Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.05.2024 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, pienoismallia rakennettaessa epookin eli aikakauden valinta on oma iso kysymyksensä. Väännän rautalangasta: Ilmarinen silloin, kun sen rakentamista varten alettiin laatia piirustussarjaa. Sitten malmin louhinta. Edelleen tykkitehtaalla tykkisorvien laulu, ynnä muuta ja ynnä muuta. Lasi- ja spriitehtaalle tilaus laivan ristimistä varten. Upseerimessin matotkin. Keittiölle 10 litran kattiloita jne. Ilmarinen merikoeajoilla, talvisodassa naamioituna it-pesäkkeenä ja viimein siinä kuuluisassa ja turhassa saksalaisten tilaamassa operaatiossa syyskuussa 1941 (pul pul pul!). Niin ja kertomassasi nykytilanteessa myös. Kummempiakin maailmalla ovat ihmispolot tehneet. |
||||
|
|
14.05.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla oli työkaveri, joka väsäsi panssarilaiva Ilmarisen pienoismallia, about 2 metriä pitkänä ja niitinlaskijoiden harmiksi "niitti niitiltä" ikuisuusprojektina. Runko vielä kuparista! Kysyin kerran häneltä arviotaan mallin valmistumisesta, hän vastasi että eihän pienoismalli saa koskaan valmistua... Siihen sisältyi filosofia, joka pienellä miettimisellä viimein aukesi. Herra Hannu, omaa projektiani olin ajatellut N-mittakaavaiseksi. Pohjalaistalon esikuvana olisi ollut Lapuan Antila, kirkko olisi ollut Hakoolaasen tekemä wanhan Kauhavan kirkon (1756 - 1921 paloi, viallinen hormi) oloinen. Se oli siis Keuruun vanhan kirkon (1758) "isoveli" ja tietoja on saanut nyhtämällä hakea ympäri maakuntia...! |
||||
|
14.05.2024 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Marx kirjoittiaikanaan täyttä asiaa Pääoman ekassa osassa. Loput osat olikin pääasiassa muiden kuin Marxin kynäilyjä, osittain jotain ihme sotkemista. Marxin sovittaminen nykyaikaan onnistuu jokseenkin kivuttomasti, perusteoriana, jonka edelleen kehittely olisi paikallaan. Leninismi taas oli kostonhimon riivaaman lakimiehen koulutuksen saaneen kyynikon sepustusta. Herra Wahlroosin tautinen kapitalismi sen sijaan on joustamatonta, viheliäisen ahneuden synnyttämää epätoivoista ja epäjohdonmukaista ryöstämisen selittelyä "oikeutetuksi". Se ei kykenee muuttumaan eikä myöskään kehittymään. Valinnan saatte tehdä itse. Nuhjuisia rahavallan ylipappeja sa toki epäillä. |
||||
|
|
14.05.2024 07:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talouselämän lait EIVÄT OLE luonnonlakeja, vaikka "professorit ja yliopettajat" Hankenissa kuinka yrittäisivät herkkäuskoisia opiskelijoita vetää nenästä! Inhimillisyyden kanssa nillä ei ole mitään tekemistä. Mistä muuten johtuukaan Wahlroosin nostaminen pylväspyhimykseksi ja rajut oksennusreaktiot joka kerta kun joku mainitsee nimet Marx ja Keynes? |
||||
|
|
14.05.2024 07:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt, herra Hannu! Raiteistopiirroksesi liikennepaikkojen johdonmukaisuus raiteistojen osalta lyö minut ällikällä! Omat tuherteluni (teemana Etelä-Pohjanmaa) joskus 1980- ja 1990-lukujen taitteessa olivat pelkkää harakanvarvasta tämän rinnalla. Sitten tulikin 1990-luvun lama, jonka vuoksi se jäi suunnitteluasteelle. Tuli muuta ajateltavaa... ("Jokivarren" esikuvana olisi ollut Lapua, "Kosoola" taas matki yhdistelmänä Kauhavaa/Alavusta ja osittain painotus olisi ollut arkkitehtuurissa kaksfooninkisine tuparateineen ja larvanevan latoineen!). Hienoa työtä, ja hatunnosto täältä Tasavaltamme pääkaupungista. |
||||
