Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.04. 14:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lahden tuon mallin puukori on kutsumanimeltään "Kapula-Lahti". Kummasti vaan sen keulassa on sukunäköä Kutterin mallien 5, 6 ja 7 kanssa. Kutter eli Autokorirakenne Oy valmisti näitä mallejaan vuosina 1962 - 1970. Sivusta katsottuna erot olivat lahtelaiseen verrattuna paljon selvemmät. Lahden Autokorin ohjelmaan kuvan mallinen Lahti 3 (Linja-autohistoriallisen Seuran antama koodi) ja Lahti 4 olivat valmistuksessa vuosina 1963 - 1973 ja 1967 - 1968. Tilauksesta autoihin asennettiin joko kaksi- tai nelilamppuiset etuvalot. Lahden Autokorin ensimmäinen alumiinikorinen linjuri valmistui aprillipäivän aattona 1967. Siitä alkoi lahtelaisen alumiinikorin menestystarina. Alumiinin työstämisessä puutyökoneet sopivat passelisti, sahat ja jyrsimet vähintään. Porakoneet nyt itsestään selvästi vaativat terien päivityksen (työstön vaatimat astekulmat vähintään). Itsekin kokeeksi veistellyt puukolla vastapuristettua ja vielä lämmintä alumiiniprofiilia. Hyvin onnistui. Vanhennettu eli parisen tuntia 180 asteisessa uunissa ollut alumiini oli sitten ihan toisenlaista tavaraa. Siis perinteinen "almaksi" eli AlMgSi0,5. Bussien koritiedot: Linja-autokuvasto 1950 - 1992 ja Suomen autokoriteollsuuden historia (Jyväskylä 2001). |
||||
|
10.04. 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siperian Susi 3013! Näin Sinut ensikerran 1976, Tampereella. Sumuisena iltapäivänä odotit matkustaja-asemalla lähtöaikaa ja värejä. Vetokoukussasi oli tyhjä rullajuna Raaheen, pitkä roikka Ooaaärriä, junana Tee kymppiviisseiska. Hyvästi. |
||||
|
|
10.04. 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se nyt kumma, että Luojalta saamapuolelle jääneillä raukoilla ehjät ikkunat loukkaavat verisesti näiden sieluparkojen rikkinäisyyttä? Ja joka paikassa sitä loukkaavuutta pitää ehdottomasti päästä "rankaisemaan", kivet kourassa...? |
||||
|
10.04. 09:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kankiasetinlaite sisällä...? | ||||
|
10.04. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täytyy vaan sanoa, että tuo englantilainen pieni aukean tilan ulottuma tekee näistä rakenteista aika kiehtovia. Ja korostetusti pienoisrautateillä. | ||||
|
10.04. 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| 63 jalkaa, 6 tuumaa tekee: noin 19,3 metriä. 57 jalkaa taas: hiukan alle 14,5 metriä. Aikamoinen pituusero...? |
||||
|
10.04. 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, herra Julius! Eipä ole ensimmäinen Veivari 16 Vilppulassa. Sanokaamme nyt vaikkapa perjantaina 20. toukokuuta 1977: Mäntästä toi vaunuroikkaa Vilppulaan T3410:Iin liitettäväksi pariveto: Dv15 1999 + Dv16 2018. |
||||
|
10.04. 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä idea, Hannu-serkku! Romantiikkaa parantaisi myös 1950-luvun "puukenkä"-Austin A 40? Nimenomaan tuon punaisen "Juppijääpallo"-Kansanwaunun tilalla. | ||||
|
