Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.04.2024 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elokuva: "Z - hän elää"...? | ||||
|
19.04.2024 20:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisäänkäyntilabyrintti ennen pömpeliosastoa...? | ||||
|
18.04.2024 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienen maan, myös rautatiesellaisessa mielessä, alueella on sairaan helppoa törmätä pikkusieluisuuteen. Siksi Hr11-tilanne on sitä mitä se on. Viitsiikö joku tärkeilevä pikkunilkki tosissaankin vielä leikkiä kravatti kaulassa very big bossia, vai miksi tilanne ei etene eikä kehity? |
||||
|
16.04.2024 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan "divetymonoksidinkuljetusvaunu" näyttää hiukan samantyyliseltä kuin Valtionrautateiden 100-vuotisjuhlakuvakirjan sivulla 60 oleva ylemmän kuvan vaunu nro 9611. Kuvan vaunussa tosin on tekstinä: "RIIHIMÄKI KÄLLVATTEN TELEFON 4122". Kuvateksti: "Vaunu, jolla kuljetettiin Riihimäeltä lähdevettä Helsinkiin myytäväksi." |
||||
|
16.04.2024 10:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neukkulan aseteollisuudessa oli se pohjavire, jonka vuoksi mittaustekniikka laitteineen ja mittareineen piti olla kunnollista. Ladojen nopeusmittarit olivat tietenkin eri asia. Käsieni kautta on kulkenut "miljoonia" Stankolta ostettuja, konepajalla tarvittavia mittausvälineitä (tein niihin vastaanottotarkastuksia). Hylkäyksiä ei ollut tarvis tehdä kuin vain 1 - 2 kpl (vuosina 1988 - 1995, kun olin Pikkalassa Alumiinilla mittalaitetarkastajana). Mittapalatkin, vaikka niitä piti käyttää VTT:llä, ei mitään huomautettavaa, tarkkuusluokat OK. Mittakellotkin, sama juttu, lievästä karkeatekoisuudestaan huolimatta. Työntömittoja ei tarvinnut kertaakaan romuttaa. Mikrometrit (sauvamikro 150 ... 2500 mm) ei häikkää. Vinkkelit samoin. Stankolla eivät pitäneet "nylkyrihintoja"... |
||||
|
16.04.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on näemmä otettu asemalle päin. | ||||
|
16.04.2024 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kiire johtanut A 7-telien valitsemiseen tähän vaunuun? En ihmettelisi, olihan sota-aika rikkonut vaunuja aika tavalla, joten telejä olisi kyllä saanut käyttöön ehjäämisen jälkeen. |
||||
|
13.04.2024 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsingissä Hanasaari lopetti jo kuukausia sitten. | ||||
|
13.04.2024 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Johannes, ellei alkuperäisiä varaosia ("Genuine parts") enää ole saatavilla, mikä ihme sitten estää modernisointia? Fyrkkendaaliko? Hm. Dieselveturi, jonka speksit ovat muuten kohdallaan, ei minun mielestäni noin vain äkkipäisesti kuulu "nuorena" polttopillimiesten käsiin...? Siitäkin huolimatta, että keissi alkaisi muistuttaa esi-isän museaalista kirvestä, johon on vaihdettu varsi viisi kertaa ja terä kolmesti. |
||||
|
11.04.2024 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2625:ssä oli loistelamppuvalaistus ja putkikalustus 2. luokassa. Muistelisin 2. luokan penkeissä olleen tummahkon sininen plyyshiverhoilu. 1. luokassa oli vihreäsävyinen modernisoitu sisustus. Vuonna 1978 siitä tuli virkatarvevaunu BG 040110. Ai niin - vielä: pituus puskimineen oli 20 800 mm. |
||||
|
10.04.2024 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I hear a train a-comin' , it's rolling round the Bend! Ja toinenkin laatukuva! |
