Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.09.2022 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommenttiin räydennyksenä: Bauuternehmung = rakennusalan yritys. Gesellschaft fùr praktische Lagerstättenforschung = yhteenliittymä käytännöllistä leiripaikkatutkintaa varten. Ottaen huomioon Eljaksen kertoman veturien valmistumisajankohdan, viimemainittu tuskin tarkoittaa muuta kuin operaatio Reinhardin aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä. Operaatio Reinhardin toiminnan tarkoituksen kuvaamiseksi riittänee sana "Endlösung", eli lopullinen ratkaisu (englanniksi: Final solution). Tuhoamisleireistä: Auschwitz - Birkenaun rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1940. Vuoden 1941 aikana käynnistettiin: Majdanek, Treblinka ja Chelmno eli Kulmhof. Edelleen vuonna 1942 aloittivat Belzec ja Sobibor toimintansa. Nämä sijaitsivat Puolassa siksi, kun touhu piti pitää salassa. Olenkin miettinyt, että vaikka liittoutuneet saivat piankin tietoonsa nämä leirit sijainteineen, niin ainuttakaan pommitusoperaatiota ei käsketty näiden leirien toiminnan häiritsemiseksi! Esimerkiksi vaikkapa se, että Malkiniasta (rataosalla Varsova - Bialystok) oli lyhyt sivurata Treblinkaan, niin ei pienintäkään yritystä radan katkaisemiseksi tehty! Eräänkin kerran USA:n 8. Ilma-armeija teki pommituslennon Saksaan, lensivät edelleen itään, Neuvostoliittoon (pitkän neuvottelun jälkeen) sovitulle lentokentälle, josta polttoainetäydennyksen jälkeen palasivat takaisin Englantiin. Eli koneiden toimintasäteestä ei ainakaan jäänyt kiinni. Johtopäätös: lännessä oli ja on edelleenkin aivan samanlaisia helvetin rasisteja!!! |
||||
|
12.09.2022 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko ensimmäisen polven jaappanialainen Shinkansen myös Yorkissa? Kuvan mukaan näyttäisi olevan! | ||||
|
11.09.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, Panu hyvä. Mainitsemallasi radalla, erityisesti välillä Srj - Hpj, olisi ollut aika pitkälti korpirataa. Tosin Parkanon oikotie myös on metsää, turvetuotantoaluetta ja suota, sanokaamme: - kolmanteen potenssiin. Eloisampihan tuo Hpk - Sk - Yv - väli on, väkimäärältään ja muultakin toimeliaisuudelta. Halusin tällä osoittaa radan paikallista merkittävyyttä (joka ei vähäinen olekaan). Helsinki-keskeisyyden korostaminen menee reisille siinä vaiheessa, kun matkustaminen Lappiin menettää trendikkyyttään. |
||||
|
11.09.2022 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, ei näillä herroilla nyt niin kovin suurta eroa ollutkaan. Kehuttiinpa Vjatseslav Molotovia (ent. nimi Skrjabin) Stalinin pahaksihengeksi. | ||||
|
11.09.2022 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä on Huru paraatikuntoinen! Lieneekö tehnyt pajavisiitin...? | ||||
|
10.09.2022 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Rakennuksen muotokieli on ilmiselvää "rautatieklassisismia", pyörökaari-ikkunoineen kaikkineen. |
||||
|
10.09.2022 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jahas, SNCF:ään luotetaan edelleenkin! Hyvä! | ||||
|
10.09.2022 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kommenttien paikkansapitävyys. | ||||
|
Kuvasarja: Kosice Lasten Rautatie - Kosice Detska Zeleznica |
10.09.2022 01:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja! Täällä läntisen "sivistyksen" etulinjassa ei lasten rautateitä harrastettu. |
||||
|
10.09.2022 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kosice tunnettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana nimellä Kaschau. Tulkoon nyt mainituksi sekin, että noihin aikoihin tsekit puhuivat saksaa ja moitteettomasti. |
