Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.03.2024 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän kuvan taidokkuutta ja juhlavuutta ei voi riittävän vuolaasti kiitellä. Hyvin vedetty, herra Eemil! |
||||
|
05.03.2024 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karttalinkin mukaan kuva on otettu Heinäskylän tien sillalta. Paikka on meikähermannille sairaan tuttu paikka, tutumpi jopa kuin oma peilikuva - hohohohoo! |
||||
|
03.03.2024 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö mottijuna tulossa Mikkelin suunnalta? Raakasti zoomattaessa EFissä näkyy päätynumerot olevan aivan päätyyn laitettuina eikä eteissyvennykseen. Tarkoittanee sitä, että siinä on vinot eteisten seinät, joten vaunu on vanhempaa sarjaa, nrot 22391 - 22400. Kuvasta ei erotu päätyikkunoiden oleminen/olemattomuus. EFin takana näkyy olevan ei - kylmiä höyryvetureita: Kanaa nyt ainakin. Kuvauspäivä oli tiistai. |
||||
|
03.03.2024 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sellaisiakin Forney - vetureita on ollut, joissa vetoakseleita on ollut enemmän kuin kaksi. Suomen Forneyille ilmeisesti kaksi "aksilaa" oli erinomaisen riittävä määrä. Kymintehtaan mottina lienee myös Bm 1:tä ajeltu...? |
||||
|
02.03.2024 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, se "onnettomuus" sattui kuin tilauksesta. Eikä kestänyt kuin 122 vuotta, kun A 80:sta "päästiin" eroon. Kustannusvastaavuus kuusi - museaalinen arvo nolla. |
||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03.2024 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsingin hautahaku - sivustolta haettuna nimellä Bäcksbacka Carl - Johan tuli yksi hakutulos: synt. 1926, kuollut 2011. Hauta on iso sukuhauta Hietaniemessä ja "samaan hautaan haudatut" - listassa on peräti 18 nimeä mainittuna. Herra Jorma R.: - täsmääkö tämä hakutulos nimenomaan Lahnuksen rautatien Bäcksbackaan? |
||||
|
02.03.2024 16:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on etevä muistomerkki: lahoava "Mulli-Pullman" keskellä ei - mitään! | ||||
|
02.03.2024 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 3627 valmistui vuonna 1929 ja hylättiin vuonna 1980. | ||||
|
01.03.2024 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö maalarilla ollut ohenteet aktiivikäytössä viikonloppuna, kun keulan V-kuviossa on hiukan maanantaidarran (?) aiheuttamaa symmetriaheittoa? | ||||
|
28.02.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, nimenomaan VR:n omaan tarpeeseen. Nykyisin virkatarvekalustosta käytetään nimitystä "omatarve". Virkatarvehan ei enää sopinut yhtiöitetyn VR:n puitteisiin, kun yhtiössä ei enää tunneta virkavastuutakaan. Ettei nuo säiliövaunut olisivat omistau- eikun virkatarveistuneet dieselpolttoöljyn kuljetukseen? |
||||
|
27.02.2024 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana olevan pytingin ikkunoiden lasien leikkaaminen ollut taatusti tarkempaa puuhaa kuin luteen hirttäminen! Ei se hirttäminen niinkään, vaan se kaulan haeskelu. | ||||
|
27.02.2024 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puuhässäkät ovat joitain ihme takstooleja (kattotuoleja), niin säilytystapa ulkoilmassa ole niitä parhaimpia...? | ||||
|
27.02.2024 08:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, Meresetes - Pentsi ja Kriegslok, eteviä kapistuksia kyllä. Mersun rekisterilaatan kirjainten ja numeroiden fontti on vuodelta 1936. |
||||
|
26.02.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi konsti voisi olla sekin, että jos Rautatiemuseolla on koko valtava kokoelma kuljettajien aikataulukirjoja, niistähän voisi kurkistaa otsikon H 364 alta (aikataulukaudelta 132, v:lta 1965) junaan suunnitellun vetokaluston sekä aikataulun suunnittelun perusteena käytetyn perusnopeuden. "Postivaunun matkassa" luetellut postivaunulinjat, luettelo on hiukan hankalan mallinen tutkittavaksi. |
