Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.09. 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Antipulu - piikit päällä! | ||||
|
10.09. 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kaiken Aa ja Oo, välissä äL ja Koo", runoilivat isot pojat kotopuolessa aikoinaan. | ||||
|
10.09. 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jesh, herra Petri. Tutkimattomat ovat rautatien herrojen tiet. Tosin 1964 oli jo parit ensimmäiset Porkkanat kulkeella keittiöosastotädit kyydissä. Sama kiitojunissa KCik:ssa. Niin rajallisia kuin nämä olivatkin. Mitä retkeilyvaunuihin tulee, olihan se sentään hyvä että Häppämäen Kissanpissattajat ry.:llä tai Takahikiän Apukoulun kannatusyhdistys ry.:llä oli mahikset matkustaa charterina vaikkapa Ilomantsiin pullonpyörityslomalle...? |
||||
|
10.09. 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Likaava tavara ei ollut ainoastaan kalkkia säkeissä. Selittäneekö Gdt - vaunujen "hyökyaaltoa" isot rakennusbuumit, kun falskaavat Parmu - sementtisäkitkin aiheuttivat sangen voimakkaasti vaunujen siivoustarvetta? Ja sitten yhdellä kynänpyöräytyksella kätevästi Gdt:t XG - ja BG - tunnusten alle, kunhan buumit vähän laantuivat ja porukat toipuneet sokkelitalkookrapuloista...? |
||||
|
|
10.09. 09:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, samoin minustakin hyvin mielenkiintoista. Mitä Ci - vaunuihin tulee (vaikkapa nyt tilanne vuonna 1961), niin puhuttaessa vuoden 1921 mallisarjasta: näistä kymmenen muutetiin Eims - sotilasvaunuiksi 1962 - 63. Kolme hylättiin 1962 - 63 ("neljäs", siis viimeisenä, nro 2316 vuonna 1972!). Yhdestä tuli A 92 vuonna 1945 ja kolme vaunua meni virkatarvevaunuiksi [nro 2311 -> Etv - Vo 6 (varasto-osaston erikoistyövaunuksi!) vuonna 1963]. Hyttivaunu - Ci:t vastaavasti lepo - ja/tai retkeilyvaunuiksi vuodesta 1955 alkaen. Näiden alkuperäiset valmistumisvuodet olivat sellaista 1915, 1922 ja 1932. Ei siis varsin uusia matkustuskulkuneuvoja. Olympia - Ci:t (kahdeksan vaunua, nrot 2336 - 2343), pysyi 1. lk tarjontana vuosiin 1970 - 1972, jolloin niistä tuli virkatarvevaunuja, jokunen johdonvetojuniin, ja yhdestä tehtiin A 19. Ne korvattiin Cit - eli sittemmin Cht - vaunuilla erikoispikajunissa käytettäväksi. Cm - makuuvaunuista: lyhytmallisia (nrot 2138 - 2158) ei enää ollut liikenteessä 1961. Pitkämalliset (nrot 2159 - 2168 valm. vv. 1929 - 1930) meni virkatarpeiksi (XCm ja BCm) ja hylkyyn 1960 - luvun puolivälissä. Myöhemmät vaunut, 2171 - 2175 oli käytössä 1970 - luvun alkuun asti. 1960 - luvun alkuvuosina meni hylkyyn ja virkatarvevaunuiksi myös pitkämallisia CEm - vaunuja (valm. vv. 1924, 1926 ja 1928) jokseenkin suuressa määrin. Myöhemmätkin CEm:t (näistä neljä) kokivat tulla virkatarvevaunuiksi, kuitenkin alkaen n. 1970 tienoilta. CEi - vaunut: sinnittelivät 1960 - luvun puoliväliin, "mulatit" myös! Enimmäkseen 25XX - sarjaa (valm. vv. 1924, 1926, 1929 - 1931, 1934). 26XX - sarjaa (valm. vv. 1936, 1938 - 1939 ja 1941) alkoi poistua heti edellä mainittujen perässä. Modernisoidut pysyivät liikenteessä CEhit - vaunujen tuloon asti. Pitkämallisista Em - vaunuista (nrot 2733 - 2742, valm. vv. 1926 ja 1928) meni hylkyyn kaikki v. 1963 ja 1964. Lyhytmalliset olivat poistuneet jo aiemmin (-> SNTL [1920 ja 1940] ja XEi - sarjalaisiksi 1950-luvun lopulla). Ei - sarja: kovasti oli käyttötarvetta näille, niin 90 P - kuin 100 P - vaunuille. Vanhempien satapaikkaisten (nrosta 22061 -> ) hylkäämisiä harrastettiin