Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2023 03:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä homma, herra Hannu. Juuri suunnittelu ja muukin teemaan liittyvä ajatustyö takaa hyvän tuloksen. Kalakuljetukset kahdella iltajunalla, ovatko vaunut "Refrigerator vans"? |
||||
|
29.10.2023 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Älä ammu, luojan tähden!" | ||||
|
28.10.2023 13:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gfo 31'002 oli muutettu entisestä Oe 71'903:sta. Oe oli vuodelta 1968. Sen aluskehys oli peräisin vuonna 1930 valmistuneesta 32/49-paikkaisesta CEi-vaunusta nro 2572. Gfo 31'002 hylättiin vuonna 1987 ja romutettiin piakkoin sen jälkeen Imatrankoskella. Gfo 31'003 oli puolestaan muutettu Oe-sarjan autojenkuljetusvaunusta 71'905 (valmistunut v. 1968). Se muutettiin vuonna 1988 kaksikerroksisen Gfot-autojenkuljetusvaunun kuormausvaunuksi XOekar 070201. Se oli ollut sijoitettuna mm. Oulussa ja Kolarissa. Sen vekkuli piirre muihin XOe-vaunuihin verrattuna oli se, että ylätason ajoramppi oli kiinteä, eikä siis ylös-alas-liikkuva kuten muissa. Oe 71'905:n perusvaunu oli ollut satapaikkainen Ei 22121 vuodelta 1931. Se oli valmistunut numerona 2813. Rautatiehallituksen kirje 24.9.1931 määräsi sille uudeksi numeroksi 22121. Kuvassa vasemmalla näkyy fönarit särjettynä oleva XEi 022036 (selvisi raakasti zoomaamalla). Se oli vuodelta 1970 ja alunperin vuonna 1921 valmistunut Ci 2319. XEi hylättiin vuonna 1978. Vorgin kuvan 47344 mukaan XOekar oli jo ennen vuotta 2016 kadonnut historian hämäriin. Kaikilla mainituilla kolmella vaunulla telimalli oli ollut A7. |
||||
|
27.10.2023 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei vetovaunussa olisikin vielä koeovet? Ainakin rungossa 6021-6221 kokeiltiin sellaisia 70- ja 80-lukujen taitteessa. | ||||
|
27.10.2023 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Hyvin mielenkiintoinen kuva!!! Oikeanpuoleisin Itävalta-Unkarin solttu on aivan ilmiselvästi sotamies Baloun, 91. rykmentin tunnetusti ikinälkäinen suursyömäri. (Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa /Jaroslav Hasek.) Vihreätöyhtöinen herra on nähdäkseni arkkiherttuan univormussa ja kaulalta riippuu Kultaisen taljan kunniamerkki, aikamoisen arvokas prenikka. Kolme tähteä kauluksessa, ei sentään mikään Fahnenjunker-Offizierstellvertreter? Rautatieläiset on helppo tunnistaa siipipyörämerkistään. |
||||
|
27.10.2023 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Tapolan mustamakkaratehdas käytäkään - nääs - sopivaa rasvaa kiskojen voitelemiseksi...? Ainahan näiltä jää rasvoja yli prosessilinjoiltaan. |
||||
|
26.10.2023 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapion kuvausreissu Karraan oli sunnuntaipäivänä. | ||||
|
