3865-109471 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.12.2023 23:17 Esa J. Rintamäki  
  Niinpä, herra Panu.

Oma lukunsa on myös radalle kauan sitten pakkolunastetun maa-alueen status - palauttaa vaiko ei.

Esimerkiksi Kelan - Siuntion välillä oikaisun takia poistunutta ratapohjaa on pistetty pelloksi, ainakin Mangsin tilan entisen tasoristeyksen kohdilla. Tarkoitan sitä rataosuutta, jossa muinoin oli Ketolan/Ängsbyn seisake.
kuva 12.12.2023 09:44 Esa J. Rintamäki  
  Tenu-ukkojen juhlahuone...?
kuva 12.12.2023 09:42 Esa J. Rintamäki  
  Kahdeksikko näyttää muutetun kakkoseksi.

Mikähän siinä on syynä, että ympäri maata löytyy tällaisia tulovaihteita ja linjaosuuksiakin jätettynä oman onnensa nojaan? Esimerkiksi Mierontie ja Taivalkosken rata myös.

Onko poistamisessa antauduttu pyhälle kustannusvastaavuudelle, vai eikö kiskoteräs kelpaa mihinkään sulattoihin?

Jostain Keskisyöpäläisestä muistan 1970-luvulla lukeneeni, kuinka kellosepät kehuivat romutettujen höyryvetureiden akseleista saatavan erinomaista terästä työkalujensa valmistamiseksi. Se nyt on selviö, että kiskot ja akselit ovat eri laatuisia, mutta kysyn nyt kuitenkin.

Ja silti hylätyn kiskotuksen varastamisesta tulee ankarat "nuuskat", hyvä ettei sentään elinkautista [kuri(s)tushuonetta]...?

Etenkin kun Båtvikin raiteesta noukittiin kiskotus aika rapsakasti veks, ihan kuin ryssälle "sotakorvaukseksi"...? Ihmeellistä on maailman meno...
kuva 12.12.2023 09:28 Esa J. Rintamäki  
  Linnut näyttävät olevan puluja.
kuva 11.12.2023 10:34 Esa J. Rintamäki  
  Viimeinen postivaunulinja Pv 7-8 (Helsinki - Rovaniemi) ajoi viimeisen matkansa 29.12.1995. Vaunu oli Pot 10013. (Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa-kirja, vuodelta 19999999.)
kuva 11.12.2023 10:27 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Erkki ja Hannu, ettei tuo margariiniskandaali olisikin ollut jotenkin keksittyä, kun kerran voivuori pääsi siinä 1960-70-luvuilla paisumaan Himalajan suuruiseksi.

Voivuorta yritettiin sulattaa silläkin, että ymmärtämättömät laivasivat voita Afrikkaan - mikä olikin typeryyden huippu. Tyrkyttää nyt voita ihmisille, jotka olivat ruokansa paistaneet öljyllä jo "miljoonien" vuosien ajan!

Ratkaisu: - voita kehitysaputraktoreiden laakereiden voiteluhuoltoon! Seuraukset voi vain arvata.

Kehitysaputraktorit tulivatkin Afrikassa hyvään tarpeeseen: - niillä kylän miehet pääsivät naapurikyliin naisiin, hyvinkin kätevästi.
kuva 11.12.2023 10:12 Esa J. Rintamäki  
  Kiitän ja kumarran, herrat Juhana N. ja Lasse R. Hämärät muistikuvani tulivat nyt korjatuiksi.

Sen verran tutkailin eri lähteistä (niistä, joita siis itselläni ainakin on!), että ensimmäinen Kutterin korittama BR145-alusta sai päälleen Kutter 8-korin #222 syyskuussa 1972. Auto meni Ruotsiin G. Erikssonille (rek. CLM 143).