10.04. 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Hannu-serkku! Hyvä tietopaketti "mustasta viitosesta"! Tarkastellessani luistin rakennetta zoomilla, näytti siltä kuin siinä olisi ollut sir Nigel Gresleyn patenttiin viittaavaa näkymää? Kyseinen patentti liittyi kolmisylinterisiin vetureihin ja keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli toteutettu eräänlaisella keinuvipusysteemillä. (Saksalaisethan oli heittäneet omiin kolmipyttyisiinsä täydet tsydeemit epäkeskoineen, kulissikaarineen, ennätystankoineen kaikkineen.) Muistelisin Gresleyn sijoittaneen tällaisen ainakin 4472 Scotsmaniin ja edelleen virtaviivaistettuihin A4-vetureihin (myös se 4468 Mallard oli kolmisylinterinen). Kuka tietää näistä tarkemmin? Herra Ilkka, miten on? - Höpöjäkö kirjoitin? |
||||
|
10.04. 08:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taulu näyttää olevan valettu. Käypä ratkaisu silloin, kun niitä tarvitaan miljoonia. Valurauta vaan on kovin kerkeä ruostumaan. Maali pitää siten olla teollisuuslaatuista. Kyläkauppalitkut eivät kelpaa. |
||||
|
10.04. 08:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi "tuote", minkä kuljettamista Kas-vaunuilla harrastettiin oli turve. Tosin niissä oli ollut pressukate. Joskus entivanhaaseen aikaan kulki vaunuja Tuurin ja Mäntän välillä. Vaunujen kyljissä oli ihan tekstikin olemassa moista varten: Tuu - Män - Tuu. Muistan vorgissa nähneeni kuvan ko. tekstistä, mutta näyttää olevan hankalasti löydettävissä tai poistettu. |
||||
|
09.04. 07:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vitsinä: Eenid Blyyttoni kirjoitti viimeisen osan tunnettuun nuortenkirjasarjaansa: Viisikko kuusikossa nelikko päässä. Tuli vaan mieleen tuosta maisemasta. |
||||
|
09.04. 07:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen idea! Nyt vaan inventoimaan maamme kaikki bajamajoiksi kelpaavat Gb:t, BG:t, Gbln:t ja XG:t, eikun asemille "mukavuuslaitoksiksi"! Eikä kenenkään tarvitsisi enää loristella esimerkiksi Haapamäen ent. asemaravintolan rapun viereen! Samalla saisi perinteinen suomalainen vessansenäkyldyyri mahdollisuuden pysyvyyteen! (Kittilän kirkkovenepiirroksineen...) |
||||
|
09.04. 07:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen oivallus pääradan maisemaviillosta, herra Into. Tunnetusti rautatiellä (rakenteena!) on oma vaikutuksensa maisemaan. Tätä ei kovinkaan usein tule noin vain käsittäneeksi. |
||||
|
07.04. 07:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Ahti. Raahen rata rakennettiin alunperin yksityisenä rautatienä. Eikä rahoittajilta sentään irronnut fyrkkaa niin hirveästi kuin suuriruhtinas- / keisarikunnan resursseilla... | ||||
|
05.04. 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wienhän oli tunnettu jo roomalaisajoilta, nimellä Vindobona. Suomihan alkoi elää vasta "Bobbanin" tultua ammutuksi ja viimeistään silloin kun kieltolaki astui voimaan 1919. Siten saattaisi olla pikkuisen jotain ikäeroa..? |
||||
|
05.04. 10:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040040: - oli entinen Eis 22702. Muutostyö virkatarvevaunuksi tehtiin vuonna 1966. Valmistuttuaan vuonna 1929 tämä vaunu oli III luokan 94-paikkainen sairasosastovaunu, numerolla 2961. Vunna 1931 uusi numero: 22108. Vuonna 1952 sarjamerkkiä täydennettiin (Ei -> Eis) ja nyt numeroksi tuli 22702. Tämä BG hylättiin vuonna 1980. BG 040041: samanlainen historiankulku kuin edellisellä. Numerot menivät näin: 2964 -> 22111 -> 22705. Muutettu BG-sarjaan vuonna 1967. Hylätty vuonna 1983. Valmistuttuaan näissä kummassakin vaunussa oli ollut Vapor-höyrylämmitys ja Pintschin korkeapainekaasuhehkuvalaistus. Vaunut 22701, 22702 ja 22703 saivat myöhemmin sähkövalaistuksen. Muissa 94 P Eis-vaunuissa (nrot 22704 - 22710) kaasuvalo säilyi hylkäykseen asti. |
