|
|
11.01.2025 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen takia jenkit tekaisivatkin leffan "Teksasin moottorisahamurhaaja", että sahureiden turhautuminen saataisiin kanavoitua edes johonkin suuntaan...? | ||||
|
|
11.01.2025 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyöräsorvireissulleko vaiko "liian" lähelle kalliisti maksavaa suursiivousta? | ||||
|
|
10.01.2025 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä oli paksu lyijylaatta vaunun korin ja aluskehyksen välissä, siis painoa lisäämässä. Aivan kuin Märklinin tyyliin 1:1 - skaalassa. Niin ja vaunun numero alunperin oli 13099. |
||||
|
|
07.01.2025 06:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, herra Lasse. Jeesus nimenomaan omalla toiminnallaan toi esille tasa-arvon, siten että armo ja lähimmäisenrakkaus koskevat tasan ihan kaikkia. Niin itsestä lähtevänä kuin itseen kohdistuvana. Markkinamiehet vihaamalla vihaavat tätä, koska sittenkin voitonkeruulle on olemassa vaihtoehto. - Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. |
||||
|
|
06.01.2025 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonette anteeksi, menin muistamaan tarhan nimen täysin väärin. No, onneksi löytyi tietäjä, joka oikaisi asian. Kiitollisuudella herra Timoa ylistän! |
||||
|
Kuvasarja: Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025 |
06.01.2025 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| On kyllä kaksoisplushyvä kuvasarja herra Hannulta! Ja kylymä! Pitääpä laittaa paidankauluksen ylin nappi kiinni. Ja mikä värimaailma! Ei olisi onnistunut halvoilla värinegatiivifilmeillä, ei lähellekään! Etenkin kun kehittämöjenkin laatuvaihtelu oli mitä oli. |
||||
|
|
06.01.2025 09:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lovipyörät paukuttivat epätahtiin? | ||||
|
|
06.01.2025 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis "Peltolan tarhan" seisontaraiteilla? Ennen vanhaan junalla pohjoisesta Riihimäelle saavuttaeesa piti.omatekoisella pikakirjoituksella kirjoittaa muistikirjaan ylös täällä seisovien ruuhkapuuvaunujen numeroita, ja kovalla kiireellä tietenkin! [638-614-379-615-641-609-331-317-302-293-622-657-jne - puuhh!] Kotona puhtaaksi kirjoitettaessa lisätty 22.näiden jokaisen eteen. |
||||
|
|
06.01.2025 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pupu laukkaa, laputtaa...! | ||||
|
|
06.01.2025 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä, Länsi-Koskelassa kuultua, joskus 1960 - 1970 - luvun taitteessa: - Moi, onko Arto kotona? - Ei. hän lähti käymään Mänttällä. (Tulkinta: kauppalan keskustassa käymään asioimassa.) |
||||
|
|
06.01.2025 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siin o maisema kovasti krutus! Ihan toista s'oon Alahärmäs Kotoluhuralla...! | ||||
|
|
06.01.2025 09:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jees, herra Hannu. Etenkin kun itseäni lähin ankkuri tai ankkurit löytyvät Franzeninaukion kulmalla sijaitsevasta antiikkikaupasta! Siellä kun on myytävänä jokunen "hopea-Rouskoppi"-taskukello, heko heko! Selitys: - ovat vieterikelloja (käy vetämättä 8 päivää, heko heko) ja nimi on "Roskopf". |
||||
|
|
05.01.2025 17:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mykket kraatsia, herra Alvin "Stardust" Koistinen. | ||||
|
|
