä tapa lahota verrattain pian. Tamperelainen Kaipio (myös kassakaappitehdas) harrasti tammisia koreja. |
||||
|
|
14.12.2024 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Eljas. Uskon, että arvauksesi 3 - 6 veturista on sangen lähellä totuutta, olihan Båtvikin laituriin tulleen laivan tuomia kuljetusesineitä (kansalaisista MiG-15 tai 17 kiireettömiin varaosiin?) pitänyt myös siirrellä alueen sisäisinä kuljetuksina. Hmm. Niin milloinkas niitä varhaisia Antonov-kuljetuskoneita tulikaan laivueille käyttöön? Ainakin kaksitasoinen Antonov An-2 (Nato-koodilla "Colt") lensi ensilentonsa 1947. Lieneekö CCCP-lentosotamiehet saaneet ensikosketuksensa ilmailuun Friggesbyn kentällä juuri An-2:illa? Toisin sanoen: sotilastukikohdassa touhua riitti. Hikihän tunnetusti säästää verta ja joutilaisuuden tuomia paheita torjuttiin sulkeisharjoituksilla....? |
||||
|
|
14.12.2024 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, se kakkonen on palkin valssaukseen liittyvä numero, tyyppinumeroko, vai viittaako se "valmistusmenetelmään nro 2"...? Valmistuseränumerot merkitään tyystin toisella tavalla ja nämä ovat sidottuja ainestodistukseen. Määräys identifiointitavoista on sangen tarkka, vaaditaan myös sulatustodistus, ainestodistus ja viimein vastaanottajan hyväksymismerkinnät. Nämä kaikki siksi, koska kyse on ihmishengistä, turvallisuudesta ja myös suurista aineellisista arvoista. |
||||
|
|
14.12.2024 15:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikos se lokakuussa 1992 Porvoossa, kun Teve tyrkkäsi tyhjän Mas:in poliisista yli kuin tyhjää vaan! Teven ohjaamossa ei huomattu mitään erikoista... | ||||
|
|
14.12.2024 15:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko tuossa postin pussihuoneen luukut auki? | ||||
|
|
14.12.2024 15:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-Serkku, Tri-Five eli vm 1955 - 1956 ja 1957 koreja tehdään uusiotuotantona. Alustoista vaan en tiedä. Mutta esim Danchuckin osista pystyy kyllä ihan täyden Letukan heittämään kokoon ovipahveja ja Wunderbaumeja myöten. Moottorivaihtoehtojakin löytyy tietenkin: - NOS, matching numbers pikkulohkoa tai vaikka Käkkylä Hearsen 500 cid veekasi! Katsastusmiestä vaan asialle...? Danchuck on takavuosina vaihtanut omistajaa, joten sen putiikin tuoreemmista valikoimista en tiedä sanoa mitään. |
||||
|
|
14.12.2024 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo karvalakki M/- 39 onkin hyvä hattukeksintö. Båtvikin jäällä tammikuisessa kovassa pakkasviimassa se piti ottaa välillä pois päästä, ettei tulisi henk.koht. sahajauhoista liian kuumaa!!! Ittelläni vielä merivoimien kapiaismalli siniristillä ja ilman kokardia. Rautatiemuseolta ostettu junasuorittajan punainen päällinen paikalleen ja eikun menoksi! |
||||
|
|
14.12.2024 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan monta veturia "CCCP Porkala-udd"-sotilasrautatiellä kerrallaan oli? Ja vielä: - lähtivätkö veturit säännöllisin väliajoin Vyborgiin tai Leningradiin isommalle huoltokäynnille? Ja tietysti sieltä tuli vuorollaan vastaava veturi vuokra-alueen liikenteeseen. Kirkkonummen veturitalli näytti siksi matalalta pytingiltä, ettei siellä vetureita vissiinkään nostoruuvien varaan laitettu (pyöräkerran vaihtoa varten). Sekin seutu kovasti savilillinkipohjainen, ettei sinne kuoppasorvia mielellään heitetty...? Tai mistä sen tietää? |
||||
|
|
14.12.2024 06:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikista vekkuleista kuvista tämä nimenomaan on kaikkein vekkulein! "Kukkuluuruu, täältä minä tulen...! Eikä minua poliisikaan paljoa estele." (Jyrkän kaarteen takaa vieläpä.) |
||||
|
|
13.12.2024 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, pysyvä tarkoitus on sinne Ukrainaan jäädä, omalle 2 x 1 m tontille, 2 m maanpinnan alapuolelle, tai sitten "sankarina" palata Venäjälle "Cargo 200:na", tuhkauskuormureiden kautta prosessoituina. Pikkusielu-Volodjan yksi tavoite siinä samalla saavutettu: - ruumiit eivät toisinajattele!!!. Baltian maissa nimenomaan toivotettiin että tervemenoa. |
||||
|
|
13.12.2024 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| M. Mäkipirtin Vanaja-kirjan mukaan: - mitä tulee Sisu-Vanaja fuusioon: Vanajalla rasituksena oli ollut englantilaisten toimitusaikojen venyvyys, mitä moottoreihin tulee. Tehtaalla välillä seisoi runsain määrin puolivalmiita autoja nimenomaan odottelemassa englantilaiskomponentteja. Toisena syynä herra Tor Nesslingin (pää-Sisulainen) harmistuminen kilpailuasetelmasta. Lieneekö osingoissa ollut toivomisen varaa? Niin, ja Vanajissa käytettiin myös Timken - telejä, mutta ne eivät olleet nostavia. Sivumennen: Timken oli/on amerikkalainen firma, tunnettu mm. vierintälaakereistaan. Kuuluisa lienee valokuva, jossa neljä hienosti pukeutunutta neitosta työntää amerikkalaista Timkenillä vierintälaakeroitua isoa höyryveturia nro 1111 liikkeelle, kevyen näköisesti ja kevyen hymyn myötä. |
||||
|
|
13.12.2024 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, kahdella tai kolmella "hauishiiappiparilla" nostaa mm. MGO V16 BSHR:tä paikalleen? MGO:n öljytilan täyttämiseenkin mennee aika monta Teboil-huoltoasemalta ostettua neljän litran tarjous-moniasteöljykanisteria. Synteettistä, juu vallan! |
||||
|
|
12.12.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noinkin tuoreiden (1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa valmistuneiden) 26-sarjalaisten hylkyyn pistäminen, aina samaa vanhaa mentaliteettia! Puusilminä tuijotetaan vaan numeroita, EI siis vetureiden numeroita. Mikähän näistä pistetään Hy museolle, vai pistetäänkö mitään? Herra Juha, sanoisin että lisää romua...? Eestulemattomat ektoplasmat korvasivat virkavastuun tulosvastuulla! |
||||