Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 09.10.2024 19:07 Esa J. Rintamäki  
  Donkey Cart"?

Eli siis "muuli"-vetoinen, syö heinää (Hay) ja sanoo Hey!

Muulilla tietysti asialtaanen työvaatetus ja palkkaluokkakin...
kuva 09.10.2024 14:28 Esa J. Rintamäki  
  "Kiitävi aika, vierähtävät vuodet,
miespolvet vaipuvat unholaan.
Kirkasna aina sielujen laulun
taivainen sointi säilyy vaan..."

Erinomainen, vauhtia ilmentävä kuva. Nopeus tarvitsee ja tarkoittaa aikaa...
kuva 09.10.2024 11:33 Esa J. Rintamäki  
  Herra Lasse, kommenttisi "vorgintekstien ... ": repesin ihan täysin!

Kahvit pyrskähti pöytäliinalle ja naisystäväni pahoitti mielensä sen takia.
kuva 09.10.2024 01:52 Esa J. Rintamäki  
  Totta, herra Mikko, uutta tietoa minulle.

Hondan versio toimi tiämmä hyvin suurella nopeudella ajettaessa. Kaistanvaihdot (ohitukset) sujuivat kuin itsestään.
kuva 08.10.2024 19:53 Esa J. Rintamäki  
  Tempo Vidal oli yksi tunnettuja sota-aikaisia saksalaisten valmistamia autoja.

Huom! Siinä oli nelipyöräohjaus, siis jo kauan ennen kuin Honda hehkutti omaa nelipyöräohjauksella olevaa autoaan.

Nyt koko nelipyöräohjausjuttua ei enää ole missään.

Matador on tosiaankin muotoilun huippua. Ilmeikkäämpi kuin nykyiset Ssangyong-wongpingpongit.
kuva 08.10.2024 09:32 Esa J. Rintamäki  
  Hanomag ja Henschel ovat kunnostautuneet erityidesti veturitehtaina.

Hanomag-Henschel hävisi automarkkinoilta, kun Mersu osti sen omakseen.
Kuvasarja:
PoRhan syysretki 2024
 
07.10.2024 18:46 Esa J. Rintamäki  
  Eikä uusien sylinteriputkien ja mäntienkään hankkiminen ole mitenkään ylipääsemätön paikka.

Asiaa helpottaa suuresti alkuperäisistä piirustuksista otetut/saadut kopiot. Voipi mennä helpoksi, jos vain hinnasta saa keskustelua aikaiseksi. Yleensä saa.
kuva 07.10.2024 11:55 Esa J. Rintamäki  
  Liikenneosasto punainen, rataosasto vihreä.

Tämän malliset kokardit otettiin käyttöön v. 1929 virkapukumääräyksissä.

Kokardeista luovuttiin, kun veturimiehet kokivat ne liian sotilaallisiksi (lahtariarmeijan malliset, nimitys aikansa kuvana).
kuva 07.10.2024 11:50 Esa J. Rintamäki  
  17.6.1985: Ei 22325 iltapäivän ruuhkajunassa Helsingistä. Yht. 12 vaunua ja veturina Sr1 3074.
kuva 07.10.2024 11:28 Esa J. Rintamäki  
  Pienemmät lapset mahtuvatkin sitten pesuluukusta kattilan sisälle! Heko heko!
kuva 07.10.2024 11:25 Esa J. Rintamäki  
  Voi - voi, kun kivan näköinen rekkules! Äänimaailmaltaankin!
kuva 07.10.2024 11:23 Esa J. Rintamäki  
  Virkalakki komeasti kallellaan.
kuva 07.10.2024 11:21 Esa J. Rintamäki  
  Nythän svedupettereitä onnisti, kun saavat kokea Finnjävel-VR:n erityisen korkeaa osaamista rautatieliikenteessä, voi vi**u!
kuva 07.10.2024 10:54 Esa J. Rintamäki  
  Moottori II:n mukaan MGO V16:n puristussuhde on 14:1, eli jokseenkin aikamoinen lukema.

Edelleen sivulta 257: "Moottorin runko on valettu erikoisvaluraudasta yhtenä kappaleena. Erikoisvaluraudasta valmistetut ns märät sylinterinputket on asennettu..."

