Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2022 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22660 oli alunperin ollut vuonna 1950 valmistunut satapaikkainen Ei 22335. Muutostyö oli tehty vuonna 1973. | ||||
|
08.12.2022 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halloo, señores, nyt vasta pääsin koneen päälle! Uudella puukorilla varustetut vaunut, sarja Ci (paikkaluku 12/24 I/II luokissa) valmistusvuosi 1915: Valaistus: Pintsch korkeapainehehkukaasuvalaistus, lämmityksenä Laycock-höyrylämmitys. 2226 -> Di 2331. Hylätty vuonna 1955. 2227 -> Di 2332 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21916 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1978. 2228 -> Di 2333 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21917 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1979, kori MRY:llä Minkiön aseman alueella. 2229 hylätty vuonna 1920. (Ilmeisesti jäänyt Venäjälle rajan sulkeuduttua 1918?) 2230 -> Di 2334 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21918 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1979. 2231 -> Di 2335 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21919 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1977. Di:nä paikkaluku 42, nämä saaneet myöhemmin sähkövalaistuksen. Muutostyön ajankohta Ci -> Di ei minulla valitettavasti ole tietoa. Vaunuluokkamuutos vuonna 1956 teki Di-sarjasta jälleen Ci:n, 1. luokan vaunun numeroiden säilyessä ennallaan. Eim-sarjalla oli sähkövalaistus ulkoverkkoliitännällä. Paikkalukuna 45 ja lämmityksenä vesi- ja höyryvastavirtajärjestelmä termostaattisilla patteriventtiileillä. Vanhemmalla Eim-sarjalla ei tällaisia "hienouksia ollut", tavallinen vesilämmitys. Seuraava Ci-sarja oli valmistettu vuonna 1922. Valaistuksena edelleenkin korkeapainekaasu-Pintsch ja lämmityksenä Pintsch-höyrylämmitys. Paikkalukuna 8/30. Luokkamuutoksen 1956 myötä paikkaluku 1. luokassa oli nyt 42. Valaistus muutettu jossain vaiheessa sähköiseksi. 2232 hylätty vuonna 1952. 2233 -> Ci 2322 vuonna 1956 -> Eim 21911 vuonna 1959 -> BT 01368 vuonna 1979 -> XT vuonna 1988. 2234 hylätty vuonna 1942. 2235 hylätty vuonna 1952. 2236 -> Ci 2323 vuonna 1956 -> Eim 21912 vuonna 1959 -> BT 01373 vuonna 1980. Sittemmin -> XT 01701. 2237 hylätty vuonna 1949. 2238 -> Ci 2324 vuonna 1956 -> Eim 21913 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1978. 2239 -> Ci 2325 vuonna 1956 -> Eim 21914 vuonna 1959 -> BT 01375 vuonna 1980. Sittemmin -> XT 01702. 2240 aluskehys vaunulle CEi 2635 vuonna 1941. CEi:nä sisustus uusittu. Hylätty vuonna 1970. 2241 -> Ci 2326 vuonna 1956 -> Eim 21915 vuonna 1959, hylätty vuonna 1980. Kori Minkiöllä. Viimeinen hyttivaunutyyppinen Ci-sarja oli valmistunut vuonna 1932. Paikkalukuna edelleenkin 8/33 (I ja II luokissa). Lämmityksenä tavallinen höyrylämmitys. Valaistuksena oli numeroissa 2242 - 2247 sähkövalo, keskusjunavalaistussysteemillä, jossa valaistusvirta tuli veturin turbogeneraattorista. Numeroissa 2248 - 2251 oli tavallinen vaunukohtainen yksittäisvalaistusjärjestelmä. Tämä valmistussarja EI KOKENUT luokkamuutosta vuonna 1956 (yhtä vaunua lukuunottamatta!), se ei siihen "ehtinyt". Tämä sarja oli samalla ensimmäinen uutena rullalaakeroitu vaunusarja. 2242 -> Eim 21909, hylätty vuonna 1969. 2243 -> Eim 21907 -> Oe 71'916 vuonna 1970. 2244 -> Ci 2321 vuonna 1956 -> Eim 21910 vuonna 1959 -> XOe 070003 vuonna 1975. 2245 -> Eim 21901 vuonna 1955 -> Oe 71'968 vuonna 1970. 2246 -> Eim 21903 vuonna 1955, hylätty vuonna 1970. 2247 -> Eim 21902 vuonna 1955 -> Oe 71'928 vuonna 1970. 2248 -> Eim 21905 vuonna 1955 -> XOe 070004 vuonna 1975. 2249 -> Eim 21906 vuonna 1955 -> XOe 070005 vuonna 1975. 2250 -> Eim 21904 vuonna 1955 -> Oe 71'966 vuonna 1970. 