Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.06.2022 16:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin veturin jälkeen olevan Ei:n numero olisi 22315? Siis pari vuotta ennen lähiliikenteen vaunuksi muuttamistaan. | ||||
|
25.06.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatiesetien takana näkyy vaunu, onkohan se XE 0608, eli myöhemmin Rto 149 Lv? Aluskehyksessä oli hädin tuskin erotettavissa maalin alta "7". F. Ringhofferin tuote n:o 17858 (?) vuodelta 1875 Smichowista, Prahan läheltä... Vaunu hylättiin 1985 ja huhuttiin myydyn kesämökiksi. Haloo, kuka tietää tarkemmin, ja onko myöhempää kuvaa? Vaunu muuten oli mukana elokuvassa "Reds". |
||||
|
25.06.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä, kun noita jarrusillallisia neukun vaunuja näki; ne olivat aika kiehtovia: - ajatus matkustaa jäniksenä pitkin suurta ja mahtavaa...? | ||||
|
25.06.2022 16:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naapurin eloaitan sisällä taisi haju olla melkoisen pahaa haisteltavaksi? | ||||
|
25.06.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Teppo, onko se Topparoikan vaunun numero 22315? | ||||
|
24.06.2022 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös ne sahasta sinkoilleet kipinät olleetkin kuusiaidan tallettamia muistokipinöitä höyryveturiajalta...? Heko heko... | ||||
|
24.06.2022 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, kirjoitin yöllä tuon linkissä olleen artikkelin kommenttikenttään vähäisiä tietojani mainitusta vaunusta. Tunnistin sen vuonna 1955 rakennetun BT-sarjan vaunuksi, numeroalueelta 01313 - 01319. Tämä sarja oli rakennettu vuosisadan vaihteen ajoilta olevien O-sarjan avotavaravaunujen aluskehyksille. Se siis oli neliakselinen, pituus puskimineen 15,18 m. Nostettavana olleessa mökinaihiossa oli myös kaasupullokaapin ovi kyljessä nähtävillä. Joitakin sarjan vaunuja alennettiin XT-sarjaan. Sarja on poistettu siinä 1980-luvun loppuun mennessä. Tässä BT-sarjassa oli 6 paikkaa työkuntalaisille Vaunutyyppi oli siten tuttu minulle, koska Haapamäen rata-alueella oli ollut saman sarjan BT 01318 opastintyökuntaa varten. Sitä näki Vilppulassa Sellun raiteella, kun kävivät huoltamassa Vlp opastinlaitteita, siis ennen VR-76 - aikaa (muistaakseni VR-76 valmistui siellä huhtikuussa 1976). Syksyllä 1980 01318 oli nähtävissä Myllymäellä. Junassa oli mukana BT:n lisäksi 2- 3 BG:tä, näistä yksi oli entinen Gb varastovaununa. Muut BG:t olivat verstaina ja entisiä Ge-matkatavaravaunuja. Yhdenkin ex-Ge:n nurkassa seisoi puulattiaan pultattu pylväsporakone työpöytien lisäksi. Mitä työkuntavaunujen ulkomaalaukseen tulee, niin harmaa väri tuli vasta siinä 1980-luvun puolella. Sitä ennen virkatarvehenkilövaunut olivat olleet puuvaunun normaaliruskeita. Entiset ulkomaalit saivat kyllä olla, mikäli olivat kunnossa. Fo-vaunut, joita oli muutettu virkatarvekäyttöön olivat oman havaintoni mukaan alkuperäisen vihreitä. Mutta kyllä nekin värjääntyivät aikaa myöten ruskean kautta harmaiksi. Sama koski BF-vaunuja, vaikka nekin aika pian hävisivät rataverkolta, poikkeuksena Haapamäen palojunan BF, joka oli saanut tavaravaunun punaruskean maalin seiniinsä. Entiset Gb:t olivat aika tarkalleen alkuperäisissä väreissään, silloin ennen muinoin, kun "homoja ei vielä oltu keksittykään ja UKK oli presidenttinä". |
||||
|