05.01.2025 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee kyllä paljon muistoja mieleen 1970-luvulta, kun itsekin Porkkanoissa matkustin. Keuruulaisen tytön hajuveden tuoksu, jota hän oli sipaissut kaulalleen treffien kunniaksi. Ja se Bredan jyrinä tupakkaosaston lattian alla, nykäisyt ja lievät muksahdukset kun Wilson-SCG-automaattivaihteistot reagoivat nopeuteen ja kuljettajan tehonsäätöratin eri asentoihin. Kouvolassa asuvan tätini ja hänen miehensä Kumputiellä olevan kodin sympaattinen ilmapiirikin, kun heidän luokseen kitara mukana matkustin. Tädin miehen äänilevyltä kappale: "Heut' geht's an", sen perään "Klarinettenmuckl". Mukavaa!!!... Sekä sekin, kuinka junasuorittajien vihreän levyn liike aikaan sai sen, kun näissä junissa meni juuri ennen lähtöä kolmosvaihde automaattisesti päälle pysäyttäen vaihteiston pyörivät osat ennenkuin momentinmuunnin nappasi kiinni ja Dm8 - tai 9 - juna aloitti taas mat-kan-tek-kkoon - mat-kan-tek-koon. Junan kärrymyyjättären "Liikenneravintolat"-pinssissä ollut henkilönumero "178" jäi sekin muistiin. (Missähän sekin mimmi nykyään elelee?) Kuulutukset rauhallisella äänellä: "Ja seuraavana Hämeenlinna, laituri on kulkusuunnassa oikealla puolella", Hasler - nopeusmittarin nakutuksen kuuluessa taustalla. Ja joskus: - napsahdus - "Ovivalo". Toinen napsahdus: - "Sammui". Dm8:n välivaunun litteramerkintä, kun sen ensi kerran näin: "CEidkvsg", eikun - äsh - "CEikv". Ja mainittakoon vielä aina läsnä ollut dieselvetovaunun hienoinen "tekninen" tuoksu vaunun ilmatilassa. Sir John on oikeassa: kuva on mestariotos. |
||||
|
|
04.01.2025 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, tiämmä eräs rautatieläisen leski sitä asemaravintolaa hoiti. Oletettavasti ajalta ennen DR-sarjan ravintolavaunuja (tulivat 1935). "Kansainväliset" taisivat kulkea muilla rataosilla, eikä niitäkään vaunuja kovin runsaasti ollut. |
||||
|
|
04.01.2025 16:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, se Ruotsin "högertrafik" alkusyksystä 1967. Ensin vaihtoivat puolta bussit ja kuorma-autot, sitten siitä viikon päästä loput. |
||||
|
|
04.01.2025 07:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei sitten ole Allegroille käynyt kuten Pendolinoille, varaosia kallistusjärjestelmälle ei helposti enää saa. Tai hankita, miten vain. | ||||
|
|
04.01.2025 07:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitetaanpa tietopläjäyskeittoa lisää: (kunnioitukseni tämän kuvan kuvatekstin ja kommenttitietojen kirjoittajille, mitä tulee tuohon kuvan aiheeseen). Alfa - Romeo? Jees, firma muuten oli tehnyt tähtimoottorit sodanaikaiseen kuuluisaan italialaiseen kolmimoottoriseen torpedopommittajalentokoneeseen Savoia - Marchetti S.M. 79 "Sparvieroon". Vorgilaisille tuttuja lienee Airfixin muoviset ja koottavat lentokonepienoismallit? Konetyyppiä näki Välimerellä nyt ainakin, muun muassa myös Maltaa pommittamassa. Airfix oli tehnyt Sparvierosta 1:72 skaalaisen "julkkiksen". Alfa-Romeo väsäsi myös saksalaisilta ostetulla lisenssillä Daimler-Benz 601 ja 605-moottoreita, kutsumanimenä "Tifone". Valveutuneimmat tietävätkin näiden olevan ylösalaisin olevia V-12:ta (siis kampikammio ylinnä). Ne taas heitettiin Macchi MC 202 "Folgore" ja MC 205 "Veltro" hävittäjäkoneisiin. Osaamistahan riitti ja "saapasmaan" Ferrari-autot moottoreineen ovat hyvin tiedossa. Sekä "pitelemättömät petojen sukuiset"... Aivan päteviä lentovehkeitä osaavien ohjaajien käsissä! Eräskin ässä: Kroatian ilmavoimien kapteeni Josip Helebrant teki Folgorellaan selvää jälkeä länsiliittoutuneiden lentokoneista, oltuaan aluksi Luftwaffessa itäririntamalla JG 52:n kroatialais-Staffelissa (lentueessa) Messerschmitt 109- ohjaajana. Jo vain, Airfixin