Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11.2024 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, - Vasta kun viimeinenkin puu on kaadettu, - vasta kun viimeinenkin joki on myrkytetty, - vasta kun viimeinenkin eläin on tapettu, silloin valkoinen mies ymmärtää, ettei rahaa voi syödä. Get over it. |
||||
|
13.11.2024 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, herra Lasse. Joka tapauksessa - hyvin tyylikäs "hrududu". Buickhan oli paremmaksi arvotettu merkki, verrattuna tavallisiin letukoihin ja pontiakkeihin. Buickin yläpuolelle oli asetettu Käkkylä, eikun anteeksi - ööö "Katiljakki". (Johnny "Käsiraha" Cash: One Piece At A Time". / "I'd get it one piece at a time, And it wouldn't cost me a dime"...) Jaaha, pääsisipä sellaisen rattiin, tekemään pikkukiusaa kanssa-autoileville Anteroille, joille viiden-nollan-Audi on ikään kuin Viagran korvike. |
||||
|
13.11.2024 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| G. A. Serlachius Oy käytti Mäntän kauppalan päällystämättömien katujen pölynsidontaan omaa sivutuotettaan: mustanruskeaa litkua: - jätelipeää (mäntänkielellä: livettä). Joku yllytyshullu pikkuskidi (en minä) oli sitä maistanut ja ollut vuoteenomana pari päivää, kovassa oksetustaudissa. Muistan sen liveen tuoksun vieläkin! Kauppalan sininen Fordson-traktori veti perässään puisella lieriön muotoisella säiliöllä varustettua "liitevaunua", jonka takapäässä oli vaakasuora kasteluputki. |
||||
|
|
13.11.2024 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, iloitsen siitä, että pidät Bullitt - lippua korkealla, kun matoinen maailmamme yrittää ajaa itseään "Bullshitiksi"! | ||||
|
|
13.11.2024 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, itsekin olen 1954 Buickin kannalla. Tuon tyylistä takavaloteemaa Buickilla oli kyllä harrastettu jo vuosimallista 1950 lähtien, mitä nyt kokoa oli säädelty eri vuosimalleilla. Muuten: 1950 Buick - siinä just kaikkien dollarihymyjen äiti! Vuosimalli 1949 vähän lupaili, kunnes... |
||||
|
13.11.2024 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vickersistä pikku sivuhuomautuksena: - kun Supermarine - lentokonetehdas oli saanut Spitfire - hävittäjänsä suunnittelutyöt siihen malliin, että Englannin ilmailuministeriö saattoi ruveta puhumaan tilaamisesta ja siten sarjavalmistuksesta, osoittautui Supermarine sinällään turhan pieneksi toimijaksi. Se johti siihen, että Vickers otti yhtiön siipiensä suojiin. Sen vuoksi Spitfireiden valmistajaksi merkittiin Vickers - Supermarine. Sellaiset 22 000 valmistunutta konetta tulivatkin tosi tarpeeseen, laivastoversio Seafirestä puhumattakaan. Muuten, Spitfiren tunnettuus ja suosio on vieläkin sitä luokkaa, että takavuosina on jokunen uusio-Spitfire valmistettu. Mikäs siinä, unitedkingdomilaisille sen symboliarvohan suunnaton! |
||||
|
12.11.2024 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, berliiniläinen näkemys asiasta otti virtansa virtakiskosta samalla tavoin kuin meidän kotoinen metromme. Kuvan junassa on virroitin katolla. Olisipa se ollutkin aikamoista, jos suurijamahtava olisi teollisuusnäyttelyynsä raahannut tänne YYA-ystävänsä etupihalle ryöstämiään tavaroita? Esimerkiksi Göringin henkilökohtaisen vaaleansinisen Mersu 540 K:n...? |
||||
|
12.11.2024 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä farkku-Sokota ole Octavia, herra Teemu. Pikemminkin "Lahna"-Skoda, siis Skoda 1200. Skodan vieressä häpeilee Piikkinokka-Mosse peräpää näkyvissä. Kuorma-auto tosissaankin Kölnin Ford, eli "Hävittäjä". Herra Teemun näppärästi aprikoima Buick on vuosimallia 1938, mallimerkinnältään Special, Buickin malleista suosituin ja 248 cid suora kahdeksikko nokalla. |