25.10.2023 17:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tavaravetoihin tulee, niin ruotsinrälsbussipuolella sekään ei nyt niin kauhean laajaa ollut. Otetaanpa esimerkiksi sanomalehtiresiina (eli Tidningsdressin) nro 316 vuodelta 1934! Se oli tavallisen pakettiauton näköinen, kaksiakselinen ja varustettu A-mallin Hoppa-Fordin 50 hv moottorilla. Tällaisella pyydyksellä suurin sallittu ajonopeus oli 90 km/tiima! 316 hylättiin 1950-luvun jälkipupliskolla ja romutettiin v. 1963. Normaaliraiteisena oli vielä pari kaksiakselista rälsbussista muutettua kiitotavaravetoa (YG), jotka muutettiin koetarkoituksessa keväällä 1946. Kovin kauaa ei mennyt, kun ne muutettiin sanomalehtipostirälsbusseiksi (YTi). Kun uutta YBo6-rälsbussimalliperhettä alkoi tulla käyttöön, niin tidningsrälsbussit meni poistoon. Ehkä jotensakin lähinnä kuvan DmG7:aa oli 891 mm kapsutavaravetorälsbussit YFo5p nrot 902 - 905 (vuosilta 1955-56). Ne oli suomilätän pikkuserkkuja. Niissä oli liukuovia molemmissa päissä, sivuseinillä. Yksi näistä (nro 905) jopa muutettiin kapsuteeteeveeksi Qgz-ekxä 945 2787 vuonna 1970! Päätyi Roslagsbanalle v. 1972 ja raunioitui yhteentörmäyksessä toisen junan kanssa joulukuussa 1977. |
||||
|
25.10.2023 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| (Strumming guitar): I'm homeward bound, in a Rabbit-train, with tears in my eyes, because my girl has found the new one. Shuffle strumming, 4/4, lets begin with chord C minor. |
||||
|
25.10.2023 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, VR:n järjestelyvetureina käytettiin myös "Ankkaa" ja "Kalkkunaa". Vaikka Vr4/Vr5 joskus siunattiin kutsumanimellä "Mulli", joka ei enää ole siipikarjaa, pikemminkin "siipipyöräkarjaa", heko heko. Kanan nokkiminen johtui enimmälti lyhyestä pyörästön pituudesta, myöskin työsylintereiden sijoitus aluskehyksen ulkosivuille edesauttoi ilmiötä. |
||||
|
25.10.2023 15:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dear Sir Peter, In an ancient Finnish railroad modelling magazine "Junat" number 5 / 1989 is an article telling about very, very old twin-axle tank wagon, which is like a "rivet-counters" dream. Article consists some story of same wagon as in picture above, XGo 0199'157-9. Article has three technical drawings too in different scales [O (1:45), HO (1:87) and N (1:160)]. The number 199,003 in dome and ends is XGo's old number, before being transferred to VR:s own use. It seems that old number had not been covered in a touch of paint-brush in the repair shop. It is said, that these drawings was writer mr. Tapio Keränen's first attemp to use new computer-aided-drawing (CAD) system. A rivet-counter is a person, who is always pointing even the slightest mistakes or errors in scale models. Very typically, rivet-counter has NEVER built any kind of models! Those persons (usually male and lazy) should begin very personal and cheap hobby: farting loudly and then laugh for it (loudly, naturally). |
||||
|
25.10.2023 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen Edvin Laineen ikiomanvekkuli näkemys oli elokuvassa "Akseli ja Elina". Siinä on kohtaus, jossa molemmat päähenkilöt (A & E) saapuvat rautatieaseman makasiinille eräänä päivänä, talvisodan aikana, kun heidän kaatunut Voitto-poikansa oli tullut kotiin...: Akseli kysyi ja eräs lotista sanoi: - Koskela? Täällä ne on. - Kuinkas ... eikös yks ... - Täällä on kaks Koskelaa ... [ Pentinkulmalta. Voitto ja Eero. Toinen tuli tänään ja toinen eilen. ] Elokuvassa kohtaukseen liittyen näkyy, kuinka asemamies heiluttaa PUNAISTA lippua ylhäällä kaaressa ikäänkuin lähtöopasteeksi junalle. Kuuluu veturista annettu vastausvihellys ja juna alkaa liikkua. Ilmiselvästi käsiopaste "vedä eteenpäin" ei ollut Laineen mielestä tarpeeksi "filmaattis-dramaattinen"? Herra Jouni Ha.: nykytrendinähän taitaa olla se, että eniten tarvittava "puvustusasiantuntija" lienee ihotautilääkäri...? Herra Jarno: Sen jälkeen, kun Jukka Kajava heitti lusikkansa nurkkaan, on kultturellisen arvostelun taso pahasti laskenut. Ei liene ihme, että Seppo Heikinheimo poistui elämästä vapaaehtoisesti, oman käden kautta... |