Voidaan päätellä että moottorin rakenteisiin kohdistuu sykkivää rasitusta, käynnin aikana.

Valuraudoissa on kahta päätyyppiä. Vanhempi ja perinteinen on ns suomugrafiittivalurauta. Grafiitti valuraudassa toimii - sanoisinko - "liukarina", eli eräässä mielessä se sopii hyvin paikkoihin, joissa liukuominaisuudet on tarpeen (sylinterinputket).

Jos ajatellaan kiderakenteita, niihin voidaan vaikuttaa erityisellä lämpökäsittelyllä. Valuraudan karkaisu onnistuu hyvin. Esimerkiksi liekkikarkaisumenetelmällä saadaan kovaa ja kulutusta kestävää pintaa (sylinterinputkissa!).

Mikäli mietitään valurautaklönttiin kohdistuvia voimia, niin ajattelemalla "voimaviivojen" kulkua, grafiittisuomut niin sanoakseni "katkovat" voimaviivojen kulkua.

Toisena valuraudan päätyyppinä on pallografiittivalurauta. Siinä grafiitti on pallomaisessa muodossa kiderakenteen sisällä, kuten nimityksestä voi päätellä. Edelleen: - nyt voimaviivat eivät "pätki" vaan kiertävät grafiittipallot juoheasti.

(Valuraudoilla on lisäksi se miellyttävä ominaisuus, että ne vaimentavat värinää. Siten ne sopivat oikein hyvin koneiden runkorakenteisiin.)

Joten, pallografiittivaluraudan lujuusominaisuudet ovat parempia kuin suomugrafiittivaluraudalla.

Tästä menisin vetämään omat johtopäätökseni suomalaisvalmisteisten MGO-moottoreiden runkojen kestävyysongelmasta ranskalaisiin verrattuna. Huom. Siis OMAT, jolla ei välttämättä ole tekemistä todellisuuden kanssa, MGO:ssa käytetyn valuraudan ominaisuuksista minulla kun ei tarkempaa tietoa ole.

Valimoteknisesti seostus ja valaminen - ei niissä kovin suurta eroa ollut. Pallografiittivalussa voitiin seinämänpaksuuksissa käyttää ohuempia seinämiä. Omakohtaisena muistona minulla pallografiittivaluraudasta oli se, kun Mäntän G. A. Serlachius -pumpputehtaalla modernisoitiin keskipakopumppujen tyyppiä 1980-luvun alussa.

Pallografiittivalulla voitiin spiraalipesien seinämistä tosiaan tehdä ohuempia. Pumpunpesän sisäisen paineenkeston takia alkuun esiintyi joitakin pikku vaikeuksia, mutta suunnittelu ainakin (nähdäkseni) oli mennyt oikealle tielle. Lähinnä kyse oli valimon tietotaidosta ja sen päivittämisestä.

Ongelmien ratkaisemisen jälkeen DE-tyypin keskipakopumppuja meni kaupaksi hyvin. Aikaisempi päätyyppi, DC-tyyppi oli raskastekoisempi ja painavampi. Ikäkin alkoi sillä jo painaa.

Katse taulukkokirjaan (E. Valtanen: Koneenrakentajan taulukkokirja [1996]):

Vertailu suomugrafiittivaluraudan ja pallografiittivalurauden kesken: (GRS 200, yleisessä käytössä olevana ja GRP 370). Muitakin laatuja on ja lukuarvo ilmoittaa vetomurtolujuusluokan.

Vetomurtolujuus: [GRS 200]: 200 ... 290 N/mm2 ja [GRP 370]: 370 ... 440 N/mm2 (N/mm2 = newtonia poikkipinta-alan neliömillimetrille).

Newton likipitäen on 10 vanhaa pondia, elikkä kymmentä grammaa. Newton siitä tulee, kun "pondi" kerrotaan maan vetovoiman aiheuttamalla kiihtyvyysarvolla: 9,81 m/sekunti2. Newton on siis SI - yksikkö. Pondi ennenvanhaan oli helpommin ymmärrettävä yksikkö. Äkkinäisiähän tuo newton alkuun pisti raapimaan päätä.

