Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.04.2023 10:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kapistus! Valot ilmeisesti sähköllä, "eksoottinen" alaslaskettava etulevy ja pari paineilmaletkua päädyssä myös. Taitaa olla hylätyistä vetureista napatut pyörät myös. Täyskorjaus tammikuulta 1972. VR 75 - historiikin mukaan ensimmäinen tällainen rakennettiin vuonna 1929. Siinä oli juuri tuollaista TVH-auran muotoilua, paineilmalla säädettävä "kärsälevy" ja sivusiipien käyttövoima otettiin kitkakytkimen avulla toisesta pyöräkerrasta. Näitä valmistui sittemmin lisää. Hyvänä puolena oli se, että auraushenkilökuntaa ei enää tarvittu leegioittain, pienemmälläkin päästiin. Auratyyppi toimi hyvin linjalla, ratapihoilla oli hiukan "köppääsempää", kun ajonopeus oli pienempi. Niin ja kitkakytkin, se on sitä tyyppiä, jota tapaa autoissa, joissa on käsin hämmennettävä vaihteisto. |
||||
|
30.04.2023 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu: - kysymys Everettiin alumiinitehtaasta: bauksiittia raaka-aineena, joten valaako tehdas siitä erotellun alumiinin harkoiksi? (Edelleen toimitettavaksi muille alumiinitehtaille.) Vai: onko Everettissä myös profiilinvalmistusta (suulakepuristamalla)? Levynvalssaamo? Ymmärtääkseni Everettistä on sopiva matka Boeingin lentokonetehtaaseen Everettissä ja "vähän" pitempi San Diegoon (sielläkin Boeing). Puhumattakaan muista (Grumman, Cessna, Learjet, McDonnell-Douglas, Piper, onhan näitä). Asiahan voisi selvitä netistä, mutta näin saa tietoja koko miljoonapäisen vorg.-yhteisön tutkittavaksi. |
||||
|
29.04.2023 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Myös tuo männynkränkkyjen gallen-kallelamainen oranssinruskea vastaa kivasti "muovidildon" vihreään väriin. |
||||
|
29.04.2023 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minunkin mielestäni Teppo N. puhuu asiaa. Outoa, ettei nuorempi porukka tunne "laillisia" vaikutusmenetelmiä ja - kanavia, vaan harrastetaan hätäistä rypistelemistä. |
||||
|
29.04.2023 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivan väriseksi maalattu Koi asematalo, poikkeukseksi tavallisesta maalarinvalkoisesta. Tuliko juna Nyykaarpyysta vai Seinäjoelta? |
||||
|
28.04.2023 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan Vilkkaalla myös tytär, Arja. Hän on joitakin vuosia vanhempi Jaria. Netistä ei mainintoja tästä tyttärestä juuri löydy. Paikalliset Kotkassa puhuivat, että Arja olisi sopinut paremmin bussifirmaa vetämään, veljeensä verrattuna. |
||||
|
28.04.2023 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se on sitten slyyt ja atjöö (hyih, pakkoruåtsia!) tällekin ruotsinlaivalle... Eikö tosiaakin olisi hyvä ajatus tehdä jonkin raadon ohjaamosta veturisimulaattori rautatiemuseolle? Vantaan Ilmailumuseollahan on olemassa Messerschmitt Bf 109 G - lentosimulaattori, jolla kokeilla eläytymistä Hasse Windin rooliin kesällä 1944 Kannaksella. Eteenpäin Casey Jonesin viitoittamalla tiellä! |
||||
|
28.04.2023 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kyllä tuolla lähistöllä (Vaasankadulla) on nisäkäsrotuisia ilolintuja ainakin ollut. Keikuttavat pyrstöään juuri kuin västäräkki, heko heko! Taitaa Ljudmilat, Tatjanat, Irinat ja Olgat olla hiukka liian isoja nieltäviä kyille. Etelän aurinkorantojen ruskettuneet sikspäkkirantakäärmeet lienevät toisen suuruusluokan nielijöitä...? |
||||
|
27.04.2023 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko nuo Gfot:in ylätasanteen kaiteet autojen vai niiden kuljettajien turvallisuutta varten? Epäilen hiukan jälkimmäistä, maistissa ajamista ei saada kuitenkaan ikinä loppumaan, ei täällä Koto-Suomessa. |
||||
|
|