||||
|
23.10.2023 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo siipiopastimet näkyvät myös Mikko Niskasen elokuvassa "Pojat". Juuri siinä, missä "Vesku Ploiri" teki elokuvadebyyttinsä. Ja esiintyipä myös Ek 1004:kin! Ne "saksalais"-sotilaat vain marssivat kuten Suomen raskaassa oli opetettu. SS-Leibstandarten tyyli oli toisenlainen ja leffassa "sakuilla" oli tavalliset kolmen linjan m/1891 "kevirit" (Mauser Kar98K:n sijasta), häh häh hää...!!! "Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein, und das heisst - Eeerika!" Asiasana: Tempo Vidal - "jeeppi", nelipyöräohjauksineen. "Dienstführende Offizier" (= päivystävä upseeri) Kauko Helovirta ja Feldpolizei Matti Tapio ("Ih liipe dih!"). |
||||
|
23.10.2023 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun alakouluikäisenä (noin 1965 - 1966) luin isoäidilläni ollutta Turistia, niin nimenomaan tämän liikennepaikan nimi oli kovasti kiinnostava! Mahtoikohan siellä olla myös dynamiittiä sisältävä vaunukin? Niinpä "dynamiittivaunu" Dynamiittivaihteella tuli myös uniin! |
||||
|
23.10.2023 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi venttiiliratkaisu vielä, mitä polttomoottoreissa käytettiin oli ns. Sleeve valve, eli holkkimainen luistiventtiilijärjestelmä. Tunnetuin vehje oli englantilaisissa hävittäjäkoneissa Hawker Typhoon ja Hawker Tempest V käytetty 24-sylinterinen H-moottori Napier Sabre. "Sleeve" suomeksi tarkoittaa myös takin tai paidan hihaa. Tässä Napier Sabre-moottorissa oli neljä 6-sylinteristä ryhmää järjestettynä makaavan H-kirjaimen muotoon omine kampiakseleineen, jotka pyörittivät yhteistä potkurinakselia. Tällainen rakenne oli kompakti. Voitelujärjestelmä oli tavanmukainen ja jäähdytys hoitui vesi-glykolinestejäähdytyksellä. Edelleen kussakin sylinterissä oli sylinteriputki, joka liikkui edestakaisin hammaspyörien ja kampijärjestelmän avulla. Sylinteriputkien yläpäissä oli erikoisesti muotoillut aukot, jotka toimivat samassa tarkoituksessa kuin tavanomaiset imu- ja pakoventtiilit. Edelleen: näissä liikkuvissa sylinteriputkissa liikkuivat myös tavanmukaiset männät, jotka olivat matalampia kuin normaaleissa polttomoottoreissa. Sabre II:ssa oli yllättävän matala puristussuhde 7:1, mutta silti myllystä lähti raakasti tehoa, ainakin 100/130-oktaanisella lentobensiinillä. Ahdettuna tehoa oli 2 850 hp, eli 2 130 kW. Siis "hengitys" oli parempi kuin tavanmukaisissa moottoreissa. Messerschmitt Bf109G:n puristussuhteet eivät Sabresta kovin poikenneet - noin 7,4:1. Saksalaisilla oli polttoaineen oktaaniluku 87, jolla nakutusalttius oli suurempi. Eikä parannusta juuri löytynyt: korkeampioktaanista ei Saksassa kyetty valmistamaan merkittäviä määriä. Spitfiren Merlin XX:ssä suhde oli pienempi 6:1, silti voidaan jotenkin sanoa Saksan hävinneen sotansa juuri oktaanilukunsa takia...? Taisteluhätäteholla, sinettilangan katkaisun jälkeen, Sabre II:sta tehoa lähti 3 090 hp eli 2 270 kW 4000:llä kierr.minuutissa! Varhaisemmissa Napier Sabre-moottorimalleissa oli neljä S.U.