Puristusmurtolujuus vastaavasti: 590 ... 830 N/mm2 versus 690 ... 880 N/mm2.
Vääntömurtolujuus: 240 ... 370 N/mm2 versus 370 ... 440 N/mm2.

Tärkeänä arvona - murtovenymä (prosentteina pituudesta). Tämä tulee silloin, kun kuormitus tulee liian suureksi ja kappale särkyy. Tärkeä arvo siis.

GRS 200: noin 0,7 prosenttia (napsahtaa, ei juuri anna periksi).
GRP 370: n. 20 ... 30 prosenttia (on edellistä sitkeämpää).

Kovuudesta: Brinell-arvona (Brinell on kovuuden yhden mittausmenetelmän nimi). Menetelmiä on erilaisia, eri materiaaleille.

140 ... 200 yksikköä versus 130 ... 160. Ei siis isoa eroa tässä.

Vaikka pallografiittivaluraudat ovat 20 ... 40 Brinelliä kovempia kuin samanmatriisiset (kiderakennemuoto!) suomugrafiittivaluraudat ja noin 50 Brinelliä kovempia kuin teräkset, on niiden työstettävyys (lastuava työstö) kautta linjan parempi.

Seinämänpaksuuksista valukappaleilla: GRS 200:lla paras käyttöalue on 5 ... 25 mm ja käyttöön soveltuvana 25 ... 50 mm. Ellei vaatimuksia ole, niin saa olla max 20 mm asti.

GRP yleisesti: - jos valun päämitta on 500 mm asti, saa seinämänpaksuus olla 5 mm. Päämitta-alueella 500 ... 1 000 mm: seinämänpaksuus 8 mm. Edelleen GRP 370: lämpökäsiteltynä seinämänpaksuus vähintään 5 mm.

Avasin tällä kommentilla hiukan sitä, mitä tuotesuunnittelun tulee tietää. Erityisesti tämä kommentti on nimenomaan Eljakselle tiedoksi. Siis häivähdys suunnittelukonttorin arkipäivästä, kautta koko maailman.

Koko maailmasta: GRS 200: (Emme ole yksin maailmassa!)

Suomen standardi = SFS 4855.
ISO-standardi = ISO/DR185: Grade 200.
Ruotsin standardi = MNC 705: 01 20.
Saksan standardi = DIN 1691: GG 20.
Englannin standardi = BS 1452: Grade 220.
Ranskan standardi = NF A 32-101: Ft 20 D.
Espanjan standardi = UNE 36111: FG 20.
Japanin standardi = JIS G 5501: FC 20.
USA:n standardi = ASTM A 48 - 76: No 30 B.

Kaikilla näillä valurautalaatu on sama.
Kuvasarja:
PoRhan syysretki 2024
 
07.10.2024 09:27 Esa J. Rintamäki  
  Niinpä, herra Lasse. Ja kun ohjastaa vielä keveällä kädellä.
kuva 07.10.2024 09:24 Esa J. Rintamäki  
  "Sunday morning coming down" / Kris Kristofferson.
kuva 07.10.2024 09:23 Esa J. Rintamäki  
  Aivan loistava kuva! Tätä jäin katsomaan ja kelaamaan omia muistojani...

Muistuma siitä, kun lättiä ajettiin päivin ja öin, vuodesta vuoteen.
kuva 06.10.2024 18:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, muistaakseni mainitsemasi MGO-moottoreiden rungon vahvistaminen liittyi ennemminkin kampiakselin laakeripesiin (liukulaakereita) kampikammion päissä. Niissä oli ollut lievää vaikeutta, eivät tahtoneet kestää. Vaiva hoitui ainevahvuutta säätämällä ja tukirivoitusta parantamalla (elikkä valimotyöskentely auttoi suuresti tässä!).

Kuten muistetaan, niin MGO:ssa on eri iskunpituudet kummallakin sylinteriryhmällä - ero ei ollut suuren suuri, joitakin millimetrejä. Ymmärtääkseni tästä johtui lievää rasituksen sykkimistä. 8 sylinteriä ryhmää kohden kuitenkin on aina parempi kuin esim. vain neljä...