24.06.2022 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan Valtionrautateillä oli olemassa JT-toimikunta, joka käsitteli junaturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi valo-opastimia ja niiden opasteita. Toimikunnassa oli mukana myös veturimiehistön edustajia. Miten on mykyään? Toimiiko palkattuna joku "virka"-antero, joka joutuu kustannusvastuussa olevana pähkäilemään näitä juitsuja työpöytänsä ääressä? Kaukana, kaukana, kaukana niistä joita asia lähimmin koskisi... Kuten näette, en usko yhtiömuotoisuuden "siunauksellisuuteen", kun jo törmätään seinään: - ei ole varaa, kun tuotto-odotuksiakin pitäisi täyttää! |
||||
|
24.06.2022 02:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma T. Oliko lättävuorossa iltahämärissä vaikeaa havaita kyytiin pyrkiviä matkustajia...? Minusta näyttää siltä, että seisakeopastin (JT 1957) olisi ollut fiksua laittaa tänne. En ihmettele Ruotsin SJ:n "Plåtstinsen"-seisakeopastinta, tältä pohjalta. |
||||
|
24.06.2022 02:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto näyttää olevan viistoperäinen Kansanauto 1500, motti takana ja ilmajäähdytyksellä. Hmm, Typ 3? | ||||
|
24.06.2022 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäistä olivat kuisti ja sen oikealla puolella oleva kaksikerroksinen (Kaksfooninkinen!) osa asuntoineen. Kivaa, että laajennusosissa suunnittelijat kiinnittivät huomiota myös ikkunoiden vuorilautojen yhdenmukaisuuteen! |
||||
|
23.06.2022 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Et ole, Reijo hyvä. Itsekin kurkin aamuisin kunhan nyt saan silmät auki, kaffia juoduksi ja tämän jälkeen jonkinlaisen otteen tämän maailman asioista. Nämä oli niin joka- ja arkipäiväisiä nämä seisakkeet. Lättäjunathan näillä seisahtuivat ja HUPSISTA, tulikin päivä, jolloin seisaketta, eikä lättää enää ollut... |
||||
|
23.06.2022 13:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen laituri lienee sotilaskuormauslaituri...? Vaiko karjalle? (Likimain sama asia?) | ||||
|
23.06.2022 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapasin kyseisen kuljettajan syksyllä 1980 ja hän oli mielestäni sitä ikäluokkaa, joka nelosilla ajeli näiden uran loppuvuosina, vrt. maininta Kouvolasta. Näin siis muistan juhannuksena 2022, uskokaa tai älkää. |
||||
|
|
22.06.2022 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pääasiassa Eis-sarja tarkoitettiin tarttuvia tauteja sairastavien kuljetukseen. 1929, jolloin ensimmäinen sarja (kuvan vaunu kuului tähän) valmistui, ei ambulansseja juuri maaseudulla ollut. Tiestö oli kurjaa ja keuhkotauti niitti ihmisiä, nuoriakin kuoli. Keuhkotauti oli lisäksi herkästi tarttuva, siksi omat osastot näille ihmisparoille. Vanhassa sarjassa oli sairasosastossa 8 istumapaikkaa. Sinne saatiin myös vuodepaikat muistaakseni kahdelle potilaalle, ja joskus potilaan mukana seurasi sairaanhoitaja. Uudemmassa sarjassa, nrot 22721 - 22735, oli 7 paikkaa sairasosastossa. Tarvista vaunuille selvästi oli, koska sarja valmistui 1951. Uudemman sarjan matkustajaosastot olivat kuin Ei72-vaunuissa eli korkeat selkänojat, mummunpitimet (kädensijat) ja penkkijako 2 + 2. Vanhempi sarja oli klassisen puupenkkinen, 2 + 3 - jaolla. |
||||
|
22.06.2022 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö renkaanvaihtoa odottamassa, kun tulee talvi ja halla...? | ||||
|
22.06.2022 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei pääse tallimies karkaamaan kopin ikkunasta...? | ||||
|
|
