Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.12.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noinkin tuoreiden (1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa valmistuneiden) 26-sarjalaisten hylkyyn pistäminen, aina samaa vanhaa mentaliteettia! Puusilminä tuijotetaan vaan numeroita, EI siis vetureiden numeroita. Mikähän näistä pistetään Hy museolle, vai pistetäänkö mitään? Herra Juha, sanoisin että lisää romua...? Eestulemattomat ektoplasmat korvasivat virkavastuun tulosvastuulla! |
||||
|
12.12.2024 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa Sellun raiteella kutakuinkin viikon kerrallaan (laitteita huoltamassa). Ja pitempään siinä vaiheessa, kun mekaaniset asetinlaitteet korvattiin VR-76 "salamalaitteella" keväällä 1976. |
||||
|
12.12.2024 05:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko VR:n talous-"osaajat" neuvoneet odottamaan romuraudan hinnannousua..!? Sr2-sarjan kolmen yksilön näkyminen tällä laanilla on jättimäisen typeryyden monumentti...! |
||||
|
12.12.2024 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| T-paheeseen liittyvää erityistä tuomittavuutta korostaa perinne-esine: "PIIPPU". Siihen liittyvänä täydennyksenä pitäisi vielä kuulua Clan- tai Kilta-piipputupakkapussi. (Omasta mielestäni Clan oli parempaa merkkiä, kun joskus vuoden 1980 tienoilla itse polttelin piippua. "Kaksi puupäätä samassa varressa" , hah hah!) |
||||
|
12.12.2024 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käymälää ei saa käyttää junan kulkiessa...? Käymälää kyttää junan kissa...? |
||||
|
|
12.12.2024 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas! Tyhjien norttiaskien vieressä Venus-kortsupaketti! No, voihan siivoojattaren kanssa varvin vetäiseminen piristää päivää, yhteisestä sopimuksesta? Vilkkaasta junaliikenteestä huolimatta...? |
||||
|
11.12.2024 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Sisu perinytkin kuvassa näkyvän nostotelikonstruktion Vanajalta fuusioinnin yhteydessä? | ||||
|
10.12.2024 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hetkinen, eikös yksi jenkkirekkamerkki ollutkin "Freightliner"? | ||||
|
08.12.2024 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe! Oli ilo lukea kommenttiasi! Niinpä jatkaakseni, sanoilla "der Tor" und "das Tor" mainitsemasi ero tulee hyvin selville. "20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipainoa", kyllä, siis yhtä vetoakselia kohden. Yhteensä kolmen akselin akselipaino tekee 60 tonnia. Tämä jaetaan viidellä, niin saadaan veturin summittainen vetovoima eli 12 tonnia. Mitäpä sanoo Dampflok-Archiv 1 (Weisbrod-Müller-Petznik)/Berliini 1976, DDR-puolella. Baureihen 01 bis 39? vetovoimasta: Laskettu kaavalla: Z = (a x d^2 x s x p)/ D [kg], jossa: a = kerroin: 0,65 kaksoiskoneistoiselle ja 0,5 kompondikoneistoiselle [veturille] d = sylinterin halk. [cm] s = iskunpituus [m] p = työpaine [kg/cm^2] D = vetopyörän halk. [m] Huom. 01-sarjan vetureita valmistettiin kauan, vuodesta 1925 alkaen ja sarjassa tehtiin ajan vaatimia muutoksia ja parannuksia. Viimeiset 01:t oli muutettu vuonna 1941 02-sarjasta (2'C1'h4v, 10 veturia). 01 oli siis tyypiltään 2'C1'h2. Vetureita oli yhteensä 241 kpl. Sodan jälkeiset rekonstruoinnit olivat myös osana sarjan historiaa, niin DB:llä kuin DR:lläkin. 01.0 (nrot 01 001 - 01 010): 14 500 kg / sn 120 km/t 01.0 (nrot 01 012 - 01 076): 14 500 kg 01.0 - 1 (nrot 01 077 - 01 101): 12 355 kg (sylinterin halk. pienennetty 50 mm:llä) 01.1 (nrot 01 102 - 01 149): 12 355 kg / sn 130 km/t. Etutelin pyöriä isonnettu 850 mm -> 1000 mm:iin. 01.1 - 2 (nrot 01 150 - 01 232): 12 355 kg (kitkapaino: 59,7 tonnia). Nämä edelliset siis ns. Einheitsloks. Baureihe 02 - sarja muutettiin sarjaan 01 (nrot 01 011, 01 233 - 01 241) vuosina 1937 - 1941 Reichsbahnin Meiningenin konepajalla. Lisää: 01.0 - 01.1 (nrot 01 042, 01 046, 01 112, 01 154 ja 01 192 Umbaulok DB, vuodesta 1950 alkaen): 12 355 kg Näiden kattiloihin oli laitettu Henschel-syöttöveden sekoitusesilämmittimet, turbo-pumpulla. 