||||
|
|
12.11.2024 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Westinghousen kuljettajaventtiili näkyy nurkassaan hyvin. Mies vaan on kovin nuori, ettei olisikin rippikoulu vielä käymättä? | ||||
|
12.11.2024 16:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 942 valmistui vuonna 1925 ja hylättiin vuonna 1965. Jannut ovat näköjään Töölön sotilaslaiturilla, lähdössä sotasille. Vaunun päädyssä ja katolla on nähtävissä tuon aikainen hätäjarrusysteemin ilmaputki pilleineen. |
||||
|
12.11.2024 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 978 valmistui 1927 ja hylättiin vuonna 1941 (sotavaurioituneenako?). | ||||
|
|
12.11.2024 16:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Sibyllankuljetin" on vuosimallin 1955 Lincoln Capri. Hieno peli! Lincolnin tuon aikaisessa mallistossa oli moottorivaihtoehtona 341 cid (n. 5,7 ltr) V-8 nelikurkkuisella Holley-kaasuttimella. Sen perässä on tuikitavallinen samanvuotinen Hoppa-Ford Fairlane Town Sedan. Koppalakkisetä seisoskelee just lokasuojan kohdalla, ettei mahdollinen V-8 merkki näy. Vuonna 1955 Ford muuten julkisti ensimmäisen Ukkoslintunsa (Thunderbird) vastaten Letukan Corvettella antamaan haasteeseen. Manskulla, keskzstaan päin menevä busei olisi kielestäni HKL:n numerosarjaan 69 - 75 kuuluva Scania - Vabis BF-61 VA, tamperelaisella Ajokin teräskorilla. Vuosimallia 1952. Rekkarilapuissa kirjaimet AU - . |
||||
|
12.11.2024 16:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, ja vielä lisäksi sata "dissidenttiä" eli toisinajattelijaa (lue: "hullua fasistia") perheenjäsenineen, pahamaineisen CCCP-rikoslain 58 mukaan "sovellettuna"... | ||||
|
12.11.2024 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se Sveitsin vuorilla pudonnut Ju 52 oli aikoinaan Sveitsin ilmavoimissa tunnuksella A - 702. Vuoristossa lentäminen on hankalaa jopa kymmeniä tuhansia lentotunteja kelanneelle lentokapteenille: - siellä tuulet ja ilmavirrat ovat aivan mahdottomia arvioida edes vähänkin hollilleen, ns. siiri pahimpana (eli wind shear eli tuulen suunnan nopea muutos eri korkeuksilla). Yleensä menee pieleen. Ja joskus finaalityyppisesti, ikävä kyllä. Riittävän kiivas Föhn vie jopa 747:aa kuin balsaliidokkia. Ongelmat vältetään menemällä riittävän korkealle. Se taas ei tahdo onnistua millään just Ju 52:lla. |
||||
|
12.11.2024 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa ranskanmalliin parkkeerattu Mersu 170? | ||||
|
12.11.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulin ja mielenkiintoisen oloinen "elektriska". Toveri mestarisuunnittelija Reguspatoffko sen on suunnitellut? |
||||
|
|
12.11.2024 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei pääse Talliinin Joopin nimi luiskahtamaan pois ihmisten muistista...? Veturi oli 2-8-4 pyörästöllä. 2-8-4:llä oli jenkkien yksi viimeisistä höyryvetureista, mm. kuuluisat Nickel Plate Roadin veturit nyt ainakin. |
||||
|
12.11.2024 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vissiinkin tullut kiireenvotakkaa neukulle, kun vaunun päätypeltiä ei ole rihdattu messukelpoiseksi tai - hienoksi. Ei taida vaunu olla lähtöisin VEB Waggonbau Görlitzistä... |
||||
|
12.11.2024 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosi 1963 on mahdollinen, mikäli kuvan teräsvaunut "eslinkereitä" ovat. Kun helmapeltejä niissä ei näytä pikasilmäilyllä olevan. |
||||
|
