Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.01. 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, hintaan tai edullisuuteen vaikutti markka-aikana valuuttakurssien vaihtelu, aika vahvasti vieläpä. Miten nyt? |
||||
|
25.01. 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vissiin Hoppa ottanut nokkapokkaa '55 Letukan kanssa. | ||||
|
25.01. 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oma Kalkkuna 1413 - singlelevyni oli kadonnut joskus muuttojen melskeissä. Aika vekkulia muistella pistäneeni sen levysoittimelle pyörimään. Seuraavaksi päälle Hullujussin Friduna Skikuna.... Jee! (Alwari Tuohitorwesta puhumattakaan.) |
||||
|
25.01. 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uudesta käyttötsrkoituksesta tuli mieleen: - Mäntän ratapihalla, sivuraiteella seisoskeli aikanaan kaksi Gb:n aluskehystä lankkulattioineen ja ilman koria. Jossain vaiheessa sinne ilmestyi myös pari Hdka:ta, omistajamerkintä VR piiloon maalattuna. Siis 1970-luvun jälkipuoliskon aikana. Michelin - ukkokin sattunut kuvaan mukaan, aika vekkulia! Olen joskus miettinyt, että onko huippuluokan ruokaloiden Michelin-luokituksella ja tällä ukolla kovasti ja paljonkin tekemistä keskenään? (Mitä paremmat syötävät sitä enemmän tulee muistuttamaan ko. ukkoa?) |
||||
|
|
24.01. 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, kommentistasi ruuan halpenemisesta: - rohkenenpa epäillä. Suomessa ruokakauppasysteemissä huseerasi kaksi välikättä: - Kesko ja epä-Kesko rahastamassa välistä. Samat touhuajat ovat pystyssä vieläkin. Hullua! Isot toimijat sietävät "Litööliä" säälivästi hymyillen. Ja mikä ettei - suojatyöpaikoissa puuhastelevien pikkuhitlereiden arvovaltaa ei uhkaa mikään. Ei edes EU! |
||||
|
24.01. 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suljettuna, koska joku "lauloi" nuotin vierestä...? | ||||
|
|
24.01. 06:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silti, Ahon ja Viinasen "osaaminen" laman hoidossa oli silkkaa kehnoa vitsiä. Puhetta kyllä piisasi kuin pupulta paskaa, mutta siihen se jäi. Niin KGB:kö sitten hyvinvointiyhteiskuntaa rakensi, vaiko kansanrintamahallitukset? Kokoomushan ei muuta tehnyt kuin vastusti raivokkaasti koko juttua. Luulin KGB:n päämielenkiinnon olleenkin kokonaan ryssänmaalla, torjumassa kauhistuttavaa vaaraa: - vastavallankumousta ja toisinajattelua. Sorry, jos olenkin väärässä! |
||||
|
|
23.01. 17:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varsinainen teurastaja- ja ankeuttajahallitus oli sitten Iiro Viinasen ("devalvaatio vain kuolleen ruumiini yli") ja Esko Ahon ("Kannuksen Kennedynä" hehkutettu työreformi-apostoli) hallitus eikun jallitus. Ainakin väkisin synnytetyn laman varjolla eliitti sai tahtonsa kevyesti läpi: - ay-liike nujerrettu - ihmisten yhteisöllisyys nujerrettu (jokainenhan on oman onnensa seppä!) - eliitin oma moraalikato siirretty "väärin eläneiden" kansalaisten viaksi, onnistuneella propagandalla (työttömyyshän on työttömän "omaa syytä") - omaisuuksia saatiin otettua pois ymmärtämättömiltä (ei ne kuitenkaan rahan päälle mitään ymmärtäneet) pankeille lainojen vakuutena - väärä pankki (STS-pankki Hakaniemessä) saatiin pois kilpailua häiritsemästä - turhanpäiväistä porukkaa saatiin pois (ymmärsivät mennä jojoon) - ja kirsikkana kakun päällä työväenpresidentti Koiviston "konklaavi". Idänkaupan romahduksella onkin luultua pienempi osuus laman syvenemisessä. Ja niin kerkeän kätevästi kepulikonsteilla saatiin Suomen talouselämä pakotettua EU-kuntoon, kun kerran tuli kiire liittyä siihen. |