22.06.2022 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, vanhemmassa Eis-sarjassa numerot oli osittain sivuoveen kiinnitettynä. Eis 22705 -> BG 040041 vuonna 1966, ja hylätty 1983. Täyskorjaus näemmä tehty syyskuussa 1960 Pasilassa. Eis 22704 -> BG 040043 vuonna 1967, ja hylätty 1986. F 3853 oli vuodelta 1942 ja hylätty vuonna 1970. Pituus puskimineen oli ilmoitettu olevan 10,73 m, joten 3853 lienee valmistettu vanhalle aluskehykselle. |
||||
|
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
22.06.2022 18:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, kiva kuvasarja, joka kirvoitti minulta joitakin kommentteja parhaaseen Suulasvuo/Pratström - tyyliin, kiitos! Huomasin, etrei näillä asemilla ollut perienglantilaista Signal Boxia junasuorittajineen...? Lieneekö käytäntö ollut muinoin käytössä eikä enää nykyaikaisen kauko-ohjauksen ansiosta nähtävillä. Miten on? |
||||
|
22.06.2022 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englantilaisilla taitaa olla vieläkin pienimmästä päästä oleva "gabariitti" eli läpikulku-ulottuma...? Normaaliraiteisella radalla siis. | ||||
|
22.06.2022 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Amerikkalainen 8. ilma-armeijan Republic P-47 Thunderbolt - hävittäjän ohjaaja kesällä 1943 päivitellessän Brittein saarten vallitsevia sääoloja: - Luoja nähköön, Englanti ei ole Kalifornia! | ||||
|
22.06.2022 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ketju eli "chain". Kaarteiden säteen mitta esitetään myös englantilaisittain ketjuina. Chain-nimitys juontuu pituusmittalaitteesta, joka on silmukoista koottu ketjuksi. Määrävälein tässä ketjussa on punainen pieni kangaskaistale merkkinä vaikkapa kymmenesosasta. Metrisiä ketjumittoja on Suomessakin kaupan. Tekun aikainen Hj. Strömin taulukkokirja sivu 80: 1 chain = 100 link. 1 link on 7,92 tuumaa eli 0,66 jalkaa eli yhtäkuin 0,2016 metriä. Edelleen: 1 furlong on 10 chain = 40 pole = 220 jaardia = 0,125 statute mailia ja edelleen 201,168 metriä. Niin ja 120 fathom = 1 kaapelinmitta. Eikö olekin mieelenkiiiintoista, kuten Heikki Kinnunen joissakin TV-sketseissä kysyi...? |
||||
|
22.06.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttäisi kivalta moottoripyöräreitiltä...? Roju-Enkeli (Royal Enfield), Matchless, Norton Commando, Velocette Venom, Ariel Arrow, BSA 350, niin mikäpä olisi Amal-kaasuttimen neulaa nostaessa (kahvaa kiertämällä)...? Huom! Ei japsia eikä Hurly - Durlyä! Mukavaa, Hannu! |
||||
|
|
22.06.2022 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm4-vaunuissa esiintyi kyllä myös ongelmia: pitkillä ja yhtenäisillä sylinterinkansilla oli taipumusta vääntyillä. Erään turkulaisen kuljettajan kertoman mukaan konepajalta tulleilla vaunuilla ajettiin kaikilla neljällä moottorilla, kolmimoottorinen Dm4 oli tuttu ilmiö ja joskus jouduttiin ajamaan kahdellakin moottorilla. Muistettava on, että Dm4:issä oli Kempsun kaksoisdieselit kummassakin päässä, eli sylinteriryhmiä oli neljä. Loppuaikoina Dm4-sarjaa kunnioitettiin kutsumanimillä: "Kekkosen umpisuoli", "Oikuttelija" ja "Kouvolan kettu". Sivuhuomautuksena: kuka muistaa Lockheed Constellation - matkustajakoneen (4 mäntämoottoria)? Se oli kuulemma "maailman paras kolmimoottorinen", moottoreiden korkeasta viritysasteesta johtuen. |
||||
|
20.06.2022 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Oli tupajumi rautatiellä poikittain, jalajallajalajalavei, ja se nakersi asemataloa, jalajallajalajalavei." Syynä uuden asematalon pystyttämiseen Lappilaan? |