Jostain aikaisemmasta kommentista muistan lukeneeni, että MGO V16 olisi ollut aikoinaan moottorivaunuja varten suunniteltu (speksattu myös?). Siten sen heittäminen dieselvetureihin kiskomaan helvetin raskaita malmijunia, huudattamalla 15B-portaalla olisi ollut yksi vaivalloisuuden syynä.

Arvoisat kuljettajat, ettehän te oikeastaan muuta voineetkaan, junat eivät muuten olisi kulkeneet taulullaan.

Työkalustahan se johtuu, että sujuuko homma kuin vettä vaan...? Eikä pelkästään kokeneesta työmiehestä.
kuva 06.10.2024 12:39 Esa J. Rintamäki  
  Loistavaa, herra JormaT.

Tarkoitukseni oli juuri tällainen. Osoituksena siitä, ettei Helsingin laiturivaihteen vintillä nukuttu. Toisin sanoen: aikstaulujen viilailut merkitsivät tilanneseurantaa ja henkilökunnan havaintojen kuuntelemista herkällä korvalla.

Nyt???
kuva 04.10.2024 23:34 Esa J. Rintamäki  
  EP 7 Kareliassa helmapeltisten vaunujen seassa moterni Eht, ilman helmapeltejä.

Eli: Eift + Eit + Eht + Rt ja Cht hännänhuippuna. Kuvauspäivänä oli sunnuntai.
kuva 04.10.2024 23:03 Esa J. Rintamäki  
  Voisin auttaa luomaan jonkinlaisen käsityksen herra Niklaksen pyytämällä Turistin-silmäilyllä. Tosin käyttämäni Turisti tätä kommenttia kirjoittaessani on kesäturisti 1973.

H 95:n vaunut: Lähtö Helsingistä klo 22.15, junassa P 51 ja tulo Haapamäelle klo 3.25.

H 95 lähti Haapamäeltä klo 3.45. (P 51 oli lähtenyt samoin kohti Oulua, klo 3.45.) Samalla H 95:n mukana kulki siihen Haapamäellä kytketty postivaunu, joka oli saapunut Hpk jo klo 1.35 (postivaunulinja Pv 24, Sk - Pm, lopetettu 27.5.1978). H 95 saapui Jy klo 5.17 ja jätti Helsingistä tulleet makuuvaunut sinne.

Matka jatkui: H 95 lähti Jy klo 5.40. Tuloaika Pieksämäelle klo 7.20. Se oli Metsolahdessa kohdannut arkiaamulätän H 920 ja Hankasalmella Jykylään menevän lätän H 902.

Pieksämäeltä oli klo 8.20 lähtenyt idän suuntaan lättäjuna H 913/833, jossa oli vaunuja Savonlinnaan ja Joensuuhun. Idän suunnalta oli [Joensuusta] Pieksämäelle tullut lättä H 830, tuloaika klo 7.55.

(Savonlinnasta pääsi [kahden rungon] Porkkanalla H 803, joka Parikkalassa vaihtoi aikataulutunnusta: P 16 lähtö Par klo 14.34, tulo -> Hki klo 19.30. Parikkalassa siihen liitettiin Imatralta tullut runko.)

Ja sitten silmäys Savon radalle, Pieksämäeltä etelään.

Kuopiolainen P 78 (lähtö sieltä klo 6.50) saapui Pm klo 8.05 ja lähti kohti Kouvolaa klo 8.10. Helsinkiin se saapui klo 12.55, eikä siinä kuljetettu kirjattua matkatavaraa. Junassa oli ravintola- tai lounasvaunu. Ilmeisesti P 78 ei kesällä 1973 ajettu Porkkanalla. Herra Kimmo Pyrhösen (ansiokas) Porkkanakirja on tästä samaa mieltä.

Pieksämäeltä lähti lättäjuna H 772 klo 11.10 kohti Kouvostoliittoa, jonne se saapui klo 14.42.

H 95:llä tulleet ja pohjoiseen matkustavat: - heitä varten oli lättäjuna H 963 (lähtö Pm klo 8.40). Sen määränpäänä oli Kontiomäki, klo 16.12.