||||
|
|
26.02.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, minä kiitän ja kumarran maahan ja tomuun asti! Eljaksen linkittämässä kuvassa näkyy olevan vanhanmallinen tasakatto-Fo ja satapaikkaisessa on koneellinen tuuletus (ei kattokaluja). |
||||
|
26.02.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pultit oletettavasti on lukittu kunnolla? Pelkkä Locktiitti ei riitä tuossa paikassa. | ||||
|
26.02.2024 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Akkuporakoneiden tuotantopalaveri käynnissä...? Kumivasara on jo lannistunut. | ||||
|
|
26.02.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, syvästi valittaen joudun toteamaan että aikataulukautta 1965 - 66 edustaa kokoelmissani vain traagikko Ri-Tpe-Hpk. Kevätturistissa 1963 on rataosalta Tl - Tku nähtävissä henkilöjuna H 364. Vaunuluokkanana vain 2. , eikä se juna ole lättä. Lähtöaika Toijalasta oli aamulla 7.35 ja tulo Oopoon - eiku ööö - Turkuun kello 10.25. Pysähdyskäyttäytymiseltään juna 364 ei nyt sentään joka maitolaiturilla pysähdellyt. Esimerkiksi Kyröstä lähdettyään se painalsi kylmästi Hevossaaren ja Takaliston ohi, pysähtyen seuraavaksi Aurassa. Kevätturisti 1967 taasen: sekin tuntee junan H 364, samankaltaisella luokkamerkinnällä. Tämäkään ei siis ole lätällä ajettava. Lähtöaika Toijalasta kello 9.08. Tampereelta oli tullut lättä H 400 ennen 364:n lähtöä. Pysähdyspolitiikaltaan 364 oli likimain edellä kerrotun, neljä vuotta aiemman kaltainen. Vaikkapa nyt Raitoo ässänä, Loimaalla 10 minuuttia (ottiko vettä? Ei ollut henkilöjunakohtausta klo 10.30). Loppumatkasta ässänä olivat Huovintie, Kumila, Käyrä ja Rauhakylä. Tuloaika Turkuun oli kello 12.08. Tässä siis näytiksi vuosien 1963 ja 1967 taulut junalle H 364. Yhteisenä piirteenä oli saapumisaika Turkuun, about aamupäivän/puolenpäivän aikaan. 1967 Tku - Tl: 7 lättäjunaa, määräasemina Toijala ja Loimaa. Kolme pikajunaa, joista kaksi merkinnällä MP. Määräasemana Tampere. Sekä yksi M-merkitty henkilöjuna (aamulla klo 7.45 lähtö, juna M 363), joka Loimaalla päästi ohitseen MP 357:n. Tulo Toijalaan klo 11.20. Pitääpä mainita taululla vielä olevat bussivuorot Toijalaan: työpäivisin, lähdöt Kylmäkoskelta ja Urjalasta. Paluusuunnassa, Turun suuntaan: neljä Tampereelta tulevaa pikajunaa, kolmella merkintänä MP. Neljä lättäjunaa, joista päivän ensimmäinen (H 362) lähtee Toijalasta klo 5.10. Niin, ja se 364, tietty. Illan viimeiseksi merkitty lättä H 370 A oli sunnuntaijuna, lähtö Tl klo 21.45. Tampereelta Toijalaan tälle tullut yhteysjuna H 416 kulki joka päivä, tulo Tl klo 21.29. Loimaalta lähteviä lättähattuja oli kolme. Lisäksi yksi ilmiselvä veturijuna myös Lm - Tku, lähtö arkipäivisin klo 4.40. 25.2.1966 oli perjantaipäivä. Lieneekö Tapsa ollut hiihtolomalla ja kamera pykälässä? (Onneksi oli!) |
||||
|
|
25.02.2024 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, mister Tapio, minkälainen junarunko henkilöjunassa oli? Ei:tä nyt ainakin ja F tai Fo? Oliko muuta kiitotavaraa (Gb ja Gg) myös...? | ||||
|
25.02.2024 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kohtauslappurenkaan ja luudan varsi vielä kuvaan, niin tarran viesti löytää "oikeutuksensa"...? Kuva lienee näpätty "Valloista", eli sen makasiinilta? |
||||
|
24.02.2024 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetokytkimestä esiintyöntyvä sarvi kerto sen tyypiksi "Scharfenberg". Kytkinosan sivuilla on ilmiselvästi "sähkölaatikot" (ei tarvitse touhuilla välikaapeleiden kanssa). Eikä seinien paksuudesta päätellen kovin tanakkaa Vuorivillaa niissä ollut, etelän vehkeissä. |
||||
|