||||
|
20.06.2022 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1949 toteutettiin rekisterikilpien muutos tyylistä yksi lääninkirjain ja numeroita tyyliksi kaksi kirjainta (ensimmäinen lääninkirjaimena) ja kolme numeroa. Esimerkiksi Onni Vilkkaan V-3131 (Sisu SH-15 vuodelta 1945) sai uudeksi rekisteritunnuksekseen RD-131. V-kirjain tarkoitti Viipurin lääniä, joka muutoksen aikoihin ei ollut enää Suomen hallinnon alaisena. (Lähde: Pula-ajan bussit 1945 - 1956- kirja.) |
||||
|
|
20.06.2022 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, puhumattakaan Bucyruksen kohtalosta: - ei rautatiehistoriallista arvoa! No, ehkä ei nyt niin kovin Suomessa, mutta tätä pohjaa vasten sopii miettiä miksi USA:ssa "palvotaan" ruosteista raudankappaletta muistona Panaman kanavan rakentamisesta! Elämme sarvikuonojen maassa. |
||||
|
19.06.2022 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semafori-sanan tuttuus rautateiden virallista siipiopastin-nimitystä vastaan kertoo sen, että ammattiryhmien sisäiset termit pysyivät aika pitkään kyseisten ryhmien "yksityisomaisuutena", lue: sisäpiiritietona. | ||||
|
19.06.2022 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähimmän pyörän eteen on näköjään laitettu "jarrulaite". | ||||
|
|
19.06.2022 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, semafori tulee kahdesta kreikankielen sanasta: "sema" eli merkki ja "phoros" eli viestinviejä, lähetti tai sanantuoja. Näin ollen semafori-sanalla voidaan kuvailla viestin antamista tulella (majakat), viestilampuilla (merenkulku), auringolla (peilillä), lipuilla (merenkulku) ja vielä käsivarsilla. Myös intiaanien savumerkit kuuluvat tähän ryhmään. Ranskassa käytettiin aikonaan Chappen optista lennätintä, jossa liikuteltavilla semafori-siivillä välitettiin viestejä seuraavalle näköetäisyyden päässä olevalle semaforiasemalle. Siitä se sitten kätevästi "polveutui" rautateiden käyttöön. Suomessa kyllä käytettiin muinaisissa signaali-ohjesäännöissä nimitystä "semaforisignaali". Vuoden 1938 JT:ssä lanseerattiin mm. sana "opastin" vastaisuudessa käytettäväksi. |
||||
|
18.06.2022 11:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| 8.8.1985 oli iltapäivän puu-Hoossa (-> Ri) myös EFit (23503). Junassa oli 8 lähiliikennepuuvaunua (22618, 22616, 22655, 22311, 22621, 22631, 22330 ja 22308) ja keulilla Sr1 3042. | ||||
|
16.06.2022 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtoi olla aikoinaan leppoisa virkapaikka asemamiehelle? | ||||
|
16.06.2022 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, muuten hyvä perustelu, mutta ainakin minun silmäni näin toivottomana fossiilina sairastaa tuota katolle heitettyä ilmastointilaitetta. Etenkin kun 2720 aloitti virkauransa vuonna 1967. En nyt sentään Claytonia mene itkemään asennettavaksi. |
||||
|
16.06.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, Rainer hyvä. Dr12 2210 ja Dm7 4152 oli keulat maalattu päiväloistekeltaisella. Kummankin ensiesittely oli Helsingin asemalla maaliskuussa 1977. Dm7 4176 oli sitten ensimmäinen tavallisella keltaisella tuhrittu lättä. Kuvia löytyy vorgista. Työkoneista en mene sanomaan mitään, voi tulla läpi päähän. Edellisessä kommentissani en tullut maininneeksi sarjaa Sm2, johon sitä päiväloistetta laitettiin. |
||||
|
|