27.04.2023 15:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyillä on se tosi mukava tapa, että pistelevät poskeensa myyriä sun muita piennisäkkäitä. Tämä on silkkaa plussaa, kun mainitut pikkueläimet toimivat laajalti punkkien kuljetusalustoina. Borrelioosi kun ei ole mitenkään mukava sairaus podettavaksi. |
||||
|
|
27.04.2023 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on kirja: "Kutter 9 ja Kutter Deca", joka olikin pakkohankinta itselleni, olenhan hyvin kiinnostunut Kutter-korisista busseista. Kävin läpi mainitussa kirjassa olevaa bussiluetteloa, ja löysin maininnat 20 Sisu-alustalle rakennetuista ysikuttereista. Näistä 14 oli tavanomaista normaalimallista ja kuusi korkeampaa (Kutter 9S, 9SS ja 9SS Clipper) mallia. Ymmärtääkseni kaikki Sisu-bussit olivat täyspitkiä, joten ns. Tumppi-Ysejä (lyhyitä malleja) ei Sisuina tavattu. Kaikkiaan Kutter 9:iä oli valmistettu 1201 kpl, joista pieni osa vanhoille alustoille. Muun muassa Onni Vilkkaan jotkut paikkuri-ysit olivat saaneet alustansa (Scania) poistetuista kasikuttereista. Sisun alustamalleja olivat: BT-69 CR BK-87 CIT tai EIT BT-58 BPT tai SP, sekä BT-58/M-B (SP:n kohdalla merk. Detroit Diesel) BK-190 C tai D BK-150 V BT-58/59 (tällä merk. Detroit Diesel). Kaksi kysymystä: - Missä alustoissa oli käytetty Valmet 611 - moottoria ja mahurina? Tämä just on 6,6-litrainen. - Herra Martti V: - missä firmassa mainitsemasi Kutter 9 oli ajettavanasi? Sisu - bussien valmistumisajankohdat olivat elokuusta 1979 huhtikuuhun 1984 (valm.nrot alkaen #254:stä ja loppuen #964:ään). Olisi ehkä pitänyt tonkia Bussidata-sivustoja, mutta niissäkin on mainittu vain alustan tyyppi, moottorimetkintöjen ollessa hieman hakusessa. |
||||
|
26.04.2023 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän Hy knp kanssa käy tulevaisuudessa vanhanaikaisesti, kuten Helsingissä ja Turussakin...? Grynderit ostelevat kokoomuspolitikoitsijoita taskuihinsa, viisitoista tusinan hinnalla! Näin siinä vaan käy! |
||||
|
26.04.2023 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, ellei nyt herra, niin ainakin tavallista siistimpi työmies...? | ||||
|
|
25.04.2023 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, vanha ranskalainen sanonta: - poissa silmistä, poissa sydämestä! | ||||
|
25.04.2023 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mi - täh..? Ihan oikea sähkökapsuveturi virroittimineen ajolankoineen kaikkineen...? Mahtavaa! |
||||
|
25.04.2023 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, herra Petri! Mainittakoon nyt vielä, että Hr11 ohjekirjassa oli kohta, että jos vaihteisto alkaa muuttaa väriään, nopeus on liian suuri ja vauhtia on hiljennettävä vaihteiston jäähtymisen ajaksi. Niin ja Maybach - moottorin kampiakselin malli, kiekkomaisine "petilaakereineen" tarkoitti sitä, että näihin kiekkoihin sijoitetut laakerirullastot kiersivät tosi kovalla kehänopeudella verrattuna tavanomaiseen, nykyisinkin käytössä olevaan kampiakselinlaakereiden konstruktioon. Itse ainakaan en tältä pohjalta ihmettele lainkaan moottoreiden kierroslukujen alentamista. Samalla turboahtimen syöttämä ilmamäärä tietenkin oli suurempi vapaasti hengittävään verrattuna. Tämähän oli ahtamisen tavoitteenakin, siten tehoa tuli lisää. Itsellänikin oli muutamien vuosien ajan Toyota Corolla Wagon 1,6 vuosimallia 1993. Herjasin lähinnä autolehtien virallisten ylipappien harrastamaa hehkutusta. Ymmärtääkseni hyvin harva näistä raukoista edes tajusi tekniikkaa millään tavalla. Esimerkiksi viritetyn (lue: pölykapselit poistettu) Audin kohdalla jumalointi tarkoitti moisen ruostujan julistamista tosi tykiksi! |
||||
|
