Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.05.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasketuva Kotka-leffan kuvaamisesta oli ollut artikkeli tuon aikaisessa APU-lehdessä. Joku mummu oli nähnyt elokuvasaksalaiset Rovaniemen veturitallien luona ja päivitellyt, että joko taas se alkaa? |
||||
|
31.05.2024 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, kiitoksella! Tuli mieleen sekin, että jos puolalaiset olisivatkin itse duunanneet tuon lanterniinin postivaununsa katolle? Mainitsemastasi DB - kuvastosta sain ajatuksen, että josko postivaunut olisivat Saksassa myös olleet postilaitoksen omistuksessa? Meillähän tällaista omistusta oli, aina tapaukseen PFoab/FPoab ja Pot asti. Mitä Turkkiin tulee, niin ensimmäisen maailmansodan aikana se oli keskusvaltojen (keisarillinen Saksa ja Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia) kanssa samalla puolella. Mainittua (turkkilaista) "Ottomaanivaltakuntaa" riepoteltiinkin aika lailla Versaillesissa 1919 ja osin siinäkin oli alkua nykyiselle palestiinalais-juutalaiselle "vastakkainasettelulle". Britithän olivat antaneet ns. Balfourin julistuksen 1917 juutalaisten hyväksi. Saksan laivasto lahjoitti Ottomaaneille heti sodan alettua tai alla taistelulaivat Goebenin ja Breslaun (englantilaiset olivat tylysti ja mitään ennalta ilmoittamatta takavarikoineet kaksi Turkin tilaamaa ja vastavalmistunutta laivaa. Nämä olivat vielä olleet Englannissa). Niin ja neuvonantajana toiminut saksalaiskenraali Liman von Sanders oli avainasemassa, kun turkkilaiset päihittivät britit pahemman kerran Gallipolissa 1915. Koko Gallipoli-seikkailu oli ollut meriministeri Winston Churchillin älynväläys... Ilmavoimayhteistyötäkin oli, nimittäin lentoupseeri Reinhold Jahnow oli ennen sotaa siellä kehittämässä sotailmailulaitosta. Tämä herra Oberleutnant saikin sitten kunnian olla kaikkien aikojen ensimmäinen ilmataistelussa alas ammuttu ja kaatunut saksalaislentäjä, päiväyksellä 12.8.1914. Sittemmin Turkin "Devlet Demiryollari" tilasi Saksasta vetureita, mm. Henscheliltä, mutta se on jo toinen juttu. |
||||
|
31.05.2024 04:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ristikappale muistuttaa kovin tarkasti Reichsbahnin vakioristikappaletta. Kulissikaari myös. | ||||
|
31.05.2024 03:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Romanialaiset rakensivat itsekin P8/BR 38:aa. Mikseipä sitten muitakin? | ||||
|
|
31.05.2024 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, olin tosiasn tenhyt kjirotusvhireen, oikea postin littera kommentissani pitäisi olla Post4ü-36! Linkittämäsi kuva tuo mieleen Fleischmannin yhden HO-postivaunumallin, ettei olisikin numero 5079? (Post4ü-a/20). 1. MMS jälkeen Saksalta ulosmitattiin tosiaankin raakasti vähän kaikkea: - ranskalaiset liittivät itseensä Elsass - Lothringenin (Alsace - Lorraine), idässä muodostettiin Puolaa, muun muassa Länsi-Preussia ulosmittaamalla. Danzigista tuli vapaakaupunki, jossa Puolalla tosin oli jotain "pientä" toimintaa: - puolalainen posti nyt ainakin. Rautatielinjoja meni nyt ainakin pois Preussin rautatiehallinnolta (Deutsche Reichsbahn muodostettiin 1.4.1920). Mitäpä Dampflok-Archiv sanoo veturiluovutuksista: DRG:n sarja 17: (= 2'C) pikajunan veturi pr. S10 (2'Ch4): 31 veturia Puolaan (sarja Pk1), 16 kpl Belgiaan, 13 kpl