15.06.2022 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkujaan sähköjunien keltainen varoitusmaalaus oli tehty päiväloistekeltaisella maalilla. Sittemmin tuli tavallinen keltainen, muistaakseni juuri vaunuista 6081-6281 alkaen. Tietääkseni päiväloistemaalit vaativat enemmän pohjatöitä kuin normaalimaalit. |
||||
|
15.06.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistini mukaan 3040 oli ensimmäinen "kaalihäkki", joka maalattiin kuvassa näkyvään keulamaalaustyyliin. Hyvä kuva, tulee muistoja mieleen kollivuosinani tekemistäni reissuista. ( Mitähän Satu-neidille nykyään mahtaa kuulua?) |
||||
|
15.06.2022 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä olikin minulle aivan uusi tieto, että tavaravaunuja oli muutettu noihin aikoihinkin kipparivaunuiksi! Tosin FG-keissi nyt oli selvää pässinlihaa, mutta... Kuvasta on vaikea erottaa, että onko ähvässä päätyovia ylikulkusiltoineen. |
||||
|
15.06.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko kyseessä ollut vanhojen aluskehysten uusiokäyttöä? Sotakorvausteollisuus jyräsi kaiken muun yli... |
||||
|
14.06.2022 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisin puolustautua junannumeroepäselvyyksistä sillä, että lähtevien junien numerointi oli kyllä selviä, mm. aikataulunäytöissä. Saapuvien kanssa oli hieman toista. Niin, ja aikaa on kulunut ja pitkästi! Junien numerointien "juoksevuudessakin" oli oma johdonmukaisuutensa, joka ei välttämättä aina avautunut. "Besta passsasssserare! Detta äär snelltooget nummer etthundratsuuguniiu till Oobo hamn. Tooget stannar vid Tsyrkslett, Kaaris, Skuugbööle, Bjernoo ok Saalo. Tooget ankommäär tillll Oobo klokkan XXXX. Det finns ett restaurangsvaagn i tooget. Trevlli reessa!" Linja-autopuolella on jo olemassa nettisivusto jossa on vanhoja bussiaikatauluja . Olisi varmaan paikallaan ehdottaa vastaavaa myös junien kohdalla? Kirpputoreilla ei Turisteja kovin suuressa määrin liiku, tarvitaan hyvää tzäkää. No, voin laittaa vielä näitä, kiinnostuneiden riemuksi: sunnuntai 7.9.1980: juna H516: Dm7 4134 - EFiab 11639 - Dm7 4144. H516 kulki Hpk-Tpe. samana päivänä: juna H543: Dm7 4149 - EFiab 11632. (Tku-Tpe). juna P48: Dm9 5109 - Dm8 5014 - Dm8 5004. Dm9-runko liitettiin junaan Tpe. (Sk-Pko-Hki). juna P104: Dr12 2210 -> Tpe, Ei 22285 - 22245 - Eit 23114 - 23014 - Rkt 23815 - EFit 23511 - CEhit 26010, vet Dr12 2219 Tpe ->. (Jns-Jäs-Tku). juna P155: Sr1 3015, CEhit 26013 - Eift 23402 - Rkt 23814 - Eit 23042 - 23152. (Hki-Tpe). juna P105: Dm9 5115 - Dm8 5016. (Tku-Tpe) kohdattu Urjalassa. juna H545: Dm7 4033 - EFiab 11636 - 11631 - Dm7 4029, (Tku-Tl), kohdattu Lm. tiistai 23.9.1980: juna P107: Dv12 2715+2736, EFi 22398 - Eit 23138 - CEift 2691 - Gblk 50'215-3 - Gbl 48'410-5 - 48'589-6 - 48'400-6 - Gbkk 47'065-8 (Tku-Tpe). samana päivänä: juna P106: Dr12 2218, CEhit 26007 - EFit 23508 - Rkt 23817 - Eit 23039 - 23094 (Pm-Tus laivojen kulkupäivinä). perjantai 3.10.1980: juna P97/41: Dv12 2634, EFi 22395 - Ei 22295 - 22763 - 22791 - CEit 2655 [(Hki-) Tpe - Pm], perjantaijuna samana päivänä: P41: Dr12 2222, A 91 - CEit 2653 - EFit 23504 - Eikt 23609 - Eit 23093 - 23036 - Ei 22280 - 22764 - 22788 - Not 3045 (Hki-Hpk-Sk) juna H469: Dm7 4139 - EFiab 11630 (Tpe-Pri). juna EP57 Lapponia: Sr1 3020, Eit 23011 - 23122 - Eift 23406 - Eit 23028 - 23033 - Rt 23704 - Cht 2366 (Hki-Ol). sunnuntai 12.10.1980: juna H522: Dm7 4161 - EFiab 11635 - 4132 - (Dm7 4160 Ov-Tpe). (Hpk-Tpe). samana päivänä: juna P106: Dv12 2713+2723, Eit 23106 - 23057 - 23001 - 23080 - 23121 - 23012 - Rkt 23813 - EFit 23514 - CEhit 26005 (Pm-Tus). juna P68: Sr1 3081+3031, Cht 2372 - EFit 23502 - Rkt 23820 - Eit 23002 - 23131 - Eht 23308 - Eit 23004 - 23010 - 23064 - 23025 - 23021 - 23136 - 23109 - 23074 - Eht 23325 (Roi-Hki). Vai Oulustako oli lähtenyt? Kaksi viimeistä vaunua tuli Vaasasta. juna P107: Dr12 2229, Ei 22799 - EFi 22398. (Tku-Tpe). |