24.04.2023 22:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lyhyesti sanottuna: Köf merkitsee: K = pienveturi (Kleinlok), ö =öljykäyttöinen, eli dieselmoottori, f = Flüssigkeitsgetriebe, eli hydraulinen vaihteisto. |
||||
|
|
24.04.2023 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyllystä esiin Auvisen - Pyrhösen kirja "Harmaan kiitojunan tarina". Sivu 36: - "Hr11-vetureissa oli alun perin hydraulismekaaninen Maybach Mekydro K64 B - vaihdelaatikko. --- Mekydro K64 koostui kahdesta hammaspyöräparista, hydraulisesta [momentin]muuntimesta ja suunnanvaihdon hammaspyöristä. Kaikki hammaspyörät olivat joka hetki otteessa toisiinsa ja sakarakytkimien avulla kytkeytyi aina tarvittavia vaihteita vastaavat hammaspyörät vetoakseleihin kiinni. Kytkinvipuja, joiden molemmissa päissä oli sakarakytkin, oli kaksi. --- Näiden vipujen neljällä erilaisella keskinäisellä asennolla saatiin aikaan neljä eri välityssuhdetta eli vaihdetta." Neljäs vaihde oli välitykseltään ylivaihde. Suunnanvaihdon hammaspyöriä varten oli oma vipunsa. Sillä oli asentovaihtoehtona myös keskiasento (veturin hinaamista ajatellen). Käyttövipu oli ajopöydän päällä keskellä. Sakarakytkimien sakarat yleensä konetekniikassa ovat sivusta katsottuna neliön tai suorakaiteen muotoisia ja sakarat vastaavat kytkimen toisen puoliskon uriin. Tällaisia kytkimiä, joita käytön aikana EI irroteta käytetään esimerkiksi sähkömoottorin ja keskipakopumpun välissä. Niillä voidaan siirtää suuriakin tehoja ja kytkimen rakenne on yksinkertainen ja helposti valmistettavissa. Mekydron kytkinsakaroissa oli oma muotoilunsa, jonka ansiosta kytkimiä voitiin irrottaa ja kytkeä silloin, kun nämä pyörivät. Sakaroiden muodossa oli parissa sivupinnassa muutaman asteen viistous, siis sivusta katsottuna. Ne eivät siten olleet suorakulmaisia. Sivu 37: - "Mekydro - vaihteisto oli yksi veturin ongelmakohtia. Koneiston uusimisen yhteydessä [mm. moottoreihin asennettiin turboahtimet] vuosina 1956 - 1958 muutettiin vetureihin KL 64 - vaihteistot. Vaihteiston toiminnan edellä selostetut yleisperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuneet. Aikaisemmin oli ilmeisestikin ollut ongelmia 1. ja 2. vaihteen jatkuvasta edestakaisesta vaihtamisesta liikuttaessa ratapihalla ilman raskasta lastia, koska uutena ominaisuutena tuli vaihteiston ohjauskoneiston kanteen ykkösvaihteen lukitusvipu." "Tehonsäätö tapahtui painelimalla ja siinä oli kuusi porrasta." "Varsinaisen ajamisen kannalta Hr11 oli varsin yksinkertainen: suunta eteen, jarrut irti, tehonsäätövivulla pykäliä lisää ja vaihtamiset tapahtuivat automaattisesti." Haastattelin syksyllä 1980 erästä turkulaista kuljettajaa, jolla oli ollut Hr11 - kelpuutus. Hänen mukaansa ongelmia esiintyi lähinnä tehonsäädössä. Siinä tehonsäätöpaineella ja käyttöpaineella oli paine-eroa. Paineiden "välissä" putkistossa oli kumikalvolla varustettu "membraaniventtiili". Tehonsäätöpaineen muuttuessa membraaniventtiili liikkui ja välitti impulssillaan liikkeen edelleen ruiskutuspumpuille Oman teknisen "sivistykseni" avulla ymmärsin tämän olleen pyöreä lautasventtiili, jossa kahden teräslautasen välissä oli juuri kumilevy. Kun kumilevy sitten reunoiltaan jatkuvan taivuttelun seurauksena murtuili rei'ille, menivät paineet sekaisin ja siihen loppui Pullahurun taival sillä kerralla. Tämä viimemainittu omana käsityksenäni, onhan aikaakin jo kulunut yli 42 miljoonaa vuotta! Jos joku tietää asiasta tarkemmin, olisin itsekin kiitollinen päivittämisestä. Siis, olkaa hyvä ja epäilkää edes nyt vähän. Sitä, että oliko membraaniventtiilin lautasessa karaa, en tiedä. Luulisi olevan! Vekkuli piirre Hr11:n moottoreissa oli että ne täyttivät merimoottoreiden tuntomerkit: kullakin sylinterillä oma kantensa ja siinä yksittäisruiskutuspumppu. Moniventtiilitekniikkaa myös: - kolme imu- ja kolme pakoventtiiliä sylinteriä kohden. Tähän verrattuna 1980- ja 1990-luvun autolehtien toimittajien harrastama ekstaattinen hehkuttaminen 16-venttiilisellä Tojotalla oli minulle ainakin naurun paikka! Kun tiesin "normaalipaavojen" lankeavan loveen moisen edistyksellisyyden edessä! Huhun mukaan samanlaisia moottoreita kuin mitä Hr11:ssä oli, meni jonnekin etelä-Amerikkaan sukellusveneiden moottoreiksi. |