12.11.2024 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla oleva auto, A-mallin Hoppako se on? | ||||
|
|
11.11.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fabianinkadulle tippunut heko oli tyyppiä Bell 47. Suosittua tyyppiä, jota pidettiin/pidetään palovaarallisena. Junkers ideoi kaksipaikkaisen aaltopeltiyksitasonsa (tyyppi J-1) jo I mms aikana. Siinä muuttui kaikki muut lentävät vehkeet kerralla vanhanaikaisiksi, jopa kehuttu Fokker D VII:kin. Lufthansan "Tante Ju" D-AQUI:n lentokelpoisuus poistettiin 2018, joten sen lennot oli sitten siinä. Suomen "Ilmailuvoimatarhan" kuuluisa ja romanttinen vesitaso I.V.L Hansa oli itsensä Ernst Heinkelin suunnittelema. |
||||
|
|
11.11.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junkers F 13, D-335 eli myöhemmin Suomen rekisterissä K - SALA oli ollut alkuun Junkersin omistuksessa, siksi saksalainen rekisterimerkki ja nimenä "Regenpfeifer" eli kurmitsa. Se luovutettiin Aeron käyttöön Dessaussa maaliskuussa 1924 (valm.nro 700). Nokalla pyöri BMW IIIa - moottori ja teho 185 hummaa! Miehistönä ohjaaja ja lentomekaanikko, matkustajia "uskaltautui" kyytiin neljä (elikkä ihan kuten Cessna 172 Skyhawkiin nykyisin). Kuvan rysäyksen jälkeen kone korjattiin, Junkersilla Königsbergissä (neuvostonimenä nyt Kaliningrad). K-SALA (tämän rekisterin se sai toukokuun 1926 lopulla) palasi Aerolle liikenteeseen myöhemmin syksyllä 1925. Lopulta tämä Junkers käpsähti ketoon Räävelissä (Tallinnassa) 27.5.1927, kun siihen tulla tupsahti moottorivika puuskaisessa tuulessa. Koneessa olleille viidelle hengelle seurasi sairaalareissu. Koneen runko murtui ja sen jäännökset palautettiin Junkersille osamaksuksi samanlaisesta uudemmasta lentolaitteesta (K-SALE, valm.nro 2004). Aerolla oli ollut seitsemän tällaista Junkers F 13:aa. Viimeinen lento Aerolla oli 9.10.1935, kun OH-ALI (ex K-SALI) putosi Suomenlahteen ollessaan reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin. Kaikki koneessa olleet (2 + 4 henkeä) saivat surmansa. Pituus 10,5 m; siipien kärkiväli 17,75 m. Suurin matkalentonopeus 140 km/h, eli "lentäen olisit jo perillä", hah hah. Suurin sallittu paino lentoon lähdössä 1850 kg ja toimintasäde maksimipainolla 500 km. |
||||
|
11.11.2024 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| AERO = Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle, heko heko! | ||||
|
11.11.2024 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyypä kuvassa Porkkanakin kolistelevan vaihdekujilla, ennen kuin kuljettaja pistää lisää rappua kehiin. Ja Bredat humisivat. | ||||
|
11.11.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kesäturisti 1973: (Kuka saa selvän kellotornin viisareista?) Auringon varjo juoruaa iltapäivän olevan meneillään. Kuvassa taitaa näkyä Veivari menossa hakemaan Karelian runkoa seisontaraiteelle. EP 58 "Lapponia" tuloaika Hki klo 14.00, EP 8 "Karelia" tuloaika Hki klo 13.55. EP 53/54 Polaria ei vielä ollut kulussa ja EP 84 "Savonia" tuli Hki vasta klo 17.30. Klo 13.30 oli tullut P 160 Tampereelta. Ja kun muistetaan Helsingin olleen mänttäläisten "Ameriikka", niin nämä toiviomatkalaiset käyttivät enimmäkseen Porkkana - P 94:ää tai P 42:ta. Neljäkaksi tuli Hki vasta puoli viideltä iltapäivällä. |
||||
|
11.11.2024 05:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkalan luukuilla varustetut postivaunut: Sarja Po: 9804, 9810, 9813, 9902, 9906, 9908, 9961, 9962 ja 9970. Sarja Pe (2-aks. apuvaunut): 10051, 10052, 10953 ja 10054. Lisäksi oli annettu määräys kolmen Po-sarjan postivaunun kunnostamisesta Porkkalan liikennettä varten. Näissä vaadittiin olevaksi rullalaakerit. Lieneekö "ikivanha kolmiakselinen" jokin muinaismuisto alennettuna BE/XE-taukotupavaunuksi? |
