Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	21.02.2023 15:42	Esa J. Rintamäki
		Ich gratuliere Ihnen, herr Jimi!
	21.02.2023 15:40	Esa J. Rintamäki
		Toivotaan nyt, ettei joku tuskainen teini-ikäinen saa kipeään päähänsä ajatusta tulitikkuleikeistä...?
	21.02.2023 15:38	Esa J. Rintamäki
		Luontaisetuna rautatieläiset saivat niittää heinät ratapenkoilta omien "itikoidensa" ruuaksi. Jaa, että isommillekin eläimille...?
	21.02.2023 15:35	Esa J. Rintamäki
		Ettei tuo oven yläpuolinen peltinen lippa olisi lerpahtanut ajan taakan painamana? Toivottavasti asukas ymmärtää olla vaihtamatta oveaan rautakauppatusinatuotteeseen.
	21.02.2023 15:22	Esa J. Rintamäki
		Suonenjoen asematalo oli rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyypin 2 piirustuksilla. Alunperin nimenä oli Suonnejoki. Samoilla piirustuksilla oli rakennettu myös: Pännäinen Kovjoki Pietarsaari Pieksämäki (vanha) Tohmajärvi Vammala Kotka (vanha) Jääski (neuvostoanastajille 1940) Hiitola (neuvostoanastajille 1940). Alkuperäinen III luokan odotussali oli kuvan odotussalin oikealla puolella, siinä missä on luettavissa sanat: KONT ja KON. Pois raaputetut portaat on tässä vielä erotettavissa. Naistenhuone oli vastaus naisten erityistarpeisiin (myös imeväisikäisten pikkulasten ruokintahuollon toteuttamiseen turhaa huomiota herättämättömällä tavalla).
	21.02.2023 15:13	Esa J. Rintamäki
		Ja jos jos raakaöljy hupenee alle kannattavuusrajan, niin pikaruokapaikoista löytyy kyllä valtameren verran uppopaistorasvaa, heko heko. Katsos, kun MC Donaldseissa löytyy!
	21.02.2023 15:07	Esa J. Rintamäki
		Van Doorne Automobilfabriekin merkillinen innovaatio oli niin sanottu sukkanauhaveto-nimellä tunnettu automaattivaihteisto, eli Variomatic-systeemi. Volvo joskus 1970-luvulla osti DAF:in ja sai perinnöksi mainitun sukkanauhavedon. Sen voittokulku jatkui Volvo 343 - ja 345 - malleissa. Variomatic oli hyvin hauska peli, ajoin useinkin tätini 345:lla. Ihme kyllä, siinä oli toteutettu myös se välttämätön Kick - Down - toiminto. Olipa Sukkanauha - Volvolla ajettu myös rallia, siihen tosin oli heitetty sekaan tavanomainen kytkinsysteemi liikkeellelähdön terävöittämiseksi.
	20.02.2023 23:31	Esa J. Rintamäki
		Paikallisen lukion vanhojen tansseihin meneviä matkustajia? Hienoa!
	20.02.2023 15:22	Esa J. Rintamäki
		Ach so! Arkkitehtinä ollut salaisten Stasi-kansioiden kertoman mukaan Erwin Trabantfahrer! Hän oli päässyt YYA-Suomeen Demokratiens-Verteidigung-Führer Erich Mielken suosiollisella luvalla ja saanut työnsä onnistuneesta lopputuloksesta kaikkein suurimman palkinnon, mitä tuolloin voi DDR:ssä saada - Erich Honeckerin valokuvan omistuskirjoituksella lainaksi kahden viikon ajaksi!
	19.02.2023 18:51	Esa J. Rintamäki
		Alokkaat periaatteessa olivat koeajalla. Monissakin käskylehdissä on nimiluetteloita, joissa on lueteltu VR:ltä kelpaamattomana erotettuja. Saattoi olla pitkäkyntisiä tai terveydeltään vähän sitä sun tätä. Asennevammaisiahan nyt ei pitkään siedetty. Vasta liikenneosaston peruskurssin käynyt saattoi ajatella saaneensa jalkansa oven väliin ja siten jäädä taloon.
	17.02.2023 21:01	Esa J. Rintamäki
		Se, kumpaan suuntaan kuormausovea laajennettiin, on selvästi nähtävissä oven sijainnista suhteessa portaihin.