Messerschmitt Bf 109 G-6 ja Johnnie Johnsonin ("Väistä sininen parvi") Spitfire IX, mittakaavassa 1:72 maksoivat 1960-luvun jälkipuoliskolla sellaiset markkayhdeksänviisi per zibale Mäntän Sokoksella. Consolidated B-24 "Liperaattori" - pommikone oli 6 mk 50 p siinä 1966 aikoihin. Itsellänikin oli aikanaan aikamoinen lennosto siimojen varassa roikkumassa huoneeni katossa. Frogin Fokker D XXI (Suomen Ilmailutarhan FR-92 -tunnuksilla), ja Pierre Clostermannin JF-E Hawker Tempest Mk. V myös... Energiakriisi vaikeutti harrastusta noin 1973 ja nythän muovimallit maksavatkin aika raakasti. Eipä silti, Airfixin Gee-mersussa oli joitakin kehnouksia, jotka nyttemmin ovat jo muistojen joukossa. Laatu on parantunut huimasti, hyvä vaan sekin. |
||||
|
|
04.01.2025 02:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itselläni oli koulupoikana bravuurina ilmehtiä samalla tavoin kuin englantilaisen "Mennään bussilla"-teeveesarjan tarkastaja Blake (Stephen Lewis). Musta kipparilakki päässä, niin jo vot! | ||||
|
|
03.01.2025 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parempi, että tulevatkin ostosreissuille, kuin että panssareiden kanssa ase kädessä ja pahat mielessä. | ||||
|
|
03.01.2025 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun viime toukokuussa matkustin Mänttään, niin piruuttani aamu-Sm4-junassa kailotin: "Toijala, 15 minuuttia, leskirouva ja asemaravintola". Niille muutamalle harvalle kanssamatkustajille ei näemmä vitsi auennut millään tavalla, tuijottivat vaan: "mikä ihmeen pöpi"? Ja senkun jatkoivat somettelujaan.... |
||||
|
|
03.01.2025 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr schön, lieber Herr Uwe! Olin joskus ottanur valokopioita joistakin Rh:n kirjaston lehtien artikkeleista, mitä nyt sattui joitakin mielenkiintoisia löytymään, vuonna 1984 eräs Glasers Annalen - lehti: "75 Jahre Reisezugwagenentwicklung": (teräsvaunuista ainakin) Löytyi tällaista eräästä kansiostani: Einheitsbauart 1928: eli yhtenäismallinen 3. luokan telipäivävaunu, 80 paikkaa 10:ssä hytissä. Paino 47 tonnia. Pituus puskimineen 21 720 mm ja korin sisäleveys: 2750 mm. Vaunussa oli Görlitzin telit, akselivälinä 3 000 mm. Ehemaliger Salonspeisewagen 1938, eli entinen salonkiravintolavaunu. Tällainen saattoi olla myös natsi-Göringin erikoisjunassa "Robinson". Se oli virtaviivainen helmapeltivaunu, jollaisia Reichsbahnille rakennettiin muitakin ja muunkin lajisia. Vaunussa oli keittiö ja 24 paikkaa ravintolasalissa. Paino 63,8 tonnia, pituus puskimineen 23 500 mm ja korin leveys n. 2870 mm. Sodanjälkeisestä kehityksestä kertonee "Halbspeisewagen 1951", eli 3. luokan päivävaunu ravintolaosastolla. Paikkaluku 3. lk: 38 ja ravintolan puolella 24. Pituus puskimineen 26 400 mm, ja korin leveys 2825 mm. Tässä jo oli Minden-Deutz-telit. Paino 36,8 tonnia. Ja sitten Rheingold-avo-osastovaunu (Rheingold-Grossraumwagen 1962): 48 paikkaa ensimmäisessä luokassa ja paino 44 tonnia. Pituus puskimineen edelleenkin 26 400 mm ja korin leveys 2825 mm. Teleinä oletettavasti edelleenkin Minden-Deutzit. Tässä vaunun korkeus kiskonselästä on 4050 mm. Penkkijakona 1 + 2. No niin: suomalaisilla teräsvaunuilla ("paslinkereilla" ja "eslinkereillä") pituus puskimineen oli sama 26 400, korin leveys luntattuna Tapio Keräsen EFit-vaunun piirroksesta (Junat 3/1986) 3066 mm (uudempi, sikkikattoinen malli) ja 3074 mm (sileäkattoinen, vanhempi malli). EFitin korkeus oli 4131 mm (eli aavistuksen korkeampi kuin Rheingoldilla). CEmt-makuuvaunut