2251 -> Eim 21908 vuonna 1955 -> XOe 070007 vuonna 1975. Mainittakoon, että numeroita 2321 - 2326 oli käytetty kaksi kertaa. Ensimmäinen sarja, Di, oli 52 tai 56 - paikkainen, kaasuvalolla ja hylätty jo aiemmin. Näistä ainakin viisi vaunua oli itäystävä pakottanut luovuttamaan itselleen vuonna 1940. Sarja Di, vuodesta 1956 alkaen luokkamuutoksen seurauksena Ci. Nämä olivat avo-osastovaunuja, niitä oli valmistettu kaksi sarjaa. Vanhempi, oli lyhytmallinen, 56-paikkaa ja valmistettu vuonna 1921. Telinä A7 Uudempi oli 21 180 mm pituinen "Olympiavaunu"-sarja, vuodelta 1952. Tällä paikkalukuna oli 64 ja telinä A12. Vanhemmalla sarjalla ollut viime vaiheessa sähkövalaistus. Alkuperäistä Pintsch-höyrylämmitystä oli muutettu höyryllä ja kaminalla lämmitettäväksi vesilämmitykseksi. Myös vaunussa 2312 mainitaan olleen koneellinen tuuletus. 2301 hylätty vuonna 1962. 2302 -> Eims 21502 vuonna 1962, hylätty vuonna 1979. 2303 -> Eims 21503 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979. 2304 -> Eims 21501 vuonna 1962, hylätty vuonna 1977. 2305 -> A 92 vuonna 1945, hylätty. Kori taukotupana Ruukissa. 2306 -> Eims 21504 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979. 2307 hylätty vuonna 1962. 2308 -> Eims 21505 vuonna 1963, hylätty vuonna 1978. 2309 hylätty vuonna 1963. 2310 -> Eims 21506 vuonna 1963, hylätty 1979. Kori ollut Lahdessa. 2311 -> Etv - Vo 6 vuonna 1963 (Varasto-osaston erikoistyövaunu!). 2312 -> BG 040048 vuonna 1961, hylätty vuonna 1971. 2313 -> BT 01333 vuonna 1972, hylätty vuonna 1988. Tässä Ci:ssä ollut koneellinen tuuletus. 2314 -> Eims 21507 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979. 2315 -> Eims 21508 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979. Kori ollut Lahden varikolla. 2316 hylätty vuonna 1972. Tässä vaunussa myös ollut koneellinen tuuletus. 2317 -> Eims 21509 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979. 2318 -> Eims 21510 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979. 2319 -> XEi 022036 vuonna 1970, hylätty vuonna 1978. XEi-vaunuja oli käytetty taukotupana tai ruokailutilana. Uudempi sarja, valmistunut siis vuonna 1952: 2336 -> BT 01332 vuonna 1970 -> A 19 (opetusvaunu) vuonna 1970. Nykyisin Haapamäellä. 2337 -> BG 040082 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986. 2338 -> BG 040083 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986. 2339 -> BT 01327 vuonna 1972, sittemmin -> XT 01613. 2340 -> BT 01334 vuonna 1972 -> XT 01619 vuonna 1987. 2341 -> BG 040088 vuonna 1972, hylätty vuonna 1986. 2342 -> BG 040084 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986. 2343 -> BG 040085 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986. (BG:t 040082, 040083, 040084 ja 040085 olivat kattolavalla varustettuja ja niistä muodostettiin Johdonvetovaunusto 3. Niihin oli vaihdettu teliksi liukulaakeroidut A7:t.) Sarja Cik, 1. luokan päivävaunu, jossa on kahvilaosasto sekä keittiö. Paikkalukuna 32 ja kahvilassa 28 istuinta. Sarja on muutettu entisistä CEi-vaunuista. Vuonna 1971 sarjamerkkimuutos: nyt se oli Eik. 1. luokan sisustus oli uusittu näissä. Nestekaasukäyttöinen jääkaappi. 2391, vuodelta 1961, hylätty vuonna 1977. Alun perin se oli CEi 2566 vuodelta 1930. 2392, vuodelta 1961, hylätty vuonna 1977. Alun perin se oli CEi 2573 vuodelta 1930. 2393, vuodelta 1962, -> BG 040105 vuonna 1978 -> BT 01374 vuonna 1980. Romutettu 2005 Seinäjoella. 2394, vuodelta 1962, hylätty vuonna 1977. Alun perin se oli CEi 2622 vuodelta 1938. Herra Rainer: telityyppi ei sinällään "estänyt" erimallisten vaunujen yhteistä käyttöä junissa, mutta mielestäni ratkaisevin tekijä oli jarrujärjestelmissä. Peruspaine jarrujohdossa oli tietenkin sama, mutta mitä tulee esimerkiksi jarrutusviiveeseen, sillä oli vaikutusta junien suurimpiin sallittuihin nopeuksiin. Kulkuominaisuuksissakin oli vissejä eroja, (vinoilenpa:) A3 ei takuulla pärjää München-Kassel-mallille. Westinghouse, joka vallitsi puuvaunuissa oli toki vanha ja luotettavaksi kehittynyt, mutta silti nähtiin hyväksi korvata se uudemmilla systeemeillä (Knorr). Omasta mielestäni 1. luokan vaunujen tarve oli vähäisempi teräsvaunukauden alkuvuosina siitä syystä, että pehmustettupenkkisiä 2. luokan puuvaunuja oli melko riittävästi...? Herra Petri, uskoisin sinun silmäilevän laittamaani Ci/Di-luetteloa sangen tarkalla silmällä. |