	17.02.2023 07:10	Esa J. Rintamäki
		Loistavaa, herra Timo. Ensimmäistä kertaa eläissäni havaitsen naulan käytön pituusmittana! Mittayksikkönähän naula vielä eilen tarkoitti painon mittaa, jolloin yksi naula [lb] oli (eipä ole enää!) oli Strömin taulukkokirjan mukaan 0,454 kg. Jatkanpa ajatusta: - tarpeeksi pitkä naula olisi teranaulan pituinen eli lyhennettynä Tlb. Ilman sarvia ja hampaita (ja vi**uilu poisjätettynä) keissi osoittaa, että ongelman ratkaisuun auttaa myös ei-perinteinen lähestymistapa. Tällaine levitköön maailmalle ja pian! Tulin tästä iloiseksi, maailmasta tuli hitusen verran parempi paikka, joten kiitän ja kumarran! Mitä naulamoottoreihin tulee, niin jenkkiautohistoriasta lienee tuttu Buickin Nailhead - moottori, eli suomeksi naulapää. Kyseessä EI ollut kauppanimi, vaan harrastajaslangia, johtuen venttiilien muodosta. Herra Erkki N.: mitä hevosvoimaan tulee, niin sen suosioon lienee vaikuttanut monien yhteiskoululaispolvien käsissä kuluneet fysiikan oppikirjat, joissa hevosvoiman käsitettä oli selvennetty hyvinkin havainnollisella piirroskuvalla. Siinä mielessä kilowatti on vähän samanlainen kuin saippuanpala kylpyammeessa, ei saa otetta!
	17.02.2023 02:13	Esa J. Rintamäki
		Mielekiintoisen värinen ExpressBus - tunnuskuvion sovellus.
	16.02.2023 17:43	Esa J. Rintamäki
		Laivarauta on siitä vekkulia, että se kelluu vetten päällä, hah hah!
	16.02.2023 11:55	Esa J. Rintamäki
		Muistaakseni jossain intiaaniaiheisessa kirjassa kerrottiin, kuinka jotkin intiaaniheimot, nähtyään ensi kertaa lännen valloittajien hevosia, kutsuivat niitä isoiksi koiriksi. En ole varma, koskiko tämä konkistadorien (väli-Amerikassa) vaiko preerian valloittamisen (USA) aikoja.
	16.02.2023 04:37	Esa J. Rintamäki
		Tai 27-litraisen V-12 Packard Merlin 266:n, jonka heittää replicana tehdyn North American P - 51 D Mustangin nokalle. Teho: 1490 hp startissa ja suurin hätäteho taistelutilanteessa 1720 hp. Nimittäin auto - Mustang oli saanut nimensä hävittäjälentokone - Mustangilta. Hyviä vehkeitä kumpikin.
	15.02.2023 23:52	Esa J. Rintamäki
		Näistähän saa niin kätevästi osaavissa käsissä aikaiseksi M16-rynnäkkökiväärin. Eläköön 2nd Amendment ongelmien ratkaisukeinona, tuolla maailman demokraattisimmassa valtiossa!
	15.02.2023 23:49	Esa J. Rintamäki
		Joo, pulu nyt onkin hirvittävän vaarallinen, oikein- , miksikä nyt sanoisin? --- Petolintu! Pelottaa jo nyt! Kun se lakkaamatta kakkaa, kakkaamasta päästyäänkin! Kaikkien ympäristöongelmien äiti!
	15.02.2023 16:16	Esa J. Rintamäki
		Onhan mahtavan hyvä kuva! Kukon jyhkeä olemus oikein korostuu, olihan se aikoinaan Pohjoismaiden voimakkain veturi. Taas kerran, monet kiitokset Tapsalle! Hän jaksaa aina yllättää.
	15.02.2023 14:29	Esa J. Rintamäki
		Olen tätä miettinyt aika paljon ja päätynyt siihen, että työn ja pääoman välinen ristiriita näkyi noina aikoina paljon selvemmin ja tuntui kouriintuntuvammin juuri näissä lisäarvontuottajaraukoissa. Nykyisin mainittu ristiriita on vaikeammin hahmotettavissa robottien aikakautena. Eikä näillä ollut juuri muuta keinoa käsitellä kyseistä ongelmaa kuin pakenemalla viinahuuruihin, jossa tunnetusti velat muuttuvat saataviksi. Kommunistit sentään harrastivat omia opintopiirejään, joissa jäsennellä maailmanselitystä, toiset valitsivat sekoilemisen. Totta on, että kyseisen ristiriidan voi ratkaista myös hyppäämällä ulos oravanpyörästä, mutta normaaliusvaatimusten aiheuttama ryhmäpaine teki tästä aika harvinaista, etenkin kälyisessä tehdaskylässä, jossa muut ihmiset tiesivät asioistasi paremmin kuin sinä itse. Minulle henkilökohtaisesti oli kristinuskosta apua. Rutiininomaisesti ajatusten niputtaminen helpommin käsiteltävään muotoon on siinä oleellinen piirre, siis: rukous. Mitä tulee kosteisiin yliopisto-opiskelijoihin, niin siinähän näkyi perinteellinen - eläköön vapaus - toive. Pois vanhempien valvovien silmien alta. Sen aikaa mitä itse asuin Turussa, Yo-kylässä, niin kännisiä siellä ei näkynyt koko aikana kuin 1 - 2, satojen asukkaiden porukasta.