Ensimmäinen Suomeen valmistettu BR145 (Kutter 8) tehtiin Scan-Autolle (#478), se kuitenkin meni Ruotsiin (rek. AEA 145).
Ensimmäinen Suomeen rekisteröity Kutter 8/BR145-bussi (korinro #641) oli Veljekset Pohjolan tilaamana kesäkuussa 1975, rek. OBU-668.

Linjaliike Rajala Oy Mäntsälästä oli hankkinut kymmenen kasikutteria ja yhden Kutter 9:n (UJO-356) BR145-alustalla heinäkuun 1975 ja marraskuun 1977 välisenä aikana. Kasikuttereita Rajalalla oli kaikkiaan 30 ja Kutter 9:iä 27 autoa (enimmäkseen BR116-alustalla).

Kotkalaisella Onni Vilkkaalla BR145:ia oli kaksi Kutter 8:a (#643, RBP-224 ja #960, RCO-178), yksi kyömynokkainen ja korkea Kutter 9S (#17, RCO-764) ja kaksi normaalikorkuista (#38, RCO-894 ja #113, REA-452). Vilkkaan vinttikoira-Kutter 8:aa oli kaikkiaan 31 autoa.

Viimeinen BR145/Kutter 8-bussi meni Sillanpäälle tammikuussa 1978 (#1030, UJB-242).

Ensimmäinen Kutter 9 Scania BR145-alustalla valmistui kesäkuussa 1977 (#7, TKM-305) Satakunnan Liikenteelle, korina siis korkea Kutter 9S.
Viimeinen Suomeen koritettu Kutter 9/BR145-bussi oli Pekolan HJP-618 (#199) huhtikuussa 1979 valmistunut Kutter 9S. Ja vihoviimeinen kutterilainen BR145 oli Ruotsiin mennyt (#606) joulukuussa 1981 (rek. GYU 525), korimallina Kutter 9SS (korkea tuulilasi).

BR145-alustoja koritettiin Kutterilla (Kutter 8) 40 bussia. Edelleen Volvo B58-alustoja koritettiin Kutter 8:ksi 265 kpl. Vertailun vuoksi Scanian etumoottorisia BF110 ja 111-alustoja oli Kutter 8:ina valmistunut yhteensä 251 autoa. Muita Scanian takamoottorisia alustoja (BR85 ja 86) oli Kutterilla koritettu malliin 8 yhteensä 75 kpl.

Tämä siis Kutter - koritehtaan tuotosesittelynä.

Lähteet:

Laitinen-Lehtonen: Kutter 8 korimallin tuotehistoria (2005)
Laitinen: Linjaliike Rajala Oy (2018)
Lehtonen: Linja-autot Kutter 9 ja Kutter Deca (2021)
kuva 11.12.2023 04:28 Esa J. Rintamäki  
  Po 9927 oli vuodelta 1942. Se muutettiin kuljetusvaunuksi vuonna 1971 ja siinä on nähtävissä kuormausovet sivuseinissä. Telit ovat mallia A8.

Hylättiin ja romutettiin vuonna 1988. 9927 seisoi Ilmalassa vuonna 1985 neljän muun Po-vaunun (9811, 9822, 9823, 9826) kanssa odottamassa poistopäätöstä.
kuva 11.12.2023 04:18 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan Po 9906 oli valmistunut vuonna 1930.

Vaunusta näyttää kirjeluukku puuttuvan. Aivan oikein, sillä se muutettiin vuonna 1965 kuljetusvaunuksi sanomalehtipostin kuljetuksia varten. Vuonna 1978 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01361.

Telimalli on A7 liukulaakereilla. 9906:ssa oli mainittu telin mallin olleen myös A11.
kuva 10.12.2023 08:55 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, linja-autopiireissä Scanian takatuuppari-BR 145-veekahdeksalla on legendaarinen maine. "Södertäljen kansallislaulu."