||||
|
|
08.12.2022 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ci 2316 hylättiin vuonna 1972. Se siis ei ainakaan kokenut minkäänlaista vaunu-uusiokäyttöä! Ihan kuin takana näkyvä vaunu olisi sarjaa XCm, vanha aluskehys ja lyhyttä tyyppiä. Ci:n perässä on Po. |
||||
|
07.12.2022 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, olen oikeastaan tähän ikään asti olettanut, että Sliipparien IC olisikin ollut neuvostoprätkä IiCee 350 Planeta. Aina sitä oppii uutta. Mato Valtonen bändeineen ennustikin rautatietulevaisuutta. Hyvin tehty jannuilta! "Perkeleen juntit, palauttakaa pilsnerini!" |
||||
|
05.12.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan helposti nykyisin on enää saatavana 24 voltin lamppuja? Entä vastaavaa ledi-tekniikkaa? Luulisi jonkun neron miettivän tätä piirustuslautansa äärellä. |
||||
|
05.12.2022 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuumankestävä maalihan pitäisi jo olla vanha juttu! | ||||
|
04.12.2022 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja, mein Herr Uwe! Oikeastaan Hindenburg oli se viimeinen niitti tapahtumaketjussa, jonka ratkaiseva etappi oli lokakuun 1929 mustan tiistain pörssiromahdus. Minusta suurempi syyllinen on Saksan porvarilliset piirit, jonka yhtenä pääpelurina oli Franz von Papen, unohtamatta Kurt von Schleicherin ja muidenkaan osuutta. Nämä herrat kommunisminpelossaan kuvittelivat kesyttävänsä Hitlerin, jos tämä pistetään pääministerin asemaan ja hallitusvastuuseen. Mutta Hitlerpä ei noudattanutkaan porvariston itse itselleen uskottelemaa käsikirjoitusta. Koko keissiä varjosti sekin, että Hitleriä (pelkkää katukiihottajaa!) pidettiin normaalina ihmisenä luotettaviksi luultuine lupauksineen. Hitlerhän ei normaaliudesta piitannut, ei myöhemminkään, kuten esim. Neville Chamberlain joutui toteamaan. Tosin Hindenburg olisi voinut kieltäytyä nimittämästä Hitleriä, mutta sen aikainen, jo väsyttävä poliittinen kriisi olisi jatkunut ja jatkunut. Hindenburg täytti tosin perustuslain kirjaimen, mutta päästi samalla pirun irti, kuten nyt voidaan sanoa. Ja Hitler esitti kilttiä poikaa niin kauan kunnes Hindenburg kuoli elokuussa 1934. Sitten se riehunta alkoi! Samalla tavoin on maailmalla johtavat piirit kuvitelleet Trumpia, Putinia, Erdoganiakin normaaleiksi ihmisiksi... Ovatkin peilanneet itseään! |
||||
|
04.12.2022 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jo on! Ehdotan tai oikeamminkin vaadin tätä kuvaa viikon kuvaksi. Kaikki on kohdallaan: valokiilojen, Dv12:n moottorikopan, junarungon, ajolangan ja kiskojen muodostama liikkeen vaikutelma perspektiivin korostuessa. Kirsikkana kakussa kuvaushetki päivästä ja taustalla näkyvät opastinvalot. Taidolla otettu kuva, josta voisi myöntää vaikkapa Pour le Meriten... |
||||
|
04.12.2022 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavan hyvä ja tunnelmallinen kuva! Jäin katsomaan tätä pitkäksi aikaa: Dv:n ja tiiliseinän punaisuudet korreloivat hyvin yhteen. Kellon ikuinen liike hetkellä, jolloin iltavuoro on jo tälle päivälle päättynyt... |
||||
|
03.12.2022 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rakas joulupukki! En toivo tai tarvitse niinkään itse joululahjoja tänä vuonna, vaan toivon erityisesti koko laajan Venäjänmaan kansalaisten saavan ihailtavakseen ylelliset, huippukalliit, sekä kautta maailman televisioidut valtiolliset hautajaiset, jossa juhlakaluna, keskipisteenä ja ikuiseen lepoon patriarkka Kirillin siunattavana olisi itse KGB-everstiluutnantti Vladimir Vladimirovitsh! | ||||
|
03.12.2022 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa, että herra Erkin mainitsema James Finlayson oli ihan "toisen sortin sosialisti" verrattuna mykkäfilmikauden James Finlaysoniin. Jälkimmäinen lienee ollut vieroitettu etikalla? Ainakin "Ohukainen ja Paksukainen joulukuusikauppiaana" (vuodelta 1929)- filmistä tämä tullee selväksi...? |
||||
|