suuressa määrin 1960 - luvun puolivälistä alkaen. Ja sitten tulikin ohjelmaan autojenkuljetusvaunusarja Oe, joita oli suht helppo väkertää nakkaamalla puuvaunukorit huut metsään! Ensimmäiset v. 1968, aloittaen vaunuista CEi 2583, 2569, 2572, 2580 ja Ei 22121 (-> Oe 71'901 - 71'905). Johtopäätökseni: mahdollisen ravintolavaunupuutteen paikkaamiseksi ei perusvaunutarjonnasta voi puhua isoin kirjaimin. Ja nekin, joita oli, olivat jo Metusalemin [Metusalahin] ikäisiä (1. Mooseksen kirja, luku 5 jae 27: patu delasi 969 vuoden ikäisenä! Tiedä sitten, kuinka monta sivua vuotta kohti tuon ajan allakoissa oli?) |
||||
|
10.09. 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John ja Herr Kurt, nyt meni mielenkiintoiseksi! Olisi kovin mielenkiintoista saada nähdä muutkin mainitun albumin sivut vorgissa...? |
||||
|
|
09.09. 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, vetovoimaa löytyi toki Pekasta ja jos ei tarvinnut ratti pohjassa täyttä sataakymmentä kaahata, niin Risto oli hyvinkin käypäinen valinta, mikä historiasta on todettavissa. Herra Petri, olet täysin oikeassa kaiken liittymisestä kaikkeen. Ihmettelen vaan miksi paukkuja laitettiin Nohabiin ja pistettiin se "kilpailemaan" uunituoreen Hurun kanssa Kangasalan mäessä? Nohabissa neljä (4!) vetävää akselia ja Hurussa kuusi, joten ei tarvitse ihmetellä huuli pyöreänä. Mistähän muuten löytyisi tietoa, että kuinka "isoo-MaK" pärjäsi Hurua vastaan? Tulostavoitteellisuuttako? Arvovallan tarpeetonta korostamista? Seuraleikkiä siitä, kuka viimeksi saa tuoliin istua, kun soitto lakkaa? "Allzumenschlich", sanoi Nietzsche, ennenkuin tuli hulluksi. |
||||
|
09.09. 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4142 vieraili joskus Porvoon museojunissa myös, ainakin alkuaikoina. Niin ja 11637 oli käytössä jonkin aikaa Tku konepajan painovaununa, korjauksessa olleiden lättien koeajoissa. Ajankohta: - siinä 1970 - ja 1980 - lukujen taitteessa. |
||||
|
09.09. 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatievalokuvaus on runoutta! Hyvin vedetty, herra Eemil !! |
||||
|
|
09.09. 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mikäli mietitään jotain päiväjunaa keskellä viikkoa, esim. Hki - Kouvola, jossa vaikkapa 900 - sarjan Hv3 olisi ollut kiskomassa - hmm, sanotaan nyt vaikkapa neljän teräsvaunun (etwa 45 tonnia zibale) junaa, niin junapaino lihavilla matkustajilla kuormattuna olisi ollut jotain arviolta 240 tonnia. Hv olisi kyllä siinä pärjännyt ja eritoten junan kulku olisi ollut puhdikkaampaa parivedolla, erityisesti jos Mahakkaan suvun sukukokousta varten olisi tilattu vielä lisävaunuja, heko heko...?! Niin, ja alkuunhan Dm3 oli ollut tarkoitettuna ajoon "Kukkopillijunana v. 2.0". Dm4 - idean synnytti ajatus Erittäin Nopsasti Juoksevasta Mukavuuden Huippua Tarjoavasta Kiiturista. Not bad, - eh! Dm3:n pohjalta olikin suht helppoa aloittaa tämän konseptin vaatiman vetovaunun kehittelyä. (Kun tänään samaa "juoksija"-konseptia tarjoaa Sm3 "muovidil"- eikun anteeksi - ööö - Pendolino!) |
||||
|
|