01.1 - 2 (nrot 01 103 - 01 232 Reko-lok DB, vuodesta 1958 alkaen): 12 355 kg, kitkapaino 57,7 tonnia. Nämä saivat uudet tehokkaammat kattilat. 01.5 (nrot 01 501 - 01 535, Reko-lok DR, vuodesta 1962 alkaen): 12 335 kg. Kitkapaino: 60,4 tonnia. Uudet kattilat, uusia rakenneosiakin, osa sarjasta öljypolttoisia. Kuriositeettina 01:n kolmisylinterinen versio (01.10, 2'C1'h3, virtaviivaistettu päällirakenne!). Sn 140 km/t. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): käytetyllä kaavalla 8 580 kg. Hmm, pistää miettimään, ero on huomattava kaksisylinteriseen verrattuna. Täytyypä kaivaa jostain Henschel-Taschenbuch esiin ja tutkia sieltä. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): 8 580 kg, uudella kattilalla, v:sta 1953, osa sarjasta öljypoltolla, ei enää virtaviivainen. Kitkapaino: 61,0 tonnia öljypolttoisena. Vertailun vuoksi kevennetty näkemys vuodesta 1930 alkaen: BR 03 (2'C1'h2), Einheitslok sekin. 03.0 - 1 (nrot 03 001 - 03 122), akselipaino 17 tonnia eli kolme tonnia vähemmän kuin 01:llä. Kitkapaino: 53,0 tonnia. vetovoima laskettuna: 11 150 kg. Sn 130 km/t. Vanhus, eli ent. preussilainen S 10.1, Bauart 1914, 2'Ch4v, eli tulistin-kompoundikone!!! 17.11 - 12 (nrot 17 1124 - 17 1209): 9 302 kg. (Sn 120 km/t) ja kitkapaino tällä 51,4 tonnia. Entäpä kuuluisa baijerilainen "Maffei - Pazifik", eli S 3/6, eli 2'C1'h4v, bauart 1912: (sn 120 km/t) 18.4 (nrot 18 441 - 18 458): 10 615 kg ja kitkapaino (vetoakselipaino kokonaan): 50,1 tonnia. Muuten, ei ihme, että DRG ja DB tykkäsivät S 3/6-koneista! |
||||
|
08.12.2024 05:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näinpä selvisi vaunun oikea numero. Kiitän arvoisia herroja kommentaattoreita avusta. | ||||
|
08.12.2024 05:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan neukeilla jo olemassa konepistooli PPSh-41, jonka isot pojat kertoivat inspiroituneen Suomi-konepistoolista ja sen menestyksellisestä roolista (tsuhnien käsissä) talvisodassa, eikun anteeksi - ööö - "Pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa"...! AK- 47:llä on muuten aika selvä sukulaisuussuhde saksalaisten Sturmgewehr 44:ään (eli MP 44). Toimintaperiaatteessa vain on selvää eroa. Yksinkertainen rakenne helpon valmistettavuuden kanssa on taannut maailmanlaajuisen suosion. Ameriikan oma näkemys rynnäkkökivääristä on hankalammin ja vaikeammin toteutettu. Mikä ettei, kun asetehtaat saivat rahastettua niin raakasti ja paljon kuin vain kehtasivat! |
||||
|
|
07.12.2024 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Vertti, ikkunan alla on nähtävissä lähiliikennevaunuille tyypillinen lämmitysilmakanava. 22375 oli modernisoitu lähiliikennekäyttöön. En nyt muista näin äkkiseltään, oliko 22380 tehty samanlaiseksi? |
||||
|
|
07.12.2024 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFihän se siinä, numero 22375. | ||||
|
07.12.2024 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja se toinen vaunu? Onko se oikeassa laidassa näkyvä ykkösluokkalainen (CEi, Ci) ? A 41, sehän oli myyty Nokia Oy:lle 1965. Jollain konstilla se kuvan mukaan materialisoitui Båtvikistä Pasilan talleille. Miten, noina vuosina telkkarissa pyörineen Star Trekin siirtosäteelläkö? "Pyhä vaiheinen", totesi tapahtuneen johdosta Dynaamisen Duon Ihmepoika Robin! |
||||
|
07.12.2024 05:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etummainen vaunu oli vaakalaudoitettu Pe-sarjan postin apuvaunu. Sarja oli rakennettu vanhoille aluskehyksille. | ||||