02.12.2022 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä herra Jarno, nimenomaan "aatteen väri" joka tolpassa ja vielä tolpan juurillakin...! | ||||
|
02.12.2022 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä veturimuotoiluun tulee, niin Dv12 = 5, Dr19 = 2, viisiportaisella asteikolla. Eikö noihin "Lehtisammakoihin" nyt millään saa itärintamatunnusta (keltaista turvaväriä) muuhun kuin veturihenkilön Turun Sinappi - evässinappituubiin...? |
||||
|
02.12.2022 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vanha ahjo"? Muinaisen Metalliliiton muinainen jäsenlehti...? | ||||
|
30.11.2022 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po:n numeron alla on näköjään osoitelappukotelo. Eikä kirjeluukkuakaan ole enää. | ||||
|
30.11.2022 20:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko nuo kaasuputket ns. mustaa putkea, eli mustaksi maalattua St 37-putkea? Vaiko saumatonta kupariputkea? Jos kaasu tussahtaa kupariputkessa, se ei repeä vaan pullistuu. Tussarinvärkkääjäpojat tietävät tämän taatusti. Tyhmemmiltä lähti peukalo. Räkärauta pettäessään aiheuttaisi palonvaaran. Pula- ja sotakorvausaikana uskoisin Outokummun kuparilla olleen muitakin kovin kiinnostuneita ottajia... |
||||
|
30.11.2022 20:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9805 oli vuodelta 1945. Siitä tuli BT 01360 vuonna 1988. Tämä vaunu oli ollut liikenteessä postinkuljetusvaununa (muun muassa sanomalehtipostin kuljetuksessa), ylimääräinen sivuovi kertoo tästä. Huomatkaa myös: ei valokaasusäiliöitä tai akkulaatikkoa! Telinä on A12. Vähän epäilyttää tuo vuosi 1988, kun viereisillä numeroilla olevia BT:itä oli ilmestynyt vuonna 1978. Eine "Fehldruckteufel" tai "False-Print-Devil" heiluttanut hiilihankoaan...? Kuljetusvaunuiksi oli omien tietojeni mukaan muutettu aiemmin: 9906 vuonna 1965, sittemmin -> BT 01361 (v. 1978). 9907 vuonna 1965, sittemmin -> BT 01172. 9908 vuonna 1965, hylätty vuonna 1976. Tällä oli aikoinaan Porkkalan ikkunaluukut (EPö).Nämä olivat valmistuneet vuonna 1930, ja nro 9908 vuonna 1931. 9923 vuonna 1969, sittemmin -> BG 040115 (v. 1978 tai 1980). Eri asia on numeromuutoksen ajankohta verrattuna vaunun muutostyön valmistumisajankohtaan. 9926 vuonna 1971, sittemmin -> BT 01362 (v. 1978). 9927 vuonna 1971, hylätty ja romutettu vuonna 1988. Näiden kolmen vaunun valmistumisvuosi oli 1942. Kuvan vaunun perässä seisoskelee vaakamonttöörin (vakaajan) asunto- ja työvaunu BE 0700. |
||||
|
30.11.2022 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiini on kuvattu ainakin havainnollisesti (oikealla alhaalla) ja tulitorvikattilaa esittävä kuva on erinomainen! Höyryveturikattilan tulipesärakenne on tietääkseni käytännön (niin, ja itse Stephensoninkin) sanelema. Veturipuolella tulitorvikattila ei yleistynyt. |
||||
|
29.11.2022 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itseni, systerin ja pikkubroidin käytössä (1957 - 1968) oli samanlainen, puinen, joka oli tuhrittu Miranolin siniseksi. Nuo kylkitörmäysraudat tosin puuttuivat. Rattaat olivat puurakenteisia, akselit tekivät mutkan pyörien vieressä ja olivat kierrejousitettuja. Kuvan rattaan väri on natsi-Saksan Luftwaffen RLM 02:ta (= RLM-harmaa) kiusallisen lähellä. |
||||
|
29.11.2022 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ollessani päiväpostinkantajana 6. kantopiirissä Mäntässä, kuului Pilvilinna piiriini. Olin niin kaponen kärpässarjalainen niihin aikoihin (kesällä 1975, kahdeksantoistiaana), että minun piti hyppiä täyden postilaukun kanssa Pilvilinnan hississä, valon sytyttämiseksi! Hissin lattian alla oli valokatkaisija, joka reagoi tai oli reagoimatta hissimatkustajan painoon. Samanlainen keksintö oli Mäntän pääpostin yleisöpuhelinkopissa. Viime kesänä käydessäni Mäntässä, Pilvilinnassa oleva kampaamo Chez Marie oli vielä olemassa ja omistajarouva jotenkin muisti minut. Muistelisin paperitehtaan irtisanoneen raidesopimuksensa vähän aikaa sitten...? |
||||
|
29.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon tienoilla oleva kaarimerkki risteineen kieltää ajamasta tätä laitetta laskumäen yli. Merkki on kopsattu ainakin saksalaisilta. | ||||