	15.02.2023 04:04	Esa J. Rintamäki
		John on oikeassa. Jos tasoristeysrysäyksessä esim. Dm7 vaurioituu ja hengenmenojakin sattuu, niin sitä Dm7:ää ei saada konepajakorjaukseen, ei millään. Ei ole taitoa eikä rahaakaan. Siitäkin huolimatta, että vaikka antero ei edes katso sivuilleen tullessaan junan kanssa yhtaikaa tasoristeykselle.
	14.02.2023 17:50	Esa J. Rintamäki
		Opastimen siivet oli värjätty emaloimalla. Eli sopivan väristä hienojakoista jauhetta esikäsitellylle pinnalle ja uuniin, määrätyssä lämpötilassa. Pinta oli kova, tiivis, ei haalistunut, eikä ruoste raiskannut tai koi syönyt. Maali olisi kestänyt paaaallljooon huonommin.
	14.02.2023 17:42	Esa J. Rintamäki
		Voi voi herra Topi, niitä on ja paljon! Suomalaisten miesten omaksuma mimosanherkkä käsitys ainoasta oikeasta miehisyydestä on niin tiukkaan juntattu jo pikkupoikien päihin, että yksi, siis vain YKSI pikku lipsahdus suistaa harhautuneen raukan kantamaan homon leimaa otsassaan koko loppuikänsä! Paljoakaan ei siihen tarvita. Kun muu porukka alkaa jo tiistaina iltapäivällä (tehtaalla kahvitauon aikana) laatia huolellisia suunnitelmia viikonlopun varalta: mitä ostetaan OY/AB:n myymälästä, kuinka paljon, minne sitten mennään, mitä tehdään ja kuinka muijat perkele ei saa tietää. Ja sitten yksi porukasta tuumaa, että ehtii hyvin Vilppulaan asemalle kameran kanssa, ennenkuin juna H515 tulee ja kohtaa laivapikajunan P106. Silleen. On näitä nähty. Jatkuvia kysymyksiä tyyliin: luuleksää olevas muka meitä parempi, täh? Ooksä hullu/kipee/vammanen/homo, kun sä et ymmärrä viinan päälle yhtään mitään? Mitään mänttäläinen machismo ei ymmärtänyt, sietänyt, kestänyt, eikä varsinkaan antanut anteeksi. "Homo" sai syyt päälleen koneistajaoppilasluokan yhteishengen sabotoinnista ja tuomio oli yksimielinen. Eikä valitusoikeutta ollut, eikä "homon" rikos vanhentunut koskaan. Ja vaikka sanoit mitä, niin sitä ei noteerattu mitenkään. Jos "homo" nyt vaikka kömpelösti seurusteli toispaikkakuntalaisen tytön kanssa, niin kommentit olivat luokkaa: - mustalaispoika nai Riittaa (nimi muutettu) ja "homo" maksaa laskut. (Naurunräkätys päälle, selkäkeikkana.) Vaatii "homolta" todella vahvaa luonnetta, ihan simona kestää olemistaan, kuin juutalaisena Berliinissä 1939.
	13.02.2023 21:44	Esa J. Rintamäki
		Kaikkien miehuuskokeiden äiti: - "olet homo, jos et uskalla kusta 25 kV ajolankaan". Kehityksen merkki: sähköpaimenesta ajolankaan, one easy step! Yllytyshullut kiittävät!
	13.02.2023 12:04	Esa J. Rintamäki
		Juuri niin, herra Petri. Nähdäkseni Tampere - Orivesi - välillä vaikutti liikennemääriin myös Jämsänkosken suunnan liikenne, eikö vain? 1970-luvun loppupuoliskolla käytäntö meni siten, että aamuyöllä Tpe - Hpk kulkeva T3401 jätti Mänttään osoitettuja vaunuja Vilppulaan ja otti koukkuunsa edellisiltaisen Mäntän päivystäjän tuomat pohjoiseen menevät vaunut, raiteelta 5. Aamuseitsemän tienoilla kävi Haapamäeltä juna Mäntässä ja palasi hetken perästä takaisin Haapamäelle, tuloaika 9.45. Ennen Jäs oikoradan avaamista tavaraliikenteelle 1.11.1977 Pieksämäki - Tampere - junat kulkivat säännöllisesti, läpikulkevina. Esimerkiksi yöllä T 6038 kohtasi Oulun yöjunan P 51 Vilppulassa, joskus saattoi T 6032 kohdata Porkkana - P 101:n (Nls - Jy) niinikään Vilppulassa. Yöllä pöhki mm. T 3067 pohjoiseen. Iltapäivällä klo 15.10 lähti T 3410 Haapamäeltä etelään. Vilppulasta se poikkesi päivystäjä 1:nä [suorittajan merkintä junapäiväkirjassa P1 (!)]. Aikavälillä siis iltapäivällä klo 5:stä, lähtien paluumatkalle Mäntästä takaisin P2:na ennen iltaseitsemää. 3410:n runkoon etelään menevät vaunut kiinni (raiteella III tai 4), pohjoisen vaunut raiteelle 5 odottamaan seuraavan yön ykköstä. Jarrujen tarkastus ja lähtölupa, kunhan seinäjokelainen P 41 oli mennyt puoli kahdeksan maissa illalla. T 3410 touhuili tarvittaessa vielä Korkeassakoskessa ja oli perillä Viinikassa iltakymmenen aikoihin. Niin ja kiisujunaparikin T 3071 ja T 7030 kulki myös, olisikohan kerran pari viikossa. P 97 perjantaijunan kulkiessa ei T 3071 saanut olla kulussa. Nämä siis kaikki dieselillä (Vemput parivedossa, Dv12 - pareillakin ja Hurulla). Tulin nyt kirjoittaneeksi, kun "runosuoni" kukki. Tosiaan, traaginen aikataulu polvilla.