Hra Erkki, ylistän sinun tietämyksesi tasoa - huikeaa! Samoin herroja Petri S. ja N.
kuva 09.12.2023 00:01 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku, onneksi Hjalmar Nortamo oli aikoinaan vahvistanut teoriasi todeksi, vaikkakin poikkeuksena.
kuva 08.12.2023 23:58 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, Wikipedian mukaan kyllä.

Santerin iskän mainitaan olleen asemapäällikkö. Kerttu myöhemmässä elämässään opiskeli rakennusinsinööriksi ja työskenteli vesivoimalaitoksilla. Ei siis niin ylettömän turhaa sakkia, nämä Nuortevat.

Santeri itse oli ollut myös Ameriikan raitilla puupuukolla kultaa vuolemassa. Britit karkoittivat hänet sitten neuvosto-onnelaan.
kuva 08.12.2023 23:44 Esa J. Rintamäki  
  Herra Reijo, osoitteessa Lemuntie 3 - 5, eli kadun Mäkelänkadun puoleisella sivulla. Kutter - veljekset rakennuttivat tontilla vieläkin sijaitsevan koritehtaansa juuri ennen talvisotaa.

Sittemmin 1977 tienoilla sen toiminta siirtyi Espooseen, Kivenlahden teollisuusalueelle. Vanha tehdas oli käynyt ahtaaksi.
kuva 08.12.2023 17:10 Esa J. Rintamäki  
  Autokorirakenne/Kutterilla (Vallilassa Lemuntiellä) työnsuunnittelu oli hyvin hoidettu, kuulemma. Osasivat siellä kertoa tunnin tarkkuudella asiakkaalle, milloin kasikutter-bussi on valmiina haettavaksi.

Kerran eräs alusta tuotiin ajamalla tehtaan portille, tuntia ennen sovittua aikaa. Työnjohtaja ei suostunut ottamaan alustaa työn alle noin vain. No, alusta kuskeineen joutui kiltisti odottamaan sen tunnin ajan...!
kuva 08.12.2023 07:48 Esa J. Rintamäki  
  Kävin sukulaisvierailulla Parkanossa pari päivää sitten.

Kauppareissussa mukana olleena huomasin oranssiin kuosiin maalatun HKL:n "sarana"-ratikan "asuvan" yhden huoltoaseman pihalla: - "Jopas jotain, onko yhdeksäisen päättäri jo täällä?"
kuva 08.12.2023 00:09 Esa J. Rintamäki  
  Tua ny oli sellaasta ylihärmäläästen miälipirestä. Lieneekö silläkään tosiasiooren kans minkäänlaasta tekemistä...?
kuva 07.12.2023 20:38 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tuomo, köppäästä joutua puhumhan nuan nurmoolaasittaan, mitä ihimisetkin sanoovat?

Yhyren varman asiantuntijan kyllä tiärän sanua: Trossoo - Valee, jok'on tuttu kiriasta "Isoon taloon ankka".
kuva 06.12.2023 08:57 Esa J. Rintamäki  
  Vaasan - Seinäjoen (Nikolaistad - Östermyra) rataosa oli juuri valmistunut. Laihialainen isäntämies päätti ajaa junalla komiasti Vaasaan. Pilettiluukulla syntyi seuraava keskustelu:

- Palionkos se tiketti Vaasahan maksaa?
- Kaksi markkaa viisikymmentä penniä.

Perillä Vaasassa isäntä sai tietoonsa, että Tuovilasta olisi päässyt Vaasaan yhdellä markalla viidelläkymmenellä pennillä. Isäntää harmitti, kun oli mennyt tuhlaamaan rahaa turhanpäiten. Paluumatkalle lähtiessään hän kysyi Vaasan asemalla ensin lipunhintaa Laihialle, ja kun hän sai vastaukseksi kaksi markkaa viisikymmentä penniä, niin tuumasi:

- Kyllä mää tyyryn sitteki Tuovilan tikettihin.
kuva 06.12.2023 08:39 Esa J. Rintamäki  
  Lämmin tavarasuoja lienee oikeassa päädyssä, savupiipun perusteella.
kuva 06.12.2023 08:35 Esa J. Rintamäki  
  Mallintekijät saaneet nysvätä apinan raivolla tuota siltaa...!
kuva 06.12.2023 08:29 Esa J. Rintamäki  
  F 3554 oli valmistunut vanhan vaunun F 3653 pohjalle (sotavaurio?).

3653 taasen oli vuodelta 1930. Muistiinpanoissani on 3554:n hylkäysvuodeksi mainittu 1973 (mitä ihmettä?). Vai onko tuo 1973 ollut kortissa huolimattomasti kirjoitettu 1978? Vai oma vikani?

Murphyn lain aksiooma numero 1: - jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
kuva 06.12.2023 08:20 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, muun värisiä kuorkki-Scanioita ei tainnut juuri ollakaan? Ne kuljetusyhtiöt, joiden rahatilanne oli kunnossa, saattoivat kyllä maalauttaa autonsa firmaväreihin.

Pienet liikennöitsijät, jotka joutuivat kynsin hampain taistelemaan keikoista, elelivät suunnilleen vekseleiden, ainaisen pankrottiuhan ja tylyjen pankinjohtajien muodostamassa maailmassa. Heidän Scaniansa säilyttivät tehdasmaalaukset katsastuksessa hylkäämisiin ja paalaukseen asti.
kuva 01.12.2023 00:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jyrki: - tai sitten vaadittu säästöä.

Mutta sitten vasta se säästön "todellinen" suuruus paljastuu, kun ensimmäinen ihminen kuolee tällaisessa risteyksessä junan alle.
kuva 29.11.2023 06:05 Esa J. Rintamäki  
  "Parannampa" mieltäni ja muistiani vaivanneen pikku vaimalluksen ja muistikuvan nostaman kutituksen:

Mitä tulee herrojen Heikki ja Petri toteamukseen VTZ-prötköteksen korkeasta laadusta, niin tässäpä tulee:

Muistin isä Camillon ja toveri Pepponen harrastamat vastakkainasettumiset pienessä italialaisessa kylässä, Po-joen varrella, missä aurinko paahtamistaan paahtaa päihin ja tekee ihmisistä joskus vähemmän järjellisiä olentoja.

Kirjailija Giovanni Guareschin kirjassa "Isä Camillo ja hänen laumansa" on luku nimeltä "Kolhoosi".

Peppone tovereineen hankki käyttöönsä sata tynnyrinalaa käsittävän tiluksen viideksi vuodeksi yhden (1) liiran vuosivuokralla. Kyseinen tilus oli niin karu, ettei sinne voinut kylvää mitään muuta kuin dynamiittia, ja pelkkiä kiviä se tuotti runsain määrin. Moni aikaisempi vuokraviljelijä oli jo moneen kertaan luopunut lannistuneena toivosta.

Ja toveri Peppone teki tiettäväksi: "Italian Volgan rannoille on nyt kansan uhrimielen ja hehkuvan yritteliäisyyden hinnalla kohonnut Tasavallan ensimmäinen kolhoosi". Aikaa kului. Peppone julisti: - "Me emme ole hätähousuja, mutta ensimmäinen viisivuotissuunnitelma toimii jo kuin rasvattu. Joka elää se näkee".

Kolhoosista oli jo tullut ilonaihe koko tienoon taantumuksellisille. Maatilan ympärillä parveili uteliasta väkeä kieltä pieksämässä.

Lopulta tuli uutispommi: Peppone: - Maineikas neuvostokansa tarjoaa meille veljenkäden ja toimittaa Kansan Osuusviljelmälle taktillista apua!" Ja koska sanat tulevat Lännestä ja teot Idästä, hän päätti näyttää kansalle tositekoja.

