Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.03. 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmeisesti matkustajamäärät ovat kasvamaan päin...? Eihän tällaista remontteeraamista kannata tehdä parin ylänummelaisjuntin takia, että nämä pääsisivät Kotkansaarelle pitkäripaisesta kuperkeikkalimunaatia ostamaan...? Kun Tavastilasta ja Ylänummelta pääsi (ja pääsee) niin kätsysti Vilkkaan paikallisbussilla (linja 9) ja pääsee tänäänkin Pohjolan Liikenteen bussilla (edelleenkin linjalla 9) Kotkansaarelle saakka. |
||||
|
10.03. 15:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapio, saattaa ollakin kovin tapeellista...? | ||||
|
09.03. 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Veeti, muutaman kerran (?) vuodessa tapahtuvan koeajosession takia tuskin kannattanee ruveta väsäämään ajojohtopylväitä, imumuuntajia ja välikytkinasemia ynnä muita tuonne kauas korpien keskelle...? | ||||
|
09.03. 04:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, paas vilkaisten tätä sivustoa: Antikvaari.fi Siellä on 8 kpl nimikettä "Dieselveturit ja moottorivaunut I - II, sekä II - osaa pelkästään. Hinnat alkaen 8 eur - 75 eur. Suosittelen lämpimästi, sillä niissä olevan tiedon omaksuttuasi olet pysyvästi voiman oikealla puolella ja väittelyiden varma voittaja! |
||||
|
09.03. 04:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, Putinista: - No miksei, mutta myös hyvin todennäköisesti Putin jonakin yönä kohtaa sänkynsä vieressä seisovan hahmon, joka vaatii hänen sielunsa. Siinä vaiheessa hän yrittää huutaa streltsejään tulemaan apuun, mutta ketään ei tule, eikä rikkauksistakaan ole mitään hyötyä... Siinä tilanteessa hän on toivottoman yksin, synnin merkitsemänä, ajan loppuessa kokonaan. |
||||
|
08.03. 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| No no, hyvät herrat. Suomalainen perinnejuomaluettelo: A) taskulämmin koskenkorva B) taskulämmin huonekaluliima eikun pöytäviina C) järvikylmä keskikura D) hiirihiivalla käytetty, hiukan kärventynyt "kuutamoviski" E) kilju Näin olivat isot pojat opettaneet. |
||||
|
07.03. 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulmakarvalogon nimitysehdotus: "brezhnevit"...? "Leonidit"? | ||||
|
06.03. 11:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liukastumisesta puheen ollen: - täällä Helsingissä joskus takavuosina remontteerattiin Aleksanterinkatua. Sen jalkakäytäville kätkettiin päällysteen alle kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä jään ja lumensulatusjärjestelmä. Okei. Kalliossa, Aadolfinkatua EI KERTAAKAAN vaivauduttu kovana lumentulon talvena auraamasn lumia pois, edes silmänlumeeksikaan! Ei vaikka päivittäin mainittua kadunpätkää liikennöi raskas jäteautoliikenne (kadunvarren taloyhtiöillä oli sopimuksianeri roskankuskausfirmojen kanssa). Okei Mutta kun talvisena yönä, leijailee pari epäröivää lumihiutaletta Tehtaankadulla tai Töölöössä, niin silloin kyllä lähtee koko vitun aurauskalusto vitun isoine kuormureineen ja kauhakuormaajineen (jyrinän täyttäessä maiseman) - lumitöihin... Tasa-arvoisessa tasavallassamme moinen on ikuinen muistutus siitä, kuinka jotkut (postinumerosta riippuen tietenkin!)ovat tasa-arvoisempia kuin muut. |
||||
|
04.03. 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kysytäänpä puolalaiseslta veturinkuljettajalta tai ajosuoritteentekijältä: - "No paraniko kone ratkaisevasti?" Kuljettaja Zbigniew vastaa, siirrettyään "Wislawa"-savukkeensa toiseen suupieleen: - "No, äänimerkki ei nyt ole niin käheä kuin ennen". |