|
13.05.2024 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellotorni on ollut Tsiilossa jo vuodesta 1991. | ||||
|
12.05.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kepulainen raiteensuojelusenkeli? Eteenpäin Santeri Alkion hengessä! |
||||
|
12.05.2024 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhana N.: - mahtavaa! Kiitos siitä, että olet olemassa. Sama koskee herra Ari-Pekkaa myös. | ||||
|
12.05.2024 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoisia kommentteja, pistää miettimään. Tulee mieleen kysymys: - millaisia kokemuksia saksalaisilla on tai oli omista BR 515 - akkumulaattorimoottorivaunuistaan (saks. "Akku-Triebwagen") ? Niin, ja kyllähän Deutschlandissa talvi lienee tuttu "alkuasukkaillekin"...? |
||||
|
|
12.05.2024 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikavuoro - Kabusseissa oli ainakin joissakin yksilöissä Allison - automaattivaihteisto. Yleensä tomaattiloota vaatii jonkun verran tehoa edessään olevalta myllyltä. Niin, ja myllyn - anteeksi - moottorin valintaan vaikuttaa suuressa määrin tehon ja liikuteltavan ajoneuvon massa. Tavallinen kytkinlevytekniikka ja käsin hämmennettävä "vekslausloota" - yhdistelmä ei oikein jaksa Huru 12:n kokoluokassa... |
||||
|
12.05.2024 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ravintolavaunussa ei uninen oo tunnelma, matkustajat, miehet naiset kittaa juhlien.." | ||||
|
|
12.05.2024 13:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, Koivarin bussien värityksen historiasta sen verran, että pikavuoro - Kabussien ensimmäisissä versioissa (1977 ->) korien alaosiin laitettiin eloksoitua alumiinia olevia suht leveitä vaakalistoja. Näissä listoissa oli oma tunnusomainen korostus pitkittäisillä harjoilla muotoiltuna. Esimerkkinä oli ollut helposti tunnistettavat amerikkalaisbussit, vaikkapa hyvinkin tunnetut Greyhoundin Scenicruiserit. Autokoriteollisuuden historia - kirjan mukaan Kabus-kori olikin osittain amerikkalaisen ja eurooppalaisen linjurin risteytys. Vauriotapauksissa tällaiset listat ovat hyvin helposti vaihdettavissa ehjiin; listat kiinnitettiin niittaamalla. Eloksoitu alumiini on edullinen ratkaisu, kun maalaamista ei tarvita ja pinnan "liukkaus" on iso plussa autoa pestessä. Alumiiniprofiilit toimitti Nokia Alumiini (vuodesta 1996 Nordic Aluminium). Sitten kun "Nuurdikalumiiniumi" ei profilleja enää valmistanut, Koivari jatkoi värimaailmaperinnettään maalamalla uudemmista busseistaan alaosat tumman met.hohtoharmaiksi. |
||||
|
12.05.2024 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hirvenmetsästäjät asialla: - Kato -hik- semafori, kuka osuu parhaiten -higk-... Punaiset hatut (ei asemahenkilökunnan!) ja punaiset nenät, kun kaatoryypyt merkitsevätkin "pakollista kaatokänniä". |
||||
|
11.05.2024 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Aavistin kyllä että suunnittelupuolella työskennellään ahkerasti, mutta että tällainen vuonna 1901! Eikä tämä siis mikään päähänpälkähdys ole, joten neukkari-istuntoja on taatusti myös pidetty tämän tiimoilta. Korin levey näkyy olevan 3 050 mm. Mittanumeroiden fontti on jokseenkin tutun näköinen, joten... |
||||
|