||||
|
05.04. 08:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menin ratikalla ystäväni luokse Hervantaan. Kätevää!!! Kehuin vaunussa mykkyyskohtauksen saaneille kanssamatkustajille, että kuinka erinomaisen hyvä keksintö tämä Tampereen ratikka on! Trossasin vielä että: "- Ja Turussa pähkäillään, että kummottost' me ny tehrä?" Ei oikein toiminut tuo minun stand-up -yritelmäni. Vekkulina teknisenä yksityiskohtana Tampere-ratikoissa on sekin, että niissä EI OLE pysäytyspainonappeja, ei ollenkaan. Toisin sanoen, ratikka pysähtyy aina. |
||||
|
05.04. 08:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Robert's Coffeen takana, seinustalla oli ollut alkuperäiset lipunmyyntipisteet. Seinäkellon alapuolella oli ollut matkatavaran käsittelytilat. |
||||
|
05.04. 08:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse asiassa arkkitehtien Otto Flodin ja Eero Seppälän ehdotus nimeltä "Kruckenberg" lunastettiin ja ja toteutettiin. Muuten Alvar Aalto himself jäi tässä kisassa rannalle! |
||||
|
05.04. 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka, junan vaunusto (kuvan mukaisessa järjestyksessä): Em 2186 + Ei 22797 + EFi 22380 + Ei 22763 + 22793 + F 3525. Jos pidät tarpeellisena, lisännet nämä kuvasi tietoihin. |
||||
|
04.04. 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa. Selväksi tuli ja kiitos tiedosta, Hannu-serkku. | ||||
|
|
03.04. 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Juha ja Hannu: eikös nuo Washingtonin osavaltion alueet tunnetTUKIN just jättimäisistä Sequioa-punapuistaan? | ||||
|
02.04. 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kieli-poskella-ehdotuksia, Hannu-serkku: "Playboy" - lehden 1950 heinäkuun numeron kansikuva julisteena myös tuolle seinälle? Klassikko lienee Norman Rockwellin tekemä kansikuva Saturday Evening Post - lehden kannessa? Olihan Korean sota juuri alkamassa. Tai sheriffinvaalijuliste: Vote Sean O'Sullivan for Our New Police Chief! Irlantilaisjuurisista just jumalaton määrä pyrki poliisin hommiin nimenomaan USA:ssa. 1950 Buick Special-mainos? Women's nylon stockings by DuPont is here! |
||||
|
02.04. 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaan hienoa työtä, Hannu-serkku! Oma ehdotukseni etummaisimman öljytankin kylkeen: GOLDEN CROWN OIL INC. SHONOMISH STORAGE Miten olisi punaisella hiukan kuluneella ja sään syömällä fontilla? Villin lännen fontti, olisiko OK? Kullan värinen kapea reunustus, voisi onnistua tietokoneella piirrettynä ja tulostettuna siirtokuvakalvolle? Siten voisi esim. firman logon tekeminen sujua myös! Ellei tankit olisikaan yksityisiä, jonkin pienen paikallisen charter-lentoyhtiön omaisuuttako? Vuonna 1950 pienet yhtiöt liihottelivat Douglasin ylijäämä-C 47:illa (tutummin DC-3). Tai vastaavilla Curtiss C-46 "Commandoilla". Ne olivat kunnostautuneet CBI-sotanäyttämöllä viedessään tavaraa "The Humpin" yli joukoille. CBI = Kiina-Burma-Intia The Hump = the Töyssy = the Himalaja. |
||||
|
