Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.04.2022 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Kiinassa on Maolaispendo!? | ||||
|
15.04.2022 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ammattitaitoa sano! Suunnitella tuota räystästä niin, että tiilijako menee tasan, ettei käy hassusti: - lopuksi joko oikein pieni tiili tai sitten yksi iso tiili! Niin, eikä osaava muurarikaan turha mies ole! Ainakin ovat rehellisiä: - eivät syö laastia eivätkä varasta tiiliä! |
||||
|
15.04.2022 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva! Sikälikin että kuvan tilanne taisi olla aika harvinainen vakituisen lättäliikenteen aikana. Itse havaitsin aikoinaan 1970-luvulla sen, että jotkin Joensuun vaunut palasivat Turun konepajalta korjauksesta kotiinsa Haapamäen kautta vakijuniin liitettynä, kuitenkin yleisöltä lukittuna. Ja joskus eivät olleet lukittuna, ei ainakaan Pieksämäen vaunut. Seinäjoen/Oulun vaunut taisivat pöhkiä suoraan Parkanon tietä. |
||||
|
15.04.2022 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harjateräksen käytössä näkyy kustannusvastaavuusvaatimus alastomimmillaan! Eihän tällaista korjausta sentään tarvitse kullalla silata, mutta pientä ajatusta saisi käyttää siihenkin, miltä koko juttu näyttää maksavan yleisön silmissä. Vieraskoreutta saisivat nämä ulkoistuksen tuloksena valitut "pajat" harrastaa, kuin että räkivät hitsisaumaa parhaaseen "prostoi"-tyyliin, fyrkat pois - ajatuksen ollessa kuningasajatuksena! |
||||
|
15.04.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on vekkulin näköinen vaihtoveturi! Vieläpä kankikone. Ilmeisesti ominaisuuksiltaan täysin riittävä. |
||||
|
|
14.04.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ystävyysside: saksaksi: eine Finnlandisierungsbinde! Hah hah | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
14.04.2022 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, näin suomalaisen virkamiesmentaliteetin keitiiöpsykologiseeraajana ja siivouskomerososiologina sanoisin kommenttiisi: Kun minulla on tietoa, on minulla myös valtaa! Enkä perkele vieköön anna minulla olevasta vallastani hitustakaan pois, sillä asemani byrokratialaatikostossa heikkenisi sietämättömiin! Voisi se johtaa myös siihen että kenkää tulisi, jos joku nyt sattuisi huomaamaan suhteellisen hyödyttömyyteni. Tästä juuri johtuu kaikki mainitsemasi tietokatkot eri toimijoiden välillä. Kokonaisuutta ei osata ikinä nähdä, eikä varsinkaan osata asettua toisen ihmisen asemaan (tämähän on akkamaista heikkoutta, enhän minä nyt perkele homo ole). |
||||
|
14.04.2022 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9826 valmistui 1954. Vuonna 2016 se tuli Toijalan Veturimuseolle museoesineeksi. Se on ollut myös Postimuseon vaununa. Välikorjausmerkintä jää aluskehyksen "streivan" taakse piiloon. Täyskorjausmerkinnästä erottuu zoomaamalla ainakin vuosiluku: 71. Päädyssä, lähellä ylänurkkaa, on varoituskilpi sähköstä salamoineen. |
||||
|
13.04.2022 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aavejuna", jossa aikoinaan matkustaneiden ihmisten haipuvat muistot kulkevat ikuiseen unohdukseen. "Tuuli käy heidän ylitseen, eikä heitä enää ole..." |
||||
|
13.04.2022 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, Onni. Tämä kuva on paljon parempi kuin muistikuva, erityisesti ajan kuluttua kuvaushetkestä. | ||||
|
13.04.2022 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Eljas. "Tietoni" Motala-bussien häkäpönttöhistoriasta on nyt päivittynyt. Eikä aikaakaan mennyt kuin 43 vuotta, hah hah! | ||||
|