11.05.2024 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan oman 1982 Honda Civicin, kolmiovinen viistoperä, met.hohtopunainen vieläpä. Kaikista kätevin Hondan vakiovaruste oli kojelaudan vasemmassa päässä oleva kannellinen pieni parkkikolikkolokero. Asiaan kuului myös mystinen usko siihen, että yön aikana kolikot olisivat lisääntyneet, vaikka käytännössä kävikin päinvastoin! Ostin sen 1986 Malmivehosta, kun 99 Saappi oli osoittautunut täydelliseksi sähkövikasimulaattoriksi ja virtalukon pohjan oikosulku oli viimeinen (ja kallis) niitti saabismissa. Hondan edellinen omistaja oli nuukaillut radion hankkimisessa: halvin saatavilla ollut automaatihakuinen matolaatikko, jossa oli pikkiriikkinen mittari neuloineen kantelemassa haun onnistumisesta. Ja tulos poikkeuksetta: kaksi kohinaa ja Tallinna, kohinanvahvistimen säestyksellä! 56-kiloinen berninpaimenkoira takatilassa nukkumassa matkojen aikana, aina kun hän käänsi kylkeään, Civic (APP-218) muljahteli siihen malliin, että tiellä pysyttiin ahkeran rattityöskentelysession ansiosta! |
||||
|
10.05.2024 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ahrast ja piukka kui maalimaan tulles." | ||||
|
10.05.2024 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisessa ex-rautatiesillassa on se vekkuli rakennepiirre, että pitkittäispalkit olivat / ovat raideleveyden määräämällä etäisyydellä toisistaan. Maantiesillalla "hrududujen" akselipaino ei koskaan (?) tullene kohoamaan Huru 12:n kokoisiksi ja nämä vielä ovat pakostakin yhdellä ajokaistalla. Kysymysmerkki siksi, kun katumaasturiakkuautot selvästikin paisuvat kuin pullataikina ja ovat leveitä kuin hevosenostajan puheet! |
||||
|
10.05.2024 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se yksi Not ollut museollakin näytteillä. On vaan sittemmin pistetty piiloon hävettävän huonon ilmiasunsa takia. En usko vaunun olevan vielä atomeina, sillä siinä on jumalattoman paljon asbestia rakenteissa... |
||||
|
|
09.05.2024 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava maalauskaavioehdotus: Olympia-kiitojunan (Dm4-vetoisen!) kaaviolla, numerot senaikaisella fontilla (puuvaunutyyliin) myös! Ai anteeksi - unohdin innostuksissani kokonaan, - eihän kiitojunamenneisyys ole tätä päivää, kustannustietoisen, dynaamisen (dynamiittisen?) ja veheriääsen VR:n trendikkäässä ja aikaansa seuraavassa konseptissa! (Ruoskii itseään ja katuu aktiivisesti syyllistyttyään VR:n virallisen i-teologian pilkkaamiseen.) |
||||
|
09.05.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan nosturi "Rauma-Repolan" valmistama joskus vuonna Aataminaikainen? | ||||
|
|
09.05.2024 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihme, ettei tuota "viattomien lasten vaunua" ole poistettu "teknisen käyttöiän ylittäneenä"...? | ||||
|
08.05.2024 20:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huruslahden jäällä pidettiin talvella 1918 lahden nimeä kantavat "arpajaiset". Huomatkaa "itärintamakeltainen" esteenraivaajalevy ekan Deeverin keulassa, puskinten alapuolella. |
||||
|
08.05.2024 20:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, VLTJ on toiminnassa vieläkin...? Harjoittivat liikennettään käytettyinä ostamillaan ruotsinlätillä. Olisikohan siellä jopa yksi "dadelasken" säilynyt museoitavana? |
||||
|