09.09. 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä teräsvaunuihin tulee, niin uskoisin Ktt:ssa kyllä alan lehtiä luetun koirankorville asti, vaikkapa jo 1940-luvun lopulta alkaen (asiasana: Glasers Annalen, Zeitschrift der Verein Deutsche Ingenieure [- menikö oikein?] )ja tietty muitakin. Enkä henkilökohtaisesti usko asian putkahtaneen koneosaston tirehtöörien ajatuksiin tuosta noin vain pälkähdyksenä (otaksuttavasti Kuurilan rysäys opetti fundeeraamaan asiaa!). Ja "rakenteiden statiikka" oli tietenkin tuttua kauraa kaikille, jotka tekussa kiillottivat housunpersuksiaan pulpetinistuimissa. Ja tekn. korkeakoulussa också! Muistin tukena vanhemmat virkaveljet ja Tekniikan käsikirjat, heko heko! Eräässä mielessä osaamista kyllä oli, viittaan Not-sarjan rakentamisesta saatuihin kokemuksiin. Niin, ja A 17:llä myös, vaikka sen pitkä valmistusaika riippuikin eduskunnasta. |
||||
|
|
09.09. 06:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin roipesloorasta jonkinlaisen koosteen ja tässä omia havaintojani vaunusta 4142: 13.06.1976: Toijalan ratapihalla: 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598, 11636. 18.02.1977: juna H 515 (Tpe-Hpk): 4046 + 4142 + 11559 + 4061. Kohtasi Vlp junan P 106 (5109-5605-5110 + 5019-5510-5020). 18.02.1977: juna P 98 (Hpk-Tpe): 4096 + 4142 + 4193 (suljettuna, -> Tku knp?), myöhässä Vlp 45 min. Lähtöaika aikataulussa klo 20.23. 09.04.1977: Toijalan ratapihalla: 4033, 4135, 4137, 4142, 11614, 11626. 24.04.1977: juna H 518 (Hpk-Tpe): 4033 + 11591 + 4142. 02.07.1977: Tpe matkustajaratapihalla: 4131, 4142, 4143, 11621. 16.08.1977: juna H 484 (Tpe-Tl): 4143 + 11602 + 4142. 22.10.1977: Tl ratapihalla, klo 4.30: 4020, 4024, 4029, 4030, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626, 11628. 09.06.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 4143. 02.07.1978: juna H 513 (Tpe-Hpk): 4129 + 4142. 02.07.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 11604 + 4129. 09.07.1978: juna H 523 (Tpe-Hpk): 4142 + 4140. (pikalättä Tpe-Ov, 0,5 tuntia) 15.09.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4142 + 4143. 24.09.1978: Tl ratapihalla: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623, 11630. 06.10.1978: Hpk tallialueella: 11596, 4142, 4134. 06.10.1978: juna H 522 (Hpk-Tpe): 4134 + 4142. Lähtö Hpk, klo 17.05. 24.10.1978: Tku tallialue: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637, 11639. 02.11.1978: juna H 544 (Tl-Tku): 4144 + 11640 + 4142. 03.11.1978: juna H 451 (Ri-Tpe): 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160. 08.11.1978: juna H 334 (Tku-Po): 4142. 14.12.1978: juna H 523 (Tpe-Hpk): 4142. 15.12.1978: juna H 518 (Hpk-Tpe): 4142 + 11626. |
||||
|
|
09.09. 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mielenkiintoinen on tuo "toivomuksesi" 1950-luvun puolivälistä teräsvaunujen aikaansaamiseksi radoillemme. Tarkastellaanpa hiukan mitä rautateiden henkilöliikennekalustopuolella tuolloin tapahtui: Dm7-lättätuotanto liitevaunuineen oli jo 1955 saatu käyntiin. Puuvaunujakin valmistettiin "VEB Waggonbau Pasilassa": Vuosina 1952 ja 1956: uusia Cm 2176 - 2186 makuuvaunuja, Vuonna 1956 vanhan Ci-sarjan muutoksia: numeromuutokset luokkamuutosten takia: 6 vaunua ( numeroiksi 2321 - 2326) ja nämä vielä retkeilyvaunuiksi Eim, nrot 21910 - 21919 vuonna 1959. Aiemmin oli jo tehty 9 vaunun muutos retkeilyvaunuiksi Eim (nrot 21901 - 21909) Vuosina 1952 ja 1955 - 1957: uusia CEm 2456 - 2485 makuuvaunuja, Vuosina 1951 ja 1956 - 1957: uusia Em 2750 - 2767 makuuvaunuja, Vuonna 1950 jatkui satapaikkaisten valmistus (Ei 22308 - 22337) päivävaunut, Vuosina 1954 - 1955: muutostöinä valmistui Eik 22338 - 22351 kahvilaosastovaunuja, Vuosina 1953 - 1954: muutostöinä valmistui EFi 22371 - 22400 konduktööriosasto/päivävaunuja, Vuosina 1949, 1950 ja 1952: valmistui uusia Fo 22531 - 22558 konduktöörivaunuja, Vuonna 1951: valmistui uudempi sarja Eis 