||||
|
12.06.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella hieno ja kiehtova kuva! Monet kiitokset, herra Jukka! Tuo vaihteenlyhdyn ympyräkuvio on siitä vekkuli, että se ilmoittaa samalla kertaa ajokiellon ja ajoluvan, riippuen tietenkin kummalta raiteelta tullaan. |
||||
|
12.06.2022 16:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä...! Mahtavan hyvää muotoilusilmää ollutkin tämän laitteen suunnittelijalla! | ||||
|
12.06.2022 16:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toveri Reguspatoffin patentti...? | ||||
|
12.06.2022 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on SBB:n sarja AB 50 85 36 - 33055 - 0. Sen perässä ilmeisesti sähkölähteeksi oli laitettu ruotsalainen FV 55139, jossa oli leveäraidepyöräkerrat, kuten kuvan "kerrostalossakin". Ruotsissa FV kantaa nimeä "Värmefinkan" eli lämpöputka. |
||||
|
11.06.2022 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ein 23270: valmistunut 2.1985 ja Eit 23132 valm. 12.1977. | ||||
|
|
11.06.2022 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rupesin kehräämään kilpaa Viiru-kissan kanssa luettuani Juhana N.:n kehuista! Voisin oikeastaan jatkaa vähän aikaa kesästä 1985 eteenpäin, toivottavasti pidätte! lauantai 7.9.1985: juna P124: Dm9 5103+Dm8 5007. torstai 17.10.1985: juna P128: Dv12 2744, Nom 11004 - CEit 2671 - Eit 23117 - Eikt 23601 - Eit 23007 - EFit 23538. lauantai 19.10.1985: juna P122: Dr13 2340, CEhit 26003 - Eit 23121 - Eikt 23602 - Eit 23206 - EFit 23525. Kuriositeettina mainitsen lauantain 26.10.1985 muistiin pannun junan P101, havaittu Tampereella. juna P101: vet Dr13 2305 (-> Tpe), CEit 2665 - Eit 23020 - Rkt 23815 - Eit 23043 - 23072 - EFit 23516, vet Dr13 2328 (Tpe->). Tämä siksi, koska näytti siltä, että rantaradan junien runkoja kulki myös Tku - Jns - välillä. perjantai 29.11.1985: juna P129: Dv12 2756+2755, EFit 23512 - Eit 23112 - 23124 - 23261 - 23093 - Rkt 23813 - Eit 23091 - CEit 2652. lauantai 1.2.1986: juna P124: Dm9 5109. maanantai 3.2.1986: juna P129: Dv12 2732, EFit 23509 - Eit 23078 - Rkt 23815 - Eit 23124 - CEit 2657. torstai 13.3.1986: juna P124: Dm8 5009. lauantai 7.6.1986: juna P121: Dr13 2302, EFit 23542 - Eit 23027 - Eikt 23603 - Eit 23004 - CEift 2691. maanantai 28.7.1986: juna P126: Dr13 2324, CEit 2651 - Eit 23163 - Eikt 23602 - Eit 23002 - EFit 23523. perjantai 24.4.1987: juna P129: Dr13 2350, EFit 23553 - Eit 23144 - 23004 - 23002 - Rkt 23810 - Eit 23089 - CEit 2666. samana päivänä: juna P132: Dr13 2316, CEift 2690 - Rkt 23817 - Eit 23137 - EFit 23509 - ELht 23327 - Eit 23112 - 23228. Ja hännänhuipuksi vielä tuon ajan spesiaali: (kiinnostaa se kumminkin!) perjantai 5.6.1987: juna EXP 16 "Imatra Express": Sr1 3059, Eit 23270 - 23272 - Rt 23706 - Chft 2366. samana päivänä: juna EXP 36 "Botnia Express": Sr1 3009, Eit 23271 - 23233 - Rt 23702 - Cht 2377 - Chft 2362. |
||||
|
|