01.04. 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, siinä touhussa junan graafisessa aikataulussa vaan voisi viiva olla raakasti vaakasuorana... Luoja nähköön, Tve5 ei ole kovin nopea juoksija. |
||||
|
31.03. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä tuo d'Addarion klipsiviritin on sitten kaksoisplushyvä värkki! Kromaattinen asteikko ja kaikki. Tällä voi kikkailla sitenkin, että voi perus-A:ta hiukan viilailla alaspäin. Itse laskin taajuutta normi-440:sta 436 Hz:iin. Toimii ja on riittävän lähellä laulunsäestykseen. Siis perinteiseen leirinuotiotyyliin. 12-kielisessä akkarissa kielten yhteinen vetovoima tallaan konserttivireessä on helposti sellaiset 80 kg tasoa, joten "droppaaminen" vähänkin on hyvänä apuna. Toinen konsti olisi pudottaa viritystä kokonaisen sävelaskelen verran ja pistää capo kakkosnauhalle, joten sekin toimii hyvin. Ei enää tuhertamista perinteisellä A-ääniraudalla, Gottseidank! |
||||
|
31.03. 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni, etwa parinkympin luokkaa. Takaosan laidat, paikkamaalit, ja pläiskis-puttinki (eli Plastic-Padding puulle) siis. Itse veturi myös mukaan luettuna. | ||||
|
31.03. 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, sanotaan että "sota on politiikan jatke". Miksi helvetissä sen kuvitellaan olevan luonnonlaki, eikä kukaan osaa edes väläyttää sellaista simppeliä juttua, että EI SEN TARVITSE PITÄÄ PAIKKAANSA!!! Omasta mielestäni näyttää siltä, että asetehtaiden voittoprosentit ovat laskeneet, ja jonkinlaista "myynninedistämiskampanjointia" on ujutetttu meidän nilkeille. Tyhmyyttään ottaneet täydestä todesta! Jenkki, GO HOME, siellä teillä on ihan tarpeeksi ongelmia hoidettavaksenne. |
||||
|
30.03. 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Äitee oli Lottasväärtti, iskä kirkkoväärti, mutta poijasta ei tullut minkään väärtti..." |
||||
|
30.03. 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisella soittajalla aika äleän kokoinen pajupilli? Vekkulia!!! | ||||
|
30.03. 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talvisodan aikana oli käytössä ollut kolme sairaalajunaa. Jatkosota hoitui sitten sairasjunilla. Erona näillä oli se, että sairaalajunissa suoritettiin ymmärtääkseni leikkauksiakin. Sairasjunat olivat hyvin sopivia ambulansseja. Rintama-joukkosidontapaikat pystyivät erinomaisen hyvin arvioimaan sen, että kestääkö potilas ensi avun saatuaan junakuljetusta sisämaan sairaaloihin. Sairasjunissa kuolleiden potilaiden lukumäärä olikin olosuhteisiin nähden hämmästyttävän pieni. Junien henkilökunnan vankka osaaminen, kokenut lääkintähenkilökunta, uudemmasta päästä olevat hiiliveturit (siis K3 - Jumbot), ehdoton etuajo-oikeus, niin hyvin vörkki systeemit. |
||||
|
|
30.03. 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Professori Mauno Jokipii vaan mähräsi oman maineensa asenteellisella Panttipataljoona - "tutkimuksellaan". Kyseessä oli kirja suomalaisista SS-vapaaehtoisista, joiden veteraanijärjestö sen oli tilannutkin. Siinä kovasti seliteltiin, etteivät Suomen valiourhot suinkaan osallistuneet sotarikoksiin. Myöhempi tutkimus on osoittanut toista. Tässä voi vaan todeta, että suuri osa näistä sotilaista (n. 1400 jeppeä) olivat arvoiltaan tasoa sotamiehen (SS-Schütze) ja ylivääpelin (SS-Hauptscharführer) välillä, niin heillä ei Waffen-SS:n kovan kurin takia ollut kovinkaan