||||
|
10.04.2024 03:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Taattua ja korkeaa Eemil Liukkonen - laatua! Olisi erinomainen kalenterikuva toteutuksen ja tunnelman puolesta! |
||||
|
09.04.2024 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin ensimmäisten Sm2 - junien, johon ei asennettu ylikulkusiltoja, olleen nrosta 6081 (ohjausvaunuineen) alkaen valmistetut vaunut. Ajankohta kesästä 1978 alkaen. |
||||
|
|
09.04.2024 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen pointtihan olisi se, että dieselsähkövetureista saa kyllä aikaiseksi sähkövetureita. Hieman suunnittelujumppaa konttoreissa CAD-laitteilla, hieman purkujumppaa ja uusien osien asennussambaa Hyvinkään konepajalla ja silleen. Ei olisi ollut tekemätön paikka tällainen. Valtion "omistajaohjaus" vaan sekoitti asioita pahemman kerran, ymmärtämättömien ja eestulemattomien poliittisten tragikoomikoiden touhuilun takia. Aika harva yksilö edes mitenkään tajusi jatkuvuuden olevan tosiasia oman nelivuotisen vaalikautensa spedeilyn jälkeenkään. Eikä sitä turhan moni tajua vieläkään. |
||||
|
08.04.2024 14:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Unohtamattakaan venäläistä perinteellistä selviytymistaktiikkaa: - tuhtaata! Sama tavaraerä eri tunnisteella meni kirjanpitoon kaksi kertaa, - vot harashoo, normi ylitetty, toveri operatiivivaltuutettu! Tarkoitin suunnitelmatalouden tuhlaamattomuudella sitä, että normin ja "pjatiletkan" määräämään tuotantotavoitteeseen määrättiin tiukasti määrätty raaka-ainesmäärä. Ylimääräistä ei saanut, ei sitten millään, olihan Gosplan aina oikeassa suuren edistyksellisyytensä ansiosta. Välillä raaka-aineet menivät ihan muualle: - esimerkiksi Sosialistisen Aamunkoiton Makeistehtaan nro 1 "Sergei Kahjovitsh Punikovin nimeen" liköörinormikaramelleihin (GOST-997755476) tarkoitetut liköörit menivät heti kättelyssä parempiin suihin, johtoportaasta alkaen! |
||||
|
|
08.04.2024 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huima klöntti, akselipaino 23 tonnin luokkaa. Päädieseleiden on ilmeisen pakko olla hidaskäyntisiä lotkottimia, dieselsähkövehkeitä kun ovat. Tuli mieleen siitä, kun nämä ovat CCCP:n aikaista suunnittelua, niin paljon parjattu suunnitelmatalous ei ainakaan tuhlannut raaka-aineita, toisin kuin nykyisin pyhitetty markkinatalous. |
||||
|
07.04.2024 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitän ja kumarran, herra Jarno. | ||||
|
07.04.2024 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hämeenlinnassa Patrian (ent. Vanaja) panssariautotehtaalla? | ||||
|
|
07.04.2024 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähtöopastimia? | ||||
|
07.04.2024 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Reading-rautatieyhtiö ottaa sinun paikat"? Jestas, äkkiä hammaslääkäriin vaihtamaan amalgaamit muovisiin...? Jatkanpa operaatiotani ("Seelöwe") hautaan saakka, Donner und Blitzen! |
||||
|
06.04.2024 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loppuopastimet tässä päässä, onko tämä juna tullut Tampereelta junana P 102 (lähtöaika Nääsvillestä klo 12.40)? P 102:n runko oli yleensä kolmella vaunulla. Kuvauspäivä oli tiistai. |
||||
|
06.04.2024 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä De joskus putkahtanut VEB Waggonbau Passlingenista (= VR Pasilan knp) EFit-vaununa? | ||||
|