11.06.2022 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutin Kotkasta Kirkkonummelle alkuvuodesta 1984 ja saatuani työpaikan Helsingistä saman vuoden keväällä, aloin kulkea työmatkojani junilla. Hyvin usein iltapäivisin ehdin junaan P129, joka lähti Helsingistä Turkuun klo 16.07 ja se nimenomaan oli laivapikapikajuna Turun satamaan. Vanhoista muistikirjoistani katsoin että syksyn 1984 siinä usein veturina oli Dv12 kaksinvedolla. Näytteeksi (myös edellisistä kuvaan liittyvistä kommenteista) 11.10.1984 juna P131: Dm8 5020+Dm8 5024+Dm9 5116. keskiviikko 31.10.1984, juna P121, vet. Dr13 2330. perjantai 2.11.1984, juna P129: Dv12 2516+2736, CEit 2668 - Eit 23067 - Rkt 23809 - Eit 23098 - EFit 23511 - Eit 23183 - 23118 - 23218. lauantai 10.11.1984, juna P125, vet Dr13 2328, lähtöaika Helsingistä 12.40. perjantai 23.11.1984, juna P129: Dv12 2719+2729, CEit 2653 - Eit 23118 - Rkt 23801 - Eit 23025 - EFit 23515 - Eit 23121 - 23029 - 23180 - 23111. maanantai 15.4.1985: juna P129: Dv12 2633+2727, CEit 2668 - Eit 23199 - Rkt 23820 - Eit 23254 - EFit 23511. tiistai 23.4.1985: juna P129: Dv12 2757, EFi 22390 - CEit 2668 - Eit 23199 - Rkt 23820 - Eit 23254 - EFit 23519. lauantai 4.5.1985: juna P121: Dr13 2301, Nom 10011 - EFit 23513 - Eit 23132 - Eikt 23603 - Eit 23131 - CEit 2671. maanantai 24.6.1985: juna P129: Dv12 2741, Eit 23037 - EFit 23508 - Eit 23199 - Rkt 23809 - Eit 23149 - CEit 2668. lauantai 13.7.1985: juna P123: Dv12 2722, Eift 23413 - Eit 23132 - Eikt 23605 - Eit 23005 - CEit 2667. samana päivänä: juna P124: Dv12 2545, CEit 2657 - Eit 23065 - Rkt 23805 - Eit 23207 - EFit 23515 - Eit 23075 - 23062. edelleen: juna P126: Dv12 2722, CEit 2667 - Eit 23005 - Eikt 23605 - Eit 23132 - Eift 23413. Riittääkö? |
||||
|
|
10.06.2022 22:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, Juhana, nyt olisi tarvis 1984 kesäturistille, kun sitä minulla ei ole. Eikä sitäkään voi varmaksi sanoa, että millainen juna pistettiin tilalle jos porkkanassa ilmeni jotain häikkää? Pääsääntöisesti kuitenkin pyrittiin siihen, että porkkanan tilalle laitettiin porkkana... Joka tapauksessa, kuva on hyvä ja tätä katselee kyllä ajan kanssa. |
||||
|
10.06.2022 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa tarkkaan, sillä äkkipäätä vilkaisten raiteet näyttävät kapearaiteiselta! | ||||
|
10.06.2022 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niitä tarroja oli myös Dm8-9 Porkkanoissa. | ||||
|
|
10.06.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan tunnuksen voinee päätellä siitä, että kuvausajankohta on ollut siinä iltakuuden tienoilla. | ||||
|
10.06.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemman raiteen punavalo on näemmä vielä noihin aikoihin ollut käytössä. Eikä lättähattuperinteistä korjausmerkintää ollut. Vaunu on entinen Dm7 4093. Vasemman raiteen punavalosta: Jt 1957 pykälässä 51 sanotaan: Etupäänopaste vasemmalla raiteella kuljettaessa 1. Kaksiraiteisen radan vasemmalla (väärällä) raiteella kuljettaessa tulee veturissa olla eteenpäin (kulkusuuntaan) päiväopasteena punainen opastelippu oikeanpuoleisen puskimen yläpuolella (Lko 3 p) ja yöopasteena punainen valo oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä ja väritön valo muissa lyhdyissä (Lko 3 y). Muist. 1. Jos veturissa kulkusuunnassa eteenpäin on ainoastaan kaksi lyhtyä, käytetään pimeän aikana eteenpäin oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä punaista ja vasemmanpuoleisessa väritöntä valoa. 2. Opaste Lko 3 merkitsee, että juna on saanut asianomaisen luvan vasemmalla raiteella kulkemiseen (vrt. 160 pyk.: 6). |
||||