suomalaisena poikkeuksena: korkeus 4280 mm, johtuen makuuhyteistä: piti mahtua kolme petiä. Lisäksi suomalaisen mallin puskimien etäisyys toisistaan on 1830 mm ja saksalaisilla yleisesti 1750 mm. Vaunuissa leveysmittaan ja puskimien mitoitukseen vaikuttaa suuresti muun muassa läpikulku-ulottuman leveys ja tietysti myös kaarteen säde. Mitä jyrkempi kaarre, sitä enemmän vaunun sivuseinä poikkeaa raiteen keskiviivasta sisäkaarteen puolelle ja vastaavasti vaunun päädyt ulkokaarteen puolelle. Sama "ilmiö" vaikuttaa myös puskimien etäisyyteen toisistaan. Telien keskipisteen välinen mitta vaunun pituussunnassa on myös tarkoin harkittava. Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, kaarteiden säteiden asettamien vaatimusten mukaan sovitettuna kuitenkin. Vertailun vuoksi: VR:n puuvaunuista: pituudet: 18 680 mm / 20 800 mm / 21 180 mm. Korin leveys: aivan alkuun 3050 mm, sitten 3140 mm. Korkeus yleisesti 4155 mm (siis kattoon, eikä torpedoventtiileihin). VR:n lanterniinivaunut: pituus 18 680 mm ja korkeus 4067 mm. Korin leveys 3050 mm. Ja lopuksi samasta Glaserin artikkelista: IC - Grossraumwagen 1978: paino 41,2 tonnia. Pituus puskimineen 26 400 mm (sic!), korin leveys: 2825 mm. Korin korkeus kiskonselästä n. 4050 mm. Istumapaikkoja 2. luokassa 80 "yksittäisistuinta", 2 + 2 jaolla. Telimalli lienee kansallista mallia. |
||||
|
|
03.01.2025 06:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miltähän vuodelta UIC-X - määritelmä nyt olikaan? | ||||
|
|
03.01.2025 06:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä valkoinen juna ole ikinä puhdas! Vai onko kyseessä perinteinen "Sulo-Vilen"-tauti? Kunhan halvalla saa... |
||||
|
|
02.01.2025 21:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sudentulet välkähtelevät. | ||||
|
|
02.01.2025 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laihian makasiinin laajentamisesta oli kerrottu vuoden 1909 vuosikertomuksessa. Itse uskoisin ison ikkunan takana olleen asemamiesten työ/päivystyshuoneen. |
||||
|
|
31.12.2024 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkusieluisten ihmisten ajatuksetkin ovat pikkusieluisia! Teoista puhumattakaan. Häpeä sille, joka tuon tempun tekaisi!!! |
||||
|
|
31.12.2024 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnittelut tamperelaisille! Turkulaisethan vielä empivät: " - Kummottos me ny sit tehrä?" (Käytin turun murteen oppikirjana kirpparilta löytämääni "Aku Ankka Turun murteella"-vihkosta, jossa kansikuvassa luki "knakei ja hoddokei." Irronneeko tällä Åbo-filologian maisterin arvonimi minulle, jää nähtäväksi?) |
||||
|
|
31.12.2024 08:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa rautainen kuva, rautaisen tien kulkineesta!!! | ||||
|
|
31.12.2024 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin kaksoisplushyvä kuva, valomaailmaltaan ja tunnelmaltaan. Onhan talvipäivän seisauksesta jo yli viikko. |
||||
|
|
31.12.2024 08:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö muinainen Fot? | ||||
|
|
31.12.2024 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, lehmiä kuljetettaessa saattoi Gdl pieneltä osaltaan täyttääkin maitovaunun tunnusmerkistön, voihan uhkeat utareet! | ||||
|
|
31.12.2024 08:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää kuuluvan läheiseen taloon, ainakin karttapaikka-linkistä tarkasteltuna. Rautatiemiljöössä olisi mielestäni enemmänkin pytinkejä. Vaikkapa esim. halkoliiteri myös, erinomaisen tarpeellisuutenss takia. Voihan tuo rakennus olla myös vaikkapa "syytinkivaarin" tai - mummun tupa, innovaatio ajalta ennen [Attendon tyylisiä] "vanhusvarastoja". |