||||
|
|
04.03. 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei pidä liiaksi murehtia pikku Vovkan tekosia. Tulee takuulla sekin päivä koittamaan, jolloin koko laaja, "suuri ja mahtava" aina Kaliningradista Sahalinille asti, juhlii monen päivän ajan "suurmiestään", jonka ystävänsä arkkimandrilli Kirill "Kultakello" siunaa hänet ikuiseen ja rauhaisaan lepoon. Silloin Vovka Vladimirovitsh uinuu silloin koivet oikoisenaan rauhaisaa ikiuntaan, kullalla silatussa viimeisessä yksiössään, niin hiljaa, hiljaa ja hiljaa. |
||||
|
04.03. 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastin on myös varsin etevän näköinen, ollakseen "turisminedistämisviraston 2. luokan kopiokoneapulaisen" konstruoima! | ||||
|
04.03. 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaushetkellä eletään ilmeisesti aamupäivää. Olisikohan Porkkana tulossa Porista? |
||||
|
03.03. 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tzot tzot, hyvät herrat Jii-Pee ja Aleksanteri. Minusta digisuden "juoksuajan" alkaminen tässä kuvattuna on varsin hupaisa temppu. (Hyvin menee, herrat nauraa!) Jos kuvaaja haluaa vaihtaa tilannekuvansa parempaan, niin "Be my guest"! |
||||
|
03.03. 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on sekin, että kuvauspäivän tilanne ei välttämättä enää toistu kuvatun (ja numeromagian) tilanteen myötä kenties koskaan. Itse ymmärrän vorgin tehtävän olevan dokumentäärinen, vaikka joskus tuonkin harmistustani esiin vallasherrain mielettömyyksien takia. |
||||
|
03.03. 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla Kouvolan varikon korjausjuna (ent. Fo ja ent. vanhanmallinen Eis). | ||||
|
03.03. 03:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa sellainen betoniviemäriputkivalimo oli 1960 - ja 1970 - luvulla ollut ratapihan pohjoispäässä, Sellun raiteiden vierellä. Henkilökuntaa lienee ollut etwa 2,5 työmiesoletettua...? Lähirisukossa oli lojunut valkoisen piikkinokka-Mossen raato. Se raato kyllä katosi sieltä, lieneekö mennyt entisöintiin? Kysymys: miksi piikkinokka-Mossea EI KOSKAAN nähty konepelti pystyssä? Kun se konepelti avautuikin sivusta, heko heko! |
||||
|
02.03. 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pekka-herran Pekka-kuva oli näpätty tiistaipäivänä. Muuten, tuo runko EFi + Ei + CEi oli noihin aikoihin myös perjantai-iltaisin Seinäjoelle tulleessa P 43:ssa. Sitä runkoa ei tietääkseni vaasalaisessa pendelöity, vaan se yleensä lähti saman viikonlopun sunnuntaina P 44:nä Haavan kautta Helsinkiin. Lähtö Seinäjoelta klo 16.30, yhteydessä pohjoisesta tulleelle P 68:lle. Lähtö Vilpusta klo 18.58. Niin, ja muuten olihan siinä lisääkin vaunuja, muutama satapaikkainen Ei liitettynä mukaan. Sir John, tyylikäs tooki tuo, juu, on - sano. |
||||
|
28.02. 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juolahti mieleen: Tuliliemien (C2H6O) hieman väsyttämä mieshenkilö Helsingin aseman lippuluukulla: - Shaishinko - hik - yhden matkalipun Riihimäelle ja neljäkymmentä puolilippua Keravalle - hik -. Lipunmyyjä ihmeissään: ??? Mieshenkilö: - Niin katshokaash, - hik - näin mä pääshen noishta pikku-ukoishta eroon - hik - Keravalla. |
||||
|