||||
|
24.04.2023 09:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienoisrautatiepäivät olivat Helsingissä marraskuussa 1987. Itse kävin siellä 8.11.1987 ja näyttelyitä oli vaunuissa: EFi 22378 + Ei 22319 + 22621 + Eikd 22348 + Eit 23133 + Ei 22639 + 22325. Muistelisin EFi:n olleen roikan pohjoispäässä. Minulla on vieläkin noiden päivien muistoksi tehty pinssi tallella; siinä on Kanan siluetti. |
||||
|
24.04.2023 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sikäli, kuin olen ymmärtänyt, niin Mierontiellä ei asetinlaitteita kovin tiheässä ollut? Niinä aikoina kun Tapsa kamerallaan sitä kuvasi...? Virroilla nyt ainakin kampiasetinlasetinlaite. Oliko muualla mitään, siis muuta kuin asemamiehen käskyttäminen tulovaihteille rautoja kääntelemään? |
||||
|
23.04.2023 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosivernissä ikkunalasit hajalla! Joko pikkupojat kivittäneet tai hirviporukat harrastaneet aseittensa tarkkuutusta...? | ||||
|
23.04.2023 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että ei liikennettä? Mänttä. |
||||
|
22.04.2023 08:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan, kuinka itseltäni putosi monttu auki Jyväskylässä tammikuun loppupuolella 1976 katsoessani junaa P 104, kun olin merkinnyt muistikirjaan jo valmiiksi Sv12 ja veturin kyljessä lukikin Dv12. Aaaahh, tuota ranskalaista muotoilua: Dr13, Citroen "iso kissa" eli DS21, Mireille Mathieu, Kunnialegioonan ritarimerkki, De Gaullen nenä, Dassault Mirage III ja Marine le Penin muodot (vaikka mimmin politiikka onkin lähempänä julkisuustemppuilua kuin politiikkaa). |
||||
|
22.04.2023 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Mikko, onneksi entisten paukkupomminheittäjien lukumäärällä on vahva taipumus kasvaa, samoissa määrin kun valkoisten keppien ja opaskoirienkin menekillä. | ||||
|
22.04.2023 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan viiskakkosen alkuperäinen numero oli ollut 52 5584. Modernisointiremontissa se oli ollut 1960-luvun puolenvälin tienoilla. Natsi-Reichsbahnille se oli valmistunut 1943 - 1944) |
||||
|
|
21.04.2023 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyyn huomiota herättää, kun silloin tällöin tömistelee kengillään/saappaillaan maata. Kyy mieluumminkin väistää ihmistä. Pikkalassa oli aikoinaan neliökilometrillä enemmän kyitä kuin ihmisiä ( = alumeetti- ja kaapelihenkilöitä). |
||||
|
21.04.2023 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö Tampereen aseman kellotornissa ole mainosvaloja enää...? | ||||
|
20.04.2023 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osansa on tietysti myös omistajissa ja omistussuhteissa. Esimerkiksi Keuruun Pihlajavedellä seurakunta omistaa myös metsäalueita, ei siinä mitään. Niitä srk on saanut edesmenneiden talonisäntien testamenteilla. Käytäntö on varsin yleinen vieläkin. Oikeastaan seurakuntametsät ovat siitä mukavia, ettei niissä kovin runsaasti puupeltomentaliteettia tapaa, toimialahan srk:illa on ihan toisenlainen verrattuna niihin piireihin, joissa voitot kiskotaan veren maku suussa ja keinoja kaihtamatta. |
||||
|