|
07.12.2024 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo, Tonniysin vierailu Kökkelissä tehtiin hyvinkin ajoissa kenraaliharjoituksena, mikäli muistellaan noin vuoden takaista Siuntiossa käyntiä? | ||||
|
07.12.2024 05:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai lieneekö toveri "Glavnii starshina baby-face" KGB:n operatiivivaltuutettu? Valvomassa, etteivät toverit normintäyttäjät vaan loikkaisi kesken matkaa tsuhna-Suomeen? Veihän matka kohti Onnelaa... |
||||
|
07.12.2024 05:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ofitser Lebedeffillä kädessään Porkkalan-datshansa viimeisin kaalipenkin "tuote". Otshen harashoo ! | ||||
|
|
07.12.2024 05:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun puolivälillä tuo kyltin teksti "Turun satama" aiheutti tulkintavaikeuksia ulkomaisille turisteille, jopa melkoisessa määrin. "Entschuldigen Sie, aber warum fährt dieses Zug nach Turu Hafen? Gibt's Turku Hafen nie mehr?" Muutos kyltteihin saatiinkin aika rapsakasti: "Turku satama". |
||||
|
07.12.2024 05:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen tunnetuin kirkkonummelainen, (Saksikäsi-Edwardin "salarakastajatar") Riikka Purra ei taitaisi myöntää säästösyistä rahaa vastaavan lokomotiivin saamiseksi muistomerkkiveturiksi Kkn aseman puistoon? | ||||
|
|
07.12.2024 05:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perus-nollaykkönen siis tämä. Numerossa oleva "2" on DDR:n Reichsbahnin lisäys ja tarkoittaa arinaveturia - "Rostlok". Ei siis ruostetta! Pyhä Nikolaus väärentyi jenkeissä Santa Clausiksi, cocainecolanpunaisine kledjuineen. |
||||
|
07.12.2024 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalainen Baureihe "Null- Eins"! Veturien aatelia! | ||||
|
07.12.2024 05:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Rasmus! Hauska toteutus, juu vallan. | ||||
|
06.12.2024 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deutsche Reichsbahn-Gesellschaftin vaunuja "joutui" 2. mms jälkeen ympäri Eurooppaa. Jos nostalgiasyistä niitä haluttiin/tarvittiin "Heim ins Bundesrepublik", niin rahallahan siitä selviää...? Ellei polttopillimiehet ole ehtineet ensin. |
||||
|
05.12.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaiset (etenkin Reichsbahn!) tunnetusti käyttivät vetureitaan iskulausealustoina: NSDAP-aikana: "Räder müssen rollen für den Sieg!" (Pyörät pyöriköön voiton puolesta.) SED-aikana: "Wir fordern Friedensvertrag!" (Vaadimme rauhansopimusta.) |
||||
|
05.12.2024 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ct." ei ole "Saint", vaan asema - stantsija. Loput tekstistä kertoo "yhtiön" olevan sotilasrautatie Porkkalanniemellä. Olisikin aika vekkulia, jos vuokra-ajan muiston kunnioittamiseksi kuvan portin replika rakennettaisiin Kirkkonummen asemalle!? Taustan vaalea auto on vuoden 1955 mallinen Chevrolet "One-Fifty" neliovisena. Taisi Letukan legendaarinen pikkulohkoveekasi tehdä maihinnousun myös Suomeemme. |
||||
|
05.12.2024 07:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hymyileviä kissoja - kurrrnnaauuu! Muuten, samanlaiset kolme kattia oli Waffen-SS:n "Britisches Freikorps" (kyllä, luit oikein: Brittiläiset vapaajoukot!) kauluslaatoissa SS-riimukirjainten tilalla, tosin ilman kruunuja. Tämä sakki ei nyt niin iso ollut, olisiko alta kymmenen höperöä kirjoitettuna muonavahvuuslistoille. |
||||
|
|
05.12.2024 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tosi isot emäkelmit matkustivat ministeriautojen takapenkeillä, korkeasti palkittuina "palkintosikoina", suuntana pressanlinna, eikä suinkaan Konnunsuot sun muut. Eikä huolen häivää näkynyt! | ||||
|