28.02. 22:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Odotinkin tästä härvelistä tulevaksi kuvaa tänne. Joten: kiitos herra Miska nopeasta toiminnasta. Etulyhtyjen "integrointi" korirakenteeseen, voisi kuvailla sanalla "toimivuus varmistettu". |
||||
|
28.02. 22:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Waffenbrüder Teppo. Jossain on mainittu muutostyövuodeksi 1973. Paikkana Turun konepaja. | ||||
|
28.02. 08:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämähän on vissiin JR-rautatien virallisen liikenteen viimeisinä aikoina kuvattu? Kuvauspäivä oli torstai. Minä päivänä ajettiin täällä se vihonviimeinen juna, ennenkuin meni pelit seis? |
||||
|
28.02. 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itsekin haluaisin nähdä Lylystä vaikka summittaisen raidekaavion, n. 1975 tienoilla. Liikennepaikkakortti ajalta ennen v. 1978? Onko olemassa kellään? |
||||
|
27.02. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Auto on riittävän nopea silloin, kun pelottaa avata sen ovea aamulla." - Walter Röhrl, kilpa-autoilija. Joku isoista pojista joskus oli samaa mieltä asiasta, koskien nimenomaan Volvon PV-malleja ja eritoten Duettia. Itsekin ollut joskus 1960-luvulla Duettin kyydissä. |
||||
|
|
26.02. 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| 80:n lätkästä: myös uusien ajokortin omistajien piti ajaa vuoden ajan mustavalkoinen 80 - lätkä takaikkunan vasemmassa alareunassa. Itselläni oli se "sinitarralla" kiinni korppusaha-Jammuni takakurasuojassa. Kun ex-avovaimo korttinsa ajoi 1990-luvulla ajoi, silloinkin vielä mainittu tuoreen kuskin lätkä vaadittiin. Ja voi perkeleenhelvetin ym. ym. ym, kuinka äkisti tuo lätkä takaikkunalla antoikaan luvan kaikille kanssa-autoileville helvetin setämieskusipäille ottaa "maailman parhaan ajo-opettajan" rooli sekunnin murto-osassa ja alkaa "opettamaan" 35-vuotiaalle naiselle kuinka "oikein" autoa pitää ajaa, että kelpaisi näiden idioottien kanssa samalle tienosuudelle! Vielä kun näiden paskanpuristajien mielestä liikenteen piti sujua vain siinä järjestyksessä, mikä lukema auton hintalapussa oli ostettaessa ollut. Ja nämä samat sedät, punaisten liikennevalojen takana, jonossa viidentenä, hakkasivat raivostuneina nyrkeillään ratin kehää ja: - miksi vitussa mä en pääse? Että "missä on dzei-dzei" ja "kekekekekekekeruusperiruusperi"..? Kuin pahaiset kakarat! |
||||
|
26.02. 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| No samanlainen puhe-elinkoppi oli Viljakkalassa vuonna 1974 elokuussa, Haverin leirintä-alueen lähistöllä. Puhelinkoneen päivittäminenkin oli tehty vähän niin ja näin: piti käyttää 20 markan kolikoita... Päiväjuna! Aamuyhdeksän maissa ja runkona vetovaunu plus postiliite, hyvä oivallus! Myös tuokin, että 4165 oli isoilla auroilla. Oikealla näkyvä bussi ei taida olla just "Virtasen koritehtaan" tekosia? Kukahan olisi niin rohkea, että tekisi HO-skaalatun Holmströmin Kutter 8:n, tai Vilkkaan Kutter 9S:n tai Koivarin varhais-Kabusin, tai Paunun pikku-Vanajan HTX-7:n. Noilla kaikilla kun olen tullut matkustaneeksi. Isommassa skaalassa Jämsänkosken Liikenteen Kutter 7 (sen joka meni Vaajakosken Pallon urheiluseurabussiksi) olisi kiva tuossa kirjahyllyn reunalla IFA F9:n ja Saab 99:n vierellä ja toisen kyljen vieressä Chevrolet Impala '58 ja Christine myös! |
||||
|
|