||||
|
|
09.09.2022 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon samalla kuinka Stalin perkeleellisesti virnuillen asetti sormensa kartalla Enson päälle uutta rajalinjaa piirrettäessä 1940. | ||||
|
09.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tsot tsot, arvoisat kanssaharrastajat. Mihinkäs se "Hurriganes Rock and roll all night long" jäi? Jätkät pistivät haisemaan sillä tavalla, jota ei YYA-Suomessa ennen ole nähty! Roadrunner senkun lisäsi löylyä! Hannu, jees, minultakin löytyy Lets Eppeliniä CD-kokoelmastani, sulassa sovussa New York Dollsien ja Carter Familyn kanssa. |
||||
|
|
09.09.2022 05:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se oli sitä moppipäämusiikin aikaa! Deep Purple, Led Zeppelin, Fleetwood Mac, Rollarit, Uriah Heep, Kaarlo Saatana eiku Carlos Santana ja monet muut! Niin, ja Remu & Hurriganesillakin tukat jäljellä! Hullujussitkin kukoistivat ja moni luuli Viktor Kallborrekia ihan oikeaksi Bulvanialaiseksi! Itse olin paikkakunnan ainoa Kantri-Kustaa noihin aikoihin... |
||||
|
09.09.2022 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen lippu vaunussa tarkoittaa: - vaunua ei saa siirtää. | ||||
|
09.09.2022 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1980-luvun puolenvälin tienoilla tämän rakennuksen lähettyvillä oli Ei 22076:n korinpuolikas, muinainen Ek:n kori (numerosta 1000 alkaen, ruuvinjäljistä päätellen) ja F 3808:n kori. Ei:n sisään oli päässyt ja siellä oli joitakin puupenkkejä jäljellä. Melko pian nämä raadot sieltä hävisivät. Ottamani kuvat ovat rautatiemuseolla. |
||||
|
08.09.2022 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se paistorasva vaan pitää suodattaa hyvin. Joskus muinoin oli juttua kaverista joka muunsi diesel-Transporterinsa paistorasvapolttoiseksi. Volkkari kulki hyvin ja kukkui, ja paistorasvaraflat kiljuivat riemuisasti, kun pääsivät "ongelmajätteestään" eroon! |
||||
|
08.09.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutostyö on ollutkin aika mittava, jo yksistään ikkunajaonkin perusteella. Vaunun tarve on ilmeisesti ollut huutava, kun muutostöihin oli ruvettu sodan ja sen aiheuttaman pula-ajan aikana...? Perusvaununa olleessa Di:ssä oli ollut seitsemän leveää ikkunaa kahden päädyissä olleen kapean ikkunan lisäksi. Vaunu oli ollut lyhyttä mallia, pituus puskimineen 18 680 mm. 92:aa kutsuttiin sittemmin nyös klinikkavaunuksi. Sen raato romutettiin vuonna 2009. |
||||
|
08.09.2022 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Betriebswerk Prater Hbf". | ||||
|
|
08.09.2022 10:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kasviöljyä käyttävän veturin paino työkunnossa 3,8 tonnia. Lienee teliveturi? Dv12:n alkuperäinen maalauskaavio sopisi mielestäni tähän kuin suutarin nyrkki räätälin silmään. |
||||
|
08.09.2022 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien Hauptbahnhofien äiti! Lieneekö Prater Hbf - aseman kello istunut, kun viisarit näyttävät alaspäin? | ||||
|
07.09.2022 21:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa, Hannu! | ||||
|
|
07.09.2022 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessa avonaisia vaunusiltoja rakennettiin lanterniinikattoisiin telivaunuihin, vuodesta 1898 alkaen. Ruotsalaisetkin niitä harrastivat. Yhdysvalloissa ennenvanhaan presidentinvaalien ehdokkaat tosiaan matkustellessaan ympäri maata käyttivät avosiltaisia salonkivaunuja. Ja mikä ettei, puheen pitämiseen avosilta olikin osuva paikka! Vaunu tunnettiin nimellä "Observation car". Sellaisiakin Observation-vaunuja oli, jotka oli tehty Freight Gondola-avotavaravaunuista laittamalla näihin penkit, suojakaiteet ja ylimenosillat. Niitä näki erikoisjunissa, viimeiseksi junaan kytkettyinä. Eli totisesti näköalavaunuja, kun kattoja ei ollut! Hannu, onko tällainen kirja tuttu: Pictorial history of America's railroads, 150 years of railroading, tekijänä Mike Del Vecchio? |