Ja hauskanvekkulinrumankorea lisäys samasta kesäturistista (1973): koskee junaa P 52, lähtöaika Oulusta klo 18.10. Useiden pysähdystensä (Rki, Vti, Ou, Yv, Kns, Kok, Kha ja Lpa) lisäksi se pysähtyi Pännäisissä, jossa siihen liitettiin sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Pietarsaaresta junalla T 4122 tullut makuuvaunu.

P 52: tulo Pnä klo 21.46 ja lähtö klo 21.56. Tulo Seinäjoelle klo 23.25; siihen liitettiin postivaunu ja Vaasasta tulleen junan H 570 tuomat Helsingin makuuvaunut. Lähtö Sk klo 23.48 ja viimein aamulla klo 7.05 tuloaika Helsinkiin. Muut P 52:n pysähdykset: Alv, Äht, Hpk, Vlp, Tpe, Tl, Hl, Ri, Hy ja Ke. Lisäksi tarvittaessa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä: Jokelassa, Järvenpäässä ja Pasilassa.

Tavarajuna T 4122 lähti Pietarsaaresta klo 21.15 (sunnuntaisin ja pyhäpäivinä), tulo Pännäisiin klo 21.40. Keskinopeus sellaista mopon luokkaa, eli 44 km/t.
kuva 04.10.2024 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Lättien keltanokkamaalaamiset aloitettiin 1977, prototyyppi 4152 päiväloistekeltaisena esiteltiin maaliskuun puolivälissä 1977.

Samalla esiteltiin kokeiluksi Huru 2210 myös keltanokkana, molemmissa päissä.
kuva 04.10.2024 20:10 Esa J. Rintamäki  
  Mäntässä muun muassa myllyn luona olleiden varastorakennusten viereisillä raiteilla. Ne raiteet vaihteineen kylläkin purettiin melko pian pois.

Kyseessä on ns. Bender - mallinen vaihteenasetin.
kuva 04.10.2024 09:32 Esa J. Rintamäki  
  Onko näiden funktio ollut sama kuin XOe:llä?

Siis kansojen vankilan omien autovaunujen lastaukseen?
kuva 04.10.2024 09:30 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Maksim Litvinov ollutkin kansojen vankilalla ulkoministerinä ennen sotaa?

Ja sitten Talliinin Joopi antoi Maksimille kenkää, ehkä siksi, kun tämä oli jude. Tilalle tuli Joopin ikioma pahahenki ja "vasarasetä" Molotov (omaa sukua Skrjabin, siis ei - jude).
kuva 03.10.2024 09:46 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa raideopastimen varren pituus!

Hyvä varautua kauheisiin lumitalviin...
kuva 02.10.2024 21:22 Esa J. Rintamäki  
  Herra Lasse, asiasta keskusteleminen oikeastaan kuuluisi toiselle foorumille.

Omasta puolestani kaikki nämä arvovaltaspedeilyt (Päivit sun muutkin) eivät mitenkään mahdu minun "suhteelliseen" oikeustajuuni.

Kun perussyynä on kuitenkin pikkuporvarillinen pelkuruus ja muilla taas halu olla niin sanotusti "voittajan" puolella.
kuva 02.10.2024 17:20 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha-Pekka: jos mainitsemasi henkilöstö on jo etwa nelikymppistä iältään, niin eivät he kelpaa edes nurkkia siivoamaan. (Pitää olla vaikka mitä korttia ja kelpuutusta nykyisin...)

Ihmeenä pitäisin heidän työllistymistään.
kuva 02.10.2024 11:50 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, näkemyksesi kiihkovihreistä vaikuttaa hyvinkin oikealta. Tällaisesta yhden asian kiihkoilusta on tietenkin muitakin esimerkkejä.

Esimerkkeinä vaikkapa historiasta tutut ristiretket, jotka eivät missään tapauksessa olleet mitään seurakuntanuorten sunnuntaikävelyretkiä. Lähempänä menneisyydessä riehuivat taistolaiset, jotka ennemminkin olivat "isänmurhaa" toteuttavia hienostokakaroita.

Ja ajankohtaisena rouva kansanedustaja Päivi "Kirkontappaja" Räsänen, joka ei hellitä leppymättömästä homovastaisuudestaan.

Kaikilla näillä on pontimena arvovalta (sen ottaminen, käyttäminen ja hallussa pitäminen), jota eestulemattomat ovat ajattelemattomuuksissaan menneet näille antamaan! Etenkin, kun arvovalta on kovin kätevä työkalu erimielisten vaientamiseen.

Ajattelun ulkoistaminen on nykyajan törkein synti ja rikos. (Omasta mielestäni.)

Aivo on lihas. Sen käyttäminen on kovaa työtä.
kuva 02.10.2024 11:36 Esa J. Rintamäki  
  Tulee mieleen, että kyseessä on junan muodostaminen tai purkaminen. Vetovaunussa kuski ja "plumpsi" samassa päässä.
kuva 01.10.2024 21:10 Esa J. Rintamäki  
  Tuo laiturihan oli se, jossa Oe - autovaunut kuormattiin.
kuva 01.10.2024 19:49 Esa J. Rintamäki  
  Halosessa oli toki puolensa, mutta hysteerinen panikoituminen maamiina-asiassa ei ainakaan vakuuttanut ketään siitä, että hän olisi vaivautunut kuuntelemaan kenraalikuntaa koko asiasta.

Eikä Hakaniemen metallitaloa oikein pysty kuvittelemaan ulkopolitiittiseksi ammattikorkeakouluksi...?

Mutta, ihminen oppii jos haluaa.

Ellei halua, niin onhan hänelle tosin jo olemassa keskinäisen kehun kerhoja (kuten Suomen Sisu, IKR ja paljon muitakin).
kuva 01.10.2024 11:41 Esa J. Rintamäki  
  Voi olla itselleni tyypillistä ylianalysointia, mutta tässä kuvassa korostuu ainakin kolme taidesuuntausta:

Impressionismi: - auringonlasku ja sen tuoma tunnelma.
Konstruktivismi: - ihmisrakennelmat eli konstruktiot tiukkoine johdonmukaisuuksineen.
Fotorealismi: - toteutus valokuvana, tarkkuuksineen kaikkineen.

Siten nämä yhdessä: = hyvin nautittava kuva, jota katsoo mielellään ja pitkän aikaa.

Hienoa, herra Hannu. Sinulla on silmää!
kuva 01.10.2024 08:08 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kari, Hiace on kova sana, mikäli verrataan Subaru 4WD Domingoon, Suzuki Carryyn, Toyotoihin Liteace tai Prius, tai myös Nissan Vanetteen.

Se vain, että näitä vain ei ole monen moniin vuosiin näkynyt...
Ainuttakaan!
kuva 30.09.2024 12:19 Esa J. Rintamäki  
  Kuvauspaikka on käsittääkseni Säy entisen seisakkeen (1968 - 1988) kohdalta n. 300 metriä Orivedelle päin.

"Vanhat kartat" - sivustosta oli apua tämän tutkimisessa.
Kuvasarja:
LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg
 
30.09.2024 04:13 Esa J. Rintamäki  
  Finnish Motive Power 1.1.1996 kertoo Emmasta: Lokomo 122 / 1937, tyyppi B t.

Joitakin hajatietoja, siis valmistenumeronaapureita:

Lokomo 114 / 1933 oli Hv4 "Heikki" nro 760.
Lokomo 119 / 1937 oli Hr1 "Ukko-Pekka" nro 1001.
Lokomo 117 / 1936 oli Tv1 "Jumbo" nro 920.
Lokomo 128 / 1939 oli Hv3 "Pitkäreppuinen" nro 999.

Näitä nyt ainakin... kertoi Höyryveturit Valtionrautateillä.
kuva 30.09.2024 03:29 Esa J. Rintamäki  
  Vekkuli ja mielenkiintoinen vaihteenasetin.
kuva 30.09.2024 03:27 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa tuo keltainen auto olla "Kansan-Waunu" 1500 (?) Variant?

"Liian" isot takavalot, nappisilmä-Ladaan verrattuna.
kuva 29.09.2024 17:39 Esa J. Rintamäki  
  Ai juu, hauva ei olekaan paimenkoira. Vaan jahtisellainen.
kuva 29.09.2024 14:59 Esa J. Rintamäki  
  On tosissaankin hyvin toteutettu kuva, etenkin tunnelmaltaan!
kuva 29.09.2024 14:56 Esa J. Rintamäki  
  Eikös rautatiehauvalta voisi irrottaa Flexin kaulapannasta? Ei sieltä nyt enää junaa tule?
kuva 29.09.2024 14:51 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ilmari, olikohan huoltomieheltä kustannussyistä loppunut/lopetettu tenu? Pakkaspäivänähän tietenkin pitää paineilmasysteemeissä AINA olla tenunhaihduttimen astia täynnä, muuten ollaan ongelmissa. Ja ollaankin.

Noin monen "Sierra-Mike 2:n" tilttaaminen tuona päivänä ei ole ollut sattumaa tai "huonoa tuuria".
kuva 29.09.2024 14:46 Esa J. Rintamäki  
  Zyklon B:tä?
kuva 29.09.2024 14:45 Esa J. Rintamäki  
  Työkaveri osti 1990 kesäksi viidensadan markan hintaisen kesäauton: Volvo 144 vuosimallia 1968. Siisti peli, joka kesti muitakin kesiä. Yksinkertaista tekniikkaa, jota kiiteltiin epiteetillä "Maailman nopein traktori".

Nyt kun ollaan hurmaannuttu koviin tehoihin, niin sähköautot painavat karmeasti enemmän kuin vanha kusiais-Fiat.

Lisää tehoa vaadittaessa kasvaa moottorikin. Yhä isompia Duracell-moottoreita varten tarvitaan aina vain tehokkaampia Duracellejä eli paino kasvaa koko ajan.

Kusiaisen tehopainosuhteellakin pystyi aivan hyvin ajamaan paikasta A paikkaan B, mutta katsokaapa piruuttanne nykysähköautojen tehopainosuhteita.

Kohta nekin ovat myyntikilpailusyistä sellaisia että "Splotzmobile 220 V 50 Hz Super Electric - autoa ostaessanne autokaupan setä sanoo että "Top tykkänään! Herran painoindeksi on aivan liian suuri meidän laatuautollemme."
kuva 29.09.2024 10:20 Esa J. Rintamäki  
  Luulisi olevan järkeä sen verran, että softat muutettaisiin toisiinsa sopiviksi. Enkä usko että koko Pupujunaa tarvitsisi sitä varten aivan atomeiksi purkaa.

Mutta, kun palvelu EI OLE priorisoitu, niin mitä voidaankaan odottaa...?
kuva 29.09.2024 10:10 Esa J. Rintamäki  
  Linjurissa anopinkirstu katolla!
kuva 28.09.2024 23:14 Esa J. Rintamäki  
  Eivät sentään ajele Vagonka-keksinnöllä...?
kuva 28.09.2024 23:10 Esa J. Rintamäki  
  Pylväspyhimysten imeväisravintola, nestemäistä kuitenkin siellä kippaamassa kaksin käsin...?
kuva 28.09.2024 23:08 Esa J. Rintamäki  
  Ja vartiointi ulkoistettuna, - tietenkin.
kuva 28.09.2024 23:05 Esa J. Rintamäki  
  BXT 01905 on entinen XT 01686 (vuodelta 1991). Sitä ennen se oli ollut BT 01178 (1960-luvun alusta).

Alun perin se oli valmistunut vuonna 1920 II ja III luokkien yhdistetyksi makuuvaunuksi CEm 2419. Lyhytmallisena (- 18 680 mm-), sen paikkaluku oli ollut 8 + 15.
kuva 28.09.2024 22:55 Esa J. Rintamäki  
  Ne muinaiset valkokilvet olivat heijastavia, ovatko nykyään?

Myös mopojen vakuutuskilvet (vuosittain uusittavat) olivat myös valkopohjaisia ja heijastavia, värit olivat reunuksissa ja numeroissa. (Mopojen rekisterikilvet olivat myöhemmän ajanjakson tuotteita.)