26.02. 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, ettei tuo "Ruumisarkku"-Volvo olisikin siviiliauto? Vahva ja yksinkertainen "pikatraktori", jonka fiksaaminen onnistui ihan "hierojan työkaluilla". | ||||
|
25.02. 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtiolla oli oman vakoojakauhunsa ajamana varaa heittää eräs Mannerheimin-ristin saanut lentäjäupseeri vankilaan. Niin valppaana sotaväkemme tuolloin oli. Vaivaisesta "mehupullon ja rusina-askin" hakureissusta Ruotsin puolelta seurasi "hallinnollisia toimenpiteitä". |
||||
|
24.02. 20:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vapaaksi päässyt ammoniakki ei ole kovin mukavaa hengitettävää, vaikka muistuttaisikin tavallista tuikeampaa pissan hajua! Vuoden 1987 "VR Kuljetustieto" - kansiossa tuo puskimen päällä oleva kapistus tottelee nimitystä "ylisyöksyn este". |
||||
|
24.02. 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selvääkin selvempi todiste tärkeysjärjestyksestä - ei oikeaa sarjakohtaista varaosaa. Joko niitä ei ollut tai etsiminen olisi vaatinut liikaa rahaa. |
||||
|
23.02. 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle |
23.02. 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja, että kiios ja kumarrus! | ||||
|
|
23.02. 09:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Dåligt spårläge" (= huono raidetilanne), lieneekö raiteen kunnossa huomautettavaa? Edellä menevä juna tientukkona? Painuma? Hellekäyrän "negaatio" vaiko kiskonkatkeama? |
||||
|
23.02. 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Dvärgsignal" vastaa likimain meillä käytettävää raideopastinta. Sanatarkasti se tarkoittaa "kääpiöopastinta", joka onkin varsin kuvaava nimitys opastintyypille. |
||||
|
21.02. 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rantaruotsalaiskulttuuri elää ja voi hyvin, tänäkin päivänä. Elläär hur, kompiisar? Niin ja Talliinin Joopi vihaamalla vihasi Väinö Tanneria. Tämä kun oli kehdannut pistää hanttiin itsellern Isä-Aurinkoiselle. Eikä Joopia tarvinnut kovin pahasti ärsyttääkään, riitti kun EI LAULANUT köörin mukana: - "Gruusiannaa Leninin poika, kun tulee Karl Marxin nimeen"! Väinö T.:hän sai sijaiskärsijän taakan osakseen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä... |
||||
|
21.02. 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan ensimmäisistä, vuonna 1928 alkaen käyttöön otetuista moottorivaunuista: Mot nrot 1, 2 ja 3. Näissä ainakin oli sähkövalo, myös matkustajaosastoissa. Niin ja myös tämän kokoluokan höyryturbiinigeneraattoreissa kierrosluku oli aivan maan perusteellisen huima: pelkästään veturivalaistukseen käytetyissä kahdessa mallissa 3300 ja 4000 kierr./min. Molempia lajeja löytyi: tasavirtaa tai vaihtovirtaa tuottavia. Keskusjunavalaistukseen tarvittavilla 3000 kierr. min.:sta alkaen. Näin sanoi Ivalon kirja. |
||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
20.02. 05:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, historiassa on sekin merkillisyys, että Versaillesissa 1919 eräs ranskalainen neuvottelija katsellessaan karttaa, oli laittanut sormensa Danzigin kohdalle ja sanonut: - Tuolta alkaa seuraava maailmansota. Taistelulaiva Schleswig-Holstein oli valmistunut kesällä 1908. |
||||
|