24.02.2024 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlaista matkatavaraosastoideaa haudottiin täällä Suomessakin Hr11 "Pullahurua" suunniteltaessa. | ||||
|
23.02.2024 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| KTK suomeksi: Korkeintaan Tunnin Keikka. Kake Randelin: Me halutaan olla n-sana (afrosuomalaisia), pidetään salaa kekkereitä. Kake & Singershän oli eräässä mielessä Sleepy Sleepersien "merkonomiversio". |
||||
|
23.02.2024 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjelakkaa on muuten vieläkin saatavilla. Helsingissä ollessa postimuseosta saattoi ostaa myös kirjainleimasimen lakkasinetin merkkaamiseksi. | ||||
|
20.02.2024 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oletpa Mister Hannu ollut hauskan tuntuisella reissulla. Onko veturin polttoainetankissa lommo? |
||||
|
20.02.2024 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mittarin taulussa lukee: punainen - apuilmasäiliö ja musta - jarrujohto. Mittayksikkö lienee paunaa neliötuumalle, joten: (1 lb/sq. in = 0,0703 kg / cm2) eli mustan viisarin 70 olisi noin 4,9 kg/cm2 ja punaisen viisarin 80 tarkoittaisi about 5,6 kg/cm2. |
||||
|
20.02.2024 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta Hk vaikuttaisi olevan Hka. Zoomattaessa olin näkevinäni lunta kerääntyneen vetokytkimen varteen siten, että se kytkin olisi SA-3, eikä ruuvikytkin. Vaunun päädyn yläpäässä näkyy aika himmeästi "Hakasen" tunnusvärit: kolme keltaista "tuhrua". | ||||
|
20.02.2024 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Kari, Marko ja Timo, olette voittaneet kisan! Palkinnoksi teille myönnetään korkeimman arvovallan ja asiantuntemuksen tuoma hyvä fiilis, mitä tulee vahvaan tietämykseenne Fiat (neljä kirjainta ja kaikki viat!) 127:n vararenkaiden sijaintiin. (Raikuvia suosionosoituksia täältä, joten olkaa hyvät!) |
||||
|
19.02.2024 14:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko - su tulkittavissa Sunilaksi? Tai pikemminkin oliko? | ||||
|
19.02.2024 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen herra Vertin kanssa samaa mieltä. Kuva on hieno!!! | ||||
|
|
19.02.2024 14:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kompakysymys heille, joilla on vieläkin jäljellä viha/rakkaus-suhdetta satakakslaiskaan: - missä siinä säilytetään varapyörää? (Takapenkki EI KELPAA vastaukseksi.) |
||||
|
19.02.2024 14:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Hannu. Julkisivulautakunta täällä pääkaupungissa oletettavasti pahoittaisi mielensä kuullessaan suunnitelmastani laatia Ukko-Pekka-tuuliviiri mittakaavassa yhden suhde yhteen, eli luonnollisessa koossa....? | ||||
|
18.02.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alijäähtynyt vesisade on ollut ongelmanlähteenä kuluvana talvena. Tunnetusti jäätyminen vaatii jotain "sopivaa esinettä", jonka ympärille jäätyminen pääsisi alkuun. Muun muassa pikaratikka 15:n kulkua on häirinnyt juuri alijäähtyneen veden iskostuminen ajolankaan. |
||||
|
17.02.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joensuusta Suhmuraan: 15,59 km ja Joensuusta Muloon on 8,64 km. Olisi tosiaan ollutkin matkaa rautateitse "suatille Suhmuraan..." |
||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna T 1658 Porvooseen |
17.02.2024 07:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmastikin ollut hauskaa seurata kuvasarjan vaihtotyömanööveriä... Jotenkin muistelin harmaan Mas-vaunun värin muistuttavan jonkin verran virkatarvehenkilövaunuissa sittemmin käytettyä vaaleaa väriä, Mas:in ollessa aavistuksen harmaampi. Nyt tulee "hyvä" kysymys: värireferenssi kummallekin? (RAL ? FS ? Tikkurila? VRS ?) Kiva kuvasarja muuten, monet kiitokset Tapsa! |
||||
|