06.04.2024 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kaupungin suhde kansalaistensa turvallisuuteen on päivänselvä ja: 1) kun kunnallisvirkamiesoletettu EI TEE mitään, niin tällöin hän ei tee virheitäkään! 2) liian suuri osa kunnallisvirkamiehistä on /C:stään päteviä "ilamanaikaasia" puoluesyöttiläitä. 3) tutkivaa journalismia ei päästetä tutkimaan, kuinka kunnallisvirkamiesoletettuja oikein valitaan: hyvävelikerhon saunaillassa sulle-mulle-kaupankäyntinä. 4) ja vaikka kuinka hyvä ja osaava kunnallisvirkamies olisikin, hänen niskassaan on käskyttäjänä AINA esihenkilö, paskantärkeänä nilkkinä. Virkamiesoletetun neljä päätyyppiä: a) viisas ja ahkera b) tyhmä ja ahkera c) viisas ja laiska d) tyhmä ja laiska. Aivan, minulla on vankka tietämys: Mämmilä - sarjakuvakirjasarja kokonaisuudessaan, hah hah. |
||||
|
04.04.2024 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu taisi olla kuormassa, kun tuolla tavalla riehaantui. Tyhjän vaunun paino, eli "taara 14,0 t" ei olisi noin pitkää "jatkosrakoa" jaksanut tehdä. Tai mistäpä sen nyt tarkasti tietää...? |
||||
|
01.04.2024 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rantaradan JK-junissa (Pasila - Kela) oli mukana Fh:ta, Båtvikin raiteen liikenteen loppumiseen saakka, olisiko äkkimuistamalla vuoteen 2004-2005 asti? | ||||
|
01.04.2024 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, tosi mielenkiintoinen kommentti, kiitokseni siitä. Mitenkähän Veto-Jussien runsastuminen mahtoi näkyä Seinäjoen pohjoispuolella? Linkitettynä tietenkin vaunujen liikuttelutarpeeseen. Kisko-Kallella taisteleminen Lpa - Kha - välillä maistuu hätäratkaisulta. Etenkin kymppiviisseiskan osuus ainakin näyttää siltä. |
||||
|
|
01.04.2024 14:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on silti aivan muinainen Fh, joka oli rakennettu muinaisen Ek:n aluskehykselle. | ||||
|
31.03.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmiselvä Kaania-Vaappishan tuo "motortralla" näyttää olevan? Oikeanpuoleisen Trainpoint-veturin puskinlyhtyjen ilme nostattaa kylmiä väreitä selkäpiissä. Tuohon verrattuna kuuluisa '58 Christine on kesyn näköinen...! |
||||
|
31.03.2024 13:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut "räystäsräähkäruikkulinnun", "albiinoluteen" tai "pippelinmuotoisen neonvihreänmakean myrkkysienen" asuinsija? Vaiko Lenin laskenut sattumoisin vetensä pakomatkallaan "suuresta ja mahtavasta" vuonna 1916-17? |
||||
|
30.03.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: VR.fi - sivustolla, välille Haapamäki - Vilppula on määritelty HDM-junille ajoajaksi 19 minuuttia ja Vlp - Hpk 18 min. Dv12 + 7 teräsvaunua ja 2 x Dm7, mikä olikaan teho/paino-suhde kummallakin? Omalta kohdaltani P98 - "hurjasteluajon" kommentointini loppuu tähän. |
||||
|
|
30.03.2024 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: - hyvin kiinnostava taulukko, mutta junapaino matkustajineen oli taatusti suurempi kuin kahden vetovaunun lätällä. Ja kyseinen ajo ei vissiinkään ollut myöhässä kulkua ja ajan kiinni ajamista tukka putkella, vaan taulunmukaisesti tehonsäätöpyörää rauhallisesti naksauttelemalla...? |
||||
|
|