22751 - 22735 sairasosastovaunuja ja vanhan sarjan numeromuutokset -> 22701 - 22710. Vuosina 1952 - 1954: valmistui 72 P olympia-Ei 22751 - 22800 päivävaunuja, Vuosina 1954 - 1956: Kiitojunarunkoja valmistui Valmetilta 6 kpl (KCik + KEis + KEi). Virkatarvevaunumuutostyötkin työllistivät: esim. ja mm lokakuussa 1955: Ga 7720 -> XG 04420 (Vilppulan asemaa varten) ja Ga 4412 -> XG 04421 (samoin). Normaaleja vaunukonepajan töitä riitti: muutostöitä (vaikkapa kaasuvalon vaihtaminen sähkövaloksi) korjauksia, kuntotarkastuksia ja hylkäämisiäkin ja vielä tavaravaunutuotantokin päällä lisäksi. Niin, siis vuodesta 1953 alkaen XE - JA BE - vaunuja "syntyi" hyvinkin paljon. Ja samaan syssyyn muitakin: BT, BG, jne tietysti. Pasilan konepaja oli siis aika lailla kiinni hommissaan. Tiedä sitten, mitä rautatiehallituksen koneteknillinen toimisto oli konstruktööreilleen ja piirtäjilleen tehtävänantoja määrännyt. Posti tilaili omia vaunujaan, tietenkin: - vuodesta 1952 alkaen: P 9931, 9936, 9938, 9945 ja 9946 (2-aks.), sekä vuosina 1952 - 1959: Po 9822 - 9843. Puhumattakaan vanhojen vaunujen muuttamisista postin Pe - sarjan apuvaunuiksi. Talouden lamakausikin pääsi alkamaan 1957, joten sillä oli oma vaikutuksensa toimeliaisuuteen muuallakin kuin VR konepajoilla. Rautavaltiolla oli lisäksi dieselveturien (Vemput ja Hr12) hankintaohjelma päällä. Eli: riittikö eduskunnan budjetissaan myöntämät rahat hyvin? Rataosaston momentillahan oli omat määrärahansa, että korvataanko esim. Kuurilan siipiopastimet valo-opastimilla ja koska? |
||||
|
08.09. 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punchline on kyllä hyvä, se toimii parhaiten koomisissa sutkauksissa. Muutoin sen kanssa on oltava tolkuttoman tarkkana. Luotettava ja tuttu seurue on paras (oman kokemukseni mukaan). Itselläni kun ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, olen joissain tapauksissa kyennyt vain vaivoin välttymään humalaisten raivopäisiltä nyrkiniskuilta. - - - "Vittumainen jätkä!" Työelämässä punchline johtaa helposti siihen, että oma nimi on saneerattavien listan kärjessä kun yytee-saneluita ruvetaan väsäämään. |
||||
|
|
08.09. 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitojunarungoissa tuuletus oli järjestetty koneellisena, puhaltimien moottorit lienevät saaneen sähkönsä keskivaunun aggregaatista. Tuloilma puhallettiin matkustajaosastoihin keskellä kattoa kulkeneen reiällisen sisäverhouslevyn kautta. Korjatkaa, jos sanoin pieleen. |
||||
|
|
08.09. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan yhteiskouluajoilta erästä opettajaa kutsutun "kahden hampaan konekivääriksi". "Moottorisuu-termi juolahti myös ajatuksiin. | ||||
|
|
08.09. 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kadehdin sitä tehokkuutta, miten herra Lassen verbaaligeneraattori toimii. Voihan nenä ja Duracell! "Sibbe" - junasta: eikun "Valse Triste" pyörimään. |
||||
|
08.09. 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach, mein Gott im Himmel! Hyvä lisäys sanavarastoon: - veturin pentu. Hyvä, ettei veturintoukka...!? |
||||
|
07.09. 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlaisesta "Badge Engineeringistä" kertoo myös Honda Civicin näköiset Rooverit (katsokaa koomillista televisiuunisarjaa "Pokka pitää", jossa sankarittaren (Hyacinth Bucketin - ei kun anteeksi - Bukeen) aviomiesoletettu silloin tällöin ajaa turuuttelee moisella autoilmestyksellä. Niin, ja englantilaisautojen tuontiin Suomemme maanteille edesauttoi omalla tavallaan Sisu-kuorkkitehdas, jonka sitoutuneisuudella Leylandiin oli omat sivuvaikutuksensa. Eikä kovinkaan huonosti: Rollsia, Bentleytä ja isoja Jaggeja nähtiin täällä. |