-tyyppistä kaasutinta, jotka tietäjät muistavat autokäytössä tutuiksi tulleina "juuttuvakurkkuisina" Strombergeina (muun muassa Saab 99 ja 900 kaasutinversioissa). Myöhemmissä Sabreissa oli polttoaineen ruiskutus. Ja kun lentomoottoreista oli kyse, niin sytytystulppia oli kaksi per sylinteri eli yhteensä 48 kpl! Sabre VA:ssa sylinterin halkaisija oli 127 mm ja iskun pituus 121 mm, eli kyseessä oli jo kierroksia ottava moottori, joka painoltaankin oli teholuokkansa keveämmästä päästä. Sabre oli siis noin 37- litrainen. Spitfirestä tuttu Rolls-Royce Merlin oli 27-litrainen, suunnilleen 36-litrainen oli Messerschmitt Bf109G:n Daimler-Benz DB-605. V-12:aa kumpikin, Mersussa tosin ylösalaisin. Mainittakoon, että Sabrella ja Merlinillä oli tavallaan erilainen "luonnekin", tarkoittaen ilmeisesti käyttöominaisuuksia. Tempest V saavutti helposti vaakalennossa 700 km/t nopeuden (5 200 m korkeudessa) ja sitä käytettiinkin V-1 risteilyohjuksia torjuttaessa ja Tempestillä tiputettiin tonttiin parisenkymmentä saksalaisten Me 262-suihkaria. Typhoonista tuli mainio hävittäjäpommittaja, jossa roolissa Tempestiäkin näki, Normandian jälkeen nyt ainakin, siis 1944. Asiasanat: Pierre Clostermann, Vapaan Ranskan lentäjät, "rottajahti" ja Suuri Sirkus-kirja. Sabre-moottorillakin oli ollut lieviä alkuvaikeuksia, luistiputken materiaalivalinta aiheutti ajattelutyötä [päädyttiin nitrauskarkaistuun austeniittiseen (eräs sisäinen kiderakenneversio) teräkseen] ja huoltohenkilökunnan osaamistakin piti päivittää. Kehitystyö sai uutta puhtia, kun English Electric osti Napier-tehtaan omistukseena. Tuotanto-ongelmiakin hiukan oli, vaatihan luistiventtiilisysteemi melkoista mittatarkkuutta. Tällainen moottorikonstruktio ei kuitenkaan enää yleistynyt, suihkumoottoreiden voittokulku oli jo alkanut. Tempestin jälkeen uudet RAF:n hävittäjäkoneetkin olivat Gloster Meteor ja de Havilland Vampire. Ensimmäiset ideat H-moottorista oli nähneet päivänvalon jo 1927. Haudottiinpa ajatusta nopeusennätysautostakin tällaisella pannulla, ei toteutunut. Amerikkalaisten näkemys hevosvoimakilpailusta oli Pratt & Whitneyn kehittelemä 28-sylinterinen tähtimoottori, jossa oli neljä (4!) 7-sylinteristä "tähteä" peräkkäin! Tällaisesta ("Corncob") norsumoottorista olisi otettu 2 800 hp, 31-litraisena! Eipä silti, amerikkalaiset olivat saaneet tähtimoottoreillaan (Juurikin Pratt & Whitney ja Wright Cyclone) sanokaamme - ihmeitä aikaan, niin Tyynellä merellä kuin Euroopassakin. |
||||
|
23.10.2023 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Uwe! Täällä Helsingissä kilpailutetuissa busseissa on myös ilmarenkaat. Kiireelliset kuljettajat (etenkin oransseilla busseilla) ovat kovin kiireisiä, joten aina hidastustöyssyissä kyyti on sellaista, että provinssista palatessa joutuu keräilemään katuojiin sinkoilleet välilevyt talteen! Harmillista, kieltämättä, mutta kun ne hidastustöyssyt on "omistettu" hupailuajoja ajaville yksityisautoilijoille. Näiden mielestähän nopeusrajoitukset ovat vain nynnyjä ja akkamaisia ajelijoita varten. |