	13.02.2023 09:23	Esa J. Rintamäki
		Päivävuorossa, juu. Auramiehet öisin mieluummin äitienpäivillä...
	13.02.2023 09:21	Esa J. Rintamäki
		Toivottavasti Fo laitetaan kuntoon. Johan se "tähtilipun alla" seisottaminen rupesi näkymään kovin selvästi vaunun kunnossa!
	13.02.2023 01:55	Esa J. Rintamäki
		Rataosa Haapamäki - Vilppula - Mänttä: linjapituus yhteensä 34 km, yhteen suuntaan. Rataosa Haapamäki -Tampere: linjapituus 114 km yhteen suuntaan. Poikkeaminen Mäntässä päivystäjänä lisäsi linja-ajon pituutta, kaikkiaan se tällöin oli: 132 km. Joten, kovin pitkälti ei ajoviima veturimiehistön naamaa ahavoittanut tenderi edellä ajettaessa...? Vuoden 1923 ratapihakaaviossa Vilppulassa oli ollut yksipilttuinen puinen veturitalli ratapihan pohjoispäässä ja 13,23 m kääntöpöytä. Olikohan se vielä käytössä, kun Mäntän radan henkilöliikenne aloitettiin 1.9.1929 (moottorivaunulla?)? Tietääkö Mänttä - ekspertti Dzei-Aar (JR)? Ainakin 1934 tuli käyttöön tiilinen kolmipaikkainen veturitalli, jonne johti raide sataman raiteelta, eikä kääntöpöytää siinä ollut. Mainittakoon, että vaunut E 701 ja F 3149 (Viipurista ja Sortavalasta) määrättiin siirrettäväksi Vilppulaan 7.1.1932. Mikähän veturi mahtoi olla näitä vetämässä, olivat ilmeisesti Mäntän henkilöliikennettä varten. Samalla annettiin määräys lähettää Vilppulasta vaunut E 632 ja F 3104 Pasilan konepajalle tarkastettavaksi (korjataanko vai hylätäänkö). E 632 hylättiin 1935. 1947 Vilppulaan oli sijoitettuna E 877 ja F 3593. Samaan aikaan moottorivaunut 2, 3, 5, 6, 8 ja 10 olivat Tampereella. 13 oli Pieksämäellä ja 14 Kouvolassa. Kaikki kolme "Motala"-bussia (Bm2 ja Bm3) olivat myös Kouvolassa. Vilppulan asemalle sijoitettavaksi oli määrätty syyskuussa 1955: XG 04420 (ex Ga 7720) ja XG 04421 (ex Ga 4412). Rautatierakennusosastolle sataman alueella? Kiitos Eljas P. valokuvaussessioistasi arkistopölypilven leijuessa ympärilläsi. Ysk - köh!
	12.02.2023 21:26	Esa J. Rintamäki
		Pönttövuori on vaan aika kaukana, keskellä - ei - mitään. Mutta, ajatus sopinee hyvin tosimasokisteille...?