16.02.2024 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaisten syöksypommitusilmailu tosissaan meni heillä päähän: - onhan yhdellä (1) pommilla tuhoaminen halvempaa kuin mattopommitukset a la Royal Air Forcen yöpommitukset, niin sanoakseni. Asiasanana: kustannusvastaavuus. Venäläiset ottivat rapsakasti opikseen; mitäpä muuta Iljushin Il-2 Shturmovik onkaan kuin pst-Stuka-konfiguraatio edelleen mietittynä ja jatkokehiteltynä. Eikä sekään "nopeushirmu" ollut. Niin, ja jenkkien Republic/Fairchild A-10 Thunderbolt II (eli "Warthog") on myös samaa jatkumoa aseistukseltaan. Eikä sekään taistelukentällä juurikaan ääntä nopeammin kaahaile? Ja vielä, herra Kari: arvioisin että nykyaikaisella Hornetilla tai F-35:llä olisi tyystin mahdotonta ampua alas Punaisen paronin Fokker Dr I - kolmitasoa, nopeuseron ollessa juuri huimaavan suuri. Ja myös ketteryyttä unohtamatta. |
||||
|
|
16.02.2024 07:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari: Junkers Ju 87 G-1:n eli tykki-Stukan lentopaino oli 4 400 kg. Siinä oli nokalla Junkers Jumo 211, käännetty V-12, josta irtosi sentään 1400 hummaa. Kone oli kyllä hidas kuin ikiliikkuja, mutta pysyi ilmassa sentään. Vieläpä kaksi ukkelia kyydissä. Minulle oli täysin uusi tieto mainintasi Heinkel He 177 "Greifin" käytöstä matalalentotoimintaan. Olihan joitakin niistä käsketty lentämään Ranskan Bordeauxista Stalingradiin auttamaan evakuointilennoissa, tunnetuin seurauksin. Valtakunnanilmailuministerö (RLM) sekoili totaalisti He 177:n kehittelyssä, vaativat vielä moiselta syöksymiskykäkin, koska se näytti kaksimoottoriselta! Perusteluna: kun kerran kaksimoottorinen Junkers Ju 88 voi syöksypommittaa, niin miksi sitten "Greif" ei kykene siihen? Ihan päätöntä! Ernst Heinkel himself sai monen monta kertaa ladella donnerwettereitä juuri RLM:n takia! |
||||
|
|
15.02.2024 07:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oberleutnant Hans-Ulrich Rudel Junkers Ju 87 - Stuka-pilottina upotti "Marat"-taistelulaivan Kronstadtin satamaan 21.9.1941 tuhannen kilon pommilla. Osui ilmiselvästi ammusvarastoon. Marat oli oikea järkäle laivaksi: uppoumaltaan 23 000 bruttorekisteritonnia. Rudel muutenkin rikkoi neukkukalustoa ihan riittämiin: 519 panssarivaunua, neljä panssarijunaa, yhdeksän vahvistettua ilmavoittoa, 70 maihinnousualusta, yhden risteilijän, yhden hävittäjäaluksen, yli 800 maakulkuneuvoakin. Yli 2500 sotalentoa, tuli itse alas ammutuksi 32 kertaa, menetti toisen jalkansa ja eikun taivaalle taas tekojalan turvin liihottelemaan. Neukut kovin pahoittivat mielensä: käskivät ampua alas Stukan, jossa oli "pitkät tangot" (37 mm pst-tykit siipien alla, ilmeisesti konetyyppi oli Ju 87 G). Rudel sekoili sodan jälkeen uusnatsipiirien kanssa. Oli vissiin jäänyt sotamoodi päälle...? |
||||
|
|
14.02.2024 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, "sotilasasiantuntija Paasonen", etunimistöiltään Guyla Arpad Aladar...? Alias tiedustelupuolen taitaja ja myös erinomaisen kunnostautunut. Älkää sentään lähettäkö minua Kolyman hiilikaivoksiin siksi, kun en tähän hätään heitellyt heittomerkkejä Aladar - nimineuvoksen etunimiritirimpsuun. |
||||
|
14.02.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mälkönen oli Karjalan poikii. Eikä ihme, että oli samalla suojeluskunta-aktiivikin. "Rajalla on rajan kirot." |
||||
|
14.02.2024 19:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, enemmänkin ns. tykkivenediplomatiaa! Hupsista, klo 4.45 aamulla syyskuun ensimmäisenä 1939 Danzigissa Westerplatten redillä... Muuten, Aatulle sota lävähtikin yllätyksenä, kun hänen vanha kiristystaktiikkansa ei toiminutkaan. Niin kuin oli toiminut Reininmaalla, Anschlussissa ja Sudeettikriisissäkin. Jätkät oli täysin pallo hukassa, että mitäs nyt tehdään, vaikka itse olivat tunkemalla tunkeneet kohti sotaa. Aatu oli kuin oppimiskyvytön murtovaras, aina samalla taktiikalla, kunnes naapureiila tuli mitta täyteen. Ja niin jäi samppakaljakauppias von Ribbentrop joukon jatkoksi kuin Pokkila punakaartissa, ei mitään käyttöä (ennen kuin muistui Risto Rytty eiku - anteeksi ööö tuota - Ryti mieleen kesällä 1944). |