||||
|
|
23.10.2023 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisätietoja Eljaksen kommenttiin, siis välimatkoja: Helsinki - Viipuri on Turistin mukaan 313 km, aikataulukirjan 107 mukaan: 313,3 km. Seuraavaksi välimatkatietoja aikataulusta nro 107, voimassa 15.5.1938 alkaen: Helsinki - Riihimäki = 71,7 km. Malmi - Tikkurila = 5,0 km. Riihimäki - Lahti = 58,9 km. Hikiä - Oitti = 6,5 km. Lahti - Kouvola = 61,1 km. Uusikylä - Mankala = 9,3 km. Koria - Kouvola = 6,2 km. Kouvola - Simola = 81,6 km. Kaipiainen - Kaitjärvi = 12,5 km. Kaitjärvi - Taavetti = 11,7 km. Taavetti - Bone Hill, eikun anteeksi: Luumäki = 11,9 km. Simola - Viipuri = 40,0 km. |
||||
|
22.10.2023 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Renault? Tuon aikaisilla ranskalaisautoilla oli maine, että ne "ruostuivat mielellään". | ||||
|
22.10.2023 21:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Ari-Pekka, otaksun sinun tarkoittavan rohkeaa innovatiivisuutta. | ||||
|
|
22.10.2023 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, hyvä, herra Mikko! Voin jo sieluni silmin nähdä, kuinka jannut ajelevat Perkiön varikolta Keskustorille snagarille! Voisi yöpimeällä aiheuttaa snagarijonossa pikaisia lupauksia raittiusyhdistykseen liittymisestä...? "Ja mitäs sulle? - Kolme mustaamakkaraa ja puolukkahilloa", kuuluu veturin sivuikkunasta. |
||||
|
|
22.10.2023 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa, herra Eljas, monet kiitokset!!! Mitä tällaisiin tietoihin tulee, niin on tavallaan sangen harmittavaista, että Suomi - Finljantija on täällä sivussa, matkojen päässä. Isoiset sanovat, jotta Lenz-systeemissä höyryn virtaus on sujuvampaa (lue: virtaa liukkaammin) kuin tavanomaisissa luistirakenteissa. Se tarkoittaa sitä, että virtausvastuksia olisi vähemmän. Virtausvastuksia aiheuttavat muun muassa jyrkät mutkat kanavissa, - sanoisinko terävät mutkatkin - ja kanavien läpimitan jyrkkä vaihtuminen. Rautalangasta väännettynä: suora ja avara putki merkitsee pienintä virtausvastusta, ellei sitten virtaavan aineen ja putken seinämän välistä kitkaa "paisutella" laskelmissa. |
||||
|
|
22.10.2023 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jeep Wagoneer? Sitä taisi näkyä 1970-luvulla valtionautona. | ||||
|
|
22.10.2023 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, kyllä Suomessa kokeiltiin venttiiliohjausta ennen talvisotaa H9-vetureissa 784 ja 785. Venttiiliohjauksen periaate oli hiukan saman tapainen kuin autonmoottoreissa. Erona oli nokka-akselin edestakaisin keinuva liike, vaikka pyörivälläkin "ryhmysauvalla" kokeiltiin, siis maailmalla. Itse venttiilit olivat lautasventtiilejä. Rakennetta pidettiin sopivana nopeille "juoksijoille", tavarajunavetureissa ei Lenziä (tai Caprottia) en usko kokeiluja tehdyn, ainakaan en ole mainintoja nähnyt. Jos joku tietää paremmin, niin "be my quest". Herra Erkki: "siivottomankaunista" soittoa sitralla itävaltalaistyyliin (peukaloplektra tuttu kapine itsellenikin): youtubessa Anton Karas sitralla kuulua "Kolmannen miehen" teemaa. Paas katsoen. |
||||
|
20.10.2023 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Laas-vaunujen sivutolpista oli nähtävissä omistussuhdemuutos siten että DB-merkittyjen tolppien B:n alaosaa oli litistetty ilmeisesti prässillä siten, että se oli muuttunut R:ksi (eli -> DR). | ||||