08.05.2024 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veden kovuus tai pehmeys tarkoittavat kalsium- ja magnesiumsuolapitoisuuksia vedessä. Suuret pitoisuudet merkitsevät saostumien ja kattilakiven muodostumista. Pehmeässä vedessä pyykki on helpompaa pestä, pesuaine "wörkkii" kunnolla. Kovassa ei wörki. Suomessa veden laatu yleisesti on pehmeää, täällä kalkkia ei kovin haitallisessa määrin liukene pohjaveteen. Öljypolton parhaat puolet ovat sen lieskan kuumuudessa ja siinäkin, että veturin kattilakuormitukseen nähden palamisen ja siten höyryn keittämisen säätö on on kuormitustilanteen vaatiessa nopeampaa. Eikä öljypolttoinen veturi tuota "slakia" (= kuonaa) ollenkaan kuten hiilipolttoiset. Halkovetureilla kuona on silkkaa tuhkaa. Talvella kasvissyöjä-Pikkujumbon kuonaus: avataan vauhdissa tuhkalaatikon etu- ja takaluukut, ajoviima huolehtii lopusta. Säätämiseen liittyi Saksassa aikoinaan kokeiltu (1926 tienoilla) ja käytetty hiilipölynpoltto vetureissa. Muun muassa 05 003, se nurinperisen (ohjaamo edellä) kiiturin (2'C2'h3) piti aluksi olla hiilipölypoltolla. Sodanaikaisen jenkki- ja bolsukeplom- eikun diplomatian kukkanen: Suomen ostamista Brewstereistä ottivat maksun, kun taas ryssä sai ihan ilmatteks, ihan kaikkea mitä Talliinin Joopin pojat kehtasivat pyytää... Studebaker-kuorkkeja (niissä olikin niin kätevää kuljetella Novotsherkasskin kansannousussa tapettujen vastavallankumouksen kätyrien ruumiita öisin salaa haudattavaksi), Campbell's - säilykepurkkeja, saipa bolsut mahorkan mustuttamilla hampaillaan mäystää Wrigleyn purukumejakin! "Cotton Fields" - laulun säestyksellä väsätyt tetsaritkin kuuluivat kuvioon. Ynnä muuta ja paljon. Puhumattakaan tietotaidosta: alkuun venäläisten hävittäjäkoneiden tähtäimet olivat - silkka käsin valkoisella maalilla pensselöity kömpelö rengaskuvio tuulilasissa! Brittiläinen Barr & Stroud Hurricane-hävittäjissä (Murmanskissa vuoden 1941 lopulla) oli siten taivaan lahja. Jenkit paasasivat Talliinin Joopille myös B-25 Mitchell ja B-20 Boston pommikoneita, joiden rauhaa rakastavat CCCP-rauhanlentäjät rauhanpommittivat rauhanpommeillaan Helsinkiä helmikuussa 1944. Hakaniemen torilla punalesket saivat nenänsä verille joutuessaan maastoutumaan nopsasti, kun "Molotovin leipäkoreista" ei bublitskeja tai ryssänlimppuja tullutkaan (tämä taas on toinen juttu...). |
||||
|
|
08.05.2024 08:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, tekohengitykseen verrattava tapa oli alentaa moottorin puristussuhdetta, mutta sekin oli hapuilua heikoilla jäillä: tehot putosivat samalla. Ja vielä kun muistetaan saksalaisten olleen huonompia ahtimen kehittelemisessä britteihin verrattuna. Natsihenkisestä henkilöstä: - erityisesti salaisen valtionpoliisin (Gestapo) luunmurskaajat, riimukirjainkauluslaattaporukat ja vielä kenraali Ferdinand Schörnerkin olivat tosi "ässiä" mielensäpahoittamisessa sodan viime viikkoina... |
||||
|
|
07.05.2024 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaisilla oli jonkinmoinen taito väsätä hiilivety-yhdisteitä, esimerkiksi työ aloitettiin puhaltamalla vesihöyryä hehkuvaan kivihiilikerrokseen. Erkki N., kertooko sinulle automiehenä nimitys "Fischer - Tropsch" mitään? Tämän niminen tuo em. menetelmä oli. Sakut jotenkin nysväilivät esim. bentsolin ja/tai kevytbentyylin kanssa, koska heillä ei 1920-luvulla muutakaan mahdollisuutta ollut. Eikä heillä pääsyäkään raakaöljylähteisiin ollut, siitä hävityn sodan voittajavaltiot pitivät tarkan huolen. Autoistuminen eteni Saksassa ja bensan voittokulku alkoi sielläkin. Samoihin aikoihin bensiinin lyijyttämistä tehtiin jenkeissä, mutta he eivät patenttia Saksaan suostuneet myymään. Lyijytyksellä oli helvetillisen myrkyllisyytensä lisäksi nakutusta vähentävä vaikutus. Tästä muuten suureksi osaksi johtui toisen maailmansodan aikainen saksalaisen lentokonebensiinin alhainen oktaaniluku: 