30.03.2024 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mielenkiintoinen esiinotto mainintasi Jyväskylä - Helsinki - linja-autopikavuoroista: Pidähän poitsuseni penkistä kiinni, taas tulee pitkä kommentti: Ensiksi junien P97/98 filosofiasta: H97 tosiaan kulki joka päivä Haapamäeltä Pieksämäelle. 1976 graafinen: lähtö Haapamäeltä klo 18.27, lättäjunana. Muistaakseni siinä oli sellaiset 5 - 6 vaunua, vetoa ja liitettä. Asunnassa kohtaus: T6034. Petäjävedellä se kohtasi H98, tulo ja lähtöaika klo 19.08 ja 19.09. Petäjävedellä oodotteli samaan aikaan myös T6810. Vesangassa odotteli T6036. H97 tuli Jyväskylään klo 19.45, ja jatkoi matkaansa klo 19.55. Siellä oli kohtaamassa malmijuna Oku - Hva T7030. Metsolahdessa vastaan tuli T6038. Pieksämäelle tulo klo 21.30. Tavarajunia kulki siis Pm - Hpk - Tpe aikamoinen määrä, siis aikatauluun sovitettuna. Ja sitten perjantaispesiaali: Helsingistä lähti joka päivä Juna P155 Tampereelle, lähtöaikana klo 14.00 (tulo Tampere klo 16.15). Perjantaisin siinä oli lisävaunuja (hirveästi puuvaunuja!). Muuten 155 kulki joka päivä. Pitkä puukorinen perjantaijuna P47 lähti Tampereelta klo 16.35 ja Parkanossa (klo 17.31 ja 17.34) kohtasi P68:n. Tuloaika Seinäjoelle klo 18.30. P97 (Dv12 + EFi + 3 x Ei) lähti Tampereelta klo 16.25. Orivesi lähtö klo 17.05. P97 kohtasi Lylyssä Porkkana P106:n ja tulo Haapamäelle klo 18.20. P97 kulussa ollessa ei tyhjä malmijuna T3071 (Hva-Oku) saanut olla kulussa (päällekkäinen taulu). Junapari P101/P106 oli linjalla Naantalin satama - Jyväskylä: klo 7.40 - klo 13.35. Paluu: klo 15.48 - klo 21.20. Ja junaparista: P103/P104: P103 lähtö klo 9.10 Turusta (laivojen kulkupäivinä Turun satamasta). Tulo ja lähtö Haapamäki: klo 13.35 ja klo 13.55. Tulo ja lähtö Pieksämäki: klo 16.26 ja klo 16.40. Samoihin aikoihin tuli Pieksämäelle EP83 "Savonia" ja P76 "Kalakukko". Ja perillä Joensuussa klo 19.18. P104: lähtö Jns klo 8.25. Pm tulo klo 11.00, lähtö klo 11.05. Tulo ja lähtö Jy: klo 12.18 ja klo 12.25. Kohtasi Petäjävedellä Porkkana P101:n, lähtö sieltä klo 13.02. Tulo Haapamäelle klo 13.45 (kohtasi siellä parinsa P103:n). Lähtö Hpk klo 14.05. Haavassa junamäärä olikin aikamoinen: Porintieltä tuli H493 klo 13.45, Seinäjoelta H582 klo 13.40. Lähdöt: Poriin H494 klo 14.10 ja Seinäjoelle H587 klo 14.15. Ja P104: Korkeakoskella kohtaus: lättä H511, sivuutus klo 14.54. Tulo Tampere: klo 15.50. Tampereellakin junia riitti, samoilla kellonlyömillä: P142 Porista Helsinkiin, P155 Helsingistä, H475 sillointällöin Vammalaan ja H484 Toijalaan. P104 lähtö Tampesterista klo 16.05, tulo Toijalaan klo 16.37 ja lähtö klo 16.40. Kohtaus iltapäiväviideltä Urjalassa: Porkkana P105 Tampereelle. Loimaalla [ypäjäläinen talonemäntä "Prättäkitti"-velho (elänyt 1600-luvulla) oli mm. ennustanut junan kulkevan Loimaalla Loimijoen yli siltaa pitkin!] tuli vastaan lättäjuna H545, P104 lähti klo 17.43. Vielä Aurassa kohtaus: H547 (Tku - Lm sillointällöin) klo 18.35. Ja satamaan, jos Ruotsin-laivojen kulkupäivä oli. Ja linja-autootellen: Tosiaan perinteiset Sukulan Linja Oy ja Linjaliike Rajala Oy (kummankin pääpaikka Mäntsälässä) kulkivat vuoropäivinä Jyväskylän - Helsingin välillä. Rajalan bussit oli komean värikkäitä: vihreä yläosa sivuikkunoiden alareunoihin saakka ja siitä alaspäin oranssia keltaisilla raidoilla. Niin ja Rajala käytti pelkästään Autokorirakenteen / Kutterin korittamia busseja. Sukula taasen oli ennemminkin Wiima-pikavuorobussien käyttäjä. Omistajan raviurheilu- ("karvakorvaspeedway") harrastuksen myötä niissä oli hevoskuvio kyljessä. Vuoden 1949 aikataulussa Rajalan nokka-Sisuilla 321 km matka Hki - Jy kesti 10 h 5 min, Lahdessa tosin puolen tunnin tauko. Vuonna 1954 pikavuoro ajoi ko välin 7 h 20 min, samat 321 km. Vuonna 2018 matka Päijänteen länsipuolta Hki - Jy oli 281 km ja aikaa meni 4 h 15 min. (Lähde: H. Laitinen: Linjaliike Rajala Oy - historiikki v. 2018.) Vanha nelostie Jämsästä Lahteen, kyllä se oli aikamoinen päätieksi: mutkaa, mäkeä, kapeakin se oli. Itsekin sahannut sitä, omalla autolla ja just Sukula/Rajala-busseillakin. |