05.12.2024 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, tämän perheen varakkuus takasi heille hyvän ja laadukkaan ravitsemuksen, asuinolot ja terveydenhoidon. Ei näiden tarvinnut koskaa pistää suihinsa halvasta tarjousjauhe-"lihasta" (kovia rasvoja 85 %, teurasjäännöksiä 14 % ja 1 % PVC-muovista kuorta) miten kuten räävittyä "ruuanromua", kehnojen ja paleltuneiden kumiperunoiden kanssa. Taatusti elämänkuviot suunniteltiin huolella, kun taas rahvaan tenavilla sääret vääntyivät mutkalle (vinksinvonksin, kuin Pippi Långstrumpalla) riisitaudin runtelemina. Asuinpaikatkin ihan muuta kuin Tenstan ym. slummia, jossa asuivat epätoivo, torailut, lyöntien jytke, kurkunkosken loppumaton kohina ja aromina rappukäytävissä vanhan viinan ja pohjaan kärventyneen silakkalaatikon "tuoksu" virtsalla höystettynä. Seinissä monenlaisten taiteellisten "lahjakkuuksien" loihtimat näkemykset "pirttiviljelytyökaluista" eli genitaaleista, asiaankuuluvine haistatteluineen ym. Niinpä. |
||||
|
|
05.12.2024 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, olinkin aina ihmetellyt, kuinka Hakiksen rauhanpatsaan rauhantahtoiset hahmot tervehtivät ohikulkijoille rauhaa - aina nyrkit pystyssä? Tällaisen funktionalistisen "rauhantahtoisuuden" sanomaa en mitenkään kyennyt selittämään minkäänlaisella mielikuvituksella itselleni - en vain pystynyt!!! |
||||
|
04.12.2024 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Hiljaa hyvä tulee ja maaten vielä parempi." - vanha suomalainen sananlasku. | ||||
|
04.12.2024 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu, Ei 22177 muutettiin vuonna 1954 Eik-sarjaan kahvilaosastovaunuksi nro 22343. Edelleen, vuonna 1975 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01335. | ||||
|
04.12.2024 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä linjuri minua kiinnosti sen verran että rupesin kaivelemaan lisätietoja: Yle Areenan uutisfilmeistä näkyi bussin kyljessä oleva ESLL:n logo. Kirjassa "Pula-ajan bussit 1945-1956" on luetteloitu Etelä-Suomen Linja-Liikenteen kalustoa: - Sivulla 141 on kaksi mainintaa ESLL:n busseista, joiden korin valmistaja on Wiima, vuosimallin ollessa 1955. Muut saman ajan bussit ovat Akro/Kutter-korisia, joiden takaikkunat puolestaan ovat vanhanaikaisempia kuin kuvassa. Tämän Wiima M-54:n kori oli perinteinen puukori, takaikkunan ja viimeisen sivuikkunan alareunoissa on lievää korkeuseroa. Mahdollisesti on kyseessä joko ESLL # 5, UR-767, alustana Mercedes-Benz OP 311. Tämän alusta oli akseliväliltään aika lyhyt. TAI ESLL # 9, UD-873, alustana Sisu B-68. Kuvan bussin rekkarista ei saa minkäänlaista tolkkua, vaikka kuinka itkisi. Paikkalukuna Sisulla oli 40 ja Mersulla 34. Itse kallistun pitämään kuvan bussia ESLL # 9:nä, eli Sisuna. Mersu siis oli niin sanoakseni tumppibussi. "Z" tuli Uudenmaan läänin rekkarilaattakirjaimistoon vasta vuonna 1958. Suomen Turistiautolla, jota näkyi filmissä ainakin yksi, oli kyllä tällaista Wiimaa paikkurina Helsingissä noihin aikoihin, joten siinä muuten olisi ollut myös takaovi. Tätä paikkuritakaovea ei kuvan bussissa ole. Niin ja STA:n ja ESLL:n maalauskaavion värisävyt ovat turhan lähellä toisiaan: harmaanvalkeaa ja sinistä. STA:n mainittuja paikkureita oli muutama tullut uutena ajoon helmikuussa 1956. Kivana yllärinä filmissä oli nähdä loviisalaisen Hj. Holmströmin Volvo-bussi # 39, UM-399, joka samalla valmistuessaan oli ollut pyöreänokkaisen "Hainhammas"-Kutterin eli korimallin Kutter 2 prototyyppi. Sen pystykalterimaskiakin oli talviverhon raosta nähtävillä sen verran, että tunnistus oli helppoa. Ilmiselvästi loviisalainen jouti tilausajoon vakituisten vuorojensa välillä...? |
||||
|
04.12.2024 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tytskyn polkupyörässä alumeettipellistä prässätty ylen tyylikäs ketjunsuojus. | ||||