||||
|
10.11.2024 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valmistaja oli VEB Waggonbau Görlitz, vanhassa iloisessa DaaDaaRäässä. | ||||
|
07.11.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| A = 1. luokka, R = ravinteli, m = pitempi kuin 24 m ja z = virransyöttö (bus-bar), ei siis telissä oleva generaattori. | ||||
|
07.11.2024 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuparitulipesäkö 1802:ssa oli? | ||||
|
07.11.2024 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä, herra Kari. Kierrättäisivät vaikka. Ovat kuitenkin änkkäämässä kiskojen talteen ottamisen olevan niiiin va-ai-ikea-a ja kallista työtä. Voisin vaikka veikata, että merten pohjissa olevien laivanraatojen nostamista joku vielä miettiikin teräspulan takia. Siinähän menisi vaikka saattue PQ 17, Tsushiman salmen pohjassa lojuvat paatit, Pallada, Graf Spee, Wilhelm Gustloff ja monet muutkin "taitaniikit" hyötykäyttöön...! |
||||
|
07.11.2024 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Panu, silimäänni - sanoi Päätalo! Siis EFit ja aavistus CEmt:iä. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11.2024 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, älä missään tapauksessa vaivu murheen alhoon, syrjäraiteille eksyttyäsi. Olen itsekin samanlainen "harhailija", haahuilija ja kapinallinen. Kyllä tänne juttuja mahtuu, pelko pois! Minullekin on jo ehditty sälyttää punikin maine - joka itse asiassa osuukin kohdalleen ja on totta. Eikä se sen kummempaa ole, kuin että haluaisin auringon paistavan joka ikiseen risukasaan, joka ikisen ojan pohjalle ja joka ikisen tuvan ikkunasta sisään. Ilman, että joka käänteessä olisi joku "don Sico del Ihro" käsi ojossa vaatimassa maksua! Jees. Jos naisista tässä yhteydessä pitäisi mainita, niin mieluummin valitsisin - Evita Peronin kuin Melania Trumpin kahvipöytäkeskustelukumppaniksi. Tai mieluummin vieläpä Ulrike Meinhof kuin Marie Le Pen! |
||||
|
06.11.2024 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikin maininta Puukenkä-Austin A - 40 Somersetin näköisyydestä pisti omiinkin silmiini. Autokäsikirjan 3.2 (vuodelta 1955) sivulla 15 on BMW 501 sivulta kuvattuna. Se on Austinin kanssa muotoiltu näköjään samaa tuulitunnelia käyttämällä... Bemun pituus on 473 cm ja akseliväli 283,5 cm. Austin A 40:n pituus on netin mukaan 403 cm ja akseliväli 235 cm |
||||
|
05.11.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Häikäisevän kaunis Tabe Slioor tosiaankin oli. Hän oli iranilaissyntyisen Venäjän armeijan everstin ja suomenruotsalaisen äidin nelilapsisen perheen kuopus ja ainoa tytär. Taben hauta on Malmin hautausmaalla. |
||||
|
05.11.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansallisomaisuuden piittaamattoman tuhlaamisen muistomerkki - paperitehdaspaikkakunnan tyhjääkin tyhjempi ratapiha! Ja paskapaperi matkustaa maailmalle rekkojen kyydissä. Normien purkamista talkoilla, selvähän se! |
||||
|
05.11.2024 07:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin, herra Jouni. Prankkarit "joutuivat" sammutustöihin, kun klaanilaiset puolestaan sytyttelivät ristejä palamaan, heko heko! |
||||
|
04.11.2024 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt käytössä onkin halvalla saatu "virtuaalimaali" tai pikemminkin "maalisimulaatio"...! Heko, heko! | ||||
|