|
|
20.10.2023 08:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kapistus, eikä vähintään Giesl - ejektorisavutorvensa takia. Onko siinä Lentz - venttiilit luistissa? Tenderi on sotaveturista, (sarjaa saksalainen BR 42 tai 52). Niitä ainoita hyötyjä, mitä Itävalta Anschlussista sai. |
||||
|
|
19.10.2023 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Railshipin Laas- ja varhaisten Habis-vaunujen alanurkissa oli kotiasemamerkintänä: Heimatbahnhof Grevesmühlen. Grevesmühlen on Itä-Saksan puolella, pohjoisessa, suht lähellä länsipuolen Lyypekkiä. Railshipin vaunuja näkyi myös Mäntän asemalla aikoinaan. |
||||
|
19.10.2023 14:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai johtuiko se siitä, että jos vanha maalipinta oli kunnossa, niin silloin ei näitä vihreäksi turhanpäiten sudittu...? | ||||
|
|
19.10.2023 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievällä zoomauksella katsottuna puuvaunut näyttävät makuuvaunuilta. Vai olisiko Hurun tehtävänä palauttaa jonkin tilausjunan vaunut toimitettavaksi Helsinkiin? | ||||
|
19.10.2023 11:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Tyylikäs se on tosiaankin. Puolikaariteemaa harrastetaan paitsi bysanttilaisperäisessä idän kirkon arkkitehtuurissa ja on myös tuttu rautateilläkin, aina niiltä ajoilta asti, kun herra Huskinson Rocketin alle jäi ja kuoli. Suomalainen näkemys kukkii Triplassa, kaikkien ostoshelvettien äidissä. |
||||
|
|
19.10.2023 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapio, oliko tämä BG maalattu konduktöörivaunun vihreäksi? Vastaava Kouvolassa lojunut BG 040036 oli vihreä, jota aurinko korvensi ja sateet piiskasivat. |
||||
|
19.10.2023 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linja-autossa (korimalli Lahti 20) näemmä kulmikkaampi muotoilu kuin etualan tanssijattarissa. | ||||
|
19.10.2023 10:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, näinä aikoina Ruotsissa vanhimmat käytössä olevat yöjunavaunut ovat makuuvaunutyyppi WL1 (30 P toisessa luokassa, 1964-1965 valmistuneita), entiset tanskalaiset lepovaunut Bc-t (60 P, valm.vuodet 1967 ja 1982), lepovaunut BC2 (48 P, 1970-luvulta) ja Bvcmz/Bvcmbz (entiset saksalaiset DB:n 1960-luvun lepovaunut, 60 ja 50 P vastaavasti). Tiedot ovat peräisin ruotsalaiselta Vagnguide - sivustolta. Ruotsissa näiden vaunujen käyttäjäyhtiöitä riittää. Lepovaunuissa voi matkustaa halvemmalla kuin vars. makuuvaunuissa. Niitä käytetään kansainvälisissä junissa ja niissä on kuusi paikkaa hyttiä kohden. Näitä vaunuja on tietenkin modernisoitu aikojen kuluessa. Ja nämä suomalaiset "erityisolosuhteet" johtivat muun muassa 1990-luvun InterCity-vaunujen tuhoamiseen romuttamolla! Ja selityksiä riitti: - "käyttöikänsä päässä"... Mitkä ovat nämä erityisolosuhteet, jokainen voi miettiä niitä ihan itse. Muuten, Vagnguide - konfiguraatio voisi olla hyvä idea kopioitavaksi käyttöön täällä Suomessakin. Aineistoa ja asiantuntijoita kyllä on. |
||||
|
18.10.2023 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jussi, ei siis makea, mutta tarvittaessa huuhdottavissa ja tehtävissä uudelleen, oman maun tai fiilingin mukaan. | ||||
|