	12.02.2023 21:19	Esa J. Rintamäki
		Kun Saksassa osavaltiorautatiejärjestelmiä yhdistettiin Deutsche Reichsbahniksi 1.4.1920, sai se samalla valtavan urakan: Länderbahn-veturimalleja oli yli 400! Uusiakin vetureita tarvittiin ja pian. Kehitettiin ns. Einheitslok- (yhtenäisveturi)- periaate suunnittelutöiden helpottamiseksi. Sen johdosta erilaisia vetureiden rakenneosia suunniteltiin vakiomallisiksi, käytettäväksi uusissa ja käyttötarkoitukseltaan erilaisissa vetureissa. Mainittakoon esimerkkinä nyt vaikkapa koneiston ristikappaleet ja Bosch-Reichsbahn - keskusvoitelulaitteet. Kuvan 01 008 on juuri esimerkki Einheits-veturista. Ensimmäiseksi kehitettiin pikajunaveturit BR01 (kaksisylinterinen tulistinkaksoiskoneistolla) ja BR02 (nelisylinterinen tulistinkompoundiveturi). BR02:n pohjana oli baijerilaisten erinomaiseksi osoittautunut S3/6. Näitä testattiin rinnakkain ja 01 valittiin vakiotyypiksi yksinkertaisemman rakenteen vuoksi. 01 008 valmistui Borsigilta 1926 ja sijoitettiin aluksi Erfurtin henkilöasemalle. Kummassakin veturityypissä oli aluksi omia lastentautejaan ja kun ne voitettiin, tuli 01:stä lippulaivaveturityyppi niin DRG:lle kuin molemmille sodanjälkeisen Saksan rautatiehallinnoille. Kaikki kymmenen BR02:aa muutettiin 01-tyyppisiksi. Sodan jälkeen DR:llä oli 70 ja DB:llä 171 01-konetta. Lännessä 01:t poistettiin 1970-luvun alkupuoliskon aikana. Itä-Saksa käytti niitä pitempään. Kumpikin rautatiehallinto modernisoi näitä: muun muassa uusilla kattiloilla ja muillakin varustimilla. 01 - vetureita oli kaikkiaan 241 kpl. Niiden rinnalle tuli sittemmin akselipainoltaan kevyempi BR03 ja näistä kummastakin suunniteltiin myös kolmisylinteriset versiot 01.10 ja 03.10. Että on komea veturi kuvassa!
	12.02.2023 20:50	Esa J. Rintamäki
		Ilmiselvästi, herra Juha. BR65:ssä oli yksi vetopyöräkerta enemmän kuin 66:ssa, katso kommenttini lopusta. BR66:n myötä DB ajatteli korvaavansa vanhat BR38.10 (pr. P8) , 64 (Einheitslok) ja 78 (pr. T18) - sarjan veturit.. Näistä kaksi mallia oli peräisin jo keisarilllisen Saksan ajoilta. BR66 suunniteltiin käytettäväksi kevyeen henkilöjunaliikenteeseen pää- ja sivuradoilla, sekä pikatavarajunissa. Suurin nopeus oli 100 km/t. Vetureiden valmistuksessa noudatettiin veturinrakennustaidon ja -tiedon uusimpia saavutuksia, kuten sarjoissa BR23, 65 ja 82. Molemmat koneet, 66 001 ja 002 valmistuivat syksyllä 1955. Niiden virkaikä ei kovin pitkä ollut: käytössä vain 12 vuotta. Vetovoimarakennemuutos kohti dieseliä ja sähköä, oli suurimpana syynä siihen, että enempiä ei tilattu. BR65 taas suunniteltiin DB:n puolella korvaamaan BR93 (preussilaiset T14 ja T14.1) ja BR78 (pr. T18). Suunnittelutyö oli aloitettu jo DRG:n aikana 1940, tällä on selitettävissä voimakas "sukunäkö" DB:n BR65:n ja DR:n 65.10 välillä. Jälkimmäisessä vesi- ja hiilitilat olivat hiukan suuremmat. DB:llä kaksi veturia varustettiin pendelijunakäyttöä varten (laitteet junan ohjausvaunusta ohjaamiseen), rataosalla Essen - Düsseldorf. Kuitenkin, 65 korvattiin lännessä aika pian V100-dieseleillä. BR65 ei ollut siinä määrin yleisveturi, kuin millaiseksi DR:n BR65.10 suunniteltiin. Kesällä 1972 oli enää yksi 65:nen jäljellä. Viimeinen BR78 hylättiin lännessä 1975. BR65 sarjaa oli 18 veturia. DDR - puolella 65.10n piti korvata vanhat BR:t 74 (pr. T11 ja T12), 75 (baden VI b ja c), 78 (pr. T18), 86 (Einheitslok), 93 (pr. T14 ja T14.1) ja 94 (pääas. pr. T16 ja T16.1). 65.10 oli aavistuksen nopeampi kuin lännen 65: 90 versus 85 km/t. Itä-Saksan puolella suunniteltiin 65.10:n käyttö ruskohiilibrikettipolttoisena. DR:lle valmistui 88 veturia sekä samanlaisia tehtiin Leuna-Werken teollisuusvetureiksi 7 konetta. Veturissa 65 1004 kokeiltiin hiilipölylämmitystä. 65.10, yhdessä DDR-uustuotantoveturin BR50.40 kanssa olivat pisimpään käytössä olleita vetureita, molemmista rautatiehallinnoista puhuttaessa. Vuoden 1977 alussa oli vielä joitakin 65.10-vetureita käytössä. Ensimmäinen, 65 1001, oli valmistunut 1955. Lisätiedot: (vetovoima, laskettuna): BR65: 13 009 kg BR65.10: 15 444 kg BR66: 9 477 kg. Nämä ovat siis teoreettisia arvoja, en ole arvioinut koneiston sisäistä kitkaa, puhumattakaan ympäröivän ilman ja veturin kattilan pinnan keskinäisestä virtauskitkasta ajettaessa suurimmalla sallitulla nopeudella, enkä myöskään sitä, että onko mainittu rajapintavirtaus laminaarista vaiko turbulenttista, raja-arvon ollessa Reynoldsin luvulla ilmaistuna 2320... EDIT: sanamuotoja, lisätty Länderbahn-tyyppimerkkejä ja maininta Reynoldsin luvun ylen "välttämättömästä" läsnäolosta laskelmissa.