||||
|
30.03.2024 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainoksena: [Pullo]meri + Viking Salmonella = kesä. | ||||
|
30.03.2024 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo: [alkukielellä:] Eggie - beggies. Suomeksi: munamusia. Lähde: Glöckerwerke-Oranje eiku ... ööö ... - Clockwork Orange. Sehän se olikin, juu vallan! | ||||
|
30.03.2024 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Em 2755 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01376 vuonna 1980. Teräsvaunu vasemmalla: Eikt? |
||||
|
|
30.03.2024 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, tapaus oli siksi vaikuttava kokemuksena, että en suinkaan puhunut mitään höpöjä (25 km varttitunnissa). Kuten sanoin, olin mukana ohjaamossa, maantieteellisesti sijaintini kuljettajan selän takana, joten näin mittariston näyttämät ("viisari nojasi tappiinsa"). Ellen itse usko asiaani, niin en tästä olisi mitään kommentoinut (muutenkuin ehkäpä, hmmmnnnjooo, mahdollisesti, jne.). Keissi kieltämättä aiheuttaa lievää kyselemistä. Tarkastellaanpa detaljeja vielä lisää: Haavasta lähtö oli raiteelta neljä, joka oli suora kulkutie Vilppulan suuntaan, ei kiemurtelua eteläpään vaihteissa. Kiihdytys alkoi jo h-e-t-i. (Raide V oli P41:lle.) Radan profiilista: alkumatkasta on jokseenkin tasaista sellaiset pari kilometriä, Niemelänjärven eteläpäässä olevan tasoristeyksen tienoille. Siitä alkaa noin 700 m pituinen nousu (12,5 o/oo). Nousu "notkahtaa" hiukan ja jatkuu loivempana, kaikkineen noin 4 km (km:ltä 298 km:lle 294). Kokonaiskorkeuserona alle 20 metriä. Himpun verran Ristimäen jälkeen tulee myötälettä: noin 5 km pituudelta, vaihtelevin promillein (perkeles, olen itte vesiselevä näin lankalauantaina!) Loilaan, Kaarelan seisakkeen tienoille asti. Korkeuseroksi arvioisin noin 35 m. Kolhon sillalle tullessa pikkiriikkinen nousu, asemalla tasaista tietenkin ja km:ltä 283 alkaa Pollarinmäen nousu, etelän suuntaan. Korkeuserona suunnilleen reilut 35 m, nousun pituutena noin kolme kilometriä. Nousu taittuu alamäeksi km:llä 280: pituus reilut neljä kilometriä ja korkeuserona arvioitu 45 metriä. Kaltevuus pääasiassa juuri 12,5 o/oo. Siinä sivussa vilahti Kulmalan tasoristeys, missä jyväjemmari Belaruksellaan taannoin poltti Dm12:n ja Ahosenpellon vahtitupa km:llä 276. Sitten onkin pieni 600 m "keinulautanousu" (korkeuserona tuhdisti alle 10 m!), ennenkuin tullaan Vilppulan tulovaihteille ja ratapihalle. Grafiikan mukaan perjantaisin oli P43:n ja P98:n kohtaus Lylyssä. P98 sivuutti Ly pysähtymättä klo 20.38. P43:lla ajoaika Ly - Vlp oli 16 minuuttia (tulo Vlp klo 20.55). Ai niin - oman huomioni mukaan perjantain 98:ssa ei koskaan ollut ns. matkustajatulvaa, enintään puolitoistakymmentä matkustajaa sekä yksi puolijauhoinen 19 - 20 vee ikäinen rautatieharrastaja paperitehtaan piipun juurelta. Joukon jatkona kuin Pokkila punakaartissa, hah hah. |
||||
|
|