13.04.2022 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo pykälöity lausahdus toteutettavissa, vai onko se vain sanahelinää äänestäjien hämäämiseksi...? Hillotolppa kun on kovin maistuvainen... |
||||
|
|
13.04.2022 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno. Ruotsissa rajoitettiin autoliikennettä aika voimakkaasti sodan alettua polttoainepulan ja säännöstelyn vuoksi. Syksyn 1939 rälsbussiliikenne sujui SJ:llä jotenkin, mutta jo vuodenvaihteessa 1939 - 1940 häkäkaasun käyttöä alettiin suunnitella ja myös toteuttaa. 2-akseliset rälsbussit varustettiin häkäpöntöillä ensin, koska tehonalenema näillä oli siedettävämpi. Niissä käytettiin etupäässä Svedlund - hiilikaasugeneraattoria. Rälsbussijunien kulkuajat pitenivät noin 10 - 15 prosentilla. Neliakselisiin rälsbusseihin asennettiin Imbert - puukaasugeneraattoreita. Niissä tehonalenema oli jo pahempi. Ruotsissa sodanaikainen liikenne oli huomattavasti runsaampaa kuin ennen sotaa. Rasittumistahan ja ruuhkaantumisia se tiesi. Siellä harrastettiin myös rälsbussijunien kahdentamisia: veto-liite-junaa seurasi toinen, myös veto-liite muutaman sadan metrin etäisyydellä "på sikt" eli näköetäisyydellä. Peräänajoja ei pahemmin sattunut, koska loppuopastevalot vilkkuivat jarrutettaessa. Suomessakin suunniteltiin "Motala-bussien" eli Bm3 - sarjan kahden vaunun (nrot 21 ja 22) varustamista Imbert - häkäpöntöllä. Ei toteutettu, koska polttoainetilanteen parantumisen vuoksi asia jäi. Näin kertoi minulle Tku knp piirustuskonttorin päällikkö Osmo Saarinen. Turun konepajalla olin nähnyt muutostyöpiirustuksen asian tiimoilta. Apua, Eljas! Mitä sanovat sinun tietosi, toteutuiko vaiko ei? Bm2 nro 20 (Hilding Carlssonin valmistama 1938) sen sijaan kulki sota-aikana häkäpöntöllä varustettuna. Imbert - laite siinäkin oli. Tiedot: Veturit 2 ja Arne Hällqvistin Rälsbussar. |
||||
|
|
13.04.2022 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, tuo vaunussa oleva häkäpönttö näyttää olevan ns pyörähdyskappale muodoltaan, eli sorvissa helposti valmistettava. John Lindroth, mitä sanot? Olisiko dokumentoinnin paikka tekemällä tästä pienoismalli Ps1:senä H0-skaalassa...? |
||||
|
|
13.04.2022 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja vuodesta 1945: Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: 2 junaa 34 junakm. Vilppula - Mänttä: 3 922 junaa, 35 298 junakm, eli juuri 9 km per juna! Tuonna vuonna mottijunia ajettiin: Riihimäki - Kouvola, Lahti - Vesijärvi, Lahti - Kouvola, Lahti - Heinola, Kouvola - Voikkaa, Kouvola - Kymintehdas. Toijala - Valkeakoski - Säteri, Toijala - Valkeakoski, Pori - Mäntyluoto, Pori - Niinisalo, Pori - Pomarkku, Pori - Outokumpu Oy:n tehdas. Kokkola - Kälviä, Kokkola - Ykspihlaja. Joensuu - Ukkola, Joensuu - Kaltimo, Huutokoski - Joensuu, Outokumpu - Joensuu. Petäjävesi - Lievestuore, Petäjävesi - Jyväskylä, Jyväskylä - Hankasalmi, Jyväskylä - Lievestuore, Jyväskylä - Vaajakoski. Motteja oli sijoitettuna: Tampere, Seinäjoki, Pieksämäki, Kouvola ja Joensuu. |
||||
|
12.04.2022 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt ratainsinöörillä olisikin ollut liikaa kiskoja ja käsketty laittaa kaikki rataan. ;-). Erinomainen kuva, muuten. |
||||
|
12.04.2022 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisipa vekkulia nähdä, millainen "virtuaalisilta" tämän purettavan tilalle rakennetaan...? | ||||
|
|