04.11.2024 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., tuli mieleen ajatus ja kysymys: - miten ne veturimiehet, joilla oli mahdollisuus olla tekemisissä yleisön kanssa, esim vaikkapa lättähattuvuoroissa, joita Tpe ajopiirissä 1982 oli "miljoonia"? |
||||
|
03.11.2024 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bcm = 2. luokan lepovaunu, pituus yli 24 m (saksalaisen litterajärjestelmän mukaan). | ||||
|
03.11.2024 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että ratiritiralla! Tulemme näkemään: - kiskoilla aina kesäkeli, kunhan talvi pääsee kunnolla vauhtiin! |
||||
|
03.11.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli muistan oikein, niin Etelä-Tirolin syntyminen italiaanoksi "aiheutui" Itävalta-Unkarin lopullisesta hajoamisesta ensimmäisen maailmansodan lopulla 1918. Halutessaan saksankieliset asukkaat saisivat kyllä poliittista riitaa aikaiseksi. Ilmeisesti siellä ovat sopeutuneet tilanteeseen. Hyvä niin. |
||||
|
03.11.2024 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Scharfenbergin koplingit kummassakin. | ||||
|
03.11.2024 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, paineastioiden kanssa touhuaminen on riskialtista puuhaa. Käyttäjäkoulutuksen ja siten myös käytäntöjen pitäminen samana kautta koko maan on hyvinkin tarpeellista. Jaa että miksi? Ilmailupuolella on olemassa sanonta: "Check listien eli tarkistuslistojen joka ikinen rivi on verellä kirjoitettu". Syystäkin. |
||||
|
02.11.2024 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen kampiasetinlaite. Onko lättä pääraiteella menossa, eli ei kohtausta täällä...? |
||||
|
02.11.2024 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Luulin pikkukuvasta "tulkinneeni" nämä samanlaisiksi, kuin tanskalaisten yksityisratojen Lynettet. |
||||
|
31.10.2024 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John! Tietänet tarinan räätäli - hiirestä ja kissasta joka tilasi hiireltä takin? Ei tullut takkia - tuli housut, eikun ei tullut housujakaan, vaan kukkaro. Mainittu hiiri syyllistyi mähläämiseen (tässä: -taitamattomuuteen). Toinen esimerkki: mykkäfilmikauden "Keystone Kops" - poliisit (poliisit ovat "kiitollinen" pilkkailun kohde aina ja ikuisesti!). |
||||
|
|
30.10.2024 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, joku diplomiekonomi vissiinkin...? Tulisi Kuubasta kastrologi ja syrjäyttäisi mählääjät. |
||||
|
30.10.2024 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei raakkules, herra Lasse! Niin hieno kuva, että meni jalat alta...! | ||||
|
30.10.2024 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kysymys: - mikä on sardiini? Vastaus: - se on valaskala, joka on läpikäynyt neuvostososialismin. |
||||
|
30.10.2024 02:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 9995 siis koritettiin uudelleen v. 1935, kuten Tapsa kuvatekstiin oli laittanut. Tietääkseni nrot 9990, 9992 ja 9994 koritettiin uudelleen vuoden 1934 aikana. Oliko näiden korit samanlaisia kuin kuvan 9995:llä? Samaan sarjaan kuulunut 9991 paloi Riihimäellä talvella 1940, venäläisten tehtyä ilmahyökkäyksen ratapihalle. Se sai myös uuden korin, vuonna 1942. Tämän kori muistutti enemmän tavallista postivaunutyyppiä. TOSIN lyhyempänä ja vain yhdellä pussihuoneella varustettuna. Kunnes sekin katosi muistojen hautausmaalle, seistyään Hämeenlinnassa useiden vuosien ajan. Niin ja Kelan raidekaavio oli jokseenkin simppeli: raiteen II eteläpäässä oli ollut kaksoisristeysvaihde. Kakkoselta sitten jatkui raide kohti kaapelitehdasta. |
||||
|
29.10.2024 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Ohn - vaunuja käytettykin välillä romunkuljetukseen litteralla "Ohr"...? | ||||