18.10.2023 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, herra Petri ja monet kiitokset! | ||||
|
|
18.10.2023 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin hieno kuva! Seinälipusta tuli mieleen antaa vihje: - kankaan tärkkääminen onnistuu kotonakin: paljon, siis toistan: - PALJON hienoa sokeria veteen, sekoitetaan liuokseksi. Kangas kastellaan tässä väkevässä sokerivedessä ja annetaan kuivua haluttuun muotoon muotoiltuna. Pätee lippuihin ja vaimojenne/naisystävienne alushameisiin, jos he nyt niitä enää käyttävät. |
||||
|
17.10.2023 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jokamiehen insinööritiedettä: - jokaisen ihmisen etusormi on täsmälleen hänen sieraimensa kokoinen. M.O.T. | ||||
|
17.10.2023 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tasoristeys ja ylikulkusilta melko lähekkäin? Onko näille vievällä tiellä mitään yhteistä? | ||||
|
|
16.10.2023 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mikäli taustan juna olisikin P63, niin epäilystä herättää tuonaikainen Helsingin aseman lähtöraidekäytäntö. Mainittu käytäntöhän tarkoitti, että lähtevillä junilla raiteet olivat idänpuoleisia, saapuville oli lännenpuoleiset raiteet ja keskellä paikkureiden raiteet. Yöjuna seisomaan puoleksitoista tunniksi ahtaaseen paikkaan...? Ei tietenkään mahdotonta, mutta... Korostan, että en tämän kuvan ajankohtaan nähden (9-10-vuotiaana) ollut paikalla toteamassa asiaa itse, vaan ahkeraan valokuvien tutkimiseen, nimenomaan täällä vorgissa. Jäsenyyteni alkuaikoina katsoin kaikki kuvat läpi, toistan: - kaikki. Kevätturisti 1967 (voimassa 1.3. - 27.5.1967) kertoo: MP 37 -> Tku, klo 18.05. MP 11 -> Imr, klo 18.10. Junassa ei kuljeteta polkupyöriä. H 221 -> Ri, klo 18.15, veturijuna, 2. luokka. H 165 -> Tkl, klo 18.20, lättähattu. H 115 -> Ke, klo 18.30, veturijuna, 2. luokka. P 63 -> Kjä, klo 19.30. P 81 -> Jns, klo 20.25. Onko näistä apua? |
||||
|
16.10.2023 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Olin luullut nähneeni rautateiltä jo kaiken oleellisen, kunnes...! Veret seisauttava kuva! | ||||
|
16.10.2023 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rst ei tarkoita ruostumatonta terästä tässä yhteydessä, vaan on lyhennys sanasta "Resandetåg". T. nimimerkki: "kiitollinen pakkoruotsista." (Tre små troll, de leker med en boll... - äsch, kun pitää opetella ulkoa!) |
||||
|
16.10.2023 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran teinipoikana, eräänä sunnuntaina veivasin tuota itsekin ympäri. (Pfui Teufel, ilkivaltaa!!!) | ||||
|
13.10.2023 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22197 vuodelta 1942 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01369 vuonna 1978. | ||||
|
13.10.2023 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos herra Jukka, sain sitten Tiwi-tietoni päivitettyä. Minun 1970-luvun aikaisen tyttökaverini siskonmies duunasi aikoinaan tiwiläisenä. Monenkin mänttäläisen omakotitalon sisäseiniin oli Tiwin lastulevyjä naulittu. Sairaan painavaa levyä, muuten. Lastulevy vaati ns. kampanauloja. |
||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