|
29.11.2022 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä eteenpäin tulleet Plasserit olivat kasvaneet kokoa ja nimityksiäkin oli tullut: Mainliner, 07 - 16, Duomatic jne... | ||||
|
29.11.2022 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi kysymys (ajatellen sivuston nuorempia osallistujia): - minkä maalainen valmistaja Plasser & Theurer oli/on? Entä Matisa? |
||||
|
27.11.2022 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonperä avattu liikenteelle, asiasta annettu määräys 12.3.1889 päivätyllä Cirkuläärillä nro 12/919. 1.4.1889 alkaen se on oleva laituri, liikennöintitapana HilTp, eli henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, ja pikkutavaraliikenteelle ( yksittäisen tavaralähetyksen suurin sallittu paino 100 kg). Suonperän laituri alennetaan 1.7.1953 lukien seisakkeeksi (pikkutavaraliikenne lakkautetaan). Srä on edelleenkin Kälviän aseman alaisuudessa (Klv 5 km, Pnä 45 km, Yv 67 km). (KL27/53-3) Srä lakkautettu 23.5.1971 lukien (VT15/71-2). Riipan seisahduslaiturin luona avataan samanniminen vaihde tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta tästä päivästä lukien (Cirk. 39/11111, 16./29.12.1904). Riipan liikennöintitapaan tulee muutos: H -> Hrl, eli täydellisestä henkilöliikenteestä rajoitettuun lipunmyyntiin (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934). Riippa, lisäys liikennöintitapamerkintään: R (rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien (KL56/47-13). Uusi liikennöintitapamerkintä: HrlTt (henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.10.1976 lukien. (VT39/76) Tavan muutos: henkilöliikenne lakkautettu, tavaraliikennettä.täysin vaunukuormin, 1.4.1980 lukien. VT13/80. Jälleen muutos: Tt liikennepiirin päällikön luvalla 1.12.1980 lukien. VT47/80. Edellinen merkintä poistettu 25.9.1983 lukien. VT36/83. Liikennepaikka lakkautettu 1.1.1984. VT50/83. |
||||
|
27.11.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimi Storå saanut rinnalleen suomenkielisen nimen ISOJOKI 1.6.1925 lukien. Cirk.21/384, 14.5.1925. Isojoen liikennöintitapaa muutettiin: ollut HilT (= henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne). Uudeksi tavaksi tuli HrlT, eli nyt tuli rajoitettu lipunmyynti henkilöliikenteessä tavaraliikenteen pysyessä ennallaan. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 10, 15.5.1929.) Nimenmuutos: Isojoki -> Rimmi 1.1.1934 lukien. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 11, 11.11.1933.) Liikennöintitapa on oleva HrlT. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934.) Lisätään liikennöintitapamerkintään: R (= liikennepaikalla rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. (KL56/47-13) Rimmi alennetaan 26.5.1968 lukien seisakkeeksi, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä (tapa Hil), päällystöasemana Kokkola. (KL13/68-8) Rimmi, nro 746, Säy 646, poistetaan VR 2669 - koodinuettelosta. (KL19/68-5) Seisake lakkautettu 1.1.1982 lukien. (VT52-53/81) |
||||
|
27.11.2022 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomi - valimo ja Jokelan valimo toimittivat GAS pumpputehtaalle Mänttään teräs - ja isompia valurautavaluja 1970 - luvulla. T. nimimerkki: valutavaravarastoa järjestelemässä ja trukinkuljettajana ollut. |
||||
|
27.11.2022 05:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| evp = elää vaimonsa palkalla...? | ||||
|
27.11.2022 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Jorma, kiitokseni asian korjaamisesta. Kun tuota aikaa on päässyt kulumaan kesistä 1979 ja 1980, kun jonkun kerran pääsin mukaan Hurun ohjaamoon Mänttä - Vilppula - radalla. | ||||
|
|
26.11.2022 20:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovesta voi erottaa koneapulaisen polven menoksi suunnitellun lämpöpatterin sijoituksen. | ||||
|
26.11.2022 20:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se niinkin, että.dieselin pakokaasusta osa on käyttämättä jäänyttä ilmaa. Asia riippunee siitä, miten säädöt on tehty, pakokaasuanalysaattorin avulla tai ilman. | ||||