||||
|
07.09.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junapummeja ei kovinkaan runsaasti ollut, mutta junapelureita riitti! Nyhtivät tyhmemmiltä rahat pois, merkityillä korteilla jne. |
||||
|
07.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| https://youtu.be/--yUjmZZuFE - Yksi näkemys asiasta! |
||||
|
07.09.2022 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee paikallaan tuoda julki yksi pikku oikaisu: Nykyisin kreikkalaiskatolilaisuudella takoitetaan roomalaiskatolisuuden erästä, pääasiassa Kreikassa tunnettua suuntausta, tai lahkoa, miten vain. Perinteinen kreikkalaiskatolinen-nimitys pohjautuu muinaisiin aikoihin, kun Rooman kirkko hajaantui ns. suuressa skismassa. Parempi nimitys onkin "ortodoksinen". Muuten, perinteisen roomalaiskatolilaisuuden maine on verisempi kuin ortodoksismin, sillä idän kirkolla ei ollut työkalunaan inkvisitiota, ei ainakaan samassa laajuudessa. |
||||
|
06.09.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäh? Onko Alppikukkaa tehty TT:nä? Hyvä kuva, meinaan! |
||||
|
|
06.09.2022 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 91:n perusvaunu oli Cm 2158 vuodelta 1917. 91:n paikkaluku on 10 + 1, eli se 1 on vaununhoitaja. Itse asiassa numerolla 91 on kulkenut kaksi vaunua. Ensiksi oli sairasvaunu AS 91 vuodelta 1916. Se oli kaksiakselinen, avosiltainen ja sen pituus puskimineen oli 12 700 mm. I luokan istumapaikkoja oli kolme. Se alennettiin vuonna 1933, siitä tuli Es 3091. Istumapaikat oli nyt III luokkaa (raksittiinkohan istuimista toppingit poikkeen?). Vuonna 1961 Es - vaunusta tuli virkatarvevaunu XE 0685. Hylkäys sille tuli vuonna 1970. Toinen on kuvassa oleva salonkivaunu. |
||||
|
05.09.2022 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mm. työnjohtajana ja valvojana opastintyökunnalle. Mekaaniset opastinlaitteet vaativat huoltoa silloin tällöin. | ||||
|
|
05.09.2022 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapahtui pienoinen ihme: - minulta löytyi tämänkin vaunun tietoja: BG 04575 oli entinen Gep 30'908 vuodelta 1945. Se taas oli rakennettu vaunusta Hd 155'532 vuodelta 1923. |
||||
|
05.09.2022 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassakin kerran oli tällaisesta Gg:stä väsätty asuntovaunu; siinä oli leveä matkustajavaunun terveysikkuna "heitetty" sivuseinälle. Entinen Hdk oli muutettu BH-sarjaan ja siinä taas oli alaltaan parin - kolmen neliömetrin kokoinen saunakoppi. | ||||
|
04.09.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikaistuksissa tehtyjä...? | ||||
|
04.09.2022 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pääasiassa yksiöitä ja kaksioita...? | ||||
|
04.09.2022 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syttyykö näitä nappuloita painettaessa jonkinlaiseen seisakeopastimeen valo? | ||||
|
04.09.2022 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0709 vuodelta 1965 oli entinen Ek 996 vuodelta 1927. Vaunu hylättiin vuonna 1985. Huomatkaa, että vanhemmassa Ek-sarjassa torpedoventtiilit olivat kahdessa rivissä, toisin kuin sodan jälkeen valmistetuissa vaunuissa. Se "kaksirivisyys" johtui kaasuvalaistuksesta. Vaunun 0709 päädyssä näkyvät tikkaat ovat myöhempää tekoa. |