12.04.2022 11:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, eipä vainenkaan. Pikemminkin Ds2- ja Ds3-sarjojen kaltainen. Edellisen koneistona oli MAN - moottorit ja AEG - sähkövehkeet. Jälkimmäisesssä taas motti oli Tampella - Frichs ja sähköpuoli Römpältä, eli siis kotimaista tuotantoa. Ps1:n mylly oli kotimainen Ares - petrolimoottori ja sähkölaitteet Strömbergiltä, vuosina 1933 - 1936. Ps1 muutettiin Ds3 - sarjaan vaihtamalla sen moottori Tampella - Frichs - dieseliin, numeron pysyessä ennallaan eli 11:nä. Dm1:n osastojärjestely kyllä oli hiukan sinnepäin kuin mitä kuvan vaunussa, Dm2:ssa taasen oli kaksi eteistä. Ds3:n ja Dm2:n moottorit olivat samoja kuusisylinterisiä. Ps1:n Ares oli kahdeksikko. Nämä tiedot ovat Veturit kakkosesta. Tjaa, kaivelenpa hiukan Pohjanmaan rata - muistiinpanojani, joita kokosin aikanaan VR:n vuositilastokirjoista. [Suhtautukaa ystävät näihin kuin tilastoihin!] Vuosi 1930: Moottorivaunujunia ajettiin rataosilla Lohja - Karjaa, Lohja - Lohjan kauppala, Vilppula - Mänttä, Turku - Naantali, Raisio - Naantali, Raahe - Oulu, Raahe - Lappi (myöh. Tuomioja), Pori - Mäntyluoto, Tyrvää (myöh. Vammala) - Pori ja Kaislahti - Uuras. Moottorivaunujen sarjamerkintöinä tilastokirjassa tuona vuonna oli: Diesel (3 kpl) ja AEG (2 kpl). Jälkimmäinen tarkoittaa kaksiakselista bensiinimoottorivaunua. Sijoitus: Tampere 1 Diesel ja 1 AEG, Turku 1 Diesel, Oulu 1 Diesel ja Wiipuri 1 AEG. (Sivuhyppynä vuosi 1932: VR:n omistuksessa oli 5 henkilöautomobiilia, 23 kuorma-automobiilia, 3 linja-automobiilia, tavallisia resiinoita 596 ja pumppuresiinoita 358. Edelleen: yksi moottorivene (!), 5 sähkökäyttöistä lipunpainokonetta, yksi lipunhävittämiskone ja kaksi kirjanpitokonetta.) Vuosi 1934: vasta vuonna 1934 moottorivaunut saivat sarjamerkit. Puukaasumoottorivaunusta tuli Ps1. Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: Seinäjoki - Vaasa 2 junaa yht. 148 junakm. Tampere - Mänttä 343 junaa 33 614 junakm, Tampere - Oripohja 374 junaa 17 578 junakm, Tampere - Orivesi 280 junaa 11 760 junakm ja Vilppula - Mänttä 4 518 junaa 40 668 junakm. Moottorijunia kulki toki muillakin radoilla: Viipurin ympäristössä, Turusta Piikkiöön, Kyröön ja Uuteenkaupunkiin. Oulu - Raahe, - Ruukki sekä Raahe - Lappi. Tampere - Tyrvää, sekä Porin alueella Kankaanpäähän, Mäntyluotoon ja Nakkilaan. Mottien sijoitus: Turussa 2 Diesel, Tampere 4 Diesel, Oulussa, Viipurissa ja Sortavalassa kussakin yksi Diesel. Tampereella kaksi bensiinivaunua. Yksi puukaasumotti Seinäjoella. Puukaasumotilla lienee ajettu: Seinäjoki - Kainasto 2 junaa 128 junakm, Seinäjoki - Kauhajoki 2 junaa 108 junakm ja Seinäjoki - Lohiluoma 1 juna 45 junakm. Oletettavasti nämä olivat yleistä liikennöintiä. Puukaasumoottorivaunu kulki vuonna 1934 kaikkiaan 1 124 km. Vuosi 1935: tilastossa mainitaan jo Dm1. Ps1:n sn 52 km/h, Ds2 ja 3 sn on 75 km/h. Dm1:llä sn on 90 km/h. Nyt ilmoitettiin motilla ajetun: Seinäjoki - Haapamäki 9 junaa ja Seinäjoki - Kokkola 422 junaa. Puukaasumotilla oli 1935 ajettu 3 317 km. Seinäjoelle oli sijoitettuna Ps1 ja Bm1. Vuosi 1936: Puukaasumotti muutettiin dieselmotiksi. Aikataulun 104 lisäys 3 (1.1.1936 alkaen) lisäsi moottorijunaparin välille Seinäjoki - Haapamäki. Vuosi 1937: Seinäjoen varikolla oli kolme moottorivaunua, Oulun varikolla yksi. Vaasan radalla ajettiin moottorivaunujunia vuonna 1937: Sk-Vs 974 junaa 72 076 junakm, Hpk-Sk 358 junaa 42 244 junakm, Vlp-Män 622 junaa 5 598 junakm, Tpe-Hpk 232 junaa 26 448 junakm, Tpe-Män 668 junaa 65 464 junakm, Tpe-Hä 66 junaa 3 498 junskm, Tpe-Oja 184 junaa 8 648 junakm ja muita 7 junaa 123 junakm. Vaasan radan kaikista junista (myös tavarajunista) ajettiin moteilla 13,2 % eli junakilometreistä 9,3 %. Keskimäärin Vaasan radalla kukin juna kulki 102,6 km, mutta motit keskimäärin 72 km. Mottien sijoitus 1937: Turku 2 diesel, Tampere 4 diesel ja 2 bens., Viipuri yksi diesel, Sortavala 2 diesel, Seinäjoki 4 diesel, Oulu yksi diesel, Kouvola 2 diesel ja Pieksämäki yksi diesel. Vuosi 1938: (viimeinen ennen sotaa!) Uutena tullut neliakselinen bensiinimoottorivaunu Bm2, jonka mainittiin olleen keveärakenteinen ja josta 6. liikennejakso (Oulu) on huolehtinut. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/h. |