	12.02.2023 19:49	Esa J. Rintamäki
		"Kevennetty" huolto, nähkääs. Ja mainehaittaindeksi senkun nousee uusiin sfääreihin. "Kai moni miettii, onko nyt mieltä missää-ää-ään" (Hullujussi-yhtye 1970-luvun alussa).
	11.02.2023 23:31	Esa J. Rintamäki
		Harvinaisen "fotorealistinen" kuva, väreineen sävyineen kaikkiaan!
	11.02.2023 14:32	Esa J. Rintamäki
		DB:n keksit, eli logot tukevasti paikoillaan! Maffei aikoinaan oli väsännyt kuuluisat baijerilaiset S3/6:tkin (Maffei-Pazifik, myöh. BR 18.4-5, nelisylinteriset kompoundivehkeet.) Suunnittelijoista mainittakoon Anton Hammel, jonka koneisiin verrattuna preussilaiset Richard Garben luomukset näyttivät kovin teknisiltä putkihässäköineen (mm. P8/BR38) kaikkineen.
	11.02.2023 14:23	Esa J. Rintamäki
		Se ruotsalainen kasvatustieteen professori, joka lanseerasi ja onnistuneesti myi vapaan kasvatuksen, oli itse lapseton!
	11.02.2023 14:21	Esa J. Rintamäki
		Muistan, että ollessani kansakoulun I luokalla, Mäntän entisessä puu-yhteiskoulussa "Kahvimyllyssä" talvella 1966, eräänä aamun välitunnilla katselin Koulukadun viereiseen aitaan nojaten höyryveturin vetämää tavarajunaa, meni kohti Mäntän asemaa entisen Koskelan seisakkeen kohdalla. Veturi näytti silloin siksi isolta, että voin sen tulkita näin 57 vuoden jälkeenkin olleen Risto. Kirkas pakkaspäivän sininen aamu silloin oli.
	11.02.2023 14:14	Esa J. Rintamäki
		Herra Petri, ettei kyseessä olisikin ollut se tapaus, kun Poriin menevä P 43 ajoi marraskuussa 1965 syyssateen syövyttämään pengersortumaan jossain Vammalan tienoilla? Siellä rymsteerasi mm. Sr12 2710, EFi 22377 ja yksi Eis-vaunukin, 22725. Muistan Aamulehden otsikon aiheesta: Pikajunan matkanpää.
	11.02.2023 14:08	Esa J. Rintamäki
		Kuva ylösalaisin siksi, kun se onkin alunperin australialaisen turistin kuvaama...? Hehehehee.
	11.02.2023 10:26	Esa J. Rintamäki
		Kuvan vaunu on tunnistettavissa C1:n entiseksi tenderiksi nimenomaan akselien välissä, aluskehyksessä olevien kevennysaukkojen muotoilun perusteella. C2:ssa aukkojen toisiaan lähinnä olevien päiden muoto oli pystysuunnassa suora. Kummassakin tenderissä akselivälimitta oli 2 571 mm. C1:ssä edelleen tenderin jarrukengät olivat/ovat puisia! C1:ssä vesitila oli 5,5 m3 ja tässä vaunussa näyttää se olevan 9,4 m3. C2:n vesitila oli 5,0 m3. Olisi kiinnostavaa tietää enemmän tuosta vasemman pään pumppu (?) -laitteesta. Onko siinä kaksisylinterinen höyrykone? Vesioinas se ei ainakaan ole. Ihan kuin ylimpänä oleva osa olisi suojahatun alla oleva paineensäädin, vähän samaan tapaan kuin höyryvetureiden ilmapumpuissa...? Laitteen oikealla puolella oleva pieni käsipyörä avaa vesiventtiilin, joka sijaitsee säiliön pohjassa.
	11.02.2023 09:56	Esa J. Rintamäki
		Numeron perusteella on.