20.02. 05:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Walesa noina Solidaarisuus-aikoinaan oli ajelemassa Polski Fiatillaan kotiaan kohti. Kas hupsista, Polski Fiat toppasi yhtäkkiä, eli teki lakon. Walesa kapusi autostaan ulos ja nosti konepellin auki löytääkseen vian. Pari liikennemiliisiä pysähtyi kanssa: Mitä vikaa löytyi? Walesa ammattinsa osaavana sähkömiehenä oli sen löytänyt ja sanoi: - Puolan johto on huono, pitäisi vaihtaa. Miliisit pahoittivat siitä mielensä. Heidän oli pakko antaa kovat moitteet Walesalle miliisiasemalla, vaikka salaa olivatkin tämän kanssa samaa mieltä... |
||||
|
20.02. 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| KATYN!!! | ||||
|
20.02. 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti täti pääsi liukastelematta perille kotinsa lämpöön...? | ||||
|
20.02. 04:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava tunnelmakuva! Veturin kansallisuuden arvaakin jo noista pesuvadin kokoisista valoista. | ||||
|
20.02. 04:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan filmin laadullakin on väliä. (Sakura vaiko Fuji Film?) Kuva on laadultaan tosi hyvä; siihen melkein voisi loikata mukaan, vanhan Disney-elokuvan (Mary Poppins eli Maija Poppanen) esimerkin mukaan... Niin, ja katsokaapa värisävyjä vasemmalla olevista männynrungoista. Jesh! |
||||
|
19.02. 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T.: Entäpä P 48 Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin, liitettiinkö Porista tullut runko siihen Tampereella? Ainakin 1980 - 81 P 48:aan liitettiin Tampereella sunnuntaisin yksi Porkkanarunko, ja joka lähti Helsinkiin hieman ennen turkulaista P 104:ää (lähti klo 16.05). P 48 jatkoi sitten kahden rungon junana matkaansa. |
||||
|
19.02. 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996: Sm2 6055 + Eioc 6255, luovutuspäivämääräksi ilmoitettu 2.10.1975. | ||||
|
19.02. 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Rainer. Koko kähinän lopputulos: pohjois-Saksa on luterilaista nykyäänkin, poikkeuksetta. Etelässä taas "Römisch-Katolisch" vallitsevana. Eli hukkaan meni koko sotasilla pelleily! Kaatuneiden lukumäärä versus lopputulos: tyhjä! Eikä Kustaa Aadolfin taistelut mitään taktiikan huippuesimerkkejäkään olleet. Kunhan sotajoukko hortoili kuormastoineen miten kuten ympäriinsä, ja kun vastaantulijoita tuli, niin sitten miekat, piikkinuijat ja tapparat esiin. Sen jälkeen lähikylille dokaamaan ja tulta talojen nurkkiin. Kunhan myös se "naisbonuskin" (eli raiskaukset) oli kuitattu, muun sotasaaliin yhteydessä, niin... Herra Erkki: "muu stalinistinen touhu" = joukkomurhia. Ja paljon. Senpä vuoksi puolalaiset eivät ryssästä vieläkään tykkää. Ja aikamoisen raakaa oli aikoinaan tsaarivallankin touhut: - Puolan kapinan kukistaminen 1863. Siis samaan aikaan, kun täällä ruvettiin pähkäilemään oman markan käyttöön ottoa. Postimerkithän olivat ilmestyneet täällä jo 1856. Puolallehan näitä etuja ei edes suunniteltukaan! Leninhän oli kehunut Venäjän olevan "kansojen vankila". Oli muuten oikeassa. Ja on vieläkin! |
||||
|
|
19.02. 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna H 514? Se, joka puoli kahden tienoilla lähti Vilppulasta kohti "Mansesteria". Tampere, kaikkien mänttäläisten Ameriikka ja pyhiinvaelluskohde. Se oli sitä itsellenikin. Siinähän on Palojärven Epi puikoissa. |
||||
|
|
19.02. 08:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin Kustaa Aadolfilla oli taipumus ja himo tapattaa suomalaisiaan suurin määrin seikkaillessaan ympäri Eurooppaa. Kun kirotuille eurooppalaisille piti opettaa oikeaa Rooman uskontoa! Kun uskonpuhdistaja Martti Luteerus oli julistettu ilmestyskirjan pedoksi. |