||||
|
07.09. 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja se siitä sitten. Ikkunat rikki -> vesisateella vapaa kulku -> hometta (paljon) ja ruostetta rakenteissa. Lisäksi "mukavasti" lämpötilanvaihteluita. Näiden tulevaisuus on lusikkatehtaalla. Kysymys: - onko ihan pakko soveltaa omaehtoisesti ikuista ajattelukoneiston käyttämättä jättämistä? Toinen kysymys: - miten paljon VR:n kvartaalitulokset paranevat, kun joillekin harrastusyhteisöille ei tarjota edes nenäliinan kokoista käytöstä poistettua kuormapeitettä vaunujen suojaksi. Kolmas kysymys: - miksi helvetissä Suomi on liian pieni maa? Suomalainen heimokirjavuus (lappalaiset, savolaiset, pohjalaiset ja stadin kundit) on yhtenemässä: muinaisen Karthagon (nykyisen Tunisian) alueen vandaalit ovat löytäneetkin TÄNNE, koska heillä on jo nimikkopaikkakin valmiina - ollut jo kauan! Elikkä Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän risteyksen tienoilla oleva Vantaanlaakso eli ruotsiksi: VANDADALEN... Heko, heko ja Get over it! |
||||
|
|
07.09. 07:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sunnuntaina, 28. joulukuuta 1980 varasin istumapaikat itselleni ja tyttökaverilleni juniin P 2 (vaunu Ei 22225) ja P 41 (vaunu Ei 22324), välille Kouvola - Vilppula. Rapsakasti se kävi RAP:llä, Kouvolan aseman lipputoimistossa, reippaan virkailijattaren avulla. Ja väkeä oli junissa tuona päivänä paljon, kuin Yli-Vainion kokoukseen tukkimassa! P 2:ssa vastapäätä istui nuori mies, jolla oli klabbeissaan "kaikkien hiirentappokenkien äidit". Juuri sellaiset, joista Leningrad Cowboys tuli aikoinaan tunnetuksi, heko heko. |
||||
|
|
06.09. 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni myös matkustajatulvaan varautuminen merkitsi sitä, ettei kaikkia just Ei72:n paikkoja buukattu varattaviksi. Viikonloppujunien suosiohan oli takuuvarma. Esimerkiksi häitä, hautajaisia, tasavuosikymmensynttäreitä ynnä muita juhlittiin yleisesti viikonloppuisin. Opiskelija - ja varusmiesliikenteestä puhumattakaan. Lisäksi ennenvanhaan saattoi risteysasemilla olla varalla vaunuja, joita liitettiin lisävaunuiksi juniin. Esimerkiksi 1970 - luvulla Kouvolassa sunnuntaisin Joensuusta tulevaan ja Helsinkiin klo 14.45 lähtevään P 2:een lisättiin vaunuja, yleisesti pari - kolme satapaikkaista Ei:tä. Tätähän nyky - VR ei enää osaa järjestää alkuunkaan. |
||||
|
|
06.09. 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös fiiatteja tuonutkin Autonovo - niminen firma? Esiintymän epäilen johtuvan paikallisten alkuasukkaiden mieltymyksistä ja/tai onnistuneesta mainonnasta. 1978 ei vielä ollut tientukkeena "pitelemättömiä petojen sukulaisia"... |
||||
|
06.09. 15:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieksämäen vaunuja ja muistelisin Haapamäen kuljettajien ajaneen mierontien lättävuoroja, siis 1970- luvun jälkipuolella. | ||||
|
06.09. 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, eroa oli nyt ainakin pyöränhalkaisijoissa: 790 mm - 613 mm = 177 mm. | ||||
|
|
06.09. 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fiiatti - esiintymä ollut runsas, kun herra Tapsa kuvaamassa on käynyt. | ||||
|
05.09. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli yksityiskohta XG:ssä, sivuseinän tarkistusnumero maalattu valkoisella! Vissiin urakkapalkalla? Tuo mieleen vanhan koululaisvitsin mustuuden huipusta, jossa neek- (hups), eikun anteeksi - afro/uussuomalaiset syövät lakritsia pimeässä hiilikellarissa, heko heko. |
||||
|
05.09. 07:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Jukka. Vanhan liiton "moottoriajoneuvoilla ajo kielletty". Lisäkilveksi sopisi: "ei koske Dm7-vaunuja", heko heko! |
||||
|
03.09. 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli oikein muistan, kuvan juhlajunan lähetti liikkeelle Uudenmaan silloinen maaherratar Eva-Riitta Siitonen. Minä ja silloin Porvoossa ollut oikea suorittaja annettiin hänelle pikakurssitus junan lähettämisestä junanlähetyslevyllä, myös "valmistako siellä?" - käsiopasteen kera. Junanlähetyslevy oli ja on yhä omani. Junassa oli muistaakseni kuusi vaunua: 2 x EFi, 3 x Ei72 ja A 100. En vaan löytänyt muistiinpanojani asian tiimoilta. Lähtöaika oli klo 18.20, eli sama kuin Porvoon radan ensimmäsellä junalla 120 vuotta aiemmin. |
||||
|
03.09. 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, niin EP 95 "Centriako" se kiltisti sivulla odotteli? | ||||
|
03.09. 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kunnollinen tullimies" ei ollut oikein kartalla museoajoneuvojen varustuksista. | ||||
|
|
01.09. 15:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvässä kuvassa on paaallljjooon katseltavaa, - nam -. | ||||
|
01.09. 07:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otshen harashoo, kyllä löytyy. Paljon hutoi bolshevik tasoristeyksiä suuressa ja mahtavassa! |
||||
|
|
01.09. 07:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa, herra Ilmari! Triumph Herald - avoauto, suoraan 1960-luvulta! Herald oli aikoinaan jokseenkin suosittu automalli. |
||||
|
31.08. 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22213 (vuodelta 1946, 100 P) muutettiin sarjaan BT 01359 vuonna 1976. Tällaisena se seisoi Jyväskylässä vuonna 1978. Sisustus hujan hajan ja ikkunaverhot paikoillaan. Telin malli A7. Siitä tuli sittemmin BG 040126. Se seisoi Seinäjoella keväällä 1997, muutetulla numerolla: XG 040310. Jossain vaiheessa se oli saanut melkein EFi - malliset kuormausovet sivuseinälle. CEm 2459: "Olympiavaunu" tämä. Siitä tuli BT 01393 vuonna 1983. |
||||
|
30.08. 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, kommenttiesi osalta paljastan kunnioittaen pääni edessäsi. Mitä tulee kommenttiisi johtohenkilöistä ja näiden heikosta itsetunnosta, olen ollut täysin samaa mieltä jo keväästä 1987 asti. Insinööritoimisto Saalasti Oy haki piirtäjää ja menin sinne innoissani (veturinvalmistaja!!!). Urani siellä kesti tasan kolme päivää. Esitellessäni laatimaani luonnosta itte DI Tapiolle hänen työhuoneessaan, hra DI Tapio mitään selittämättä löi minua kovalla voimalla kävelykepillään siihen paikkaan, missä farkkujen takataskut yleensä sijaitsevat. Poistuin siitä paikasta, sillä sekunnilla. Osastopäällikkö kommentoi jotain "paksunahkaisuudesta", ikäänkuin se antaisi luvan tulla kepitetyksi. Verokirjaa seuraavana aamuna hakiessani kuulin kun kiukkuiset perkeleet ja saatanat leikkivät ilmassa keskenään, kun palkanlaskijatyttö meni kysymään että paljonko laitetaan palkaksi? Tulos: vitosen tunnilta, markoissa. Siis huhtikuussa 1987. Sen jälkeen en edes pissinyt Takkatie 16:een päin! Johtamistaidon kaunein kukkanen tämä. Sen taustana ollut psykologinen struktuuri kiinnostaisi kyllä tietää. Olikohan DI Tapiokin joutunut joskus katselemaan itärintamalla sitä, kun paras sotakaveri lojuu elottomana, kun piiskatykin kranaatti vei puolet päästä? Tunnetusti Suomi hoidatti sotatraumat Alkon myymälän tuotteilla ja/tai ylirasittuneilla vaimoilla. Luonnospiirroksessani ei muuta virhettä ollut kuin ettei se lopulliseen asuun koskaan valmistunut. Olen kyllä antanut anteeksi, tapaus sattuu vaan olemaan yhden värinen raita elämäni räsymatossa... |
||||
|
|
30.08. 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä se juuri onkin, herrat Miitre, Lasse ja muutkin. "Valtaosalle asiakkaista se kelpaa." - Mutta kun EI PITÄISI kelvata! Miksi hyväksyä kallin rahansa vastineeksi pelkkää primproiskaa? Ja kerta kerran jälkeen! Selitysten lateleminenhan on aina halvempaa. Samoin maksaa konsulteille hirveitä summia siitä, minkä itsekin tietää...? Ja "pahoittelemme" - määkiminen ei suinkaan pienennä kvartaalitulosta kohtalokkaan matalaksi? |
||||
|
30.08. 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös yksi tuon ps-junan vaunuista ollutkin pahamaineisen punakomentaja Heikki Kaljusen vaununa 1918 sisällissodan aikana? Kaljunen pääsi pakoon sodan lopulla ja touhuili suksitehtailijana CCCP:ssä, kunnes katosi 1938 Talliinin Joopin puhdistuksissa. Hassu juttu Parolan panssariporukan tiimoilta: Panssariaselajin varusmieskoulutusvaiheessa kouluttaja esittelee oppitunnilla: - Tätä panssarivaunutyyppiä ei pysty minkäänlainen panssarintorjunta-ase ammuksineen tuhoamaan. Naapuriluokassakin (seinän takana) on oppitunti meneiillään, oppilaat ovat tulevia panssarintorjunta-aseosaajia. Kouluttaja: - tässä kuvassa näette aseen, jolla pystytään tuhoamaan kaikki maailman panssarivaunutyypit. Tarina on tosi ja kertoja elää! |
||||
|
|
30.08. 09:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rullajuna" (nimitys 1970- ja 1980-luvuilta). | ||||
|
30.08. 09:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kuu kuin juusto möllöttää..." Oikein hyvä kuva! |
||||
|
29.08. 16:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se yhtenäislitterointia tosin tehtiin Deutsche Reichsbahnilla jo 1920 tehdyn muodostamisen yhteydessä. Sitten Bundesbahn litteroitti 1968 kaikki kappeetuffet sarjaan 099 (tietokoneistamisen myötä). DDR - Reichsbahn järjesteli numerointiaan 1970, eri systeemillä tosin, systeemissä kun oltiin! |
||||
|
29.08. 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, herra Juha-Pekka! Ja aloittivat vielä rautakangella aikoinaan! | ||||
|
29.08. 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljännesvuosisadankin jälkeen kuvan kinnostavuusaste on huipussa! Jukranpujut! | ||||
|
28.08. 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllähän höyryveturi vetovoimaa kehitti vaikka ryssän helvetissä! Asiassa on sellainen vekkuli piirre, että tuloilman ja poistuvien palokaasujen lämpötilaero oli aivan maan perusteellisen isompi talvella kuin kesällä. Tämän lämpötilaeron takia polttoaineen kulutus olikin talvella jonkin verran isompi kuin kesällä. Samasta syystä veturin vetovoima oli himpun verran erilainen mainittuina vuodenaikoina. Kesän ja talven eroista kertoo myös syy, miksi matkalippujen hintoja Valtionrautatiet nosti aina kesän alussa: lämpölaajeneminen pidensi nääs matkoja, heko heko! |
||||
|
28.08. 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parisen päivää sitten kävin Pasilan kirjastossa tutkimassa "Harrastelija" - lehden sinne talletettuja vuosikertoja (1945 - 1949 ja 1951). Vuosikerrat olivat sidottuna kirjoiksi. Kunto oli niillä se, mikä se oli (muutamia sivuja puuttui). Numerosta 6 - 7/1948 (huom! Vuosiluku) löytyi uutinen sivulta 6: - Radiopuhelimia oli asennettu viime vuoden lopulla vetureihin koekäyttöä varten. Laitteet oli valmistettu Riihimäen lennätinkonepajalla ja ne oli asennettu vetureihin VR 3,75 Kouvolassa ja VR 3,756 Pasilassa. Alkuun ne olivat paristovirran varassa, mutta uumoiltiin vetureihin asennettavan sähkövalaistuksen myötä saavan virtansa generaattorilta. (referointi omani) Artikkelin veturinnumerotiedot olivat juuri tuossa kirjoitusasussa. Höyryveturit valtionrautateillä: sijoitus tammikuussa 1948: Kouvola: Vr3 nrot 754 ja 755. (Samassa lähteessä vet. 754 , pvm:llä 20.1.1946.) Pasila: Vr 3 nro 756. Harrastelija-lehdestä keitettiin kokoon Tekniikan Maailma, joka alkoi ilmestyä vuonna 1953. Harrasteperinnettä jatkoi Taitaja-lehti, joka lienee tuttu vanhemmille vorgilaisille. Harrastelijassa oli muun muassa Hr1 Ukko-Pekan rakennusohje (1:87), alkaen aina siitä, kuinka louhia malmitkin moista vehjettä varten! Sitten Tv1 Jumbo halkopiipulla. Puhumattakaan vaunuista: Ei 90P, 3 - aks. Go säiliövaunu ja muutakin mielenkiintoista. Artikkeleiden kirjoittaja oli pääasiassa nimimerkki "HO" alias Kauko Kuosma. |
||||
|
28.08. 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, samalla tavoin ajettiin linja-autojenkin alustoja koritehtaille. Mikäs oli ajellessa: Autokorirakenne (Kutter) Lemuntiellä Vallilassa, Wiima Seutulan lentoaseman kieppeillä, Virtasen koritehdas (?) jossain Tapanilan seutuvilla, Ajokki - nääs - Tampereessa, samoin Paunun oma Korittamo, ym. Kiitokori Kausalasta väsäsi piikkinokka - Jyry - Sisujen hyttejä, minkä kerkesi. Vanajatkin hytitettiin siellä sun täällä. |
||||
|
27.08. 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omenan makuna "pieni ja katkera"...? | ||||
|
27.08. 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, sellainen yhteistyö on sulaa mahdottomuutta täällä Suomessa. Takapuolistaan pätevät puoluesyöttiläät kaupunginhallinnossa eivät juuri muuta teekään kuin varmistelevat mustasukkaisina asemiaan, pelätessään että joku huomaa ettei keisarilla olekaan vaatteita! Asiasana: jäsenkirjapätevyys! (vrt. Helsinki) Mikään muu ei heitä saa nytkähtämäänkään, ennenkuin Big Boss käskee. |
||||
|
27.08. 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmiokirja julkaisihe aikoinaan paljon muutakin, esim. naisille tarkoitettuja Hertta-sarjojakin. Tulkoon nyt tässä mainituksi. | ||||
|
27.08. 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se sinistetty kattilapelti on tiämmä "värjätty" sopivalla lämpötilalla. Ilmeisesti väri on niin sanottu "päästöväri". Terästä karkaistaessa siitä tulee erinomaisen kovaa. Jälkilämpimällä päästäminen aiheuttaa teräkseen hiukan sitkeyttä, muutenhan karkaistu kappale murenisi rasituksessa kuin Oululaisen hapankorppu. Hyvin tyypillinen ja arkipäiväinen esimerkki päästöväristä on vaikkapa 1970-luvun Tuutti - Honda - moottoripyörän kromattujen pakoputkien väri putkien juuressa. Uskoisin 1168:n ja 995:n tapauksen johtuvan siitä, että kyllin suurta uunia ei Tapanilla ollut saatavillaan. Hitspillilllä jälki olisi laikuttaista ja rumaa. Joskus sinistyksen apuna voidaan käyttää öljyäkin. Armeijan käyneet tietävät että aseiden sinistyksessä käytetään vartavasten asiaan kehiteltyä (suolapohjaista) lientä ja sopivan kokoista allasta. |
||||
|
26.08. 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei oikein mennyt putkeen, lieneekö jäänyt putki päälle...? | ||||