suuria mahdollisuuksia kieltäytyä osallistumasta ukrainalaisten pikkukaupunkien "puhdistamisiin". Suomalaisvapaaehtoisupseerit olivat pääasiassa komppaniaupseereita eli vänrikistä kapteeniin (SS-Unter- , Ober- ja Hauptsturmfyyrereitä), joten kyllä isompaa "arjalaista" herraa löytyi näitä hyppyyttämään ihan simona. Sivuhuomautuksena: Obersturmführer Lauri Törnillä ("Larry Thorne") taisi jäädä sotamoodi päälle, vissiin elämän piti hänestä olla "jänskää"? Sotien jälkeen, kun nämä vapaaehtoiset joutuivat olemaan leipälävet kiinni sotatöistään, niin "Veljesapu" huolehti koulutusmahdollisuuksista. Siten näitä veljeksiä sijoittui aika hyviinkin asemiin yhteiskunnassamme. Melkoinen osa opiskeli oikeustieteellisessäkin. Tulipa eräästäkin jannusta kansanedustaja... Sitten kun maineenputsaamista tarvittiin, niin kekkasivat M. Jokipiin tutkimaan touhujaan. Tiedä sitten, kuinka suuri osa materiaalista sai tulitikusta, kun sillä "liittoutuneiden" valvontakomissiolla voitonriemuisen Andrei Zhdanovin (=Leningradin rääkkääjä) johtamana oli kovasti moitiskeltavaa meidän poikiemme edesottamuksista sota-aikana muutenkin. Presidentti Rytiin asti. Oltiinhan me niin perkeleen sotasyyllisiä, aina 30.11.1939 lähtien. |
||||
|
|
30.03. 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi oli juuri tuollainen sinikeltainen, herra Noah. | ||||
|
|
30.03. 07:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirpputorilöytöveturi, jonka osapuutteet entrattu ja veturi varustettu Båtvikista haetuilla "haloilla". | ||||
|
|
29.03. 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, olen tosin erottavinani vaunun numeron edessä olevan himmeän kuluneen nollan. Siten vaunun on pakko olla XE litteraltaan. Pyöreän tunnuksen keskellä oleva numero 10 kertoo vaunun kuuluvan sairasjuna nroon 10. |
||||
|
|
29.03. 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, vai ei Suomesta? Diplomaattinen kauttakulkusopimus oli allekirjoitettu Berliinissä 22.9.1940 ja toinen, saksalaisten sotilaiden lomalaisia koskeva sopimus sitten Helsingissä 22.11.1940. Suomalaiset lupasivat 2.6.1941 saksalaisille Helsinki-Malmin, Kemin, Rovaniemen ja Kemijärven lentokentät, saksalaisten pyydettyä näitä. Utin kenttä tyhjennettiin suomalaiskoneista 19.6.1941. Stalinin kanavaa pommittava (Luftwaffen) laivue luvattiin tankata Helsinki-Malmin kentällä. Suomi sitoutui mukaan operaatio Barbarossaan 14.6.1941, kun presidentti Ryti "hyväksyi saksalais-suomalaiset välipuheet". Suomen ilmavoimien lentokoneiden keltaisista itärintamatunnuksesta annettiin määräys 18.6.1941. Saksan sotilaalliseksi pääedustajaksi Suomeen saapui 13.6.1941 kenraali Waldemar Erfurth. Saksalaisia yhteysupseereita Suomen ilmavoimien esikuntaan tuli kaksi kapteenin (Hauptmann) arvoista upseeria. Nyt tarkkana, herra Erkki! Luftwaffen ensimmäiset lentokoneet, jotka laskeutuivat Suomen maaperälle (Rovaniemen kentälle) olivat Saksan armeijan käytettäväksi asetettu tiedustelulento-osasto, 1.