|
25.11.2022 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän kommentin kirjoitin vastauksena herra Mikko Herpmanille: Kyllä, Mäntän rautatiellä matkustajajunat ainakin kulkivat aikataulujen mukaan. Seuraavaksi ote kirjasta "Kapeat kiskot", sivulta 137: "Liikenteen alusta eli vuodesta 1897 lähtien matkustajajunapareja oli iltapäivisin kulussa kaksi. Esimerkiksi 16.5.1899 alkaneella aikataulukaudella junat kulkivat seuraavasti: km 0: Mäntästä 12.45, km 1: Koskela 13.00, km 8: Vilppulaan 13.25 ja Mäntästä: 16.00, Koskela: 16.15, Vilppulaan: 16.40. km 0: Vilppulasta 13.55, km 7: Koskela 14.20, km 8: Mänttään 14.30 ja Vilppulasta 17.10, Koskela 17.35, Mänttään 17.45. Mäntän ja Koskelan yhden kilometrin väliä varten oli aikataulussa varattu huomattavan paljon aikaa. Täytyy muistaa, että tämä osuus kulki tehdasalueen halki, jolloin nopeus oli alhainen ja aikataulu mahdollisti myös välillä tehtävät vaunujen mukaanotot ja jätöt. Tällä välillä olivat myös rautatien omistajan kauppaneuvos Serlachiuksen asuinlinna ja tehtaiden konttorit, eli jos tarvetta ilmeni, varmasti oli mahdollista pysähtyä ottamaan tulijoita. Kun oltiin päästy "oikealle" pääradalle, juna sai ajaa kahtakymppiä perille. Toukokuun 16. päivästä 1900 alkaen otettiin käyttöön aamupäivällä kulkenut kolmas junapari. Saman vuoden elokuun alusta tämä pari siirrettiin liikennöimään yöllä. Aikataulut oli sovitettu toimimaan VR:n junien jatkoyhteisvuoroina ja sama järjestelmä junalukumäärineen oli käytössä koko liikennöimisajan." Ote Jorma Rauhalan minulle lähettämästä faksista 18.10.1996: Aikataulu, voimassa 1.5. - 31.8.1913: Juna 1, Mäntästä klo 1.40, tulo Vilppulaan 2.20. Juna 2, lähtö Vilppulasta 3.46, tulo Mänttään 4.21. Juna 3, Mäntästä klo 10.35, tulo Vilppulaan 11.20. Juna 4, lähtö Vilppulasta 12.05, tulo Mänttään 12.40. Juna 5: Mäntästä klo 16.03, tulo Vilppulaan 16.48. Juna 6, lähtö Vilppulasta 17.20, tulo Mänttään 17.55. Ylimääräisten junien 351a ja 352a kulussa ollessa odotetaan niistä tulevat. Vuonna 1975 täytti Kuorevesi - Mänttä - Wilppula - lehti 50 vuotta. Juhlan kunniaksi jokaiselle tilaajalle jaettiin kotiin jäljennös lehden ensimmäisestä numerosta, eli n:osta 1, torstaina huhtikuun 30 p:nä 1925: Takasivulla on Juna-aikataulu. Mäntän rautatie: junat lähtevät: Mäntästä, klo 1.50 yöllä, 11.15 a.p., 4.40 i.p. Koskelasta, klo 1.55 yöllä, 11.20 a.p., 4.40 i.p. (ilmiselvä painovirhe!) Vilppulasta, klo 2.55 yöllä, 12.20 j.p.p., 5.45 i.p. junat saapuvat: Vilppulaan klo 2.20 yöllä, 11.45 a.p., 5.10 i.p. Mänttään klo 3.25 yöllä, 12.50 j.p.p., 6.15 ip. Samassa ilmoitettiin Valtion rautatien junien aikatauluista: Junat lähtevät Vilppulasta: Etelään: Klo 12.40 yöllä pikajuna Helsinkiin [Vaasasta] Klo 2.45 yöllä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 4.00 yöllä sekajuna Tampereelle Klo 12.10 päivällä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 7.13 i. sekajuna Tampereelle [Viipurista Haapamäen kautta] Pohjoiseen: Klo 2.44 yöllä postijuna Tornioon [Helsingistä] Klo 3.44 yöllä pikajuna Vaasaan [Helsingistä] Klo 11.28 päivällä sekajuna Viipuriin Haapamäen kautta [Tampereelta] Klo 5.32 i.p. postijuna Tornioon [Helsingistä] Samassa lehden numerossa oli merkki uuden ajan sarastamisesta: VILPPULAN AUTTO alottaa taasen säännölliset kulkuvuoronsa Vilppulan - Jämsän välillä maanantaista toukokuun 4 p:stä alkaen. Lähtee Vilppulasta joka arkipäivä klo 5.35 illalla Jämsään ja Jämsästä samoin joka arkiaamu klo 8 Vilppulaan. Ylimääräisiä ajoja suoritetaan. Hinnat kohtuulliset. Lähemmin puhelin 64 Vilppulasta. T. Murtomäki. |
||||
|
25.11.2022 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aero? "Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle". Ei mikään ihme, että nimi Finnair otettiin käyttöön...? |
||||
|
25.11.2022 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Logo, eli "GAS:n pulu"! Myöhempi GAS:n lintulogo kantoi juuri tätä nimitystä. Iskä kerran kertoi herrakuskina ollessaan, että hävetti maailmalla, kun työasuun kuuluneessa koppalakissa ei ollut minkäänlaista firmanmerkkiä, "oltiin kuin mustalaiset!" Liikennepuolen pomo, Inkisen Pasi (joka toimi myös tehtaan soittokunnassa), kaivoi jostain tavaroistaan esiin messinkisen GAS:n pulun, joka oli ollut soittokunnan soittajien lakissa, noin 15 senttiä leveä... |
||||
|
25.11.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| VT = Verbrennungs-Triebwagen, eli polttomoottorillinen moottorivaunu. | ||||
|
25.11.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| KEis oli Olympiakiitojunavaunuston keskimmäinen vaunu. Siihen oli sijoitettu myös dieselgeneraattori sähkön tuottoa varten. KEis 22407 muutettiin vuonna 1976 Johdonvetojuna 4:n vaunuksi BG 040098. Jvv-4 hylättiin vuonna 1983. |
||||
|
25.11.2022 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Hei heipparallaa Helsinki, kaikkien riemujen kaupunki!" | ||||
|
25.11.2022 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä myös. Takaraivossa kummitteli muinaisen "Tekniikan voittokulku"- kirjan maininta Heilmann - höyrysähköhöyrysähköveturista! Kuukkelikin tietää kertoa jotain Heilmann - veturista, joka tavallaan oli "luolamiesesi-isä" dieselsähköveturille. |
||||
|
25.11.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuota veturia kutsuttukin joskus muinoin "Killiäiseksi"? | ||||
|
25.11.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdottaisin "itärintamatunnuksen" maalaamista tähän veturityyppiin, toisin sanoen keltaista väriä nokkaan! | ||||
|
25.11.2022 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muotoilultaan paljon paremman näköinen, kuin se toinen tsekkiluomus: Dm12. Huomatkaa Pullahuru - malliset askelmat vaunun helmassa, ohjaamon oven alapuolella. |
||||
|
|
25.11.2022 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan 1970-luvun Aamulehdistä lukeneeni, kuinka kohtalottaret katkaisivat elämänlangat harva se päivä Rukkamäen tasoristeyksessä useiltakin sieluparoilta, käyttäen työkalunaan juuri junaa! Kuvasta näkee mainitun tasoristeyksen ominaisuudet; hirvittävän näköinen! Itse uskon kuvassa näkyvien (maanmittaajien) keppien olevan merkkinä siitä, että asiaan oli alettu kiinnittää joltisestikin huomiota. |
||||
|
24.11.2022 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9956 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01345 vuonna 1976. | ||||
|
24.11.2022 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan vekkuli prötkötes, Pappa-Tunturi moporesiinana alias Moprena! Alkuperäkuvasta ei tosin erottanut, että oliko kapistuksen nimeä tankin kyljessä? Noussee mielleyhtymä eli assosiaatio tästä kuvasta, että mansikkarahkapurkin vierellä ohennepullo sopivalla etäisyydellä, hah hah! |
||||
|
23.11.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinivalo ennenvanhaan tarkoitti, että sen ohittaminen oli sallittua enintään 15 km/t nopeudella ("aja varovasti"), koska tuleva juna ajoi raiteelle vaunuja vasten. Edelleen sen tolpassa oleva lähtöopastimen esiopastin oli sammuksissa, kuten kuvasta näkyy. Juttu johtui Dm8-9 Porkkanoista ja myös sähköjunista, joita matkan varrella liitettiin pitempimatkaisiin juniin. Hyvänä esimerkkinä oli juuri Tampere, jossa Jyväskylästä tuleva Porkkana - P 94 sai lisärungon, ennenkuin jatkoi reissuaan kohti tasavaltamme pääkaupunkia. 1970-luvun puolenvälin tienoilla se lisärunko oli Vaasasta Parkanon kautta tullut P 34. Tapahtuma tapahtui aamulla, ennen kymmentä. Aiemmin vaunuja vasten ajosta varoitettiin asiaan kuuluvien junien kuljettajanaikatauluissa, tuloraidemerkinnän yhteydessä. Siinä vaiheessa kun porkkanoiden kanssa rinnakkain ajettiin muulla kalustolla, aikataulussa olevan merkinnän tarkoituksenmukaisuus tuli kysymyksen alaiseksi. Tästä syystä itse oletan sinivalo-opastimen tulleen käyttöön. |
||||
|