||||
|
|
14.02.2024 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, englanninmongerrus oli jätetty saarivaltakuntalaisille melko suosiolla. Saksa ja ranska vallitsivat Euroopassa, saksan ollessa tieteen ja tekniikan kielenä ja ranskankielellä hoidettiin diplomatiakielenkäytöt ja keskustelut. Herra Kari, ei se nyt niin kovin alisteista ollut. Suuriruhtinasaikana, ja etenkin sen loppuvuosina ryssänkielen ehdottomaan pakollisuuteen reagoitiin aika tavalla yksimielisesti, joten saksankieleen paneuduttiin iso uhma päällä. Englanti kulki voittokulkuaan, polttoaineenaan lähinnä ylimielisyys. Kolonialismi levisi ympäri maailmaa, jäykän ylähuulen säestyksellä. "Aurinko ei koskaan laske imperiumissamme", etenkin Enklannin-Petti kakkosen valtakauden alkuvuosien aikana. |
||||
|
14.02.2024 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Härmä, kirrrves ja perrrkeles! Tullahan Härmän asemalle, seinät veres ja puukkoo oves pystys!" | ||||
|
|
14.02.2024 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi kirjoitettu saksalaisten Luftwaffen "Feldluftpark Porin" esikunnan toimistossa? Sellainen iso ilmailuvarikko oli sodan aikana juuri Porissa. Ja vieläpä kapteenin arvoinen lippukirjuri...? Salaussyistä käyttivät juuri kenttäpostin toimipaikan postinumeroa. Muutoinhan olisi ne "toisen kenttäpostinumeron" (= "Andere Feldpostnummer") jannut keksineet paikan olemassa olemisen? |
||||
|
14.02.2024 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan sotasilla oleminen ja sen yhteydessä "Revoljutsija" syönyt Ryssänmaan valtionkassaa siinä määrin, että "halvalla", kuten Tankki täyteen - nimisessä kovasti huvittuneisuutta herättäneessä näköraario-ohjelmasarjassa? | ||||
|
13.02.2024 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut olivat entisiä Hdk:ta. | ||||
|
13.02.2024 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Juha. Luulisi VR:n pinttyneimmällekin kolikonsäästäjälle olevan kokemusperäisesti selvää, että keskellä tammi- ja helmikuun kylmiä ei pihakoivu yhtäkkiä puhkea lehteen ja ala samalla peipposet liverrellä, suvisen auringonpaisteen myötä. Ei, vaikka kuinka palavasti rukoilisit polvillesi vaipuneena ja silmät luotuna ylös taivaaseen...! |
||||
|
13.02.2024 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kalterit ikkunoissa, asemakassan varjelemiseksi? Vai onko Soson vaikutusta sen vuoksi? | ||||
|
13.02.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkä juna, mutta onhan kuvauspäivänä sunnuntai. "Ja pålle, pålle, pålle, älä aisalles kaki, sillä huomenna on markkinapäivä!" |
||||
|
08.02.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm6:ssa vetokytkimen korkeus kiskon selästä Scharfenbergin keskilinjaan oli 500 mm. Siis ennen korotustöitä. | ||||
|
|
08.02.2024 10:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri ja myöskin muut kiinnostuneet: Petrin mainitsema Lätän pyörien kokoero korostui aika tavalla ajettaessa sekayhdistelmällä Dm6 + Dm7, erityisesti sen jälkeen kun kuutosien koreja nostettiin Dm7:iin vastaaviksi. Operaation suurin syy ja motivaatio oli saada vetokytkimet samalle korkeudelle. Erään Turun varikon kuljettajan mukaan Dm6:n kiihtyvyys oli parempi juuri pienempien pyörien ansiosta. Eriparisissa junissa tuppasi Scharfenberg-vetokytkimille tulemaan ylimääräistä rasitusta juuri "rytkäyttelemisen" takia. Hyvänä puolena tietysti oli molempien tyyppien saaminen samoihin vaunukiertoihin. Muuten, se korkeusero (korien korkeuserojen mukaan laskettuna) on 210 mm. |
||||