20.04.2023 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meillä ei uskalleta, herra Jorma. Asian vahvistaa tarina, jossa kolme tiedemiestä kohtaa elefantin. - Saksalainen: - mitä se syö, miten nukkuu, miten pitää yhteyttä lajitovereihinsa, tunteeko iloa? - Ranskalainen: - millainen on sen rakkaus- ja seksielämä? - Suomalainen: - mitähän mieltä se on minusta? Herra Otto, eikös tulo-opastinta vailla oleva liikennepaikka olekin seisake? |
||||
|
20.04.2023 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Fo - vaunuissa oli ennenvanhaan varalla pari - kolme jarruletkua. Ja asianmukaiset työkalutkin. Että kyllä linjalta pääsivät pois lievän ähistelemisen jälkeen, toisin kuin nyt...! Nyt koko Suomi seisoo rukkaset suorana, kun generaattorin hihna hyppää pois pyörältään. (Bitte, beachten Sie - eine Sarkasmuswarnung!) |
||||
|
19.04.2023 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naisilla sentään on apunaan vahva sosiaalinen verkostoituminen vertaistukiporukoiksi. Ukkokielellä sanottuna se on: - juorupiiri tai kielikellojen kokoontuminen. Lieneekö tällaisella väheksynnällä juurensa siihen että miesten masennusta kuitenkin on raakasti enemmän...? Eikä vanhastaan tunnettu lääkitseminen Oy-Ab:n "imeväisravintotuotteilla" (lue: nesteillä tai oikeamminkin juovutusjuomilla) sitä paranna, päinvastoin. |
||||
|
19.04.2023 02:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täällä Suomessa olisi noin hienot kynttilälyhdyt pöllitty alta aikayksikön! Krusifiksi olisi herättänyt maanlaajuisen mielensäpahoittamisaallon. Maan tapa, nääs! |
||||
|
18.04.2023 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskimmäisessäkin akselissa jarrut. Tällaisissa vaunuissa ilmeisesti pieni pakko... | ||||
|
18.04.2023 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän sairas ilmiö tuo kuvan katos. Ihan samanlainen "ele" VR:n pampuilta, kuin antaa vaivainen Sisu-pastilli nälkäänsä valittavalle tenavalle. |
||||
|
18.04.2023 01:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Po:n pussihuoneen ovi (kuvassa) presiis samanlainen kuin Hki lähiliikenteen sivukäytävä - EFi:ssä... | ||||
|
18.04.2023 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistaakseni Bratislava tunnettiin Itävalta-Unkarin aikana (loppui 1918) nimellä "Pressburg". | ||||
|
17.04.2023 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä se kaartaa, ihan simona...! | ||||
|
17.04.2023 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joskus muinoin, Kustaa Aadolfin aikoihin teelmävaunujen merkinnöistä: Oav = Vuoksenniskan / Imatran terästehtaan kuljetuksia varten ja Oar = Rautaruukin kuljetuksia varten, just rullajunissa Rhe - Hl - Rhe. |
||||
|
17.04.2023 04:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 152 lähti noihin aikoihin Tampereelta kohti tasavaltamme pääkaupunkia kello 14.15 aikoihin. Herra Uwe, muistaisin että jo keisarin ajan Saksassa otettiin teräsvaunut käyttöön. Aluksi ne olivat niitattuja. Myös preussilaiset lähiliikennevaunut, ne kolmiakseliset osastovaunut lukuisine ovineen. |
||||
|
16.04.2023 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Hei puluseni, näiksä ton sähkövehkeen tuolla ratapihalla?" | ||||
|
16.04.2023 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisen vaunun telistä on nähtävissä, että se olisi vanhan ja iloisen "DaaDaaRään" valmistetta. Minden - Deutz se ei ainakaan ole. Kuuluisa VEB Waggonbau Görlitz ollut asialla? |
||||
|
15.04.2023 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Timo ja kiitokset! | ||||
|
|
15.04.2023 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulle tulee mieleen moottorin tai muuntajaöljyn lauhdutin, asiaa tarkemmin tuntematta. Veturihan on dieselsähköinen. Voi myös olla suodatinsysteemikin, mene tiedä. |