Ja niinpä tietä pitkin alkoi edetä suunnaton venäläinen traktori, joka oli osoitettu Pepponen k o l h o o s i l l e. Soittokunta viritti "Punalipun". Hetki oli ylevä. Vahinko vain, että traktori pysähtyi, mikä oli synti ja häpeä. Juuri ennenkuin se oli tarkoitus seppelöidä kukkaseppeleillä. Kuskina ollut punikki "Liukas" hypähti alas ja ryhtyi kopeloimaan moottorin sisuksia. Epätoivoisena hän levitti kätensä, ei onnistu.

Pepponelle ei ollut olemassakaan sellaista moottoria, johon voisi kätkeytyä pahaenteisiä salaisuuksia. Hän alkoi takkinsa riisuttuaan töihin, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Traktori jouduttiin hinaamaan Bellettin amerikkalaisella fordilla keskelle toria. Mutta: traktori joka tapauksessa oli olemassa, mikä oli kuultavissa sen synnyttämästä korviahuumaavasta metelistä. Ja olipa myös mahtava aura, mikä todisti todeksi Pepponen vakuuttelun viisivuotissuunnitelman täydessä käynnissä olemisesta.

Koko seuraavan yön ja päivänkin Peppone punnersi traktorin kimpussa, huomattuaan, että melkoinen joukko pikkuosasia oli asennettu väärin.

Sitten koitti suuri päivä. Kivikkoon ryntäsi väkeä katsomaan kuinka suuri uudisraivaustyö piti aloitettaman. Kolhoosin vanhin työmies tarttui koneen kampeen antaakseen sille alkuvauhdin. Ratissa oli kolhoosipojista nuorin. Koko asetelma oli syvästi vertauskuvallinen. Soittokunnan virittäessä "Kansainvälisen", alkoi vanhus pyörittää kampea, mutta lysähti parahtaen maahan. Koneen huitaisema takaisku oli halkaissut hänen oikapäänsä. Peppone hypähti tilalle ja antoi lähtövauhdin itse.

Traktori lähti liikkeelle ryskien ja räiskien. Tuo tosi majesteettinen ilmestys jatkoi kulkuaan kuutisen metriä kunnes se juuttui paikoilleen. Vain puoli tuntia korjaustyötä ja koneen teho oli saatettu korkeimmilleen. Ja taas mentiin. Kolmekymmentä metriä ja taas teki tenää.

Taantumuksellisten vahingoniloa riitti. Pepponen sappi paisui ilmalaivan kokoiseksi ja hän ahersi hiki hatussa neljä päivää saadakseen traktorin toimimaan traktorina ja auran aurana. Raivaustouhu vain ei edennyt, sillä vastakunnostettunakin traktori kulki rauhassa vain parikymmentä metriä ja vikuroi sitten kuin muuli.

Eräänä iltana Peppone meni isä Camillon luo pappilaan, hän ei enää käsittänyt mikä tuolla traktorilla oli sielunelämässään. - " Se ei käy! Kun saan sen oikean kyljen kuntoon, menee vasen rikki. Ja juuri kun saan valmiiksi alakerran, niin yläkerta alkaa lakkoilla. Tämä panee minut ymmälleni, olen tarkastanut kaiken, huomannut kaiken, olen yrittänyt kaikki keinoni. Se ei käy. Se ei käy!"

Isä Camillo siirtyi koneen äärelle, pirskotti sen ylle vihkivettä ja mutisi seremoniaan kuuluvat sanat. Ja kun hän pääsi loppuun, kiersi Peppone kampea. Traktori alkoi toimia jyskyen ja savuttaen, ikäänkuin se olisi ryhtynyt ajamaan riivaajansa ulos pakoputken kautta.

Peppone nousi koneeseen, asettui ohjaupyörän ääreen ja alkoi ajaa. Traktori vaelsi kohti alkamaansa vakoa.

Eikä se pysähtynyt.

Tarinan opetus: - joskus henkimaailman viatkin on hoidettavissa.
kuva 29.11.2023 04:52 Esa J. Rintamäki  
  Herra Heikki: "selkähydrauliikalla" ja kansanperinteen lisäyksenä/talletuksena: "hauishiiapilla".
kuva 26.11.2023 20:59 Esa J. Rintamäki  
  "Ja pienoisrautatien luoja sanoi: "Tulkoon asema, nimeltä Pääkolahti". Ja katso, tapahtui niin.

Ja pienoisrautatien luoja näki että se oli hyvä."
kuva 26.11.2023 20:55 Esa J. Rintamäki  
  Veroluokka, siis verohevosvoimia olisi tässä 7. CV tulee muistaakseni sanasta "chevaux" eli juuri hevonen.

Rättisitikassa verotettavia "hopottimia" oli siten ollut kokonaista 2,0 kpl.
kuva 26.11.2023 13:02 Esa J. Rintamäki  
  Eipä silti, kyllä bolsusyypäätkin saivat välillä aihetta vilkuilla olkapäidensä yli selkänsä taakse. Neuvostohyvän vaihtoehtona oli aina olemassa uhka Siperiasta ja/tai niskalaukaustuonelasta. Etenkin, jos "nomenklatuuraneukku" innostui varastamaan itselleen hiukan liikaa "kansan" omistamaa neuvostohyvää.

Kovin kerkeästi oli NKVD-MVD-KGB aina valvomassa, ettei "sopivaisuuden" rajoja ylitetty liiallisessa määrin. Kun ei edes omalla tavallaan kuuluisa Lev Davidovitsh Bronsteinkaan kyennyt välttämään kohtaloaan, vaikka oli vielä valtameri hänen ja "Koban" välissä!
kuva 26.11.2023 06:29 Esa J. Rintamäki  
  Aika vekkuli teelmä ja vielä Ikarus-bussi aseman takana!
kuva 26.11.2023 04:53 Esa J. Rintamäki  
  Eipt 27374, ex Cht 2374 (m/1985) ex Eht 23315 (m/1976).

Lauantaina 13. elokuuta 1977 matkustin Eht 23315:ssä Tampereelta Vilppulaan, junassa P 41.
kuva 26.11.2023 04:38 Esa J. Rintamäki  
  Katsohan, EFi:hän se siinä, kovin on hieno!
kuva 26.11.2023 04:28 Esa J. Rintamäki  
  Herra Hannu, jo Zavidovo-keissin aikaan kopiointi oli kovin helppoa.

Itse uskoisin, että joku neukku oli Molnija-kamerallaan kuvannut Plasseria vaikkapa nyt Kouvolan ratapihalla...? Ja sotsialistitseskii rautatiekalusto-zavod sai kyllä tarvitessaan piirustuksista valokuvia ja kopioita vittuuntuneiden länsikansalaisten "viitta- ja tikari"-toiminnan seurauksena. Näin oli tehty siellä jo kauan, isommistakin vehkeistä puhumattakaan.

Eikä länsimaailma kovin suurella innolla tyrkyttänyt patenttiyhteistyötä suuren ja mahtavan kanssa, koska etenkin jenkit olivat aina ensin pahoittamassa mieltään asiasta ja vaikeuttamassa toveri Reguspatoffin keksintötoimintoja...

Lada/Zhiguli/Fiat 124 lienee ollut poikkeus...?
kuva 26.11.2023 04:20 Esa J. Rintamäki  
  Eikä! On kyllä hieno, mutta eikös muinais-Benzissä ollutkin vaakasuora vauhtipyörä takana takapyörien välissä? Kovasti se kyllä Benzin näköinen on, kieltämättä.