29.03.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perjantai - 98:sta sen verran, että se ajettiin Hpk - Tpe kahden vetovaunun junana, kuljettajina Haapamäen miehet. Joskus harvoin siinä kulki myös Jns vaunu kolmantena (siirtoajona, ovet lukossa, Tku konepajalle). Ja jos vetovaunujen paineilmavehkeet ja säädöt olivat kunnossa, niin kyllä se hyvin pysyi pikajunan taulussa. "Urheilumiehet" tykkäsivät olla 98 - kuljettajavuoroissa. Kerrankin Pm:stä tuleva H98 oli jarruvian takia puoli tuntia myöhässä tullessaan Haapamäelle. No, eikun usvaa putkeen ja 15 minuutissa Haapamäeltä Vilppulaan (25 km)! Taulussa ajoaika oli ollut 22 min. Olin itse kyydissä myös, etuohjaamossa. Nopeusmittarin viisari nojasi tappiinsa. Kolhossa oli se kuuluisa 80 - rajoitus, kuljettaja eikun tyrkki tehokahvaa eteenpäin ja kyllä siinä 2 x Dm7 nojasi Kuva - Torpan kohdalla kaarteessa raskaasti ulkokiskoon! Ja Pollarinmäkeä lennossa alas Vilppulaan, jossa perjantaiseinäjokelainen P43 (Dv12 + Ei + EFi 22388 + CEi 2628) oli vastassa III-raiteella. Pm - Hpk - 98 oli jokseenkin pitkä juna, oli vetoa ja liitettä. Tpe - Hki - 98 oli oma lukunsa: Dm8 - 9 "Porkkana" ja tuloaika Helsinkiin klo 24.00. Teatterinkävijöiden paluujunahan se, tai muutenkin joron jäljiltä palanneita varten. |
||||
|
29.03.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko tuo "Kansanvaunu" mallia Jetta? Koloffin nokkaa siinä ainakin on...? | ||||
|
|
29.03.2024 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsinki - Jyväskylä via Haapamäki Porkkanajunapari oli P93/P94. Näillä suunnanvaihto Haavassa oli viisi minuuttia ja Tampereella about kymmenisen minuuttia vähintään. Yöjunan pääasiallinen filosofia: lähtö alkuasemalta sopivaan aikaan ja perille tulo määräasemalleen sopivaan aikaan ja vot: väliaika jää kulkemiseen. Siten aikaa oli postivaunusouviin, kiitotavaroiden kanssa taistelemiseen ja veturinvaihtoihin. Yhteysjunilla ja aikatauluillakin oli oma osuutensa. Esimerkkinä taas P52: se lähti 10 minuuttia Ol sen jälkeen kun päiväjuna P67 Rovaniemelle etelästä saapui. Pohjoisesta Ouluun oli tullut lättäjuna H654 Rovaniemeltä klo 15.52. Siltä pääsi etelään haluavat EP54 "Polariassa", lähtöaika klo 16 reikä-reikä. Ylivieskassa lättäjunalta H593 saapuvilla oli mahdollisuus jatkaa Helsinkiin. Iisalmesta se oli lähtenyt klo 16.40. Ja toisinpäin: sen parilla H594 oli lähtöaika Yv klo 20.30. Kokkolassa nyt ei kovin ihmeitä: - etelästä tullut lättä H605 oli tullut jo 19.06. Siitäkin pääsi etelän junaan P52 (lähtö klo 21.20) ellei halunnut maksaa istumapaikasta EP54 "Polariassa" (H605 ja EP54 kohtasivat Pännäisissä klo 18.30 tienoilla). Seinäjoki: (P52 tuli klo 23.20) perjantaijuna P43 Haapamäen tieltä ja vakituinen P63 (Pko kautta) tulivat noihin aikoihin Seinäjoelle myös. Vaasasta tuli iltajuna H570 Seinäjoelle klo 23.25. (Lähtö Vs klo 21.55). Sen mukana tuli Helsinkiin menevä makuuvaunu (1 - 2 kpl), joka Seinässä koplattiin kiinni P52:een. P63 ja P52 saivat kumpikin lähtövärit klo 23.45. Haapamäellä oli omat kommervenkkinsä: - Pieksämäeltä tullut EFi ja Ei, plus Jyväskylästä tulleet kaksi makuuvaunua kiinni P52:een. Niin, olikos Mierontieltä tulijoita? Ei näköjään. 