||||
|
|
31.12.2024 08:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennemerkissä on huomattavan yksityiskohtainen veturinkuva. | ||||
|
|
30.12.2024 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deesseä käytettiin vallasväen kuljettamisiin Ranskanmaalla. | ||||
|
|
30.12.2024 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Rautatientori seuraava oikealle? | ||||
|
|
30.12.2024 07:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo Citikka on ranskalaisen autonrakennuksen ja - muotoilun taidonnäyte. Jos jotain teknistä ratkaisua piti tehdä vaikeamman jälkeen, se laitettiin juuri tällaiseen "isoon kissaan", "iideehen" tai "deesseen". Jälkimmäisen moottori oli hiukan isompi ja tehokkaampi. 1960-luvulla suomalainen rallitähti Pauli "Pali" Toivonen ajoi rallia juuri tällaisella Citikalla. Kuvan Citikka on vanhempaa mallia (vuonna 1955 Gangsteri-Sitikkaa, eli Traction Avant-mallia seurannut malli). 1960-luvun aikana se sai ratin tai oikeamminkin etupyörien mukaan kääntyvät ajovalot! |
||||
|
|
30.12.2024 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähän Heinolan Pikku-Jumbo - junaan liittyen: "Lokomotiivi"- elokuvassakin esiintyneen "laulavan kulkurin", Pentti Pöyhösen hauta on Mäntässä, Savosenmäen hautausmaalla. | ||||
|
|
28.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei herra Tapio, löysin kirjahyllyjeni piilosta kirjasen: "Kiiltävät kiskot... Pienoisrautatiekerho ry:n 15-vuotis juhlajulkaisun". Sen sivuilla on laatimasi Gdl-vaunun pienoismallin rakennusohje. Artikkeliin liittyvässä piirroksessa on Gdl nrot 31'533 ja 31'571. Hyvin vekkuli opus, koko kirjanen! |
||||
|
|
28.12.2024 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, en minä henkilökohtaisesti ainakaan... | ||||
|
|
28.12.2024 05:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta BG:stä olisi vielä 1979 kesällä saanut entisöityä kahvilavaunun, siinä oli silloin vielä myyntitiskit plus muut keittiön huonekalut jäljellä. Tuskaiset vandaalit vaan olivat kokeneet ehjät ikkunat loukkaukseksi omaa rikkinäisyyttään kohtaan ja rankaisseet sitä perinteiseen Vanhan testamentin (myös koraanin) vaatimaan tapaan: - kivittämällä... |
||||
|
|
28.12.2024 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko tuulilasi itkenyt lasinpesunesteitä kuvassa näkyvin kyynelvanoin? | ||||
|
|
28.12.2024 04:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aprikoisin asematalon tällä, kuvatulla puolella olevan sisäänkäynnin olleen joskus avokuistina. | ||||
|
|
27.12.2024 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John! Kunnioittava kumarrukseni taidokkaan veturimallisi vuoksi! | ||||
|
|
24.12.2024 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, veturihenkilökuntahan on kovin ihmisellistä, joten "urheilumiehetkin" kuuluvat mukaan. Ja kun työkaluissa kerran rahkeita on, niin mikä ettei? Hyvää joulua kaikille vorgilaisille ja onnellista uutta vuotta 2025 myös. |
||||
|
|
23.12.2024 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| M1 66:n "urakehitys", kiva joululahja Eljakselta! Monet kiitokset. Ja hyvät joulut jokahittelle, nurmoolaasista alkajen! |
||||
|
|