Yksi kanoista kuukahtanut kyljelleen silkasta hämmästyksestä ja muutkin kaakattajat lienevät nahkamuna-linjalla moisen tapahtuman takia.
kuva 26.11.2023 04:15 Esa J. Rintamäki  
  Nosturi väsätty kapsuvaunun telille? Aikamoista.
kuva 26.11.2023 04:11 Esa J. Rintamäki  
  Harjakaton jyrkkä kulma, korreloiko se runsaslumisten talvien kanssa?
kuva 26.11.2023 04:10 Esa J. Rintamäki  
  Neukkunäkemys Tve3 - teemasta...? Aika "paha".
kuva 26.11.2023 04:08 Esa J. Rintamäki  
  What if-ideaa haudoin joskus muinoin itsekin, joskus miettiessäni junaa, jossa olisi makuuvaununa Cm 2146 ja siihen kytkettynä BT 01144. Kaksi vaunua, jotka ovatkin yksi ja sama vaunu!

Kuparisesta ajolangasta väännettynä: kahden vaunun lättä, Dm7 4164 plus Ttv 4.

Kun katselee näitä herra Hannun kuvia omista ja muidenkin mallinrakentajien aikaansaannoksista, niin ymmärtää hyvin raamatussa, 1. Mooseksen kirjasta 1. luvussa olevan jakeen 31 sisältämän olotilan.

Uskoisin mallintekijöiden jakavan ajatuksen, joka mainitussa jakeessa on.
kuva 26.11.2023 03:56 Esa J. Rintamäki  
  Niin aina, sanoi Tampereen miesoletettu, kun ihmeitä näki!
kuva 26.11.2023 03:54 Esa J. Rintamäki  
  Jälkipelinä taskubiljardia...?
kuva 26.11.2023 03:50 Esa J. Rintamäki  
  Nyt on sitten tämänkin päivän ylläri nähty: - lumiaurassa SA-3!
kuva 26.11.2023 03:48 Esa J. Rintamäki  
  Deutsche Wehrmacht-merkintä kertonee vaunun kuuluneen "itäisten alueiden rautatielle" alias Ostbahnille.
kuva 26.11.2023 03:38 Esa J. Rintamäki  
  Stephensonin luistinohjaus.

Hmm, Heusingeriahan oli ollut vetokoneissa jo vuosien ajan.

Huomatkaa levystä prässätyt ratapölkyt!
kuva 26.11.2023 03:36 Esa J. Rintamäki  
  Rihosek-mallinen kipinänsammuttaja savutorvessa. Minulla on sellainen hytinä, että keksintö olisi itävaltalaista perua...?
kuva 26.11.2023 03:31 Esa J. Rintamäki  
  KMZ = Kopio-Äm-Zeti...? MZ eli se DDR:n "Mitzi" oli aikoinaan kova sana maailman TT-radoilla 250 ksm luokissa.
kuva 26.11.2023 03:28 Esa J. Rintamäki  
  Oikeanpuoleisella hobolla on käsissään joko leivänkäntty tai huuliharppu...
kuva 26.11.2023 03:25 Esa J. Rintamäki  
  Tuo lumiaura on sitten sairaan vekkuli kapistus! Virkatarvevaunujen tarve Ameriikan raitilla näyttää olevan "kongreettinen", ilmiö on näemmä "klopaali"!

Onko vaunu 104 entinen kapsucaboose? Hyvin mielenkiintoinen tuo Donkey-pystykattilahöyrykone! Vaunusiirtokoneko (vaijereilla?) se on?

Kivoja oivalluksia nämä!

John Deeren kutsumanimi täällä Suomessa lienee "Jontikka"?
kuva 26.11.2023 03:16 Esa J. Rintamäki  
  Herra Hannu, kultaisella (enköhän nyt vähän liioittele?) 1960-luvulla Aku Ankan korttikeräilysarjasta opin amerikkalaisen mustakarhun olevan tunnettu myös nimellä "baribali".

Kuvassa "Grizzly Bear"...?
kuva 26.11.2023 03:12 Esa J. Rintamäki  
  Takapyörissä kaikkien kitkarenkaiden äiti! Kiva kuva.
kuva 25.11.2023 10:31 Esa J. Rintamäki  
  Helevetin hyvä kuva, jossa kuvan perspektivismi korostuu erinomaisen perfectosti, valokiiloilla, konesuojuksessa olevalla vaalealla raidalla ja kuvauskulmalla myös.