497 oli tullut tyhjävaunulättänä puolenyön maissa Haapaan, käväistyään "väipährökseltä" Kairokoskella. H96 tarjosi Pieksämäellä jatkoyhteyden Savonlinnasta klo 19.30 lähteneelle H916:lle. Etelästä oli P77 tullut Pieksämäelle klo 21.40. Pohjoisesta Spank Hilliin oli tullut lättäjuna H970 klo 21.25 (lähtenyt I - salmelta klo 18.05). Ja P52 sitten Tampere - Tammerfors: sieltä lähti juna H461 klo 4.15 kohti Vammalaa. Ilmiselvästi tyhjävaunujunana, kun näytti pitävän kiirettä: saapui sinne klo 5.10. Toijalassa odotti lähtöaikaansa (klo 5.05) lättäjuna H544 postiliitevaunuineen (postivaunu Pv18). Saapumisaika Turku - Åboon klo 7.37. Riksussa lätällä Lahteen: H303, lähtö klo 6.10. Kauemmas haluavien piti odottaa junaa P3, lähtö Riksusta klo 8.00. Hankopaanalle pääsi vasta klo 8.05 lähtevällä H426:lla. (P52 lähtö Ri klo 5.50.) H426 oli 1976 vielä lättähattujunana. P52:n lähdettyä Keravalta klo 6.33, viisi minuuttia sen jälkeen lähti lättähattu H406 kohti Porvoota, sen tuloaika Porvoon keskustaan oli klo 7.26. Tällaista. Ei se ollut vain yksi juna joka kulki, vaan yhteyksiä oli olemassa ja paljon. Ihmisten kulkemisia seurailtiin matkustajalaskennalla parisen kertaa vuodessa. Asemien lipunmyyntitilastot kertoivat myös ihmisten matkustusvalinnoista (jostain syystä jäniksen lipulla matkustaneista on vaikeaa löytää mitään - heko heko!). |
||||
|
|
29.03.2024 03:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Mikko K. ja Rainer S.: - mitähän "traaginen" - eikun anteeksi: graafinen aikataulu nro 143, voimassa 30. toukokuuta 1976 alkaen toistaiseksi, asiasta sanoo: Juna H96: - lähtö Pieksämäki klo 22.00 - tulo ja lähtö Venetmäki klo 22.22 ja 22.28, kohtaus: T6841 - pysähdys Sauvamäki tarvittaessa - tulo ja lähtö Hankasalmi klo 22.43 ja 22.44, kohtaus H909 - pys. Lievestuoreella ja Vaajakoskella. - tulo Jyväskylä klo 23.25 ja lähtö klo 23.55 - tulo ja lähtö Petäjävesi klo 0.32 ja 0.33, kohtaus: T3061 - sivuutus pysähtymättä Asunta klo 0.49, kohtaus: T3347 - tulo Keuruu, klo 1.00, alle minuutin pysähdys - tulo Haapamäki klo 1.15 Haapamäellä H96:n postivaunu irroitettiin junasta ja siirrettiin odottamaan P51:n saapumista - Juna P52: lähtenyt Oulusta klo 18.20 edellisenä iltana. Pys. Ruukki, Oulainen, Ylivieska, Kannus, Kokkola (kohtaus: EP57 "Lapponia"), Pännäinen, Kauhava (kohtaus: P41), Lapua ja tulo Seinäjoki klo 23.20 - lähtö Seinäjoki klo 23.45 - tulo ja lähtö Alavus klo 0.23 ja 0.24 - tulo ja lähtö Ähtäri klo 0.48 ja 0.49, kohtaus: T3321 - tulo Haapamäki klo 1.30 ja lähtö klo 1.55 - tulo ja lähtö Vilppula klo 2.21 ja 2.23, kohtaus: T3423 - sivuutus Lyly klo 2.38, kohtaus: P51 - sivuutus Hirsilä klo 2.54, kohtaus: T3401 - sivuutus Orivesi klo 3.05 - tulo ja lähtö Tampere klo 3.40 ja 4.00: (veturin vaihto Dr12 -> Sr1) - tulo ja lähtö Toijala klo 4.32 ja 4.37 - tulo ja lähtö Hämeenlinna klo 5.06 ja 5.11 - tulo ja lähtö Riihimäki klo 5.38 ja 5.50 - tulo ja lähtö Hyvinkää klo 6.02 ja 6.04 - tulo ja lähtö Kerava klo 6.31 ja 6.33 Tulo Helsinkiin klo 7.00. Matka-aika Jyväskylästä Helsinkiin: 7 tuntia 5 minuuttia. P52:ssa tullut toinen postivaunu (Seinäjoelta) irrotettiin Haapamäellä odottamaan junaa H95, jonka mukana se kulki postivaunuvuorona Pv24 Pieksämäelle. Paluuvuoro Pv23 kulki Pm - Sk, junissa H96 ja P51. P52:n oma postivaunu Oulu - Helsinki (kurjasti tehty luettelo Teerijoen kirjassa, vain ilmeisesti postilaiset pystyisivät mokomaa ja hirveää sotkua tulkitsemaan!). P51 lähti Helsingistä klo 22.35, tulo ja lähtö Tampere klo 1.05 ja 1.25. - Haapamäki tulo ja lähtö klo 3.25 ja 3.45. P52:n saapumisaika Ouluun klo 11.05. H95 lähtö Haapamäki klo 3.50. Jyväskylä tulo ja lähtö klo 5.10 ja 5.45. Tulo Pieksämäki klo 7.17. Matka-aika Helsinki - Jyväskylä: 6 tuntia, 35 minuuttia. |