13.10.2023 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| VLTJ:n ruotsinlätistä: YBM D16: ex SJ Y7 nro 1252 (vuodelta 1959): Se oli tarkastettu Örebron konepajalla joulukuussa 1979, kun sen A-pää oli vaurioitunut (oli sattunut vaihtotyökäpsäys Kalmarissa huhtikuussa 1979) kolarissa. Lemvigbanen osti sen 4.12.1979. YBM 14:n (ex SJ Y6 828 vuodelta 1953) vetämänä se saapui Tanskaan seuraavassa tammikuussa. Vaunu korjattiin, maalattiin ja numeroitiin ennen liikenteeseen asettamista marraskuussa 1980. Tammikuussa 1982 YBM D16 kolarivaurioitui pahasti, palasi korjattuna liikenteeseen saman vuoden toukokuussa. Se hylättiin vuonna 2006 ja myytiin yksityishenkilölle. VLTJ:n YBM 17:ksi oli merkitty kolme eri ruotsinlättää. YBM 17 (1) oli SJ:n Y6 nro 756. Se tuli Tanskaan vuonna 1973, hylättiin 1977 ja romutettiin 1985. YBM 17 (2) taas oli SJ:n Y6 nro 1103. Tanskaan vuonna 1977 ja hylättii 1994. YBM 17 (3) oli OHJ:ltä ostettu S 48 (ex SJ Y6 nro 997, tullut Tanskaan 1980). VLTJ osti sen 1994. Hylätty 2006 ja myyty yksityiselle. VLTJ:llä oli myös ostettuna OHJ S 49 (vuonna 1994). Se hylättiin 1995 ja myytiin Skinnebusgrupp Himmerlandille. Romutettu v. 2001. OHJ S 49 oli entinen SJ Y6 nro 1012, joka oli tullut Tanskaan vuonna 1981, OHJ:lle. Mitä muihin tanskanruotsinlättiin tulee, niin Svenska Motorvagnsklubben osti VLTJ YBM 13:n vuonna 1988. Se oli ollut ex SJ Y6 nro 773. Tanskaan se oli tullut 1973. VNJ:n kaksi säilynyttä vaunua MB 52 ja 53 myytiin Tanskan rautatieseuralle (DJK) vuonna 2000. Ne ovat seisomassa Marslevissa. (Olivat ex SJ Y6 nrot 780 ja 769.) MB 54 (ex SJ Y6 nro 776) myytiin DJK:lle ja romutettiin vuonna 2001. Tanskaan se oli tullut 1973. Tässä tällainen historiapläjäys kirjoista: Svenska Motorvagnsfordon i Danmark (1988) Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida (2008) Svenska Rälsbussar (2017) |
||||
|
12.10.2023 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Ari-Pekka. Näitä katoksia ei suinkaan heitellä villisti paikoilleen, vaan kyllä jossakin määrin VR:llä on edes jotain tahdonilmaisuja asiaan. Tiedän kyllä, että Valtion Rautateiden hautajaiset vietettiin 1995. En vaan jaksa vieläkään ymmärtää strategisesti tärkeän laitoksen yhtiöittämistä, semminkin kun yhtiöiden ainoa (sallittu?) tavoite on voiton tuottaminen. Räikeäntörkeä esimerkki yhtiöhurmoksesta on posti. |
||||
|
12.10.2023 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanotaan nyt, että ei se ravintolavaunun osakseen saama suosio nyt niin maankaatoihme ole...? | ||||
|
|
11.10.2023 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keurusselän vesi on vielä puhdasta, mutta Tiwi sitä likaa urakalla. | ||||
|
|
11.10.2023 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtavan iso asematalo, jonka rinnalla "kustannustietoisen" VR:n armollisesti pystyttämä odotuskatos on silkkaa vittuilua. | ||||
|
11.10.2023 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansallisen Kiinan (eli Taiwanin eli Formosan) raitiovaunu, minä hämmästyn. Linjanumeron luulisi näkyvän sokealle Kreetallekin, Malemesiin saakka, hah hah. |
||||
|
11.10.2023 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa! Stephensonin luistinohjaus ja tasoluistit! | ||||
|
11.10.2023 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa "virtaviivainen" eli ajoviimaa patoamaton loppuopastelevykonstruktio. | ||||