(H)/32, 17.6.1941 klo 17:45 Suomen aikaa. "Kette Lappland" sai siirtolentokäskyn !8.6.1941 klo 0:00 Norjan Banakista Rovaniemella ja se lensi ensimmäisen kerran yli rajan 19.6. Luonetjärven kentälle laskeutui 18.6. ensimmäinen kolmesta Dornier Do 215 -koneesta klo 6:00, ja jatkoi matkaansa klo 7:30 pommitusmatkalle Neuvostoliittoon. Aamuyöllä 21.6. saapui saksalaista henkilökuntaa Uttiin ja myöhään illalla sinne laskeutui saksalaisten ensimmäisenä koneena tiedustelu- ja säätiedustelukone Kampfgruppe 806:sta. 19 saksalaiskonetta miinoitti Leningradin ns. Merikanavan 22.6. Nämä koneet oli tankattu Utissa saman päivän aamuyöllä. 22.6.1941 illalla n. 22:30 aikohin KGr 806:n noin 20 konetta pommittivat itä-Preussista käsin Hangon sataman aluetta. Illalla 22.6. laskeutui tusina KGr. 806:n Ju 88 -konetta Malmille ja tarkoitus oli tehdä sieltä käsin pommituslentoja. Niin, että ei Suomesta? Tosin kyseessä olivat "takuumiesten touhut" ja sekin, kuinka Suomi tosiaan oli ollut pahassa pakkoraossa. Olihan Molotov, vieraillessaan Berliinissä edellisessä marraskuussa (1940) vaatinut Hitleriä antamaan Neuvostoliitolle "vapaat kädet Suomen suhteen". Hitler oli kieltänyt. Hitler oli allekirjoittanut hyökkäystä koskevan ohjeen nro 21 ("Tapaus Barbarossa") 18.12.1940. Suunnittelu oli aloitettu jo 31.7.1940 [Englannin-taistelun ("operaatio Seelöwe") ollessa vielä kutakuinkin alkuvaiheessaan!]. Lähde: Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941 - 1944. (Keski-Suomen ilmailumuseon julkaisuja nro 6, Gummerus Kirjapaino Oy 1997) Että se siitä ajopuusta. Kaikki oli suunniteltua ja "tahallista", olosuhteisiin nähden hyvinkin ymmärrettävää. Todellinen syypää oli siten Talliinin Joop, kenkärajasuutari Vissarionovitshin poika ja kätyrinään pahahenkensä Vjatsheslav Skrjabin, paremmin tunnettu nimellä Molotov. Toinen todellinen syypää oli tietysti Klara-äiteen poika,. postikorttimaalari Adolf Hitler. Nämä kaksi, ilkeän kyynisyyden ruumiillistumia. Toinen siis emä-slobo ja toinen "ikuisesti oikeassa oleva" emäfasisti. |
||||
|
29.03. 10:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Melkein kuulee äänenkin - ratamoottorien jäähdytyspuhaltimien humina ja ison Mannin jytinä, palakiskonkolke ja mahdollisesti vielä kimeä vislaus päälle... Dies' wa' ja Zeiten! |
||||
|
29.03. 08:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Söpö pieni asematalo ja söpö pieni moottorivaunu. Nuo trapetsinmuotoiset opastimet (KX130 ja ZX130) - simuloivatko ne "seis"-asennossa olevia raideopastimia? |
||||
|
28.03. 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomionarvoista ovat poliisien puserot: armeijan M/36 kesäpuseroita. Heidän miltei tummansinisissä, mustissa saapahousuissaan on taivaansiniset reväärit sivusaumoissa - poliisikunnan tunnuksena. Poliisien puseron hihoissa on hyvin vaikea, ellei mahdotonta erottaa mahdollista sotapoliisin kolmiotunnusta. Isot pojat on sanonut, että saapashousut on hyviä hernevarkaissa ollessa...? Keskimmäinen rautatieläinen näyttää oleva ylikonduktööri (kaksi kullanväristä kaluunanauhaa lakinpaarteen ympäri) ja siten junan päällikkö. Hänestä oikealle on konduktööri, yhdellä kaluunanauhalla. Ikkunan kohdalla oleva rautatien formulakkinen - ettei olisi armeijan muonavahvuuksissa oleva rautatieupseeri? |
||||
|
|