	11.02.2023 06:02	Esa J. Rintamäki
		Kirkkonummen junasuorittaja (nti Koski), kerran kertoi minulle, että ajoittain oli kova työ estää herra Saalastia lähtemästä noin vain Tka:n kanssa linjalle, koeajoja tekemään. Saalasti poltti päreensä, vaikka kuinka olisi pikajunia tulossa.
	11.02.2023 05:26	Esa J. Rintamäki
		KAUHAVA: - Kauhavan asema avattu yksityiselle lennätinliikenteelle 1.5.1886 alkaen. (Cirkulääri eli kiertokirje 12/1564, 27.3.1886.) - Runsaan sota-ajan liikenteen vuoksi Kauhavan asemalla otetaan käyttöön 1-siipiset semaforit pohjoisen ja etelän tulosuunnille, 200 m ja 300 m päähän tulovaihteista. Otetaan käyttöön 15.6.1917 alkaen. (Cirk. 45/2259, 5.6.1917.) - Kauhavan aseman yleinen sähkösanomanvaihto lakkautetaan 1.11.1956 lukien. (KL = Käskylehti 39/56 - 2.) - Kauhavan IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.2.1958 lukien. (KL 2/58 - 4.) Kyseessä on palvetutasoluokituksen parannus. - Kauhavan aseman III luokan asema alennetaan IV lk asemaksi 1.9.1961 lukien. (KL 34/61-3.) Asemapäällikön palkkaluokkakin aleni hiukan. - Kauhava ilmoitetaan olevan Seinäjoen RAP-satelliittipaikka. (VT 2a/75, eli Viralliset tiedotukset-lehti.) RAP oli tuolloin uusi rautateiden automaattinen paikanvarausjärjestelmä. Alkuun tietokonepäätteitä ei tietenkään riittänyt joka asemalle, joten satelliittipaikat hoitivat asiansa puhelimitse. Kha tapauksessa soittamalla Seinäjoelle, kun asiakas paikanvarausta tilasi. -Kauhavan aseman liikennöintitapa 1.10.1976 lukien on oleva: HTt, eli täydellinen henkilöliikenne, tavaraliikennettä vain täysin vaunukuormin. (VT 39/76.) Kauhavan sijainti Aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan: km 455 + 739. Sen verran sieltä on matkaa Helsinkiin, Haapamäen kautta. Kauhavan aseman alaisia seisakkeita: eli Kha oli ennen vanhaan ns. päällystöasema näille, tilinpidollisessa mielessä. - Hahtomaa: km:llä 449 + 992, avattu liikenteelle 15.1.1932. Suljettu 1.12.1955. Avattu uudelleen 1.2.1957 ja lakkautettu lopullisesti 28.5.1972. Se oli ollut ilman liikennettä vuoden ajan ennen sulkemistaan. - Somppi: km:llä 452 + 820, avattu liikenteelle 1.6.1933 ja suljettu 1.6.1942. - Ilmailukoulu: km:llä n. 458, avattu liikenteelle 15.1.1932 ja suljettu 1.6.1942. Tariffikilometreissä sanottuna Ilmailukoulu oli 2 km Kauhavalta. Tariffikilometrien mukaan liikennepalvelut hinnoiteltiin, henkilö- ja tavaraliikenteessä. Ilmailukoulun luona oli ollut myös pistoraide Ilmavoimien lentopolttoainesäiliövaunuliikennettä varten. Vuoden 1923 raidekaaviokirjassa ei Ilmailukoulun raiteesta ole merkintää. - Hopiavuori: km:llä 459 + 684, avattu liikenteelle 15.2.1932 ja suljettu 1.6.1942. Avattu uudelleen 24.1.1955 ja suljettu 1.12.1955. - Mikkilä: km:llä 462 + 312, avattu liikenteelle 15.1.1932 ja suljettu 1.12.1955. Avattu uudelleen 2.6.1957 ja lakkautettu 28.5.1972. Mikkilä on välillä ollut suljettuna liikenteeltä, mutta ei tällöin lakkautettuna. - Lammi: km:llä 462 + 798. Lammin laituri, [8 km Kha, 10 km Hm (=Härmä)] avataan heti Kauhavan alaisena laiturina matkustaja- ja kappaletavaraliikenteelle. Kuitenkin siten, että vain tavarajunat 1321 ja 1322 siellä pysähtyvät. (Cirk. 1/8, 2.1.1909.) Lammin laiturin luona sijaitseva läpikulkuraide (= sivuraide) on valmistunut ja Rautatiehallitus on määrännyt, että kyseinen laituri on Cirk.:ssä 1/8, 2.1.1909 määrätyin ehdoin avattava myös täysien vaunulastien liikenteelle. (Cirk. 74/11854, 31.8.1909.) Kauhavan ja Härmän välillä sijaitseva Lammin seisahduslaituri on heti suljettava kaikelta liikenteeltä 1.7.1912 lukien. (Cirk. 25/1680, 14.5.1912.) Lammin Platformskjul - pysäkkirakennus siirrettiin sittemmin pohjoisemmas, Rimmiin. Suurinpiirtein samanlainen pysäkkitalo on nykyisin nähtävissä Humppilassa, kapearaiteisen museorautatien asemana. Se tosin on siirretty Riipasta, edelleen Pohjanmaan radalta, vuonna 2018. Alkuperäistä Lammin Platformskjulia muistuttivat tarkemmin rantaradan (Helsinki - Turku) Huopalahti (vanha) ja Kauhainen, muun muassa. Lähteet: Valtionrautateiden kiertokirjekokoelmat, Käskylehti, Viralliset tiedotukset (olivat sisäisiä tiedotuslehtiä), netti ja Jussi Iltasen kirja Radan varrella. Tämän verran sain aikaiseksi.