||||
|
18.02. 12:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan Raahe - Hämeenlinna - rullajunaparista: 1970- luvulla tunnuksilla 1057 ja 5012. V. 1977 juna 5012 lähti Tampereelta etelään 20 minuuttia Haapamäen kautta tulleen yöjuna P 52:n perässä. Kymppiviisseiska odotteli Tampereella lähtövärejä siinä iltapäiväkolmen aikoihin. |
||||
|
|
18.02. 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1979 toukokuun 27. päivänä voimaan astuneen aikataulun nro 146 graafisessa tavarajuna 4062 lähti Seinäjoen tavararatapihapihalta klo 6.30. Se kohtasi junan 581 Sydänmaalla. 581:llä oli pysähdys kolmiona klo 7.17 ja 4062 odotti sivuraiteella lähtöaikaansa: klo 7.20. Parinsa 6041 tuli vastaan Tuurissa. 4062 tulo Tuu klo 8.17 ja lähtö 8.37. Samaan aikaan merkitty 4502 ei silloin saanut olla kulussa. 4062 tulo Alavus klo 7.50 ja lähtö klo 8.05. Viimein 4062:n tuloaika Haapamäelle klo 10.09, kohdattuaan sitä ennen junan 565 Ähtärissä klo 9.05. Haapamäeltä 4062 lähti klo 11.10. Se kohtasi lättäjuna 934:n Keuruulla ja kummankin lähtöaika sieltä klo 11.40. 4062 jatkoi sen kummemmin pysähtelemättä kohti Jyväskylää; tuloaika klo 13.08. Juna 4062 jatkoi matkaansa sitten Jyväskylästä eteenpäin myöhemmin illalla, lähtöaika klo 18.18. Sille oli merkitty kohtaus junille 908 - 98 Lievestuoreella, sen tarkemmitta kellonajoitta (98 oli sunnuntaijuna Pm-Jäs-Hki). Venetmäessä tuli vastaan Okun malmijuna 7030, 4062 sivuutti Vki klo 19.42. Toisen kerran 4062 kohtasi parinsa 6041:n Paltasessa sivuuttaen pysähtymättä klo 19.53 ja viimein tuloaika Pieksämäen tavararatapihalle klo 20.22. Ja sitten tavarajuna 6041: lähtöaika Pieksämäen tavararatapihalta klo 19.15. Ensimmäinen kohtaus Pm henkilöasema, vastaantulijaksi oli merkitty juna 6807. 6041 sivuutti sen klo 19.24. Sitten Paltaseen kohtaamaan parinsa 4062:n, tulo/lähtö klo 19.50/20.00. Seuraavaksi Venetmäelle odottamaan Outokummun malmijunaa 3071. Okulainen sivuutti klo 20.25. 6041 lähtö klo 20.25. 6041: tulo Hankasalmelle klo 20.46, siellä vastaan tuli henkilöjuna 907 - 97 (97 perjantaisin vaunusto Helsingistä, 907 kulki muina päivinä lättänä Haapamäeltä). 6041 lähtö Hks klo 20.55. Seuraavana Lievestuore: tulo klo 21.22. (Kohtaajaksi oli merkitty juna 6811). Lähtöaika 6041:lle Lvt klo 21.55. Vaajakoskella kohtaus Porkkana P 93:n kanssa. 6041 tulo/lähtö 22.25/22.30. Porkkana sivuutti Vko pysähtymättä klo 22.29. 6041 tulo Jy klo 22.45. Jyväskylästä 6041 jatkoi matkaansa, lähtö klo 0.20 ja pahemmin pysähtelemättä kohti Haapamäkeä, sinne tuloaika klo 2.18. Matka jatkui: Haavasta 6041 jatkoi matkaansa lähtöajalla 6.18. Myllymäelle tuloaika klo 7.10. Siellä tuli vastaan Helsinkiin menevä pikajuna 42, lähtö klo 7.27, sama lähtöaika merkitty 6041:lle. Seuraavaksi pysähdys Ähtärissä, klo 7.49 ja lähtö klo 8.07. Sitten Tuuriin, tulo klo 8.36, kohtaamaan parinsa 4062 tai samoille ajoille merkityn 4502:n. Tuurista 6041 lähti klo 9.05. Sitten 6041 ajoi Alavudelle, tuloajalla 9.17. Siellä tuli vastaan 4504 klo 9.20. Alavudella nämä molemmat tavarajunat päästivät ohitseen henkiöjuna 565:n joka lähti sieltä klo 9.34. 4504 lähti Alv klo 9.35 ja 6041 puolestaan klo 10.05. Sydänmaa! Kiehtovan nimiselle asemalle 6041 saapui 10.36. Oli meneminen sivulle: juna 582 sivuutti ässänä Sm klo 11.06. 