||||
|
27.03.2024 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jokunen muu Pr1 jäi Jyväskylään vielä. | ||||
|
|
27.03.2024 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rohkenenpa epäillä, herra Jarmo (toukokuuta 1977). Se loppui lauantaihin 27.5.1978. Seuraavana sunnuntaina meni Jykylän alueen liikenne totaalisen uusiksi Jäs oikoradan takia. 19.5.1978 junassa H96/P52 oli vaunut EFi 22400 ja Em 2470 Jyväskylästä Helsinkiin. Menin EFi:ssä Jy - Hpk - Vlp. Sama 2470 on nyt museon pihalla työpaja - BG 040165:nä. |
||||
|
26.03.2024 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, vanhassa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiassa (kyllä, juuri siinä keisarinna Elisabetin alias Sisin valtakunnassa) kerrottiin tsekkien juuri puhuvan puhtainta saksaa. Vinkkinä tosin, että paree opetella tsekkiä laajemminkin, sillä se kertoo paikallisille siitä, että kunnioituksesi osoituksena heitä kohtaan hallitsisit vaikka esimerkiksi alkeet. He pitäisivät siitä! Saksaa on vähän hankalahkoa mennä tarjoamaan, herroista Konrad Henlein ja Reinhard Heydrich on tsekeille jäänyt takuuvarmasti ikävät muistot. Edellinen oli sudeettisaksalaisten puolueen johtajantapainen ja jälkimmäinen kylmäsilmäinen protektoraatin "valtakunnan suojelusherra" eli Reichsprotektor. |
||||
|
26.03.2024 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isovaaleen esittelyyn liittyen: tuolloin mainittiin myös mahdollisuus saada uudesta veturityypistä vientituote. | ||||
|
26.03.2024 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivänä oli kiirastorstai. | ||||
|
26.03.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti punaväri ei ole verta... | ||||
|
|
26.03.2024 08:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22312 oli vielä tavallinen satapaikkainen. Kolme vuotta kuvanoton jälkeen se oli lähiliikennevaununa, pidennetyillä eteisillä. F 3928 (vuodelta 1938) hylätty vuonna 1980. Ei 22214 oli rakennettu vanhalle aluskehykselle vuonna 1946, 90-paikkaiseksi. Sille tuli hylkäys vuonna 1972. 22312 hylättiin vuonna 1988. |
||||
|
26.03.2024 08:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuttaa sairaan paljon 57XXX-sarjan geeberttaa. | ||||
|
26.03.2024 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vaihdemiesoletetuille riitti työmaata tasavaltamme pääkaupungin keskusasemalla...! Vaikka vaihdonkielto-opastimessa olikin pätemättömyysristi. | ||||
|
26.03.2024 08:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kyse aamutuimasta tai - päivästä? Pekan takana näkyy seisoksivan saapunut yöjuna. |
||||
|
|
26.03.2024 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki: veturipuolella muunneltavuus ei uskoakseni ole suunnittelussa päätavoite. Käyttötarkoitus on tietyssä mielessä rajattu. Muutokset lienevät olleen ennemminkin pakon sanelemia (vrt. esimerkiksi Dr12 versus Dr15), tai 25-sarjan Dv12:n lievä paranteleminen. Lievä siksi, että moottori-vaihteisto-yhdistelmä pidettiin ennallaan. Lievästi vinoiltuna: - muunneltavuus olikin sitä, että alkuperäinen Valmet/Lokomo-kuljettajanistuin vaihdettiin autopuolelta tuttuun Bremshey-merkkiseen, heko heko. Autopuolelta muunneltavuudesta olen saanut jonkunlaisen käsityksen V-8 Magazinesta, heko heko. |
||||