Elsass-Lothringeniin ja 6 veturia Liettualle (sarja Gr1). pr. S10.2 (2'Ch3): 15 veturia Belgiaan, 10 kpl Ranskaan Nord-radalle, 2 kpl Puolaan ja yksi Italiaan (oli ollut ympärysvaltojen liittolaisena). bay. C V (2'Cn4v): 17 veturia Ranskaan. bay. S 3/5 N (2'Cn4v): ei luovutuksia. Sama koski tulistajaversio S 3/5 H:ta. sä. XII H (2'Ch4): yksi veturi AL:lle, eli Elsass-Lothringeniin, sä. XII HV (2'Ch4v): yksi Belgiaan ja 44 kpl Ranskaan itäradalle. ja sä. XII H1 (2'Ch2): näitä kolme kpl Ranskan itäradalle. pr. S10.1 (2'Ch4v), mallit 1911 ja 1914: ei luovutuksia. DRG:n sarja 18 (= 2'C1') sä. XVIII H (2'C1'h3): ei luovutuksia. wü. C (2'C1'h4v): kolme veturia Ranskaan Etat-radalle ja yksi Puolaan. bad. IV h 1-3 (2'C1'h4v): ei luovutuksia. bay. S 3/6 (2'C1'h4v), ja S 3/6 (2'C1'h4v) malli 1912: kolme Belgiaan ja16 kpl Ranskan Etat-radalle. (nämä BR 18.4) bay. S 3/6 (2'C1'h4v): ei luovutuksia. (nämä 18.4 - 5). Vilkaistaanpa yhtä takuuvarmaa sarjaa, DRG:n sarja 38, (2'C), henkilöjunanveturit: bay. P 3/5 N (2'Cn4v): 12 veturia Ranskaan, Etat-radalle ja viisi Elsass-Lothringeniin. sä. XII H 2 (2'Ch2): ei luovutuksia. bay. P 3/5 H (2'Ch4v): ei luovutuksia. pr. P8 (2'Ch2): 628 veturia luovutettava: - näistä Puolaan 190 kpl, Belgiaan 168 kpl ja Ranskaan 162 veturia. Saksalaisille rautatiehallinnoille P8:aa valmistettiin yhteensä 3561 kpl. (Puola: sarja Ok1, Liettua: sarja K8, Ranska: sarja 230.9XX.) Tavarajunavetureista, (yhtenä esimerkkinä DRG:n sarja 55): pr. G7.1 (Dn2): luovutettu Puolaan (sarja Tp1) ja Liettuaan (sarja P7.1), liitettiin takaisin DRG:lle 1941, saaliina. Samoin kävi Elsass-Lothringeniin luovutetuille vetureille. pr. G7.2 (Dn2v) ja meck. G7.2 (Dn2v): luovutettu Puolaan (sarja Tp2) ja Liettuaan (sarja P7.2), liitettiin tak. kuten ed. pr. G9 (Dn2): ei luovutuksia. pr. G8 (Dh2): luovutettu Puolaan (sarja Tp3), liitettiin tak. 1941/45, kuten ed. pr. G8.1 (Dh2) ja meck. G8.1 (Dh2): Puola, Romania ja Ruotsi tilasivat tätä mallia yht. 141 veturia. Ei siis luovutuksia sodan johdosta! pfälz. G5 (Dh2v): ei luovutuksia. sä. I V (BBn4v): ei luovutuksia. old. G 7.1 (Dh2v): ei luovutuksia. pr. = Preussi, pfälz. = Reininmaa - Pfaiz, bay = Baijeri, bad. = Baden, meck. = Mecklenburgische Friedrich - Franz - Bahn, old. = Oldenburg. Tämän kommentin kirjoittamiseen menikin aikaa raakasti! Mitä toisen maailmansodan tiimoilta asiaan tulee, niin ryssähän ryösti estottomasti ihan kaiken! Saksalaisnaisten siveydestä (ikäjakautumalla 0 - 100 v), raiskasivatpa orjatöissä olleita maannaisiaan sekä myös natsi-ikeen alta vapauttamiaan puolattariakin. Hermann Göringin vaaleansininen avomersu 540 K:kin löysi äkkiä uuden "omistajan". Ryssä vei asunnoista WC-istuimetkin, aluksi luulivat että niissä huuhdotaan perunoita (!), ja veivät "vapauttamansa" vessanpytyt keskelle Siperiaa, missä kukaan ei ollut tiennyt yhtääm mitään viemäröinneistäkään. Saksan rautatiet kokivat neuvostososialismin riemut niin tarkoin, että ihmedemokratia DDR alkoi toipua moisesta vasta 1970-luvulla... Lisäksi CCCP:n vieraanvaraisuudesta "nauttineet" saksalaissotavangit saivat touhuta normintäyttötöissä aina vuoteen 1955 asti, kun Konrad Adenauer sai nämä vangit puhutuksi takaisin Saksaan. Kuuluisimpana näistä vangeista oli muuan Erich "Bubi" Hartmann (Luftwaffen majuri, 352 ilmavoittoa ). Hartmannia ryssä syytti siitäkin, että kun hän ampui neuvostokoneita alas, ohi menneet luodit olivat osuneet maahan ja tappaneet sillä tavoin viattomia proletaareja!!! |