87. Englantilaisten "Schpitfoiereiden" R-R Merlin-myllyt ruokittiin 100-oktaanisella ja myöhemmin jenkkien "seitsemän peninkulman saappaat" omannut P-51 Mustang käytti 130- ja myöskin 150-oktaanista "keittoa". Voisi sanoa, että polttoainekysymys ratkaisi aika raakasti toisen maailmansodan lopputuloksen. Suihkarit olivat pelkkiä alkeishökötyksiä, eikä pelkästään kovalla vauhdilla taivaalla liihotteleminen saanut aikaan mitään mainittavaa, säikyttelyä ehkä lukuunottamatta. Taktiikkakin olisi pitänyt fundeerata kokonaan uusiksi. U.S. 8th Air Forcelta oli fiksu veto särkeä Saksan hallussa olleita öljynjalostamoja päiväpommituksilla. Ilman soppaa niillä kovin hienoilla ja tuoreelle maalille lemahtavilla sotavehkeillä ei tehnyt mitään! Oli sitten kyseessä Ju-88 hienoine tutkineen, Dornier 335, Tiikeri-tankit ja komeat snorkkelilla varustetut sukellusveneetkin. Ja kun niihin soveltuva sotasetä-aines hupeni koko ajan: keväällä 1945 Saksa kärsi noin 5 000 mokun tappiot per päivä. Huimaa! Eikä Gröfaz osannut muuta kuin lietsoa itsensä valkohehkuisiin raivareihin ja lopulta jätti uskolliset opetuslapsensa ihmettelemään sormi suussa, että mistä huoneesta se laukaus kuului, kun Gröfaz viimein karkasi tuonelaan oman käden kautta. Gröfaz: = Grösste Feldherr aller Zeiten. Suomeksi: kaikkien aikojen suurin sotajohtaja ja herra. |
||||
|
07.05.2024 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaisesta ajamisen ilosta tuli mieleen, olisiko jollakulla teistä myynnissä 1936 - 1939 Mersu 540 K-mallia, siis pienoismallia? 2-P avomalli. Värillä ei väliä. HO kelpaisi hyvin, samoin 1:43. 1:18 ei mahdu huusholliin, vaikka muuten se kiva olisikin... |
||||
|
|
06.05.2024 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihjaiskaapa muuten Iltasanomille tästä! Ei asia muuten yleiseen tietoisuuteen tule. Rötösherrat kuriin ja Siperiaan! Hannu Karpoa tarvittaisiin taas... |
||||
|
05.05.2024 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| UFo6 oli jokseenkin Geoabin näköinen. | ||||
|
|
05.05.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyttä sabotaasia! Romuttajakin ilmiselvästi saanut pikaisen käskyn turmella ja rikkoa nämä! Pelastaako näitä vaunuja enää mikään? |
||||
|
05.05.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava kysymys: - monessako yhtiössä yhtiöjärjestys on sitten nimenomaan ollut laadittuna? Edellä mainittu pykälä ei suinkaan velvoita moista laatimaan, kunhan toteaa sen olevan mahdollista. Lisäksi: yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yleensä yhtiökokouksessa 5/6 läsnäolijoista kannattamaan muutosta, ennenkuin sitä voidaan viedä eteenpäin. Toisekseen: patentti- ja rekisterihallituksellakin on jotain kommentointimahdollisuutta, ennen sen voimaan tuloa. Tällaisen menettelyn avulla ainakin hidastetaan jonkun yksittäisen pikkuhitlerin päällepäsmäröintiyritelmiä. Asunto-osakeyhtiöissä tällainen jarru nimenomaan on tarpeellinen. |
||||
|
|
05.05.2024 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, VR ja Posti ovat nykyisin osakeyhtiöitä ja osakeyhtiölain mukaan niiden pääasiallisena ja ainoana tarkoituksena on tuottaa voittoa. Näiden laitosten vahva strateginen merkitys vedettiin vessasta alas, kun päätös yhtiöittämisestä tehtiin ja toteutettiin. Surkea esimerkki on nimenomaan Mäntän radan liikenteen loppuminen, ja vain siksi, kun voitontahto-orientaatio määräsi ratamaksut paperitehtaan kannalta ylivoimaiseksi. Eikä sitten muuta kuin perkeleellinen kumipyöräralli päälle. Kuka voittaa tässä kisassa? Ja tämän arvosteleminen katkeraa "punatautia"...? |
||||
|
05.05.2024 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Sanna! "Vanhan testamentin" aikoihin Rto - Lv - merkintä tarkoitti rataosaston liitevaunua. Itse ymmärtäisin merkinnän tarkoittavan nimenomaan virkatarvevaunujunaan (minimi: yksi vaunu, maksimi: monta vaunua) määrättyä vaunua, jota ei sitten heitellä ympäri rataverkkoa. Sanoisinko: ratapiirin "omaisuutta"? Käyttötarkoitus vaihteli: taukotupa, miehistövaunu, varastovaunukin. Omissa joten kuten kootuissa ja vaillinaisissa luetteloissani on Lv - Rto, Rto, Etv - Rto - merkinnöillä ylös kirjoitettuna 48 vaunuyksilön tiedot (siis vaunukorteista koottuina wanhan rautatiehallituksen koneosastolla). Parit esimerkit: Rto 152 Lv, ex Ek 950 vuodelta 1925, muutettu 1965 ja hylätty vuonna 1971. Rto 153 Lv, ex Eis 22709, ent. 22115, valmistunut vaununa Ei 2968 vuonna 1929 (sairasosastovaununa), numerot muutettu vuosina 1931 ja 1952. Eis-sarjamerkki vuodelta 1952. Muutettu Rto - vaunuksi vuonna 1968. Sittemmin muutettu vaunuksi BG 040024' joka hylättiin vuonna 1989. Edellinen numerolla BG 040024 ollut vaunu oli ollut entinen CEi 2529 vuodelta 1924 ja muutettu vuonna 1959. Seuraavana vuonna tästä tuli virkavaunu A nro 25. Edelleen -> XT 01351 vuonna 1974. Muusta kohtalosta en tiedä. Lisää: Rto 171 Lv, vuodelta 1968 oli ollut entinen BE 0702 vuodelta 1964. Alunperin: Ek 973 vuodelta 1926. Rto 183: ex F 3840 vuodelta 1940. Se oli rakennettu entisen E 867 aluskehykselle. E oli vuodelta 1904 ja Rto 183 hylätty vuonna 1984. Rto 198 Etv, ex Fol 22560 (junan höyrylämmityskattilavaunu!) vuodelta 1967. Rto - vaunuksi vuonna 1978. Fol ollut entinen konduktööri- ja matkatavaravaunu Fo 22543 vuodelta 1949. Tätä Rto - vaunua käytettiin Jyväskylän rata-alueella jään sulattamiseen tunneleista. Rto 226 Lv, ex Hac 105'987 vuodelta 1968. Alunperin: Ek 1051:n aluskehys vuodelta 1945. Vuonna 1987 tai 1988 muutettu: -> BE 0768. Ja se välttämätön vaunutieto myös: Lko 1 Lv (Ttv:n liitevaunu) vuodelta 1972, ex EFia 11500 vuodelta 1954. Hylätty vuonna 1986. Alkuperäinen numero ollut 22451. |
||||
|
05.05.2024 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sähkömiesten onnikka: Volter Amper... | ||||
|
05.05.2024 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muinaisissa rautatietilastokirjoissa kuvan joki kantoi nimeä "Siveneenjoki". Merkillistä, eikö? |
||||
|
05.05.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voihan Simplon, kun on loistava ja aiheeltaan harvinaislaatuinen kuva! | ||||
|
05.05.2024 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan aikataulutunnus, oliko se vielä vuonna 1998 JK1771/1772? | ||||
|
05.05.2024 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22547 oli Kirkkonummella, tilapäisenä tavaramakasiinina asematunnelityömaan ajan. Silloin Kkn makasiini siirrettiin "osina" nykyiselle paikalleen. Tarkistan ajankohdan vielä. |
||||
|
05.05.2024 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos tiedosta. Kerrassaan erinomaista, että se on kunnossa. | ||||
|
04.05.2024 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mersu 190, eikös sitä kutsuttukin ennenvanhaan (n. 20 - 30 vuotta sitten) "tenavatähdeksi"? | ||||
|
|
04.05.2024 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, herra Ilari! Kysymys: mikä olikaan Fo:n numero? |
||||
|