||||
|
14.04.2023 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas Pölhön kuvaamilta vaunutietosivuilta löytyi maininta, että kyseinen alapilkkujen muuttaminen yläpilkuiksi tavaravaunujen numeroissa "komennettiin" kirjeessä Ko 153/286, päiväyksellä 9.2.1956. Asian oli käynnistänyt Standardisoimislautakunnan antama suositus tavaravaunujen numeroiden jakamisesta kolminumeroisiin ryhmiin, esim. 106'300. Nelinumeroisia numeroita ei tällä tavalla ryhmitelty. Alapilkut määrättiin peitettäväksi maalaamalla. |
||||
|
14.04.2023 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, kuvassa https://vaunut.org/kuva/64856 olevassa ratapihakaaviossa on raide 43a, joka johtaa kääntöpöydältä etelän suuntaan (kuvassa vasemmalle) kohti raidetta 60. Sieltä pääsee vaihteen (nro epäselvä) kautta raiteelle 42a hakemaan liitevaunua (raiteilla 41a ja 42a säilytettiin lättien liitevaunuja). Sieltä edelleen pääsee pikku vekslailemisen jälkeen eteläpään vaihteiden kautta lähtöraiteelle VI. Näin siinä tapauksessa, että H 518:ssa oli vain veto ja liite. Usein vaunuja oli enemmän. Vekslailu helpottuu oleellisesti, mikäli runkona olikin veto-liite-veto ja lähtöraiteena IV. Sunnuntaisin vetovaunuja oli useampiakin. Kyseiseltä H 518:lta oli yhteys Tampereelta Helsinkiin junassa P 156, muutaman minuutin vaihtoajalla. Ja mitä lättien liitevaunuihin tulee, ei niitä nyt kovin montaa koskaan siellä seisoskellutkaan, olisiko ollut siinä kuutisen vaunua. Kerran - yllätys - yllätys - siellä seisoi Pieksämäeltä tullut FPoab 10207. |
||||
|
|
13.04.2023 11:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kurt, sain ajatuksen, että koneosaston johto sai tarvittaessa viestinsä vaunujen etsinnästä ja laskennasta lennätinteitse aika rapsakasti pitkin rataverkkoa. Jos vaunujen numeroiden muuttaminen olisi vienyt aikaa runsaasti, niin olisikohan uusinumeroiset jotenkin pitänyt erotella vanhanumeroisista? Sekaannusten välttämiseksi. Käskylehtikaudella pikkumuutoksia tehtiin myös varikkotöinä, asianmukaisten muutosten teettämisestä vaunukortteihin puhumattakaan. Tyypillinen esimerkki tällaisesta oli esimerkiksi tavaravaunujen numeroiden tuhatlukuerotinpilkun muuttamisesta "ala-asemasta" yläpilkuksi. Tämä tehtiin tosin suurinpiirten sotavuosien tienoilla eikä siten koskettele kuvan aihetta. |
||||
|
13.04.2023 10:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kotiasemalle Parolaan 80 km"? Heko heko! | ||||
|
13.04.2023 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä kuvaa jäin katsomaan pitkään. Tunnelma miltei käsin kosketeltava. Tosissaankin hyvä kuva! |
||||
|
|
13.04.2023 10:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä ollut yksi tai kaksi kertaa, vaan paljonkin useammin, kun tallimies kurkotti kääntöpöydän kopin ikkunasta kättään ja heilautti sitä ympyrässä: - "vedä". Vastausvihellys, jonka jälkeen vetovaunu siirtyi vaunujen seisontaraiteelle hakemaan liitettä ja sieltä lähtöraiteelle. Asiaan kuuluvien vaihteenlimpun "heittelemisten" jälkeen. Ja sitten kello 14.50 lähti raiteelta kuusi H 518 Tampereelle, eräs puolijauhoinen harrastaja mukanaan. Tämä tapahtui yli kaksikymmentä kiloa sitten. |
||||
|
12.04.2023 18:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, siis meikkiosaston hienohelmamyyjättäretkin lastaamassa ripsareita ja kynsilakkojakin kolhoosien tuhtien ja parhaiden kaalinharventajattarien käyttöön...? | ||||
|
12.04.2023 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauska kuva siinä mielessä, että jumalattoman leveä Huru etenee mittaansa kapeammalla raiteella...? Keikkumatta ja huojumatta, uskokaa tai älkää!ä |
||||