||||
|
30.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eka puuvaunu näyttää olevan ex-100-paikkainen. Kouvolan puolen sähköistys oli ilmeisesti vielä vaiheessa. Muuten: - kun Kullbergilla oli talli, niin mikä oli Tallbergillä? Vuoden 1976 graafikon mukaan 9307 lähtöaika oli klo 16.20 ja se tosiaan oli keravalainen. Pysähdykset: Psl, Olk, Ml, Tkl ja Krs. Karelian lähtöaika oli klo 16.05, viisi minuuttia EP 57 "Lapponian" jälkeen. |
||||
|
30.05.2024 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellonviisarien mukaan tulkittuna kuvassa on iltapäivän ruuhkajuna Riksuun, lähtöaika klo 16.10. Keravalainen oli lyhyempi. Ensimmäisen vaunun numero näyttää oleva 22634. Kuvauspäivä oli maanantai. Aikamoista, Tikkurilan suoralla kolme junaa peräkkäin (57, 7 ja 9449), kukin viiden minuutin välein. Ja seassa omia polkujaan kulkeva 9087 Hiekkaharjuun, lähtenyt "Pukevan" asemalta klo 16.00. Alas tullessa miltei samanlaista: Tikkurilaa sivuutti 9082 Hiekkaharjusta, 9296 K-junana, 9452 Riksusta ja vielä P 152 Tampereelta. Aikavälinä klo 15.52 - 16.16. Siis aikataulukaudella 143, voimassa toukokuun 30. päivästä 1976 toistaiseksi. Itse olin 18-vee GAS-amisjonne ja mutsini täytti edellispäivänä 40 vee. |
||||
|
30.05.2024 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässäpä oikea "Imatra Express" vauhdissa! | ||||
|
30.05.2024 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keulanumero vielä tänäänkin höyryveturifontilla! Lieneekö ollut se takavuosien valmistajalaattarosvo asialla taaskin...? Pissiköön kulkukoirat hänen haudalleen tuhat ja taas tuhat kertaa! |
||||
|
30.05.2024 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kun rautalanka tuli, niin Rautavaara meni." Artisti Tapsan toteamus kevyen musiikin kehityskulusta 1960-luvulla. |
||||
|
30.05.2024 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isoisäni Ylihärmässä, joskus 1930-luvulla: - Lähden hakemaan salpietaria asemalta (Härmästä). Valjastettaessa hevosta poukkolavan eteen, faija (silloin n. 7-vuotias) kysyi: - Kuka se Salpietari-setä on, jota lähäret hakemhan? |
||||
|
|
30.05.2024 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Just, herra Kari. Loppusilaus oli juurikin Versaillesissa 1919, piti tarkoittamani. (Sen aikaiset saksankuormurit ei vissiinkään Mersun 710:ä olleet?) |
||||
|
30.05.2024 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt, herra Juha K.! Monet kiitokset tiedosta! Syvästi valittaen joudun toteamaan olevani tyystin vailla mainitsemaasi moniste III:aa. Voisikohan sen tallettaa vorgiin samalla tavoin kuin on "resiinalehti/"-nimellä talletettu vaunuluettelo? Se auttaisi vastauksen löytämisessä moneen kysymykseen, takuuvarmasti. Mitä Tampereeseen tulee, voisin ajatella kuolleen motinkuljettajan ohjaaman vaunun olleen vaikkapa juuri Ds2-tyyppiä. Paikkalukunsa puolesta myös se Mäntän motiksi sopisi...? Sellaisellahan ajettiin Mänttä - Tampere - Mänttä - vuoroa ainakin vuonna 1933. (Käväisi samana päivänä lämpimikseen parisen kertaa Orivedellä, jälkimmäisellä kerralla Oripohjassa asti kääntymässä.) Lähtö aamuseitsemältä Mäntästä ja palasi Mänttään puolenyön tienoilla. Mainitsit luettelon ajankohdan olleen helmikuulta 1949. Ellei aikatauluihin järisyttäviä muutoksia tuulut alkukesästä 1949, voisi kyllä olettaa luettelon täsmäävän vielä syyskuussakin... Tampereen konepiiriin mottilukumäärään liittyy sekin, kuinka myös Turku ajopiireineen kuului siihen. Vuoden 1949 aikataulussa viimeinen lähtö Mäntästä "provinssia" (= Mäntän yhteiskoululaisten käyttämä nimitys Vilppulasta!) kohti oli klo 18.20. Ajoaika yleisesti 17 minuuttia, pysähdykset Koskelassa ja Joenniemessä, Vuohijoentien tasoristeyksen luona. Hopunlahti tuli myöhemmin mukaan seisakkeena. Jassoo. Sitten kai pitäisi mennä Mänttään muutamaksi päiväksi lukemaan pitäjänlehteä vsk. 1947 alkaen... Jorma R., Mäntän kirjaston mikrofilminlukulaitteet on nyt kunnossa. Viime vuonna siellä oli hiukan hankaluuksia, ei löytynyt sopivaa hagoleenilamppua varaosaksi. Asia on nyt korjattu. Herra Juha K., kunnioittavasti kumarran ja kiitän sinua, maahan ja tomuun asti. |
||||
|
30.05.2024 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jämsänkosken tehtaathan kuuluivat Yhtyneisiin paperitehtaisiin? Siirtoajolla Valkeakoskelle, mutta se vaatisi tosiaankin hyvän syyn mennä sinne. Varotulpan sulaminen tulipesän katolta ei vissiinkään kelpaa sellaiseksi? |
||||
|
30.05.2024 16:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on ainakin ilmiselvääkin selvempi "Donnerbüchse". Siis "räminälaatikko" eikä Jörn Donnerin pöksyt - hah hah! | ||||
|
|
30.05.2024 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tämä postivaunu ei olisikaan väsätty Saksassa, ennen kuin se yksi nilkki sotasille alkoi, niin voisin luvata syödä stetsonini...? Reisezugwagen-Archiv kirjasta ei juuri tätä löytynyt, mutta ulkonäöltään samanlainen DRG:n matkatavaravaunu Pw4ü-36 ja tavallisella katolla oleva Deutsche Reichspostin postivaunu Posr4ü-36 (kummassakasn EI lanterniinikattoa). No, lähikaupassa on tuhtia chilikastiketta tarjouksessa, toivottavasti en saa vatsanpuruja? Voi yhyren kerran! |
||||
|
30.05.2024 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin lievää jäljitelmää DRG BR 50:sta? Sehän oli erinomaisen käyttökelpoinen värkki. | ||||
|
30.05.2024 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalaiset erityisolosuhteet: - tuloksena pesuvadin kokoiset puskinlyhdyt. Hm. Kuinkahan isot ledit tehdäänkään tulevaisuudessa puolalaiskoneisiin? |
||||
|
|
30.05.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin mahdollisesti, herra Juha. Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot rohmusivat saksalaista rautatiekalustoa mielin määrin itselleen Versaillesin "oikeuttamana". Siten tämä voisi aivan hyvin olla myös ent. K.P.E.V:n (= Königlich Preussische Eisenbahn - Verwaltung) G8. Yksistään Preussiin näitä valmistettiin vuodesta 1902 alkaen suurin määrin. Myös muut Länderbahnit tilasivat tätä tyyppiä. Reichsbahn peri v. 1920 näitä "miljoonia"! Joihinkin asennettiin yksiakselinen etuteli, jolloin sarjamerkiksi tuli BR 56. |
||||
|
30.05.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kriegslok, ent. BR 52:han se siinä komeilee. | ||||
|
30.05.2024 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalainen Schnelltriebwagen? | ||||
|
30.05.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuttaa vanhaa preussilaista osastovaunua enemmän kuin mitään muuta. Huom! Se on kolmiakselinen! |
||||
|
|
29.05.2024 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin netin syövereistä: Luettelo henkilö-, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunuista, vuodelta 1947. [Eljaksen sinne laittama (?), pdf-tiedostona.] Kohdassa "Mot" eli moottorivaunut, oli Tampereelle sijoitettuna (1947): nrot 2, 3 (eli Bm1), 5 (eli Ds1 50-paikkaisena), 6, 8 ja 10 (nämä Ds2, 60-paikkaisena). Tekee kuusi moottorivaunua. Erikseen Wilppulassa mainittiin olleen sijoitettuna vaunut E nro 877 ja F 3593. Seinäjoen vaunuiksi oli laitettu Mot 1 ja 4. Mot 9 oli ollut Joensuussa. Mot (eli Dm2): nro 13 Pieksämäellä, samoin 15. Nro 14 oli ollut Kouvolassa, ja myös 17, 18 ja 19. Mot 16:kin oli kouvolalainen. Puhumattakaan Motala-busseista 20, 21 ja 22 (nekin siis Kouvolassa). Dieselsähkövaunuista nrot 7, 11 ja 12:kin Kouvolassa. Kouvolan kirjoilla oli siis ollut yhteensä 10 vaunua. Edelleenkin minua kiinnostaa saada tietää syyskuun tilanne vuonna 1949... |
||||
|
29.05.2024 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin tulee "Predator" - elokuvan ei - sankarihahmon muikea ilme mieleen. Ihanko on Göttingenin Teknillisen Korkeakoulun Aerodynamiikan osaston tuulitunnelissa muotoiltu? Ei - sankari? Sankarihan siinä leffassa taisi olla Arska itte, vai olikohan se sama musta mies joka hermoili Mel Gibson-"Martin Riggsistä" elokuvassa "Tappava ase" volume 1...? |
||||
|
|
28.05.2024 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, herra Juha. Itse korin suunnittelu Hki "laiturivaihteen" vintillä eiku anteeksi - koneteknillisessä toimistossa tai "Preetiksperin" verstaalla taisi olla "A Piece of Cake", eli silkkaa rutiinia. | ||||
|
28.05.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero, majakoita? Siis Flight Simulator 3:sta periaatetuttu VOR/DME - majakka, oliko se tällainen? | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
28.05.2024 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 13 oli ollut myös Kirkkonummen tallissa säilössä. Kun ins.tsto Saalasti aloitti touhuilunsa siellä, karkottui 13 kiertolaiseksi. | ||||
|
|
28.05.2024 14:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, hyvin todettu ja paikalleen sanottu: tosin vetoteli muistuttaa paljolti saksalaista tuon ajan näkemystä, laahustelikin on mallia "Görlitz". Moottori on tanskalaisen Frichsin tampellalainen kopio, vaikkakin lisenssivalmistetta. Mutta: kaikkien näiden osioiden sovittaminen yhteen, toimivaksi ja halutuksi kokonaisuudeksi vaatii omaa osaamistaan. Suomalainen moottorivaununrakennustaitohan alkoi 1920-luvun lopulla, kun rupesivat luonnostelemaan ja väsäämään Ds1:tä ja Bm1:tä. Pienen maan pienet piirit ja pienet resurssit vaativat pakostakin suuntaamaan katsetta sinne, missä osaamista oli aiemmin todettu olleen. Tosin niinkin menestyksellisen tuotteen kuin "Lentävän Hampurilaisen" eli SVT 877:n voittokulkua kyllä seurattiin tarkalla silmällä (Die Reichsbahn - ja Glasers Annalen - lehtiä oli tilattu rautatiehallitukseen). Päästiinpä sodan jälkeen sitten Dm4+kiitojunarunkoon. Aika näytti sitten senkin, että Dm8 ja Dm9 olivat matkustajan ja Vilppulan asemalla seisoksivan jauhojulpin silmissä oikein kiva vimpain... (Vaikka Breda D19SC12P välillä sairastelikin vesipyttytautia.) Sääli, että tällaista, herra Juhan mainitsemaa taitoa ei enää ylläpidetä maassamme (Sm3- ja Dm11 - ja -12-seikkailut). Muuten, Dm2:lla eli "Kukkopillijunalla" päästeltiin tarvittaessa 90 km/t vauhdilla, vuonna 1936 ei ollenkaan väheksyttävä saavutus. Ja nyt tiukka kysymys herra Eljakselle (luotan sinuun yhtä vakaasti kuin pässi suuriin sarviinsa!), nyt kun motteihin päästiin: Uutinen Kuorevesi-Mänttä-Wilppula - lehdestä (torstaina 29.9.1949): Kuljettaja kuoli / Moottorijunan ollessa täydessä vauhdissa. "Kun moottorijuna lähti viime lauantaina (= 24.9.1949) Mäntän asemalta klo 18.20 ja sen piti pysähtyä Koskelan seisakkeella, jolla oli matkustajia odottamassa, porhalsikin se täydellä vauhdilla pysäkin ohi. Junailijan mennessä ottamaan selvää asiasta, tapasi hän kuljettaja Pauli Mikael Rannan kuolleena paikallaan. Junailija sai moottorivaunun pysähtymään muutaman sadan metrin päässä pysäkiltä. Paikalle kutsuttu lääkäri (Sten von Troil? oma kysymykseni) totesi kuoleman johtuneen sydänhalvauksesta. Päivystäjäveturi (GAS:n Pikkurusko 315:kö?) tilattiin työntämään moottorivaunu Vilppulaan. Pauli Ranta, joka oli toiminut moottorivaunun kuljettajana n. viitisen vuotta, oli syntynyt Mäntässä v. 1902 ja jäi häntä lähinnä suremaan vaimo ja sisarukset." Motti: - oliko se Dm2 ja mikä numero? Viimeisenä talvena (1952 - 1953) Mäntän mottina oli Dm2 nro 14 ja sen ollessa huollossa tilalla oli nro 13, eli juuri kuvan vaunu. Edit: Haapamäella kerran tallipäivystäjä P. Kinkamo kertoi kyseisen motin "kuolleen miehen kahvan" olleen nahkahihnalla sidottuna ohjauslaitteeseen. Veturinkuljettaja P. Rannan hautajaispäivä oli 9.10.1949, Mäntän hautausmaalla (pitäjänlehdessä olleen kuolinilmoituksen mukaan). |
||||
|
27.05.2024 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen vaunu! Lienee Poczta Polskan omaa mallia, eikä "sotasaalista" Reichsbahnilta...? | ||||
|
|
27.05.2024 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
27.05.2024 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Po 9824:stä: - seisoi Ilmalassa alkuvuodesta 1984, emalinumerot poistettuina. Vuonna 1990 se muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040184. Se olikin sitten viimeinen puukorinen postivaunu, joka virkatarvevaunuksi muutettiin. |
||||
|
26.05.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Hannu. Kiitän ja kumarran. | ||||
|
26.05.2024 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korkeuserosilmukkaa on joskus kutsuttu myös "kääntötunneliksi". Blitzdonnerwetterkreuzpappenheim, kun on hyvä ja kiehtova kuva! |
||||
|
|
26.05.2024 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm. Olisi kunnostettuna erinomaisen hyvä aikamatkalaite Mäntän radalla, ja miksei myös Porvoossakin...? |
||||
|
26.05.2024 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ilta hiljaa pimenee, pimeys vain tyhjyyttä hallitsee..." Olen samaa mieltä herra Pasin kanssa, koskien kuvan aihetta ja symboliikkaa. |
||||
|
|
26.05.2024 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin USA:ssa isolle ATU:lle ei näytä olevan esteitä. Tämä (aukean tilan ulottuma, eli sellainen jonka ulkopuolelta sisään päin EI SAA tulla mitään) ei kovin paljoa vaikuta junan kulun vakauteen suhteessa raideleveyteen, mikäli ajonopeutta ei nosteta kohtuuttoman isoksi. Kulun vakauteen vaikuttaa pääasiassa raiteen kunto (virheetön geometria versus perunapelto!). Venäläiset myös harrastavat isoa ATU:a (eli gabariittia). Siellä olevaan lienee jotain sukulaisuutta Valtionrautateillä jo vuodesta 1913, jolloin venäjän poika sai aikaiseksi sillan Nevan yli Pietarissa (itäinen yhdysliikenne alkoi). Englantilaisten pieneen ATU:un vaikuttanee pelkälti historiallisuus; pienet kulkuneuvot ja ahtaat paikat ja jo 1840-luvulta lähtien. Oma juttunsa on sekin, kuinka "kauas" pitkän telivaunun sivuseinä "liikkuu" keskiviivasta poiketen eri säteisissä kaarteissa. Omasta mielestäni tämä on tärkein seikka rautatievaunun korin leveyttä hahmoteltaessa, siis suunnitteluvaiheessa. Jos vilkaistaan muinaista Tekniikan käsikirjan osaa 1, vuodelta 1946 (VI painos), "rautatierakennus"-kohdasta: Aukean tilan ulottuma uutis- ja uusintarakennuksilta: korkeus kiskon selästä: 5 600 mm. Suurin leveys avoradalla: 5 000 mm ja ratapihalla: 4 200 mm. Totta on sekin, kuinka isoa kuormaa vaunun ajatellaan kantavan. 1919 tienoilla raideleveyden kavennys tökkäsi juuri kuormauskykyyn (sen aikaiset katetut vaunut, mitä niitä nyt olikaan - monenlaista Geetä ja Geegeetä. Gb oli vielä olemattomuuksissa). Edellä mainittua soveltaen, (ja herra Hannun kommenttia vaunun leveydestä) 5 metriä leveä rautatievaunu, jonka pituus puskimineen olisi vain 50 cm, poikkeaa kaarreajossa hiukan eri tavalla kuin 3 074 mm leveä vanhan mallin Eit... |
||||
|
|
25.05.2024 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, kyseessä oli uusinta uutta Suomen rautatielaitoksen historiassa: - "Stealth-kiitojuna"! Se on niin stealth, ettei tavalliset kuolevaiset kykene sitä näkemään... | ||||
|
25.05.2024 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., kiitän ja kumarran syvään. Koneteknikonretkulla eeveepee (elää vaimonsa palkalla) riittää tutkimista ja sisäistämistä kommentistasi. Kun oikeastaan ainoat sähkötekniikan hienoudet rajoittuvat meikämannella kännykän lataamiseen ja myöskin kirolitanioiden lateluun, kun lähikauppa meni poistamaan kuulokojeen patterit valikoimistaan. Tilalle laittoivat niin maan perusteellisen tärkeät ja kaupaksi menevät "vetskari-ledi-valot"! Perussääntöhän lienee selvä: - missä sähköä on paljon, niin ei sitä sormituntumalla tarvitse mennä vartavasten toteamaan...? Mainitsemasi sähkö-Cruise-Control tarkoittanee ajamisen kannalta helpottumista, kun tehorattia ei tarvitse pyöritellä kuin auton rattia Jyväskylän suurajojen rallikuskitapaan? |
||||
|
23.05.2024 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kuinkas sattuikin, minulla on kesäturisti vuodelta 1973. Sen mukaan: pikajuna P 109 (Turku satama - Tampere), lähtö Turusta klo 21.05. Tulo Tampereelle klo 23.35. Junassa oli kahvila ja makuuvaunu tai -vaunuja Turusta Ouluun via Parkano, junassa P 61. |
||||
|
|
23.05.2024 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., tavoitenopeus? Ymmärsinkö oikein, että kyseessä on jonkinlainen isomman luokan "Cruise Control" eli vakionopeuden säädin? |
||||
|
22.05.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha-Pekka, nykyajan vakoilusatelliittitekniikan aikakaudella ei välttämättä ole mieltä kiellellä harrastajia kuvaamasta näitä junia. Toisekseen: eiköhän Pentagonin ja GRU:n nöyrät lakeijat ole jo juorunneet näistä isännilleen. |
||||
|
22.05.2024 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kattokalujärjestely on likimain samassa järjestyksessä kuin suomenteeteeveessä. Ruattalaasten Qgz-yä - ja Qhz-ö - vaunuissa ei työnjohtaja/valvojan koppia katolla ollut. | ||||
|
22.05.2024 09:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköistä muotoilua. Etteivät olisikin ohjausvaunuja? | ||||
|
22.05.2024 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, isäntä ei ole saanut mielestään riittävästi maataloustukea, että alkaisi käsi liikkua asian hyväksi. Koivusta saisi myös sievän olohuoneen sohvapöydän...? Petsillä sävytettyä viilua intarsiatekniikalla kuvioksi vielä, niin...? Kun ei aina jaksaisi sitä iänkaikkista Ikeaa. |
||||
|
22.05.2024 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä Wagonkan (kirjoitusasu?) valmistama? Vaikuttaa huomattavasti käyttökelpoisemmalta dieselmoottorijunaksi kuin meille halvalla hankittu Dm12. [Oma matkustuselämykseni: Tpe-Vlp 17.5. pesemätön juna HDM421 (4405) ja 20.5. Vlp-Tpe nuhruinen HDM428 (4405). YÄÄKK!!!] |
||||
|
19.05.2024 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspaikkakunnan nimi oli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana "Kaschau". Myös natsi-Saksa käytti Kaschau-nimeä, tuhottuaan Tsekkoslovakian itsenäisyyden 1939. |
||||
|
18.05.2024 06:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomaus ei auttanut näkemään valmistajanlaatan muotoa, mutta virkalakit oliva vuoden 1929 ohjesäännön mukaisia. M 80339 aluskehyksessä olin erottavinani korjausmerkinnän vuodelta 1931, paikka Pm (?). |
||||
|
18.05.2024 06:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla oleva harjakattoinen omakotitalo on tyypillinen lajinsa edustaja. Ajallisesti se sijoittuu 1940 - ja 1950 - lukujen isoon rakennusbuumiin. Tunnetusti tällaista talotyyppiä ei tapaa Kirkkonummelta ja Siuntion asemankylästä... Mäntässä Koskelasta, Tammikankaalta ja Vuohijoelta tätä tyyppiä on havaittavissa runsain määrin. 1950- ja 1960-luvun taitteessa omakotitalot muuttuivat malliltaan matalammiksi; yläkerran hellahuoneet olivat olleet vastaus suureen asuntojen tarpeeseen. Itse tykkään tällaisesta mallista. "Mataluus" johti tasakattohirveyksiin. Ihme sekoilua Suomen oloissa. |
||||
|
18.05.2024 06:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamun junassa 17.5., Tpe - Keu, HDM421 oli vaunu 4405 (kevythuollettu ???), jolla itse matkustin -> Vlp. | ||||
|
18.05.2024 06:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Toni, olet mielestäni aivan oikeassa. Lisäksi: veturissa oleva V-kuvio on jokseenkin ajaton ja siten hyvin toimiva, vielä tänäänkin. | ||||
|
15.05.2024 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, pienoismallia rakennettaessa epookin eli aikakauden valinta on oma iso kysymyksensä. Väännän rautalangasta: Ilmarinen silloin, kun sen rakentamista varten alettiin laatia piirustussarjaa. Sitten malmin louhinta. Edelleen tykkitehtaalla tykkisorvien laulu, ynnä muuta ja ynnä muuta. Lasi- ja spriitehtaalle tilaus laivan ristimistä varten. Upseerimessin matotkin. Keittiölle 10 litran kattiloita jne. Ilmarinen merikoeajoilla, talvisodassa naamioituna it-pesäkkeenä ja viimein siinä kuuluisassa ja turhassa saksalaisten tilaamassa operaatiossa syyskuussa 1941 (pul pul pul!). Niin ja kertomassasi nykytilanteessa myös. Kummempiakin maailmalla ovat ihmispolot tehneet. |
||||