28.03. 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Em 2746 (33 makuupaikkaa) valmistui vuonna 1940, joten ei tätä kuvaa YH:n aikana kuvattu. Sairasjunissa III luokan makuuvaunut olivat miehistötason majoitukseen varattuja. Niissä kuljetettiin myös makuupaikan tarvinneita potilaita. Em 2746 muutettiin vuonna 1962 virkatarvevaunuksi BT 01328. Statuksen alennus vuonna 1984: XT 01609. Ilmeisesti sen kuntoa kohennettiin hiukan vuonna 1992: - nyt siitä tuli BXT 01950. Telin malli näyttää olevan A8. En usko kuvan sairasjunan olleen varsinaisella varusteluasemallaan kuvattuna. Pikemminkin kuva lienee otettu tauon aikana: vaunuja siivottiin, desinfioitiin (täisten solttujen jäljiltä!), vuodevaatehuoltoa, ja tarvikevarastojen täydennyksiä myös. Halukkaimmat pääsivät lomille, kotona käymään (muun muassa kelloja vetämässä)... Herra Into lienee tunnistanut oikeanpuoleisimman vaunun Ek:si. Rohkenempa epäillä kyseistä vaunua 1939 valmistuneeksi, 94-paikkaiseksi 22600-sarjaan numeroiduksi Ei:ksi. Siinä oli kätevää kuljettaa istumaan pystyviä sotilaita. Ek olisi ollut siihen jobiin turhan pieni... Hoitsut, lääkärit, konduktöörit ja päällystö muutenkin sijoitettiin I & II luokan makuuvaunuihin. |
||||
|
28.03. 22:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapio, - oma ehdotukseni: uuden valopääopastimen tolppa. Asennus on vielä vaiheessa. Entä muut kommentoijat? |
||||
|
27.03. 07:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tosissaankin komea kuva! | ||||
|
26.03. 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis puolivirallinen sarjamerkki Gbsk...? Ja ilman kaminaa ("mokkeripullman"): Gbs. | ||||
|
26.03. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyydän anteeksi herroilta Juha ja Jukka. En tiennyt kuvassa olleen naisen oikeaa kansalaisuutta. |
||||
|
26.03. 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo aatteen miehen jäähdytysjunat olivat tosiaan aika vekkuleita kapistuksia. Pääasiassa viisivaunuisia. Mitäs sen yhden "Rautatieuitiset"-lehden otsikossa joskus muinoin lukikaan? Juu, "valaanlihaa kaukoidästä Kannukseen". Taisi mennä minkinviljelijöille, muistaakseni... |
||||
|
|
26.03. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka P.T.: - Kouvola-fiilistä vahvistaa punapaitaisen puolattaren ns. "Kouvola-tukka". Se on lyhyeksi leikattu ja värjätty punaiseksi. Kouvola-fiilistä lisännee vielä viehättävä tyvikasvu...? |
||||
|
26.03. 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Masalan asema oli ollut pakko polttaa, kun aseman stahanovilais-luokkatietoisella henkilökunnalla oli niin paljon "pikku ystäviä " (Blattella germanica) seuralaisinaan ryömimässä seinillä tuntosarvet heiluen! Taisipa olla mukana myös kirottuja punatakkisia "verenimijä-kapitalisteja" (Cimex lectularius)...? |
||||
|
25.03. 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Risut kertovat kahdesta asiasta: a) luonto valtaa tyhjän tilan aina. b) jouluhenkilölle tulee tästä risuja "joululahjoiksi" tuleville sekakäyttäjille. |
||||
|
24.03. 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli tiistai. Jos juna on Turkuun menossa, niin lieneekö eka runko ollut suljettuna matkustajilta? Arkena luultavasti riitti yhden rungon Porkkanan paikkatarjonta. Vai oliko eka runko mukana koeajolla ja palaamassa nyt hakemaan välivaunuaan? Ensimmäisen vaunun ulkoasun siisteys kertonee hiljattaisesta verstaalla käynnistä. |
||||
|
23.03. 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22513 oli valmistunut vuonna 1928 ja hylätty vuonna 1978. | ||||