Se on sitten "Valokuvaus-Pour-le-Merite" joka täten ajatellaan myönnettäväksi Linssiludetähden kera herra Timolle.
kuva 24.11.2023 22:10 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Jimi L. Mainitsemasi talon "juuret" ovat Tammerfors - Nikolaistadin rautatien piirustuskokoelmassa.

Joensuuhun junalla pääsi 1894, virallisesti, toistakymmentä vuotta sen jälkeen kun piirustukset oli hyväksytty noudatettavaksi.
kuva 24.11.2023 20:25 Esa J. Rintamäki  
  Konkreettinen esimerkki brittiäisen ja amerikkalaisen tuuman hiuksenhienosta erosta: (lienen maininnut asiasta aiemminkin). Kerron nyt pidemmän tarinan (toivottavasti tätä ei poisteta), sillä tämä liittyy kyllä kuvan herättämään keskusteluun.

Taustana oli natsi-Saksan aiheuttaman sodan ajautuminen vaiheeseen, jossa Adolfin piti näyttää "sikaria röyhyttävälle, viskiä litkivälle Winston-persereiälle", että mitä kuuluu ja kuka käski. Toisin sanoen, syttyi "Taistelu Englannista" kesällä 1940 kiivaine ilmataisteluineen.

Englantilaiset pyysivät apua USA:lta, tarvitsivat hävittäjäkoneita. RAF toivoi Curtiss P-40 Kittyhawk-tyyppiä. Amerikkalaiset sanoivat tekevänsä uuden ja paremman koneen.

North Americanilla meni 107 päivää ensimmäisen pellinpalan leikkaamisesta prototyypin ensilentoon! Kone oli NA-73, josta sukeutui kuuluisa P-51 Mustang. A-version myllynä oli Allison V-1710-moottori, jolla kone oli OKEI matalalla ja keskikorkeuksissa. Korkealla ei oikein sujunut. A-Mustangista tuli aika kelpoisa hävittäjäpommittaja A-36 "Apache" Kiina-Intia-Burman seutuvilla.

Englantilaiset kokeilivat heittää P-51A:n nokalle omasta Spitfirestään tutun Rolls-Royce Merlin V-12:n. JA NAPPIIN MENI! Päiväpommitukset Saksaan olivat jo alkaneet ja Schweinfurtin molemmat kuulalaakeritehdastragediat (lokakuussa 1943) osottivat "pitkäjalkaisen" hävittäjäsaaton tarpeen. P-51B- ja C-versioissa USAF ja myös RAF saivat kaipaamansa "seitsemän peninkulman saappaat" halutun asevaikutuksen toimittamiseksi kohteisiin eli Luftwaffen torjuntahävittäjiin. B- ja C- versioiden ainoa ero oli valmistustehtaiden postiosoite!

Amerikkalaiset alkoivat valmistaa Merliniä lisenssillä: nimellä "Packard-Merlin 266", jonka "iskä" oli ollut Supermarine Spitfire IX:n Merlin 66.

Mutta, kenttäoloissa tuumien hiuksenhieno ero aiheutti mäntien vaihdon jälkeen moottoreiden kiinnileikkaamisia tai sen, että Merlinit ruikkivat öljynsä taivaan tuuliin.

Asia johti mietintämyssyjen käyttöön ja niin vuonna 1954 palaveerausten jälkeen kumpikin tuuma, US ja Imperial, olivat sen jälkeen presiis saman mittaisia. Asia vahvistettiin oikein sopimuksella.

Muuten: Der Herr Dicke, eli herra "Läski" (Hermann Göring) totesi nähtyään Berliinissä P-51 Mustangin hurahtavan matalalla ylitsensä: "Sota on hävitty".
<<   >>