	11.02.2023 03:28	Esa J. Rintamäki
		BT 01134 oli vuodelta 1953. Sen aluskehys oli entinen O 70'055 - avotavaravavaunu vuodelta 1908. Siinä oli paikat 14 hengen työkunnalle. Lämmityksenä vesilämmitys ja täydennykseksi konduktöörivaunun kamina. Työkuntakansa sai valoa Pintsch-painekaasuvalaistuksesta ja sähköstä, liitäntäjohdolla. Nestekaasua oli ilmeisesti keittiön liettä ja jääkaappia varten. Hylätty marraskuussa 1982.
	11.02.2023 03:21	Esa J. Rintamäki
		BG 040033 valmistui 1960-luvun alkupuolella, sen perusvaunu oli entinen CEi 2595 vuodelta 1934. 2595 oli "Mulatti", eli paikkalukuna 16/69. Vaunun entisen 1. luokan pään sivuovesta kurkistettuna näkyi ovi osastoon, oven lasissa oli merkintä 1 lk/kl. Siinä oli ollut sähkövalaistus ja Pintsch - höyrylämmitys. 1980-luvun puolivälin tienoilla 040033:a ei enää Riksussa näkynyt. Näyttää siltä, että vaunun vasen pää oli karvalakkipuolta.
	11.02.2023 03:02	Esa J. Rintamäki
		Oh shit!
	11.02.2023 03:01	Esa J. Rintamäki
		Kuvan oikeassa alanurkassa on näköjään "Mäntän Saha"...! Isot pojat: - "Jos saha on Kansassa vakuutettu, niin se on puoleksi poltettu".
	11.02.2023 02:24	Esa J. Rintamäki
		Taiteilija ollut Turussa Viipurin pamahduksessa!
	11.02.2023 01:54	Esa J. Rintamäki
		Ihmisten sullominen ghettoihin ei ainakaan todista päättäjien osaamisesta ja viitseliäisyydestä. Juuri ghetot ovat erityisen tehokkaasti toimineet ääriajattelukiihdyttiminä! Lisäksi se kertoo vavisuttavasta muukalaispelosta ja päättömistä ennakkoluuloista! Eräs tuttavani on/oli sisätautien erikoissairaanhoitaja, urallaan assisteerannut "miljoonia" sisälmysremontteja kaikennäköisten ja - väristen inehmojen parissa. Hän kerran sanoi, että oli sitten sukupuoli, ihonväri, kansallisuus, veriryhmä ja nenänkin malli mikä hyvänsä, ne sisuskalut olivat aina samanlaisia ja samassa järjestyksessä. Minua henkilökohtaisesti harmittaa se, että eduskunnassa on henkilöitä, jotka eivät kykene kohdistamaan katsettaan ja asennettaan pidemmälle kuin juuri kuluvaan äänestysväliin. Ilmiö on oikeastaan aivan liian inhimillinenkin, kieltämättä.
	11.02.2023 01:34	Esa J. Rintamäki
		Pukki, minä jo luulin, että se kalju ja partasuinen potkupalloilija...?
	11.02.2023 01:27	Esa J. Rintamäki
		Huomattavasti paremman näköinen ja oloinen kuin jonkun "taitavan" engelsmannin visioneeraama Kiasma - rakennusvikasimulaattori. Täällä voipi (yllätys - yllätys!) tulla frysis ja kalis ja snögeekin!
	11.02.2023 01:18	Esa J. Rintamäki
		Kuljetusvaunun filosofian ja tarpeen selittää sanomalehtipostin (bulkkitavaraluonteisuus) kuljettaminen pitkin koko laajaa Suomenmaata. Ja kuljetettavaa riitti: ruuhka-aikoina (jouluna, jostain ihme syystä?) pakettipostia, muutoin nipuittain Hesaria, rantaruotsalaisille Höblää tai Huusista, aatteen tukijoille Sonta - Siionia ja sen toisen aatteen kannattajille Taudinkantajaa!

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset