Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Panu. Monet kiitokseni! | ||||
|
22.11.2022 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, vastaus kysymykseesi on kyllä, ensimmäisiä nokattomia kutsuttiin "Bulldog"-busseiksi ja moottori oli niissä tosiaankin edessä. Bulldogit nousivat suosioon aika helposti, moottorikoppa oli nyt sisäpuolella. Sen vieressä, oikealla oleva tilakin saatiin siten "tienaamaan", kun siihen sai vaikkapa vain yhden matkustajanistuimen. Nokattomat bussit olivat jo 1950-luvun kuluessa syrjäyttäneet perinteiset nokkabussit. Jokunen nokkabussi korjattiinkin bulldogiksi, uskokaa tai älkää. Eikä se ohjausjärjestelmän vipujen entraaminen tällöin suinkaan tekemätön paikka ollut, vaikka äkkiseltään siltä näyttäisi. Mitä takatuuppariin tulee, Suomessa ensimmäinen sellainen oli Onni Vilkkaan #27 (RO-92) vuodelta 1955. Sen alustana oli Mersu OH 321H. Ensimmäistä kertaa Suomessa siinä oli ovi etuakselin etupuolella, ajopiirturi, edessä kierrejouset ja takana ilmajousitus. Ikkunat olivat sinistä lasia, jolloin auringonpaahde ei päässyt sisään. Uutuutena siinä oli myös istuinpaikkakohtaiset lukuvalot. Vilkkaan auto huomioitiin myös autolehdissä. Kotkalainen päivälehtikin siitä kirjoitteli ihastelevin sävyin. Korin siihen oli tehnyt helsinkiläinen Autokorirakenne, mallina Kutter 1, vaikka keula oli Mersun omaa tekemää. Istumapaikkalukuna oli 32. Auton dieselmoottori oli 110 - hevosvoimainen ja akseliväli 4 180 mm. Moottori oli takana pystyssä pitkittäin. Vilkkaalta RO-92 poistui lokakuussa 1961 ja sen osti samoihin aikoihin kestiläläinen V & H Helander. Rekisteriksi tuli OO-427. Helander poisti tämän tuupparimersun marraskuussa 1967. Tiedot Bussidata-sivustolta, Vilkkaan historiikista ja Pula-ajan bussit-kirjasta. |
||||
|
22.11.2022 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR melko nopeasti luopui "kaksfooninkisten" asematalojen rakentamisesta, perusteluna pelastautumisen hankaluus tulipalon yllättäessä. Herra Tuomo, Kajaanissa vielä näkyy jälkiä kansallisromantiikasta: katonharjakoristusten päiden eläimenpääkoristeista. Toisin sanoen: Kajaanissa suomalaisnäkemys jugendista oli vasta alkutaipaleellaan. |
||||
|
22.11.2022 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Colt iskee miehen makuun" , vai oliko se "katuun"? Niitä aikoja, myivät monta sorttia, Kolttia ja Norttia... |
||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
21.11.2022 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otto hyvä, eihän nyt toki! Perinteisten suomalaisten ärräpäiden lateleminen käynee hyvästä harjoituksesta...? | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
20.11.2022 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| 50-luvun kaavioista minua kiinnostaisi Vilppula ja Säynäjärvi. Ja sekin, oliko Pynttärissä tuohon aikaan mitään raiteita jäljellä. Pynttäri oli Alavuden ja Niinimaan välillä. | ||||
|
20.11.2022 19:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin jälkeen on Ge matkatavaroita varten, sitten F. Ettei F:n jälkeen olisikin lyhyttä mallia oleva DEi? | ||||
|
19.11.2022 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tosissaankin kova hätä tulee, niin kumisaappaan varsi taitettuna kaksinkerroin auttaa. Monenkin linja-automatkustajan käyttämä kikka tämä. En usko, että vessaan meneminen etupään ohjaamon kautta nyt johtaisi karkotettavaksi Siperiaan tai Vaasan linnaan tiilenpäitä laskemaan...? |
||||
|
19.11.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on tyypin III Platformskjul. | ||||
|
|
19.11.2022 21:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 - vetovaunuissa vessan sijainti vaihteli eri tilaussarjoissa. Valmet Lentokonetehtaan "Moottorivaunu Dm7 Rakenne, käyttö ja huolto" - kansioissa on vähintään kahden eri vetovaunutyypin pohjapiirrosta: TD 227853, jossa vessaan pääsi matkustamosta. Itse vessa oli sijoitettuna moottoripäähän. Muistelisin vaunun 4109 olleen tällainen. TD 433604, joka esitti uusimman tilaussarjan vaunua (nrot 4197 - 4216) lumiauroineen ja kiskojarruineen. Tässä mallissa WC oli akkupäässä ja ovi ohjaamossa. Dieselveturit ja moottorivaunut osa II:ssa ei pohjapiirrosta ole. Dm6:n kokoonpanopiirustuksessa (Valmet Lentokonetehdas KD 201417 piirretty 25.11.1952 Kalliola, leimattuna "Valtionrautatiet Turun konepaja 15.6.1959") vessa on moottoripäässä ja sen ovi on matkustamossa. Vessan oven sijoitukseen lienee enimmältään vaikuttanut sähkökaapin sijainti ja rakenne. |
||||
|
19.11.2022 00:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Poste restante on rangaistusvankien suosikki. | ||||
|
|
18.11.2022 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansainvälinen postiliitto tunnettiin/taan nimellä Union Postale Universelle. | ||||
|
|
18.11.2022 16:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leino lajittelee näköjään "Sonta - Siionia" eli Maaseudun Tulevaisuutta... | ||||
|
18.11.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, ja te muutkin: kahden vaunun kytkentä tällä tyypillä oli siksi, että toisen vaunun generaattori toimitti valaistussähkön myös toiselle vaunulle. Kytkentä voitiin irrottaa vain konepajakäyntien yhteydessä. Käytäntö oli siis vähän saman tyylinen kuin VR:n sodan jälkeen valmistetussa Ek - sarjassa. Saman tyylistä modernisointia harrasti myös DDR:n Reichsbahn ns. Reko-vaunuissaan. Näitä Reko-vaunuja muunsi DR hiukan myöhemmin kuin kuvan Wirtschaftswunder-aikaan tehdyt vaunut. Reko-vaunut olivat kutakuinkin saman näköisiä kuin kuvan vaunut, paitsi että sisäänkäyntiovet eivät olleet ovisyvennyksissä. Lisäksi ovia oli vain yksi per sivuseinä. DR:n sarjamerkkinä oli esim. B3g. Näissä valaistus oli hehku- ja loistelampuilla kun lännessä harrastettiin pelkälti loistelamppuja. DR Rekotti myös konduktööri- ja postivaunujakin. Tiedot kirjasta Reisezugwagen-Archiv/ Wagner - Kroschwald - Wagner 1974. |
||||
|
17.11.2022 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vääräjoen luona ollut sivuraide avattiin tavaraliikenteelle 29.10.1909 alkaen, täysille vaunukuormille. Vääräjoella oli ollut vetureita varten vedenottopaikka. Sinne pystytettiin AGA-vilkkuvalolla varustettu levysignaali eteläpuolelle, 590 m päähän vesitornista. Otettiin käyttöön 5.3.1917. Vääräjoki määrättiin poistettavaksi Epäitsenäiset liikennepaikat 1920 - julkaisun lisäyksessä 12 (13.12.1922). Vääräjoen vedenottopaikalta poistettiin levysignaalit 11.1.1930. |
||||
|
|
17.11.2022 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppula tunnettiin vuonna 1883 (keskiajalla "Filpola") Filppulana, lennätinhuutona Fp. Keisarillisen senaatin suosituksesta rautatiehallitus päätti muuttaa Filppulan nimen Wilppulaksi (Wp). Muutos astui voimaan 1.5.1897. [1964 ilmoitettiin Wp alaisen Toivolan raiteen poistamisesta (KL48/64-4)]. Uusittu nimilyhenne "Vlp" otettiin käyttöön 30.5.1965 (KL15/65-5). "W"-kirjain jäi pois käytöstä. Lyhennettä Vp ei vilppulalaisen vaihtokonduktöörin kertoman mukaan voitu käyttää, koska se tarkoitti varastopiiriä. Samaan aikaan Viiala (Wa) sai uuden lyhenteen Va, kuin myös Kouvola (Kw -> Kv). Nämä siis esimerkkeinä. |
||||
|
15.11.2022 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kätevää! Tasoristeysliikennemerkit näyttävät riittävän moneen suuntaan, joten krapulaiset traktoristit tietävät varoa junaa! | ||||
|
14.11.2022 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kuva, värisävyineen ja vetureineen kaikkineen! | ||||
|
14.11.2022 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Betoninharmaus oikein korostuu kuvassa näkyvillä Lätän veripunaisilla auralevyillä. | ||||
|
14.11.2022 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kai, kuvailemasi valokirjavuus juuri on tätä moternia nykyaikaa. | ||||
|
14.11.2022 09:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä tykkään ja, että loistava kuva! Ja myös ajaton, ellei tietäisi 4207:n kuuluvan PMR:lle kuvan ottohetkellä. Tulee mieleen H906 kesäiltana Keuruun - Haapamäen välillä siltä ajalta, kun olin nuori jauhojulppi. Tai H511 lähtenyt juuri Vilppulasta ja rientää juuri Rostinkorven tasoristeyksen yli... |
||||
|
13.11.2022 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko juttu niin, että VR:n talousosastolla alkaa itku ja hammasten kiristys jokaikinen kerta, kun armeijasta soitetaan sotilasjunan tilaamista koskeva puhelu? En ihmettelisi. |
||||
|
13.11.2022 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä parempi "käytettävyys" saavutettaisiin oikealla elävällä piletinmyöjällä. Informaation virheettömyysastekin paranisi huomattavasti. Pääkaupungissa ollaan ja leikitellään rikki menevillä vehkeillä...? "Kun ei ole varaa..." - nyyhkis! Kun ei johtajistossa edes viitsitä, osata eikä haluta! Istutaan vaan nahjusmaisena pomojaan peläten klemmareita oikoen tahvananpäivästä jouluun! Tietokone auki toimistopöydällä näyttämässä Jenna Jamesonia tekemässä suuhunottoa! Ja bonukset virtaavat: sitä enemmän, mitä pienempi herne siellä fyyrerin kallon sisällä kalisee! |
||||
|
13.11.2022 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutoin tuon voisi tulkita virhenäyttämäksi. Ennen vanhaan Jt:n mukaan virheellinen tai viallinen opaste piti tulkita "vaara"-opasteeksi. Nykyaikaista sanontaa käyttämällä: hätäpunainen. |
||||
|
12.11.2022 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä puomia ei puunpurijoina kunnostautuneet kaakit jyrsineet. Vai onko hirsi vaihdettu? | ||||
|
12.11.2022 17:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, vekkuli idea, joka on mahdollinen. Hyötysuhde taitaa asiassa painaa painokkaasti. Ja junapaino myös?9 |
||||
|
12.11.2022 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.: minulla on sellainen hytinä, että angliatakaikkuna on muotoilulainaa 1950 - luvun "Conniesta" eli jumalattoman isosta Lincoln Continentalista. Myös toisessakin Ford - konsernin automallissa sitä käytettiin, eli saman ajanjakson Mercuryssa (1957 Turnpike Cruiserissa?). En tällä sekunnilla pysty tarkistamaan asiaa autokirjoistani, I'm five hundred miles away from Home. Niin ja 404 - pössöö on itsensä Pininfarinan muotoilema. Nätti kaara vielä tänäänkin. Sillä taitaa olla jotain etäistä muotoilusukulaisuutta 1960 - luvun alun Austin Cambridgeen? |
||||
|
12.11.2022 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni veturi 2744 pitäisi säästää käänteisenä Flying Scotsmanina. (4472) | ||||
|
12.11.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo taempana näkyvä pressutettu avovaunu sarjaa Hdkl? Lasihiekan kuljetukseen tarkoitettu ja Hdk:sta muutettu. |
||||
|
|
11.11.2022 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä Seppo! 404:stä näkyi hyvin niukasti, mutta ilmeisen riittävästi. Kumijalkamersu on myös siipimallinen, koneena 190 diesel, lisäksi se on pyöreälamppuinen. |
||||
|
|
11.11.2022 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Kurt. Anglian takasivuikkunan malli on eksoottisuudessaan hyvin vahva tunnistusapu. | ||||
|
11.11.2022 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Hyvinkään - Karkkilan rataa ehdoteltukin museoradaksi? Muistan Tapio Sunellin kirjoittaman artikkelin aiheesta muinaisessa Tekniikan Maailmassa. Purkajat vaan kerkesivät ensin... |
||||
|
11.11.2022 15:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näköjään ei Hyvinkään ylioppilaat monilukuisesti junaa saatelleet. Tosiaan, HKR 2 tosityössään - mahtavaaaaaa! SF-kilpinen auto (UYG-23) on Pössöö 403, eikä ponttooni-Mersu. |
||||
|
|
11.11.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja VW Kuplassa istujilla "lämmin"...? Vekkuli yksityiskohta: vaihteen asettimen levy: "suoralle" vai ei? Kuvassa näkyy myös ainut kestävä Datsunin malli ikinä: Luupää eli Bluebird. Oikealla oleva pystylamppumersu (W111), eli 220S? Samanlaisella laivalla O. Vilkas taisteli Monte Carlon rallissa, (vaikka myös 300SE:lläkin), päästeli menemään nasta laudassa. |
||||
|
11.11.2022 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja asbestit senkun pöllysivät iloisesti! | ||||
|
11.11.2022 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kirotut imperialistifasistit vieneet laudoitukset vaunusta...? | ||||
|
11.11.2022 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä sovi unohtaa ns. Reinin lakkoa eli voimalaitoslakkoa loppuvuodesta 1977. Vilppulassakin Mäntän päivystäjän vaunuja järjestellessä piti ratapihalla vaihteet kääntää käsiveivillä (vaihteenkääntömoottorit mykkinä!) Ja illalla vallitsi oikea Egyptin pimeys! |
||||
|
11.11.2022 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä homma, Hannu! Menestystä kirjahankkeellesi! | ||||
|
10.11.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lämmittäjän "nimi": Herpertti Huoleton. Muita tunnettuja lämmittäjiä koko höyryveturikaudelta: Matalapaine - Huuko ja Vesipaine - Matti. |
||||
|
|
10.11.2022 21:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka P.T.: Mykket kraatsia, eli paljon kiitoksia. | ||||
|
10.11.2022 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Potta nyt ainakin toimii kuin junan vessa...? | ||||
|
|
10.11.2022 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin Kouvolan suunnan junia? Sähköistys sinne oli 1975 vielä vaiheessa. Mahdollista tietenkin on sekin että sähkön puolella olisi huoltokatkos, siinä yksi selitys Deeverille? Milloinkas Mommilassa kolahtikaan, EP ja järjestelijä? |
||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
10.11.2022 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mänttäläinen historian ekspertti oli Karl - Emil Lindblad, muistaakseni toiminut tehtaalla konemestarina. Eikä enää ole elävien kirjoissa... Hänellä oli kerrassaan mahtava kokoelma vanha Mänttä - aiheisia valokuvia. Myös kappeesta! |
||||
|
10.11.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi nro 5 on Orenstein & Koppel 6685/1920, ja tyypiltään 0 - 6 - 0 T. Siinä on näemmä tasoluistit ja kaasuvalo. Ettei kuljettaja olisikin Benjamin Tarttanen? Veturista on muistona jäljellä kylkinumero 5 eräällä mänttäläisellä keräilijällä. Ei suostu myymään! |
||||
|
10.11.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asemalla tapahtui vanhaan aikaan skandaali: postimestari Hugo Blåfieldin vaimo kavalsi aseman kassasta rahaa tyttärensä koulumenoihin. Vaimo vieritti syyn teosta asemamies Arvid Raiskinmäen niskoille. Raiskinmäki osoittautui syyttömäksi ja rouva Blåfield joutui joksikin aikaa telkien taakse. (Arvid harrasti kilpapyöräilyä ja valokuvausta.) Herra Hugo B. muisti tapahtumaa pahalla ja teloitti Arvidin Lietunniemessä maaliskuussa 1918, kahden muun punikin lisäksi. Toinen punikki oli ollut kotkalainen muurari, joka oli ollut rakentamassa sellutehdasta. Arvidilta jäi leski ja kaksi poikaa, Paavo ja Pekka. Paavo kaatui talvisodassa ja Pekan tunsin vanhana miehenä, asui Hakatalossa, Etelätie 2:ssa. Eräs Blåfieldin tyttäristä oli nuorehkona kuollut näyttelijätär Heidi Blåfield. Lähde: Kunto Ruokolainen: Mäntän sankarit. (Ruokolaista uhkailtiin kirjan tekemisestä. Mäntän seurakunta lupasi tukea kirjoittajaa, mikäli juttua tulee.) |
||||
|
09.11.2022 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asematalo oli 1970-luvulla Punaisen Ristin kerhotalona. Se oli aika vekkulisti sijoitettu ratapihaan nähden. Siitä hiukan oikealle ja "ylös" on Pajula. Aseman vierestä "ylös" menee Laivarannankatu. Tehtaalla taivasta tavoittelevat spriitorni (vasen) ja siitä hieman oikealle happotorni. Etualan vaaleassa talossa (kolmioikkunat vintillä) asui pumpputehtaan koneistamon työnjohtaja L. Ojala perheineen, 1970-luvulla. Tästä talosta vasemmalle on Kaivokatu. Vinolan kattoa näkyy juuri ja juuri osittain, alareunassa. Lahden takana on Pättiniemen työväenasunnot. Niissä oli asukkaita vielä 1975. |
||||
|
09.11.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkon tällä puolella olevan kuusikon kohdalla on nykyisin seurakuntatalo. Kapearaiteinen kulkee nykyisen Kirkkopuiston läpi. Kuvan oikeassa alanurkassa on asuintalo: Varala. Äitini asui siinä perheineen, ennen kuin muuttivat Tammikankaalle. Varalan kellarissa säilytettiin punavankeja vuonna 1918. Äitini kertoi, että kun Neuvostoliiton pommikoneet yrittivät osua tehtaaseen tammikuussa 1940, pommit menivät lahden yli Pättiniemeen. Mikäli pommit olisivatkin pudonneet lahden tälle puolelle, olisi Varalaan osunut. Kuvassa, kirkosta noin klo 10 suuntaan on talo, jossa on vaaleat nurkkalaudat. Sen paikalle rakennettiin 1930-luvulla Ol Männyn kauppatalo. Siitä vasemmalle, linja-auton kohdalle valmistui sittemmin KOP-pankin talo asuntoineen. Se on jo pitkään ollut myytävänä. Pääkonttorin kohdilla oli ollut ennen talo, jonka kutsumanimi oli Leuna, Plevnassa taistelleiden mänttäläisten asuttama siis. Koskelanlammen takana näkyy vaalea sairaalarakennus selvästi. Yhtiön ammattikoulussa koneopin tunnilla 1975 kerran laskettiin että kauanko kestäisi, jos pumpputehtaan isoimmalla U-pumpulla tyhjennettäisiin koko lampi (edellyttäen, ettei lampeen tule uutta vettä Virtasalmesta). Vastaus: kahdeksan tuntia. |
||||
|
09.11.2022 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuolleselällä noin kilometrin verran pohjoiseen Vuollesalmesta on kaksi saarta: Pieni Tenkko ja Iso Tenkko. Niistä itään on Keurussaari. Veturitallin suunnitteli Mäntän "hoviarkkitehti" Heimo Kautonen. Talli uskoakseni valmistui noin vuonna 1949. |
||||
|
09.11.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiusalan talo erottuu oikeassa reunassa, Tehtaankadun pohjoispuolella, oikealla. Siitä Tehtaankatua vasemmalle on rivi polkupyöräkatoksia (hävisivät 1970-luvun aikana). Sellutehtaan kuorimoa ei näemmä vielä ole. Koskelanlammen kaakkoisnurkassa näkyy kaksi rakennusta, joista isompi oli sairaala (isoisäni kuoli siellä elokuussa 1949). Sairaala toimi yhtiön poliklinikkana vielä 1980-luvulla. Pumpputehtaan myynnin (1986) ja pois siirtymisen jälkeen poliklinikka muutti pumpputehtaan entiseen konttorisiipeen. Mäntänkosken yläpäässä, vasemman puolen puoliympyrässä on "Metsäperkele" Gustaf Adolfin muistomerkki. Lammen lounaisnurkan lähellä on myös polkupyöräkatoksia. Alapuolinen vesialue on Mäntänlahti eli puhekielessä Massalahti. |
||||
|
09.11.2022 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy oikein selvästi Asemanmutkan omakotitalot. Uudemmasta veturitallista oikealle on Mäntän mylly. Asematalo näkyy myös selvästi, sen vasemmalla puolella on asemapäällikön asunto. Oikealla taasen on rautatieläisten rivari ("kasarmi"). Myllystä oikealle on yhtiön varastoja. Leveäraiteisilla raiteilla oli Bender - vaihteenasettimia. Postin ja poliisin, "valtiontalo" on juuri ja juuri rajautunut kuvan alareunan ulkopuolelle. Mäntylinna - vuokrakerrostalo on kuvassa hyvin näkyvillä. Veturitalleilta noin kello 7:n suuntaan on kaksi kookasta taloa: ylempi on yhtiön ammattikoulutalo ja alempi oppilasasuntola (ainakin 1970-luvulla). Asuntolasta seuraava oikealle on asuintalo "Pajula". Aseman vasemmanpuoleisesta tasoristeyksestä lähtee alaspäin Kaivokatu. Seuraava oikealle, suurin piirtein saman suuntainen on Laivarannankatu. Postikatu kulkee alareunasta viistosti vasemmalle noin 30 ast kulmassa. Tällä alueella olen ollut päiväpostin kantajana 1975. |
||||
|
09.11.2022 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piipun varjo osuu juuri niemeen: Rusinniemi. Sen takana on Rusinlahti, jossa oli jo kauan ollut uimaranta. Koskelanlammen talojen kohdalla oli myös voinut uida, siinä tosin on äkkisyvää. Kuvan Mänttä-sanan yläpuolella olevaan kohtaan rakennettiin myöhemmin yhtiön virkailijasauna. Aivankuin Virtasalmen rautatiesiltaa ei vielä olisi rakennettu? Rusinniemen tällä puolella rannassa lojui pitkään laho soutuveneen hylky. Se oli maalattu joskus muinoin vaalean turkoosinsiniseksi ja jotkut "vasenkätiset" olivat tuhrineet punaisella maalilla sen nimeksi Kulli I. |
||||