04.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitäkin huolimatta että tämä asematalo on aika raakasti muutettu, siis yläkerrososa poistettu. | ||||
|
04.05.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1912 ruotsinkielisessä valtiokalenterista löytynyt: - Töfsala eli Taivassalo (joka ei ole rautatiepaikkakunta). | ||||
|
04.05.2024 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Muurisen kommentissa 30.11.2005 klo 11.47 mainitsema Deeveri oli 2521. Tieto ei Tapiota enää saavuta, mutta on maininnan arvoinen kuitenlin. |
||||
|
04.05.2024 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan se jotakin kaljanjuonti-ideologian propagointia, kun joskus taannoin Tk3 1151 tuherrettiin "ei-vihreäksi" eli aatteen värillä ja numeroitiin kaljatehtaan aloitusvuosinumerolla 1819? Taisi meinaan nääs olla...? |
||||
|
|
04.05.2024 08:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, se myyjä lippukioskilla ei oikeastaan kovin kummoisia miettinyt; - kääntyi ja otti esiin "Liikennepaikkojen välimatkat"-nimisen sinisen A5-kokoisen kansion ja haki siitä esiin välimatkat (esim. väleille Hki - Pm ja Pm - Kpe). Nämä välimatkat yhteen laskettuaan (ja mahdollisesti kysyttyään matkustajan haluamasta reitistä: Par vaiko Mi kautta), katsoi tariffitaulukosta lipunhinnan. Ellei valmista lippua ollut painettuna ennestään, kirjoitti lomakelipun. Vielä kysymys: - "haluatteko kirjata matkatavaranne?" "Niin ja niin monta markkaa ja penniä, olkaa hyvä"." Lippuun tuli kauttakulkutiemerkinnät: via Ke, Mi tai Ke, Trä, Sl, sen mukaan minkä reittitoivomuksen matkustaja oli esittänyt. Lipunmyyjä vielä tarvittaessa vastasi matkustajan kysymykseen junanvaihdoista. "Kiitos ja näkemiin." "Kiitos ja hyvää matkaa." Kevätturisti 1967: Helsinki - Kolkontaipale Mikkelin ja Pieksämäen kautta: (aikataulukot 10, 30, 36 ja 42): 436 km ja Imatran kautta (taulukot: 10, 30, 35 ja 42) matkaa on 483 km. Lipunhinnat toisen luokan menopaluuna vastaavasti: 40,10 markkaa ja 44,50 mk. Rahanarvolaskurin mukaan hinnat nyt, 4.5.2024 aamulla: 78,21 euroa ja 86,79 eur. Liaäksi matkatavaramaksu menomatkalle 30 kg:lta (pitihän nyt tuliaisia olla!): 3,70 mk (2024: 7,22 eur). Mahdollinen junakohtainen istumapaikkalippu lisäksi: vaunuluokasta riippumatta kaksi markkaa (2024: 3,90 eur). Tämä siis kauan ennen modernia, vihreää, dynaamista ja voitontahto-orientoitunutta osakeyhtiö-veeärrää. Edit: lisätty rahanarvolaskurin antamat euromäärät. |
||||
|
03.05.2024 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sodan merkit ilmassa; tuosta on helppo tuhria maastovärinen...? | ||||
|
03.05.2024 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkillistä tämäkin. Dm12:aa ei tosiaankaan ole listoilla liiallisessa määrin? |
||||
|
03.05.2024 02:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkillistä. 2604 on jokseenkin tarkalleen kymmenen vuotta nuorempi kuin 2512. Mikä on tosissaankin se hylkäämisen syy? Korjaaminen liian kallista vaiko kuljetusten hupeneminen pikku-Volodjan sotasilla olemisen takia? |
||||
|
01.05.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1999 AB-korttiin lisäkirjaimen (C) hankkiminen (autokoulussa) oli noin 3 500 FIM. | ||||
|
01.05.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, eräs "varsikanteleeseen nojailija" (jo about 50 vuotta!!!) kiittää näistä linkeistä ja kumartaa maahan ja tomuun asti. Ry Cooderia saisi kuulua enemmänkin, siksi hyvä jeppe lajissaan hän on. |
||||