||||
|
23.01. 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vispipuuro vaaleanpunaista. | ||||
|
|
23.01. 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo oli väriltään marjapuuron punaruskea. Odotushuone oli yleisilmeeltään kauniisti sanottuna koruton. Kellonajasta päätelleen Tapsa lienee ollut odottelemassa Porkkana P 101:tä Naantalin satamasta saapuvaksi? Tuloaika oli klo 13.35. P 104 oli lähtenyt kohti Turkua klo 12.25. Jyväskylän talleilla valmisteltiin klo 13.50 Pieksämäelle lähtevän lätän H 931 runkoa (todennäköisesti veto-liite). |
||||
|
23.01. 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratapihalla oli ollut jotain pientä myllerrystä; Jämsän oikoradan henkilöliikenne aloitettiin neljän kuukauden päästä kuvauspäivästä. R-kioskilla on näemmä vanha logo vielä käytössä, samoin Veikkauksenkin. |
||||
|
23.01. 10:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| XG 030006 oli entinen Ggp 32'152. Se oli valmistunut Ggh-vaunuksi samalla numerolla vuonna 1956. Alunperin se oli ollut Dk nro 394 vuodelta 1927. XG hylättiin 1979. Tavara-asema oli muuttanut tästä paikasta Seppälään 1978 (XG oli ollut trukkitallina). Tapion kuvauspäivä oli maanantai. Itse olin edeltävänä sunnuntaina tullut tänne junalla P 103, vaunussa Ei 22775. |
||||
|
22.01. 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älkää turhaan epäilkö, arvon herrat. Tehän kuitenkin tiedätte, että on olemassa KAKSI tapaa: - järkevä tapa ja VR:n tapa. Te tiedätte myös, että fiksu talo pistää vahvimman miehensä myllylle, ja viisaimman markkinoille. Suomessa on jo riittävän monta kertaa nähty, miten ne ei-ollenkaan-fiksut firmat tekevät. Vai eikö muka? |
||||
|
22.01. 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n näkemys "kootuista teoksista". | ||||
|
|
22.01. 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, oikeamminkin pikkusieluisuus yhdistettynä suurisuisuuteen. | ||||
|
|
21.01. 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, en nyt menisi kunnioittamaan venäläistä yksisylinteristä DT-14 kovin hurskaana "traktoriksi". Suomeen tuodut moiset "hermosahat" ja luunkalistajat olivat kyllä halpoja, mutta hyvin äkkiä ne huomattiin maailman huonoimmiksi tekeleiksi. | ||||
|
|
21.01. 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkin mainitsemasta Parkanon radan "voimallisesta" ajamisesta huolimatta sen (voimallinen) suunnittelu (voimallisine) maastotutkimuksineen ei alkanut heti 1930-luvulla. Laki tämän radan rakentamisesta hyväksyttiin tammikuussa 1961... Ja sanomalehtien päätoimttajien kirjoittelut, ei niillä nyt kovin isoa vaikutusta ollut, olivat lähinnä omille lukijoille tarkoitettuja käännytyssaarnoja. Poliittisesta suuntauksesta riippuen, tietysti. Muistakaapa vain, millainen radanvarsimaisemisto Parkanon tiellä nykyäänkin on, metsää kolmanteen potenssiin, ja suota aivan liiaksikin asti. Harvasta asutuksesta puhumattakaan. "Kapaloissaan kehitys köllöttää sai..." Tosin Haapamäen tie oli/on myös tyylipuhdasta korpirataa, ainakin välillä Haapamäki - Myllymäki. Tosiasia on myös sekin, että sen suuntaus oli onnistuneen lobbaamisen tulos: asialla apteekkari ja tehtaanpatruuna G. A. Serlachius Mäntästä. Parkanon tien muinaisia "sukulaisia" oli jo esillä Snellmanin hahmotelmassa 1850-luvulla (Tampereelta jokseenkin suoraan Ikaalisten kautta Vaasaan) ja eri säätyvaltiopäivillä (mm. 1877-78, Vs rata) käsiteltyjä ratasuuntaehdotuksia. Yksikin päälinjaehdotus oli suoraa rataa Jyväskylästä Vaasaan... Ratojen rakentamista hidastivat melko lailla itsenäisyyden ja valtionrautatielaitoksen aikana rahoituksen jokseenkin täydellinen riippuvuus eduskunnan suopeudesta budjetteja laadittaessa, ja tietenkin kaikenmoiset tärkeysjärjestykset (sosiaalipolitiikasta alkaen kulkulaitosministerien asenteisiin). Sota-aika (johon me emme itse olleet syyllisiä!) olikin sitten tosissaankin kehitykselle paha jarru, mutta onneksi vauhtiin päästiin jokseenkin hyvin, Ukko-Pekoilla, Dm4-kiitojunilla ja kone-, liikenne- ja rataosastolaisten herkeämättömillä ponnistuksilla. Herra Erkki, puhumattakaan lentoliikenteestä: hyvää alkua kolmimoottorisilla Junkers Ju 52:illa ja sotien jälkeen ylijäämävarastoista ostetuilla Douglas C-47/C-53 - Skytraineilla, joita modifioitiin Hollannissa Fokkerin tehtailla Douglas DC-3 matkustajakoneiksi. Siitä ainakin alkoi myös Aero - Finnairin tie laajempiin sfääreihin (Convar Metropolitan, Caravelle, DC-ysit, kympit sun muut MD-11:t, jne). Mitä linja-autoihin tulee, niin muistettakoon Onni Vilkkasn ensimmäiset pikavuoroyritelmät 1939 kahdella yhdeksän hengen Volvo-henkilöautoilla, vaikkakin ensimmäisenä varsinaisena pikavuorona pidetäänkin loviisalaisen Holmströmin 1947 aloittamaa pikalinjaa Helsinki - Kotka. Alkuun pikavuoroja ajettiin "kuriiriautoina", isoilla henkilöautoilla siis. Rautateiden pahaksi kilpailijaksi tulikin Pohjolan Liikenteen pikavuorot Helsingin - Turun välillä, kun rantaradan junissa kulku meni kovasti eksoottiseksi "Porkkalan tunnelin" takia. Maantieyhteys olikin aikamoisessa määrin suorempi ja nopeampi... |
||||
|
|
21.01. 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, minulla on sellainen hytinä, että Pekan syntymiseen vaikutti eurooppalainen kehitys nopeista junista, esim. juuri Saksan Reichsbahnin dieselkiitojuna "Lentävä Hampurilainen" (SVT 877 a/b). Sen voittokulkuhan alkoi toukokuussa 1933. Myös BR05 (kolmisylinterinen nopeusennätysveturi!) mainittakoon. Ja jatkoa seurasi: tanskalainen "Lyntog" muun muassa. Ja muitakin "Fliegende"-junia. Englantilaisten urheiluhenkisyys "aiheutti" LMS:n Coronation Scotin ja LNER:in Silver Jubilee-junat. Ja rapakon takana tietenkin omat juttunsa: "Hiawatha" ja myös sikäläisten omat dieseljunat. Trendi oli selvääkin selvempi. Nykyään sitä edustaa omat Pendolinomme. Sen inspiroima oli sitten meidän oma Lentävä Tamperelaisemme (viikonloppujunapari P 47 /P 48) vuodelta 1934. Siitä huolimatta, että "Tamperelainen" oli lyhyt juna, niin muistelisin Pekan suunnittelun yhtenä tarkoituksena olleen juuri saada kone "Tamperelaisen" kaltaisiin juniin. Alkuunhan "Tamperelaista" vetivät Pasilan varikon H8:t, ja hyvällä menestyksellä vieläpä. |
||||
|
20.01. 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos tiedosta, herra Lasse. | ||||
|
|
20.01. 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Paavo, hevosmiesten tietotoimistot ovat mitä ovat. Laatikkoauroilla ensimmäkseen siirrettiin yhden raiteen lumet sivuun sivusiivillä. Tätä jatkettiin järjestyksessä raide raiteelta, kunnes lumet olivat viimeisen raiteen sivulla, missä sitten lapiomiehet siirsivät lumen joko erityisen lumijunan vaunuihin pois siirrettäväksi. Kuorma-autoja käytettiin pois siirtoon paljonkin, laatikkoaurakauden loppuun saakka. Joidenkin väliasemien lumityöt hoidettiin "Miksikaanilla" (= Michigan-pyöräkuormaaja). Näin muun muassa Vilppulassa 1970-luvun jälkipuolelta alkaen. Lieneekö Miksikaani ollut jonkun paikallisen urakoitsijan ajama, vaiko VR rataosaston oma, en näin jälkikäteen enää muista. |
||||
|
|
20.01. 05:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan aura käynyt Vaasassa konepajakäynnillä juuri vuonna 1972, kun korjausmerkinnästä sellaista voisi olettaa....? Värimaailman kirjavointi näyttää suht tuoreelta, samoin Hankkijalta "lähtöisin" olevat Belaruksen tai Ursuksen varaosalamppuvehkeet? |
||||
|
|
19.01. 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, bolsujen rautatiesysteemi oli toisaalta totaalisekaisin heidän oman sisällissotansa tiimellyksissä, vaikka heillä kovasti tarvetta junien kulkuun olikin. Pitihän muun muassa agit-prop-junia järjestää liikkeelle, etteivät musikat nyt niin kovin vastavallankumouksellisiksi heittäytyisi. Mitä tulee rajan taakse jääneisiin suomivetureihin, niin uskoisin niitä lopulta aika vähän käytetyn proletariaatin diktatuurissa. Vanhoista kuvateoksista (Kaskimies!) on nähtävissä, että palautetut koneet ei paljoakaan poikenneet 1977 Jyväskylän ympäristöasemilla (Leppälahti, Metsolahti ja Leppävesi) seisoneiden romuvetureiden kunnosta. Herra Petri: P8:sta sen verran, että myös G8:n kattiloita jossain määrin niissäkin näki. Muistanet varmaan, kuinka KPEV sarjamerkitsi veturinsa: S = pikajunaveturi, P = henkilöjunaveturi, jne. Pariton numero = märkähöyrykattila ja parillinen = tulistinkattila. Ja numeroinnit numerojärjestyksessä, tietysti. Viime kommenttisi pari viimeistä kappaletta ovat minusta riittävä ja kelvollinen vastaus, josta kiitokseni. |
||||
|
19.01. 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, olet oikeilla jäljillä. Tenderin vettä ei kuitenkaan saanut "kuumentaa" liikaa, muutoin injektorien toiminta vaikeutui huomattavasti. Suihkulauhdutus kun vaatii aina sen tietyn suuruisen lämpötilaeron. | ||||
|
|
19.01. 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri ja eritoten herra Ilkka Hovi (jos olet tilaisuudessa lukea tätä): Sain ajatuksen kysyä teidän näkemyksiänne Hv1-2-3 - vetureiden teho/paino-suhteesta. Tästä suhteesta olin joskus lukenut saksalaisen P8/BR38:n tiimoilta, että se olisi ollut poikkeuksellisen edullinen, ja siten yhtenä suurimpana syynä (jumalattoman isoa lukumäärää unohtamatta) siihen, että 38:aa oli käytössä niinkin pitkän ajan. Eikä siis vain Saksojen mailla, vaan vaikkapa myös Puolassa, missä siihen ihastuneena PKP oli tilannut myös omaa näkemystä: sarjaa Ok22. Kysymys: oliko P8:lla ollut myös vaikutusta rautatiehallituksen maskintekniska byrån suunnittelupäällikköön, H8-tyypin suunnittelutehtävän määritystä laatiessaan? Ensimmäinen P8 (Coeln 2401 eli Reichsbahn 38 1001) valmistui Schwartzkopffilta vuonna 1906, joten jos Preussin KPEV oli saanut käyttökokemuksia tyypistään, niin uskoisin muutaman kirjeen vaihdon myötä saadun tietoja myös Helsinkiin? Legendan mukaan jo H7/Hv4 oli tässä suhteessa hyvin onnistunut, siitä yhtenä todisteena vaikkapa lisätilaukset vuosina 1925 ja 1932. Kerrotaanpa myös veturimiehistön tykästyneen tähän työkaluunsa. Seuraava kysymys: mihin Euroopan maahan ktt:n porukka katseli Ukko-Pekkaa luonnostellessaan? Ranskaanko, yksi skissi oli ollut 4 - 8 - 0 -pyörästöiselle laadittu. Vai oliko Pekka nimenomaan omaa muotoilua, laskennallisine arvoineen kaikkineen? Saksaanko, jossa BR01:tä (20 t vetoakselipainot) oli ollut ajossa jo 1925 alkaen? Vai oliko mieluumminkin tarkasteltu BR03:a, jonka akselipainot oli sellaista 17 - 18 tonnia vetoakselille. Mitä sanovat Ruotsin koneiden tuntijat? Toisaalta, konstruktiotöitä silmällä pitäen laskukaavat eivät noina vuosina kovin kauheasti kehittyneet, vaikka sellaista toki tapahtui. Amerikkalaisella veturinsuunnitteluperinteellä oli jotkin tekniset ratkaisut laskettu tyystin eri tavoin kuin rapakon tällä puolella. Muistetaanpa eräs konekonstruktiotekniikan avain: - lujuutta saadaan aikaiseksi joko ainetta seostamalla tai sitten säätelemällä aineen paksuutta. Suomalaiseen veturinsuunnitteluun vaikutti juuri radan kantavuus (kiskotus ja tukikerroksen mitat) ja ainaisena peikkona hinta tietysti myös. Jos itse olisin ollut konetirehtööri ja vielä piikki täysin auki, niin olisin pitänyt yhteyttä joko Chapeloniin ja/tai itävaltalaiseen Rihosekiin. Suomen mäkisille radoille olisi itävaltalaistyyppi 214 (2-8-4) ollut varsin käypäisä ratkaisu. Ne oli aika isoja vehkeitä, joissa voima jylläsi (entä akselipaino Suomen oloissa?). Chapelonilta sitten konsultointia höyryn virtauksista, ne kun olivat hänellä hanskassa... Itävaltalaisen vetopyörien halk. 1940 mm, kattilan paine 15 "ilmakehää", suurin pituus 23,08 metriä, veturin paino työkunnossa 118 tonnia. Nopeus olisi alkuperäisellä 214:llä 90 km/t. Tenderiähän voi aina "viilailla" mieleiseksi, vaikka näiden neliakselinen ei nyt niin liioitellun pitkä ollutkaan. |
||||
|
19.01. 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mutta saksankieli se vasta vekkuli "murre" onkin! Puhua fläsöötät pitkän lauseen, jonka merkitys tai viestisisältö muuttuu päinvastaiseksi, kun lisäät lauseen loppuun "um". Hannu-serkku, sen lasikukon oli tehnyt Kuukerin Nelli. (Siis: täysi oppimäärä sananmuunnoksista suoritettu G.A.Serlachius Oy:n konepajalla elokuun 13. 1975 elokuun 12.:een 1977. Mentoreina ja oikeellisuuden valvojina brassailivat koneistusosaston vanhat ukot. Loppukuulusteluja eivät sentään pitäneet...) Rautatieharrastuksestani kuultuaan kysyivät: - "Tarkistitko aikataulut? Aamulla junat muuttuivat". Ne samat ukot nykyisin ovat Mäntässä, Savosenmäen luutarhalla kivi pääpuolessa, kovasti hiljaisina poikina ja kintut oikoisina. Patamustat porvarit ja tulipunaisimmat helvetinkekälekommarit sulassa sovussa keskenään. Mutta perinteet elävät ja jatkuvat... |
||||
|
|
18.01. 18:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotukseni VR:n La Ravinto - catering-listojen laatijoille, sopivina ruokalajeina vaikkapa näitä: Kuivattua velliä Lillille kuhaa Pehmeää jänistä Vihtorin lettuja, tervalla kypsytettyjä, hellin kulmalla Hinkattua ruohoa (salaatiksi) Ruokajuomaksi tietenkin - Viskiä tutuille, mukitolkulla. Tuima napsu. Että silleen... |
||||
|
|
17.01. 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kamerana ollut legendaarinen Graflex? | ||||
|
|
17.01. 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| By Golly! Hyvän kuvan kuvaaja näppäsi! | ||||
|
17.01. 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäyksenä herra Petrin kommenttiin, koskien vuotta 1963: seuraavana vuonna (1964) radoillemme ilmestyivät Dm8:t. Jos mietitään Dm8 - 9 - junien pidempää käyttöaikaa Dm4:ään verrattuna, niin mistäköhän se sitten johtui? Panssarivaununmoottoreiden polttoaineen ominaiskulutuksestako? Kempsuilla oli myös rasitteenaan pitkät yhtenäiset sylinterinkannet. Näiden lievä "kiemurtelu" aiheutti kuulemma juuri "kettumaista" mainetta. Ja tunnetusti sotavehjetehtaat tekevät mahdollisimman yksinkertaista kalustoa, joiden "sopiva", "asianmukainen" ja "oikea" hinnoittelu takaa näiden osakkeenomistajille hirmuiset voitot! Ihmisille kun näyttää olevan kovin helppoa olla ahne paskiainen, ja vielä sodan aikana...! |
||||
|
|
17.01. 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikin kommentissaan mainitsema termi "polttoaineen ominaiskulutus" aiheutti muistissani pienen näverryksen. Joten: Moottori I esiin ja sivu 43: "Taloudellisuusvertailuja varten ilmoitetaan näin ollen polttonesteen kulutus tunnin aikana yhtä hevosvoimaa kohti. Näin annettua kulutusmäärää grammoissa sanotaan polttonesteen ominaiskulutukseksi. Koska yksi hevosvoima suorittaa tunnissa määrätyn työmäärän, antaa ominaiskulutus määrättyä työmäärää kohti kulutetun polttonestemäärän. Tästä syystä eri moottoreiden ominaiskulutusarvot ovat vertailukelpoisia keskenään." Siitäkin huolimatta, että polttomoottoreita on kovin monen laisia, radio-ohjatun lennokin noin puolentoista kuutiosenttimetrin suuruisesta / Letukan pikkulohkoveekasista / Delticin hirviömoottoriin, käyttöpaikan ja - tarkoituksen mukaan. Muulla tavoin moottoreiden vertailua on aika hankala tehdä. Ja sitten Moottori II:een: Vv15, Vv16 ja Vr11: päämoottori MAN W8V 22/30 A.m.A: polttonesteen ominaiskulutus keskimäärin: 168 g/hvh. Vr12: päämoottori MAN R8V 22/30 ATL: polttonesteen ominaiskulutus 164 g/hvh. Sv12, Sr12 ja Hr13: päämoottori Tampella-MGO V 16 BSHR: 163 g/hvh. Hr12: päämoottori Tampella-MAN V8V 22/30 m.A.u.L: 165 g/hvh. Tve/Vv13-pienveturi: moottorit 2 kpl (Detroit-Diesel) GM6-71: 210 g/hvh. Tve/OTSO-pienveturit: päämoottorit: Tve/OTSO 1/VR: Deutz F8L 614, tai F8L 714: 190 g/hvh, jälkimmäisessä: 180 - 190 g/hvh. Tve/OTSO 2/VR: Deutz F12L 714: 180 - 190 g/hvh. Dm6 ja Dm7: moottori Valmet 815 D: 178 g/hvh. Dm8 (ja Dm9): moottori Breda D19SC12P: 182 g/hvh. Voimme nähdä että isoilla dieselvetureilla polttonesteen ominaiskulutusarvot ovat likellä toisiaan. Samoin lätällä ja Porkkanalla. "Kempsu" onkin sitten varsinainen "isojano"! Toisin sanoen, kaksitahtimoottorin rakenteen yksinkertaisuus ei taannut säästöjä pitkässä juoksussa. Moottoreiden kehityskulku on myös selvästi nähtävissä, Kempsun ollessa näistä vanhin (sodanaikainen panssarivaununmoottori), eikä raskasta kaasujalkaa maksatettu juuri kenelläkään Normandiassa 1944, ellei kotipuolen ihmisiltä "edellytetty" sotaoblikaatioiden ostamista.... Dm4:ään palatakseni: sen on kerrottu kantaneen kutsumanimiä: "Kouvolan Kettu", "Oikuttelija" tai "Kekkosen umpisuoli". Kaikilla neljällä moottorilla pääsi yleensä ajamaan jonkin aikaa konepajakorjauksen jälkeen. Yleensä Dm4:ää ajettiin kolmella moottorilla ja huonon päivän sattuessa enää kahdella. Vieläkö joku ihmettelee näiden matkustusmukavuudeltaan loistoluokan moottorivaunujen aika pikaista heittämistä paikallisjuniin? |
||||
|
|
16.01. 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomaamalla: lähiliikenne-EFi 22372 ja satapaikkainen Ei 22232. Paitsi että EFi vasta parisen vuotta kuvan oton jälkeen oli saanut sähkölämmityksen, 1500 volttisen kaapelin myötä. Jos nyt tulkitsin oikein, flunssaisena sängynpohjalla... |
||||
|
15.01. 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, maustapa ripauksella juoksevaa hunajaa ja lisää vielä puoli teelusikallista jauhettua kanelia, niin johan... | ||||
|
15.01. 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Bier her, Bier her, oder Ich fall um, juche! (2 mal) Soll das Bier in Keller liegen, und Ich gegen Ohnmacht kriegen, Bier her, Bier her, oder Ich fall um!" (Kaljaa tänne, kaljaa tänne, muuten keikahdan, [juche], Pitääkö sitä kellarissa hautoa, ja minun kärsiä janoa!.....) |
||||
|
15.01. 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs paikallinen alkoholin suurkuluttaja hoilasi tuossa kuistilla kerran: "Yölintu yössä yksinäääään", joskus 1970-luvun lopun kesäiltana. Talvipomppansa edusta oli kuivuneen pahoinvoinnin kuorruttama ja kyseisen herran haistoi jo viiden kilometrin päästä. Kasvoiltaan hän jonkin verran muistutti jo edesmennyttä näyttelijäsuuruutta Erkki Pajalaa. Mikähän demoni häntäkin jahtasi? Levätköön "Masa" rauhassa... |
||||
|
15.01. 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koskelan seisake oli tunnettu myös nimellä "Yhteiskoulun pysäkki". Lähistöllä oli/on Koskelan koulualueella "Sokeripala" (tai "Kahvimylly") ja puukoulu sekä kivikoulu. | ||||
|
15.01. 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aseman kuistin kaiteet ovat kadonneet vuonna 2019 ilkivallan seurauksena. | ||||
|
15.01. 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyylikäs kuva! Patanokka-Volvo ja wanha tuffe, siimäpä tehopari! |
||||
|
15.01. 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Pyrhösen ansiokkaassa "Lättähattu"-kirjassa mainitaan, että lättää voi ajaa kuten moottoripyörää - korvakuulolta. Siis siinä tapauksessa, että ajo tehdään moottoripään ohjaamosta. Muistaakseni etupäänmerkkien "likvidointiin" vaikutti suurelta osaltaan Junaturvallisuussäännön entraaminen siltä osin, että etupää on aina se pää, jossa kuljettaja pääasiallisesti on. Tämän muutoksen ajankohtaa en nyt muista tältä istumalta, mutta höyrykauden päättymisestä oli jo kulunut aikaa. Höyryveturiaikanahan etupäänä pidettiin savutorven sijaintia. Toisin sanoen: tekninen ratkaisu suurimpana "osasyyllisenä". Tämä näkemys ei enää toiminut tarkoitetulla tavalla kaksiohjaamoisten moottorivaunujen ja - vetureiden käyttöön ottamisen myötä. Herra Heikki, ei-moottoripäässä oli sijoitettuna akkulaatikko lattian alle. Olisiko nimitys "akkupää" myös oikein...? Herrat Jorma T. ja Mikko H. - appuuva! Miten se nyt menikään kuljettajajargonilla? |
||||
|
|
14.01. 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturimies-lehdessä oli aikoinaan palsta, jossa kerrottiin vetokalustoon toteutetuista muutoksista. Lättien kylmän pään webastoinneista kerrottiin jokseenkin tarkasti. | ||||
|
|
13.01. 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kannatan ajatusta kotkalaisesta. Ajelevat näemmä moottoripäät edellä. |
||||
|
11.01. 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen takia jenkit tekaisivatkin leffan "Teksasin moottorisahamurhaaja", että sahureiden turhautuminen saataisiin kanavoitua edes johonkin suuntaan...? | ||||
|
11.01. 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyöräsorvireissulleko vaiko "liian" lähelle kalliisti maksavaa suursiivousta? | ||||
|
10.01. 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä oli paksu lyijylaatta vaunun korin ja aluskehyksen välissä, siis painoa lisäämässä. Aivan kuin Märklinin tyyliin 1:1 - skaalassa. Niin ja vaunun numero alunperin oli 13099. |
||||
|
07.01. 06:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, herra Lasse. Jeesus nimenomaan omalla toiminnallaan toi esille tasa-arvon, siten että armo ja lähimmäisenrakkaus koskevat tasan ihan kaikkia. Niin itsestä lähtevänä kuin itseen kohdistuvana. Markkinamiehet vihaamalla vihaavat tätä, koska sittenkin voitonkeruulle on olemassa vaihtoehto. - Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. |
||||
|
06.01. 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonette anteeksi, menin muistamaan tarhan nimen täysin väärin. No, onneksi löytyi tietäjä, joka oikaisi asian. Kiitollisuudella herra Timoa ylistän! |
||||
|
Kuvasarja: Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025 |
06.01. 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| On kyllä kaksoisplushyvä kuvasarja herra Hannulta! Ja kylymä! Pitääpä laittaa paidankauluksen ylin nappi kiinni. Ja mikä värimaailma! Ei olisi onnistunut halvoilla värinegatiivifilmeillä, ei lähellekään! Etenkin kun kehittämöjenkin laatuvaihtelu oli mitä oli. |
||||
|
06.01. 09:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lovipyörät paukuttivat epätahtiin? | ||||
|
|
06.01. 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis "Peltolan tarhan" seisontaraiteilla? Ennen vanhaan junalla pohjoisesta Riihimäelle saavuttaeesa piti.omatekoisella pikakirjoituksella kirjoittaa muistikirjaan ylös täällä seisovien ruuhkapuuvaunujen numeroita, ja kovalla kiireellä tietenkin! [638-614-379-615-641-609-331-317-302-293-622-657-jne - puuhh!] Kotona puhtaaksi kirjoitettaessa lisätty 22.näiden jokaisen eteen. |
||||
|
06.01. 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pupu laukkaa, laputtaa...! | ||||
|
06.01. 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä, Länsi-Koskelassa kuultua, joskus 1960 - 1970 - luvun taitteessa: - Moi, onko Arto kotona? - Ei. hän lähti käymään Mänttällä. (Tulkinta: kauppalan keskustassa käymään asioimassa.) |
||||
|
06.01. 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siin o maisema kovasti krutus! Ihan toista s'oon Alahärmäs Kotoluhuralla...! | ||||