||||
|
04.09.2022 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa pari Jumbon pyöräkertaa? | ||||
|
04.09.2022 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllähän näitä "legendaarisiakin" tarinaniskijöitä löytyy, mikäs siinä. Minun mielestäni näistä "uskomattomista sattumuksista" pitäisi kertoa vasta pitkän harkinnan jälkeen, koska suuresta yleisöstäkin voi joku joskus eksyä katselemaan näitä sivuja. Itsekin tiedän jotain sellaista, mutta mieluummin pidän ne omana tietonani hautaan asti. Haapamäen tapausten jälkeen meillä ei ole varaa huonontaa omaa mainettamme. |
||||
|
04.09.2022 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja "viattomien lasten vaunu" viimeisenä! Muuten, netissä ei kovin isoon ääneen taidevalokuvia mainosteta, tämä vorg on siinä suhteessa yliveto! Etenkin äskettäiset herra Vertin dronella ryyditetyt Seinäjoella otetut kuvat. Ne ovat juuri sitä! Sopii hyvin dokumentointikuvaamisen sekaan. |
||||
|
04.09.2022 13:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Juankoski, here I don't come anymore." Kyllä "hyvin" näyttää valtio kamoistaan huolta pitävän! Vai mikä ihme yhtiö se nyt onkaan? |
||||
|
04.09.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kyllä koneella joutuu", sanoi Ikaalisten mummu, kun virttä kirkossa ensimmäisen kerran uruilla säestettiin. | ||||
|
04.09.2022 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät harrastajaveljet, päivämäärä oli 28.5.1978, sunnuntai, kun henkilöliikenne Jäs oikoradalla alkoi. Tavaraliikennehän aloitettiin jo edellisen vuoden marraskuun 1. päivänä. Ensimmäisen läpikulkeneen etelään tulleen tavarajunan veturina oli Dv12 2508, tamperelaisen Aamulehden kertomana |
||||
|
03.09.2022 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, MAHTAVAA!!! Tällaisen kuvan ottaminen vaatii jo taitoa! |
||||
|
03.09.2022 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Petri, valtavan mielenkiintoinen lista! Muchas Gracias! Tuli mieleen, että Suomi rautatieaikakautensa alkuvuosikymmeninä ei tilannut vaunuja venäläisiltä vaunutehtailta. Ei ainakaan huomattavissa määriin, niin suuriruhtinaskuntaa kuin olikin? En pitäisi sitä "ihmeenä", pikkuhiljaa vaunurakennustaitoa opittiin täälä itse, ja puuta riitti. Ja sekin pointti, että kotimainen valmistus kykeni aikaa myöten vastaamaan vaatimuksiin. Muistaisin venäläisen vaununrakennustavan tulleen tutuksi ainakin sen jälkeen, kun ryssä sai Pietarissa aikaiseksi sillan Nevan yli siinä 1913 tienoilla. Lisäksi: itse uskon kattokorokeperinteen olleen muistona hevosvetoisista vaunuista. |
||||
|
|
02.09.2022 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen nähnyt rautatiehallituksen koneteknillisessä toimistossa joitakin ehdotuksia ja luonnoksia niiltä ajoilta, kun Fo - vaunua alettiin suunnitella. Yksi hahmotelma muistutti jonkin verran saksalaista Rheingold - junan matkatavaravaunua mittasuhteiltaan. Siinä kattokoroke oli suurin piirtein keskellä.vaunua. Fo - sarjan ensimmäisissä vaunuissahan koroke oli lähellä toista päätyä. BF 03143 vuodelta 1963 oli entinen F 3576, vuodelta 1926. Se hylättiin vuonna 1967. Sääli, ettei tällaista ole säilytetty aikoinaan. |
||||
|
02.09.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, 1930-luvun kamerat, olivatko ne juuri muutakaan kuin Agfaa tai Kodakia, jälkimmäinen taisi olla kansakamerana? Leicaa kyllä oli, mutta se oli hirmuisen kallis, enkä usko 1930-luvun lamasta toipuvilla suomalaisilla olleen nyt ainakaan Leica hankintasuunnitelmassa päällimmäisenä...? 1950-luvulla kinofilmikameroita alkoi olla markkinoilla valtavia määriä, ja monia merkkejä (Voigtländer, ym.). Klonksis-laatikoita 6x6-filmeineen tietysti oli, venäläisilläkin oli kopiotuotantoa (Leicasta), jaappanialaisiakin alettiin tuoda tänne Härmään. Puhumattakaan kaksisilmäisistä vehkeistä. Minulla on iskän vanha Kodak Brownie, bakeliittikuorinen ihme Englannista siinä 50-luvun alussa. Sekin perustui amerikkalaiseen malliin. |
||||
|
|
02.09.2022 15:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ottaen huomioon kuvassa oikealla olevan vaaleatukkaisen tädin vaate- ja hiusmuodin, arvioisin kuvausajankohdaksi 1950-luvun loppua (itsekin fiftarina/teddyboynä olleena!). Pois suljettua ei ole sekään, että konepajan henkilökuntaa olisi penskoineen kutsuttu sunnuntaipäivänä poseerailemaan, ja juuri prototyyppivaunussa. Onhan tällaistakin harrastettu maailman sivu! |
||||
|
|
02.09.2022 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| DR:n kattovalaisimet olivat alun perin sellaisia, kuin kuvassa näkyi. Modernisoinnin yhteydessä valaistusta muutettiin: - tuli loisteputkivalaistus. | ||||
|
|
01.09.2022 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, ensimmäiseksi linkkaamasi kuva on ilmiselvästi vaunusta DR. Ovesta näkyy II luokan osastoa istuimineen. Kuvaa ei ole ajoitettu. Ovi sivussa, toisessa linkkaamassasi kuvassa. Nyt kun tietäisi mistä löytäisi niin Eik:ta kuin Cik:takin koskevia piirustuksia. Siis ihan oikeita muutostyöpiirustuksia. Edellisessä kommentissani mainitsemissani kaavioissa sivussa olevia ovia on Eik:ssa nyt ainakin. Piirustuksiahan on pieni pakko olla olemassa. Eihän työnsuunnittelu muuten pääsisi arvottamaan työvaiheita ja laskemaan tarvikemenekkiä. Kysymys kuuluukin: - onko Eik:ssa kahvilaosaston ja tupakkaosaston välinen väliseinä ollut muussakin paikassa? Eli montako tupakkapaikkaa Eik:ssa on aluksi suunniteltu olevan? |
||||
|
|
01.09.2022 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhana, ikkunoiden vaihto kokoruutuisiin ei liene isokaan ongelma konepajakäynnin yhteydessä. Ikkunoiden kautta tuulettaminen, olisiko siitä ollut samaa hyötyä kuin varsinaisissa matkustajavaunuissa. Höyrykautena? Kahvilavaunun funktio: siellä piipahdetaan kupposella ja nisupullalla matkan aikana, eikö niin? Yleensä noin puoli tuntia ennen Helsinkiin saapumista kahvila pistettiin kiinni. Sai henkilökunta rauhassa laskea kassaa tilitystä varten, siivoilla paikkoja ja tiskata astiat pöytien pyyhkimisen ohella. Niin, olihan vaunussa vielä luotettavasti toimivat torpedoventtiilit katossa. |
||||
|
|
01.09.2022 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin tuota Petrin linkkaamaa Finna/Musketti-kuvaa ja vertailin sitä hallussani oleviin istumapaikkanumerokaaviopiirrosten kopioihin, jotka melko yksityiskohtaisina näyttävät paikkajaot niin EFi:ssä, Eik:n molemmissa versioissa ja myös Cik:ssa. Omat huomioni: (Holzauge sei' Wach!) EFi:ssä ja Eik:ssa (22338 - 22351) 2. luokan päiväosastot vastaavat hyvin toisiaan. Keittiöt ja kahvilaosastot oli rakennettu siihen päähän, jossa lämmityslaitteen komeroa EI OLLUT. Sama koskee myös EFi:ä. Tämä pitää paikkansa myös Cik:ssa, jossa nimenomaan entinen 2. luokan puoli oli sisustettu kahvilaksi. Eik 22338 - 22351:ssä keittiöiden järjestely oli samanlainen, olipa vaunu sitten tehty 1938- tai 1947-48-mallista. Kahvilaa ja EFi:n tavaraosastoa lähinnä oli 20-paikkainen tupakkaosasto. Tupakkaosaston jälkeen oli kummassakin tyypissä 40 paikkaa tupakoitsemattomille. Tämän jälkeen olivat WC ja lämmityskaminaa varten komero, ennenkuiin päästiin eteiseen. Cik:n keittiö myyntitiskeineen oli erilainen kuin Eik:ssa. Cik:ssa oli sivukäytävä keittiön vieritse, Eik:ssa sivukäytävää ei ollut. Jos nyt Eik:ssa olisikin kahvilan ja tupakkaosaston väliseinä menty poistamaan, niin tuloksena olisi ollut kuvaussuunnassa viisi ikkunaa, eikä neljä, kuten kuvassa. Ennenkuulumatontahan se nyt olisi ollutkin poistaa tupakointimahdollisuus aikana, jolloin kuluttajien suihin oikein työnneltiin savukkeita! "Yes Sir, siirry sinäkin Bostoniin!", North State - täyttä tupakkaa.", "Miehet jotka näkevät, vetävät ne väkevät - Jymy!" - kultakauden kukoistaessa... Aivan alkuun oli Eik:ssa kahvilaosastossakin tavalliset matkustuspenkit 2 + 3 - jaolla, jolloin paikkoja oli 28. Näissä ikkunapöytiä oli hieman jatkettu. Myöhemmin tuli varsinaiset pyöristettynurkkaiset pöydät irrallisine tuoleineen. 22348 ja 22349 poikkesivat muista siten, että tupakkaosastoon päin katsottaessa 2 hengen matkustuspenkit olivat vasemmalla, kun ne muissa olivat oikealla. EFi:ssä samoin olivat 2 hengen penkit oikealla. Lieneekö korituolit nimenomaan lapsiasiakkaita varten? WC-istuimen sijainti itse WC-komerossa myös vaihteli jonkin verran. Eik:ssa myös valaistuskytkinkaapin sijainti poikkesi EFi:stä ja Cik:ssa. Viimemainitussa se oli sijoitettu eteiseen. Jos Cik:ssa mennään kahvilaosastosta kohti matkustamopuolta (1. luokka), niin ensiksi on tupakkaosasto 16-paikkaisena. Sen jälkeen tulee tupakoimattomien puoli, samoin 16 paikkaa. Sen jälkeen on lämmityskomero ja käymälä-klosett ja viimeisenä eteinen. Matkustamopuoli "periytyi" suoraan kantavaunusarjasta CEi. Tosin matkustamopuoli oli saanut uudet modernit harmaanvihreät 1. luokan penkit "silmälappuineen" jaolla 2 + 2. Näissä penkeissä saattoi keskikäytävän puoleiseen käsinojaan kiinnittää pienen pöydän. Johtopäätös: Cik:n kahvilapuoli oli rakennettu entiseen 2. luokan osastoon. On kyllä mahdollista, että osassa kahvilaa oli säilytetty pari penkkivälikköä "looshina", josta pääkuva antaa hieman osviittaa? Jos ei muuten, niin kovin tutuilta näyttävät penkkien selkänojista kattoon menevät tukiraudat. Oletan myös että osastossa oli ainakin neljä kolmen hengen istuttavaa entistä 2. luokan penkkiä, ja niiden välisiä pöytiä oli pidennetty jonkin verran. Harvoinkos mikään uusi vaunukehitelmä nyt tulisikaan kerralla valmiiksi. Käyttökokemuksia uskoakseni kyllä oltiin kokoamassa ja se sujui mielestäni helposti kahdesti vuodessa toistuvan matkustajalaskennan yhteydessä. Uskon pääkuvan tulleen kuvatuksi 1961, jolloin Cik oli kovin uusi ja ihmeteltävä kapistus. Numerot siten olisivat joko 2391 tai 2392. Kuvassa kiinnittää huomiota myös pyyhe käsivarrellaan kahvia kaatavan blondin tarjoilijattaren takana näkyvä heijastus: lieneekö penkin selkänojassa ollut pleksilasi suojana? Kuvaussuunta on näemmä keittiön sivukäytävään vievän heilurioven ("saluunanoven") luota hieman vasemmalle kahvilaan. Pysyn väitteessäni, että kyseessä on nimenomaan Cik. |
||||
|
01.09.2022 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996, sivu 78: kaksi nosturia, Rauma-Repola R-351 N, hankintavuosi molemmilla 1977, ja nykyiset sarjamerkit ja numerot: Tnk4 984 ja 985. Paino työkunnossa 60 tonnia. Nostokyky 36 tonnia, kuten vimpaimen kylkeen on maalattuna. |
||||
|
|
01.09.2022 09:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäänpä juttua, ensiksi nyt Cik, joiden perusvaunut olivat entisiä CEi-vaunuja, pituus puskimineen 20,8 m. 2391, vuodelta 1961, ent. CEi 2566, vuodelta 1930. 2392, vuodelta 1961, ent. CEi 2573, vuodelta 1930. 2393, vuodelta 1962, ent. CEi 2552, vuodelta 1929. -> BG 040105 v. 1978, edelleen -> BT 01374 v. 1980. Romutettu Seinäjoella v. 2005. 2394, vuodelta 1962, ent. CEi 2622, vuodelta 1938. Nämä kaikki poistettiin yleisestä liikenteestä vuonna 1977. Telimallina oli pääsääntöisesti ollut A7. 1. luokan paikkaluku: 32 ja kahvilaosastossa 28 paikkaa. Vaunun 2394 telistä en ole varma, vuoden 1938 CEi:t olivat A8-teleillä. Juhanan tekemä havainto "ruudut suuret, sanoi lasimestari" (korttipelitermi) johtunee CEi-vaunuista. Cik:ssa matkustajaosastossa oli modernisoidut 1. luokan penkit (2 + 2). Mitä RK-vaunuihin tulee, niin siinä "syöntiosastossa" oli lämmitysjärjestelmän putket peitetty, sanoisinko 20 cm leveällä listalla ja niissä oli loisteputkivalaistus. Puhe on siis 1950-luvun lopulla tehdyistä modernisoinneista. Lisäksi RK-sarja, eli entinen DR-sarja oli tehty vanhoille lyhytmallisille aluskehyksille: pituus puskimineen 18,68 m. Kuvan vaunussa näkyy sivuseinällä ikkunoiden yläpuolella mainittu putki, ja vaunun valaistus on tavallinen puuvaunujen hehkulamppuvalaistus puolipyöreän kuvun peittämänä. Ja sitten pääsemme Eik - sarjaan: 22338, vuodelta 1954, ent. Ei 22167, vuodelta 1938. -> Oe 71'964 vuonna 1970. 22339, vuodelta 1954, ent. Ei 22169, vuodelta 1938. Hylätty v. 1972. 22340, vuodelta 1954, ent. Ei 22170, vuodelta 1938. -> Oe 71'971 vuonna 1970. 22341, vuodelta 1954, ent. Ei 22171 vuodelta 1938. Hylätty v. 1970. 22342, vuodelta 1954, ent. Ei 22176, vuodelta 1938. -> Oe 71'930 vuonna 1970. -> XOek 070101 vuonna 1985. 22343, vuodelta 1954, ent. Ei 22177, vuodelta 1938. -> BT 01335 vuonna 1975. Telien malli havaittu olevan A8. 22344, vuodelta 1954, ent. Ei 22178, vuodelta 1938. -> Oe 71'976 vuonna 1970. 22345, vuodelta 1954, ent. Ei 22179, vuodelta 1938. -> BT 01358 vuonna 1978. 22346, vuodelta 1954, ent. Ei 22180, vuodelta 1938. -> Oe 71'941 vuonna 1970. 22347, vuodelta 1954, ent. Ei 22186, vuodelta 1939. -> BT 01357 vuonna 1977. Näiden vaunujen pituus puskimineen oli 20,8 m. Näissä ei ollut loisteputkivalaistusta. Telimalli perusvaunun valmistumisen aikoihin oli A8. Paikkaluku oli 60 matkustajaosastossa samaan tapaan kuin EFi-sarjassa ja tsufeepuolella 20. Eteisten seinät olivat vinot tuonnoiseen puuvaunutyyliin. Vuonna 1939 Ei-sarjassa otettiin käyttöön päätyseinän (eteisen) ulkopuolelle asennettu käsijarrun kampi. Sitä ennen jarrun käyttöpyörä oli ollut eteisessä sisäpuolella ja siten vaunuissa oli ollut päätyikkunat. Uudessa systeemissä päätyikkunat voitiin jättää pois. Uudempi Eik-sarja: 22348, vuodelta 1955, ent. Ei 22265, vuodelta 1948. Diskovaunuksi vuonna 1971 (tai 1972, joidenkin merkintöjen mukaan) entisellä numerollaan, sarja nyt Eikd. Kunnostettu museon Waltteri-junaa varten 2011, takaisin kahvilaosastovaunuasuun. 22349, vuodelta 1955, ent. Ei 22263, vuodelta 1948. -> BT 01356 vuonna 1977, -> XT 01356 v. 1988 ja romutettu v. 2005. 22350, vuodelta 1955, ent. Ei 22261, vuodelta 1947. -> BT 01355 vuonna 1976. 22351, vuodelta 1955, ent. Ei 22262, vuodelta 1947. -> BT 01336 vuonna 1975, -> XT 01336 vuonna 1988. Tässä sarjassa pituus puskimineen on/oli 21,18 m. Koneellisella tuuletuksella. Paikkaluku edelleen: 60 + 20. Perusvaunujen myötä näissä oli suorat eteisten seinät. Valaistus hehkulampuilla. Kaikissa mainituissa Eik-vaunuissa oli putkirunkoiset "modernit" istuimet 2. luokassa. Vaunuissa 22341, 22347 ja 22349 oli ollut jääkaappi keittiöosastossa. Mitä Oe-sarjan autojenkuljetusvaunusarjaan tulee, niin näihin käytettiin aluskehys. Korit nostettiin pois. Monikohan Eik-koriraato on metsävaununa? |
||||