23.12.2024 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, pidän kuitenkin siitä ajatuksesta kiinni, että uusliberalismia vyörytettiin voimakkaasti esiin nieltäväksi juuri "Ronnien" ja "Maggien" yhteisellä huseeraamisella. Ronnie oli päässyt pinnalle (kehnojen!) näyttelijänlahjojensa ja Maggie halusi laittaa Englannin lakkoherkän ay-liikkeen alistumaan porvarilliseen kuriin (ikiaikaisen ja pyhän talouden mennessä etusijalle). "Aatteen" nimikin natsasi: - liberalismin kantasana on libera eli vapaus. Jopa itävaltalainen natsipuoluekin patsastelee sana "vapaus" nimessään. Sillä vapauksiahan on kovin monen monta eri sorttia. Uusliberalistinen vapaus on kuitenkin suhteellista, sillä sen perustana olevaa kapitalismia rahaliikenteineen ei juuri voi vapaaksi sanoa. Toisin sanoen: - jos sinulla on jotakin, mitä toinen ihminen sinulta haluaa ja haluatte muodostaa vaihtosuhteen eli vaihtokaupan ja sen teette, niin... Mutta: - tällehän ei saa olla vaihtoehtoja: vaihtosuhteen teko yksipuolisesti ilman vastinetta on nimitetty varastamiseksi eli omistusoikeuden loukkaaminen on kyseessä. Ellei sinulla ole mitään, mitä tarjota vaihtokaupan vastineeksi, niin siinäpähän sitten "liberasi" kanssa olet! Ja nykyaikainen mentaliteetti rahan vallan (nimenomaan rahan sisältämän vallan!) ylettömässä korostamisessa on johtamassa isoihin ongelmiin. Sanotaan kapitalismin perustuvan jatkuvaan kasvuun, eikö totta? Ja tähän nojautuen on kulutettava lisää, on ostettava lisää, on ansaittava lisää, on sijoitettava lisää, siitäkin huolimatta että tämän etuisuutta ei haluta myöntää ihan kaikille! Mutta, sen haluan sanoa, että siinä vaiheessa kun kasvu tökkää lopullisesti, tulemme kokemaan varsin mielenkiintoisia aikoja: uusliberalismi hajoaa pölyksi, kaikki hienot talousteoriat romahtavat, vanhat talousgurut ja epäjumalat (Nalle!) suistuvat patsaanjalustoiltaan pimeyteen, eikä heitä enää uskota. Vanhan järjestelmän tueksi on olemassa armeijat, poliisit, ässässät sun muut korpraalit. Niiltäkin hukkuu "palvelusmotivaatiot" silloin. Lopullisesti. Miettikääpä muuten, miksi täällä koti-Suomessamme omaisuuden suoja on suhteessa PALJON PAREMPI, kuin ihmisten elämisen oikeus kaikkine leikkauspolitiikkoineen. (- vapautta...? -) |
||||
|
|
22.12.2024 06:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilmari T.: - vaikka maailmalla jo ollaan tuomitsemassa uusliberalismia "vääräksi evankeliumiksi", niin täällä sitä jumaloidaan ja pakkosyötetään aina vaan! Eli uskot uusliberalismin autuaaksi tekevään mahtiin tai sitten itket ja uskot! Kertauksen vuoksi: koko uusliberalismin epäsikiö syntyi, kun Reagan ja Thatcher himosta täristen menivät keskenään sänkyyn! Kumpikin maansa eliitin jäsenet, joiden agendana oli näyttää alemmille luokille näiden oikea paikka ja velvollisuus olla eliitin nöyränä palvelijana. |
||||
|
|
22.12.2024 05:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, mitenkäköhän minulle tulee käsitys, että Taxellin toiminnan pohjana oli suojella "Onnellisten svedupetterien laaksoa" "mongolisuomalaisten" invaasiolta? Toisin sanoen, mikäli Sisu olisikin lähtenyt kasvun tielle, se olisi merkinnyt tuootannon volyymien kasvamista. Eli kasvamista myös työntekijämäärällä? "Fy fan, detta finnjävelsaatanat naturligtvis röstar på SKP, och så lagom murha våra käraste RKP. Det passar väl INTTE!" |
||||
|
|
21.12.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korostaa perspektiiviä aika raakkuleesti, herra Jimi. | ||||
|
|
21.12.2024 07:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kommentti, herra Juha K.! Tämän painajaisunen rinnalla väikkyy näkymä läntisistä naapurimaistamme, joissa pyöreänokkaisilla Nohabeilla junia ajetaan kuin tyhjää vaan! |
||||