23.11.2022 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenmuutoshistoriaa netin syövereistä, mitä Kauhavan sotilasilmailuhistoriaan tulee: Ilmailukoulu vuoteen 1937. Ilmasotakoulu vuosina 1938 - 1941. Lentosotakoulu vuosina 1942 - 1951. Ilmasotakoulu vuosina 1952 - 2004. Lentosotakoulu vuosina 2004 - 2014 lopulle, jolloin lakkautettiin. Nykyisin Ilmasotakoulu on siirtyneenä Tikkakoskelle, vuodesta 2014 alkaen. Mitä Paukkanevaan tulee, niin karttaselain-sivustolla olevassa ajantasaisessa kartassa Seinäjoen ja Nurmon välillä, radan länsipuolella oleva suo- ja turvetuotantoalue on merkitty nimellä "Paukaneva". |
||||
|
23.11.2022 05:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hj. Heimolainen toimi sittemmin GAS:n Mäntän tehtaiden liikennepäällikkönä. | ||||
|
23.11.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paukkaneva: synkkä nimi maamme historiassa, vuonna 1918 valkoiset teloittivat vangiksi otettuja punaisia siellä. Paukkanevan laituri on luettava Nurmon aseman alaisuuteen. (Cirk.78/1042, 4.11.1911) Epäitsenäiset liikennepaikat 1926: Pva vaihde, liikennöidään täysin vaunukuormin. Paukkaneva on mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7 seisakeluettelossa, 1.4.1932 lukien. Seisake lakkautettu 1.6.1948 lukien, vaihde jää käyttöön (KL29/48-2). Nurmon pysäkin alainen Paukkanevan vaihde on purettu (31.5.1964?), joten sitä koskevat merkinnät on poistettava. (KL21/64-2). |
||||
|
|
23.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Härmän soraraiteen nimi muutettu Kaupin raiteeksi, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 5, 15.5.1933. Erkanemisvaihde aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan kohdassa km 470 + 550. Kaupin seisake poistetaan 14.6.1934 alkaen. Kauppi: laiturivaihde, liikennöintitapa: henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne. Päällystöasemana Hm 9 km, Kaupinkankaalle 1 ja Sk 64 km. (Liikennepaikkojen välimatkat 1942). Kaupin laiturivaihde alennettu seisakevaihteeksi, tapana: henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin, Ylihärmän pysäkin liikenteelle avaamisen johdosta 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Seisake lakkautettu 14.12.1953, vaihdetta liikennöidään edelleenkin, tapana tavaraliikenne täysin vaunukuormin. (KL50/53-7) Kaupin liik.tapa muutettu: tavaraliikenne täysin vaunukuormin ja pikkutavaraliikenteelle, jossa yksittäisen lähetyksen paino saa olla enintään 100 kg. (KL13/65-4), siis vuonna 1965. Sijainti aikataulun 128 mukaan km:llä 477 + 203. Kauppi lakkautettu 1.12.1981 lukien (VT47/81). Kaupinkangas on mainittu seisakeluettelossa, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7, 1.4.1932 lukien. Kaupinkankaan seisake poistetaan 1.10.1951 (KL42/51-3). Ylihärmä avataan pysäkkinä liikenteelle 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Sijainti: km 480 + 019 (aikataulu 128). Ylihärmän pysäkin liik.tapa on oleva 1.2.1954 lukien T, eli täydellinen tavaraliikenne. (KL4/54-5) Yhm asemalla on liikenneosaston pukkinosturi K - 2491. Sen nostokyky on enintään 3 tonnia, eikä sillä voi käsitellä 20 jalan pituisia kontteja. Nosturi on tyypiltään kiinteä pukkinosturi nostimella (VT18/75-10 olevan luettelon mukaan). Yhm tapamerkintä on 1.10.1976 alkaen oleva Tt, eli tavaraliikenne täysin vaunukuormin (VT39/76). Ylihärmä on lakkautettu 1.1.1985 lukien (VT51/84). |
||||
|
23.11.2022 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa kerran suomenruotsalainen tutkimusmatkailija, joka matkaili Jepualta Lapuan kautta Papualle. Ruotsiksi: "Från Jeppo, via Lappo till Pappo." |
||||
|
|
23.11.2022 02:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauhava: "Ilmailukoulun raide otettu käyttöön, täysin vaunukuormin, Kha 2 km." Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 4, 2.5.1927. Liikennepaikkojen välimatkat 1942: "Lentosotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Liikennepaikkojen välimatkat 1954: "Ilmasotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Mainittu raide oli ilmavoimien lentobensiinisäiliövaunuliikennettä varten. |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Panu. Monet kiitokseni! | ||||