6041 lähti sieltä klo 11.08 ja viimein tuloaika Seinäjoen tavararatapihalle klo 11.44. Jotkin tavarajunat olivat vakinaisten junien luettelossa ja jotkin taasen kulussa eri määräyksestä. Junat, joiden numerossa toinen numero oli nolla, kulkivat rautatiepiiristä toiseen. Piirin sisäisillä "omilla" (niin sanoakseni) oli toisena numerona rataosan numero. Ensimmäinen numero oli siis lähtöpiirin numero ja kolmas numero määräpiiri. Viimeisenä järjestysnumero, joka ei aina suinkaan ollut juoksevassa järjestyksessä, kunhan nyt oli valmiit aikataulut, jos jotain tarvetta ilmeni. Tämä siis aikataulusta vuodelta 1979! |
||||
|
|
18.02. 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 141 lähti kolmen rungon Porkkanana Helsingistä aamukahdeksalta. Porin suunnan Porkkanassa oli kaksi runkoa, josta toinen kulki Poriin asti ja toinen runko Peipohjassa irrotettuna Raumalle. Seinäjoen runko oli Helsingistä lähdettäessä viimeisenä. Siellä (Seinäjoella) P 43:n rungon "kääntöaika" oli sellaiset kaksi ja puoli tuntia ennen paluutaan P 44:nä. Viimeisen kerran P 141/43 ajettiin Porkkanalla lauantaina 1.6.1985: Dm8 5012 - CEikv 5506 - Dm8 5011 (Hki-Pri) + Dm9 5114 - CEiv 5603 - Dm9 5113 (Hki-Rma) + Dm9 5111 - CEiv 5606 - Dm9 5112 (Hki-Hpk-Sk). |
||||
|
17.02. 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Eljas, juuri tuo "krenaaminen" uusia vehkeitä vastaanotettaessa on sangen yleinen ilmiö koneenrakennusalalla. Ja syitähän ilmenee sitten laidasta laitaan! Esimerkiksi maitsemastasi sivukiertokangen tappien murtumisesta tulee mieleen suunnittelupuolen vaivannäkö rakenneosaa mitoitettaessa. Joskus lopullinen tulos selviää vasta kokeiluvaiheessa. Joskus asialla on lievä "ujostelu" mittojen määrittelyssä, tai huono raaka-ainesvalinta. Huonous ei aina riipu suunnittelijasta, teräksen valmistuksessakin saattaa hiukan lipsahtaa, ongelmia valmistuksessa (vaikkapa hieman pieleen arvioitu karkaisulämpötila kangen tapille). Kun tällaiselta kangentapilta vaaditaan yleensä sileydeltään virheetöntä pintaa, niin jopa yksi ainoa "liian" syvä koneistusnaarmu (jopa viimeistelyhionnassa!) saattaa olla alkulähteenä ennenaikaiselle väsymismurtumalle. Teknisessä suunnittelussa tuloksen onnistumiseen yleisesti päästään matemaattisella laskennalla, mutta runsas vaikutus on myös silkalla sattumallakin. Sama piti paikkansa vetopiirrin-piirustuslauta-laskutikkukaudella ja valitettavasti myös CAD-vehkeillä pelattaessa, olivatpa nämä kuinka uusinta huutoa hyvänsä. Vain Luojan työ on täydellistä, tapasi isoäitini sanoa. Mr Murphy elää ja voi hyvin. |
||||
|
|
17.02. 05:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 kertoo: Sv 12: 2541: (Lokomo 595/1965), luovutettu VR:lle 5.5.1965. 2543: (Lokomo 596/1965), luovutettu VR:lle 5.5.1965. Sr 12: 2701: (Lokomo 597/1965), luovutettu VR:lle 23.6.1965. 2703: (Lokomo 598/1965), luovutettu VR:lle 6.7.1965. Ja Valmet: Sv 12: 2540: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 4.5.1965. 2542: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 4.5.1965. Sr 12: 2702: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 23.6.1965. 2704: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 10.8.1965. Siellä on verstailla huiske käynyt ja vastaanottotarkastajia juoksutettu hengästymiseen asti, ennenkuin kummankin osapuolen allekirjoitukset papereihin skriivarootettihin! |
||||