|
|
04.12.2024 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| V. 1951 Turistin mukaan Kökkelissä ja Tähtelässä veturinvaihtoihin ja ikkunaluukkutalkoisiin oli varattu aikaa yleensä seitsemän - kahdeksan minuuttia junaa kohden. Ja tunnetusti aika on "luikua ainetta", kuten Stephen Hawking aikoinansa trossasi. Oli muuten oikeassa. Ja kyllähän nuo koppalakkijannut näyttävät olevan ihan suomalaisia skoudeja. Lättäjaloistakin tuon nyt näkee! Harmaassa manttelissa ja karvalakissa talsiva setä on taasen näitä "pääkonttorin poikia" kauhean vyönsolkensa kanssa. Niin ja "aatteen miehistä" oli kaikkein arpinaamaisimmat ja naamaan muutenkin haavoittuneita sodan käyneitä ukkeleita valittu vahtimaan "tunnelireissun" aikana vaunujen eteisissä vintovka pykälässä. Eikä arpinaamaisuus suinkaan johtunut "Sotsialiststseskii Reguspatoff" - partateristä... Ainakin saivat amerikkalaiset lehtientoimittajat kauhistella ruskisoltaattien ulkonäköä. Ja niin samalla sai kotomarkilla Joe McCarthy aihetta alkaa hehkuttamaan kommarikauhuaan...! Mitenkä nyt aikaa saikaan tolkuttoman ryyppäämisensä lomassa. |
||||
|
04.12.2024 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimekiksi lakissa olevat "tereet" eli kapeat valkoiset saumanauhat kuuluivat laivaston univormuihin. Sekä virkapuvun perinteellinen "laivastonsininen" väri, jota käytetään eri maiden merivoimissa joka puolella maailmaa! Usko tai älä, niin Unkarin laivaston amiraali Miklos Horthynkin (sodanaikaisen Unkarin diktaattori) virkapuku oli myös laivastonsininen. Unkarin laivaston toiminta-alueenahan oli Tonava. Valkoisia tereitä EI OLLUT CCCP:n maa- eikä ilmavoimien univormuissa, ei paraatiasuissakaan. Puhumattakaan sisäministeriön (NKVD - MVD - NKGB ja vastaavien) ja rajavartijoiden joukoista. Lakin kokardissa on ankkuri ja ylimpänä pieni punatähti työkaluilla koristeltuna. Muilla aselajeilla lakkimerkit olivat tyystin erilaisia, jopa Aeroflotin lentohenkilöstölläkin. |
||||
|
03.12.2024 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Länteen, itään, länteen, itään, ei tee mitään, ei tee mitään, kun vain on mieli rohkeaaaarrrrggghh!" - Tauno Palo (englanniksi: "Tyrone Fire") elokuvassa "SF-paraati" (vuodelta 1939). Jolloin suurin osa arvon läsnäolijoista oli Kirkkonummen "Varuboden"-osuuskaupan hyllyssä - margariinipaketissa, hekå hekå! |
||||
|
03.12.2024 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, mikäli moista sarvipään biologisen habituksen elin-tärkeän osan nimityksellä tarkoitetaan kelluvaa kohoa, joka ennalta määrätyn vedenpinnan alenemisen myötä käynnistää pumpun lisäämään vettä, niin siten asia olisi selvää pässinlih... eikun - munia. | ||||
|
03.12.2024 12:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, en itse ollenkaan epäilisi salakuljetusaspektia, mitä tulee Kalashnikoviin. Puolalaisia on istutettu pistinten voimalla reaalisosialismiin, jonka "ihanana" saavutuksena olivat ns. "Berjozhkat". Kalashnikovin protostahan saisi melko mukavan tukun kahisevia taaloja, joilla sitten rehvastella ympäriinsä! |
||||
|
02.12.2024 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John - Yeah, näin voimme lausahtaa. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12.2024 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Faija kertoi käyneensä moottoripyörällään 1950-luvun puolenvälin tienoilla Kivenlahden sillalla katsomassa puomia ja rajavartijaa. | ||||
|
|
02.12.2024 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kentsu?, amiraali? Jannu on punaisen laivaston vetimissä. Vaikka talvea eletään, niin herrat patsastelevat koppalakeissa? Katsoin nuo Areenan lyhärit Porkkala-tapauksesta, siten kyllähän puheenpitäjän arvoksi mainitaan kenraalimajuri, nimi on Tshernyshev. Lieneekö ollut rantapyssyporukassa, koska Naissaari - Porkkala kapeikkona oli ollut ennenkin mielenkiinnon kohteena... |
||||
|
02.12.2024 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa Ci-hyttivaunu, I & II luokkaa. Eli juuri niitä vaunuja, joita Porkkalan ajan jälkeen väsäiltiin Eims-retkeilyvaunuiksi. | ||||
|
|
02.12.2024 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetureissa tenderin veden lämmittäminen onnistui päästämällä höyryä injektorin läpi, tavallaan "väärään" suuntaan. Oli vaan tarkkaa hommaa, sillä injektorit eivät toimi liian lämpimällä vedellä (suihkulauhdutukseen tarvittava lämpötilaero oli tällöin liian pieni). Vesitorneissa käytettiin kyllä höyrykäyttöisiä pumppuja veden pumppaamiseksi järvestä tornin säiliöön. Kattiloita siis oli olemassa tätä varten. Pumput olivat aika simppeleitä, esim veturikäytöstä tuttu Worthington-mäntäpumppu höyrykoneineen lojui paksussa pintaruosteessa Porvoon tallissa Pikkujumbo 1148 vieressä. Pumppuja alettiin kyllä myös tehdä sähköllä käytettäväksi. Uimurikytkimen "heittäminen" tornin vesitankkiin ei nyt niin hirveän vaativaa teknillistä osaamista tarvinnut. |
||||
|
02.12.2024 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sieltä oli löytynyt mm. Saksan laivaston asepuvun nappeja, kunhan arkeologit pääsivät alueelle neukkujen poistuttua. | ||||
|
02.12.2024 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläiset veturit Porkkalan alueella olivat yleensä savutorvi Karjaalle päin. Kuva on tästä todisteena. | ||||
|
02.12.2024 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa! Päätyikkunat maalattu umpeen! | ||||
|
|
02.12.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaajan selän takana oli tehtaan portti. 2024 kesällä oli jäljellä enää yksi tolppa, eli se betoninen. Terästolpat olivat kadonneet. Kuvassa näkyy viiruna avonaisen ojarummun sijainti. Radan vasemmalla puolella oli ollut polku, jota pitkin kuljin Milla-bernin kanssa kävelylenkillä joka päivä, heinäkuusta 1986 alkaen. Oikean puolen mäenrinteen niskassa oli ollut Nokia Oy:n toimihenkilöasuintalo (11 asuntoa), eli osoite proosallisesti: "Rivitalo 02490 Pikkala". Nythän se on omana taloyhtiönään: Kaapelitie 71, 02490 Pikkala. Rata purettiin tarpeettomana Vuosaaren suursataman valmistuttua. "Kanttulan" satamasta myösntuli turha. Suunnitteluvaiheessa suursataman sijoittamista Båtvikiin oli kyllä mietitty ja luonnosteltukin. |
||||
|
02.12.2024 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan tehtaan työterveyspoliklinikka. Legendaarisesta Pikkalan työterveyslääkäristä muisto 1990-luvulta: joku meni valittamaan kipeää selkäänsä. Lääkäri: - "Kyllä se selkä paranee, kun kumartelet herrojen edessä riittävän syvään ja monta kertaa!" Sininen makasiini purettiin 1992. |
||||
|
02.12.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyttemmin Kirkkonummen aseman ent. junasuorittajan toimiston tiloissa on R-kioski. Jos siellä neukku olisi vielä ollut, niin vaadittaisiinko venäläiseen rulettiin "vahvaa tunnistautumista" Veikkaus-kortteineen? Heko heko. |
||||
|
02.12.2024 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni: - "Talliinin Joopin" heitettyä lusikkansa nurkkaan maaliskuussa 1953 alkoi tilanne muuttua. Hannu-serkku: - Friggesbyn lentokentällä majaili La-seiskoja ja loppuaikoina Mikojan-Gurevitsh MiG-15 - suihkuhävittäjiä. Se oli ollut aika ikävä yllätys jenkkipiloteille (oli siellä tietysti muitakin: RAF, RAAF, RNZAF.) Korean sodassa. Suomen ilmailutarhassa? Loppuun kuluneita Messerschmittejä ja sittemmin jokunen DeHavilland Vampire ja tärkeimpänä sotalentokonetyyppinä Valmet Vihuri (eli puhdetöinä laaditut "kootut teokset")... |
||||