||||
|
11.04.2022 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jounin linkittämä ilmakuva olikin äärettömän mielenkiintoinen! Suvilahden voimalaitoksen alueella näkyi olevan jonkin verran lapioitavaa hiilivuorineuvoksille (lue: polttoainetyöntekijöille). Piritori ei näytä vielä olevan paikkana, jossa harrastetaan kaupankäyntiä ilman arvonlisäveroa, heh heh. Helenan vanhainkoti (emigranttivenäläisille) näkyy toimineen jo tuohon aikaan. Hämeentien sillan oikealla puolella on juna menossa satamaan. Harmi, kun veturin numeroa ei erota! Harjutorilla on ilmeisesti myyntikojuja...? Talo, jossa asun, on muutaman vuoden ikäinen. Vankilan pihalla ei näy liikettä, vangithan olivat kuvan ottoaikaan kiristelemässä hampaitaan Pärmin pataljoonassa siellä jossakin. Sisun autotehdaskin erottuu selvästi (Flemarilla). |
||||
|
|
11.04.2022 15:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoinen auto portin sisäpuolella on kyllä Opel Kadett, noin 1960 - luvun puolimaista. Farkun keula näyttää vahvasti Toyota Coronalta, suunnilleen samoilta ajoilta kuin Kateettikin. Farkku näyttää olevan lisäksi muodikkaasti ilman sivuikkunoita. Coronassa vielä pisaramalliset taustapeilit on jaappanialaiseen tapaan laitettu lokasuojien päälle. Ikkunat puhkomalla peltiseiniin oli yksi kikoista autoverottoman piilofarmarin aikaansaamiseksi. Pössöö 404:n takavalot olivat pystyt ja siipien yläosissa (tämä Jouni H.:lle tiedoksi). |
||||
|
10.04.2022 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika tilavan näköinen asematalo, verrattuna suomalaisiin noilla leveysasteilla. | ||||
|
10.04.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan kolmen rungon porkkana lienee kuvattu illansuussa, 27.7.1986 oli sunnuntai. Ettei vaan olisikin P93/P33 yhteenkytkettynä, siis Helsingistä Vaasaan Parkanon kautta ja osa rungosta Tampereella erotettuna Jämsän kautta Pieksämäelle...? Lähtenyt Helsingistä iltakuuden kieppeillä. Viimeinen kolmen rungon porkkana aamujunana kulkenut P141 Helsingistä Poriin/Raumalle ja Haavan kautta Seinäjoelle kulki 1.6.1985, joten kuvan juna ei ainakaan ole se. |
||||
|
10.04.2022 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä ohjaustaulu ei ole "salamalaite" eli VR-76, näyttää pikemminkin Siemens-valmisteelta. | ||||
|
10.04.2022 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ykkösraiteella on näköjään juna menossa Jyväskylän suuntaan. Onko kakkosella moottorivaunu kohtaamassa...? Niin, ja onko kääntösillan lähellä vaihdekoppi tulovaihteelle? | ||||
|
10.04.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Murteista: minäkin aikoinaan anoppilassa perunannostossa opetin ex-avokkia siitä, mikä on kuokka ja mikä perunakräkky. | ||||
|
09.04.2022 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän mainituilla Eestinraukoilla tahti hiljene viimeistään siinä vaiheessa, kun istuvat lääkärin vastaanoton odotushuoneessa...? Ysk! Köh! | ||||
|
|
09.04.2022 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tuonaikaiset purkajat lienevät hautausmailla ylösnousemusta odottamassa, asbestin "terveellisyyden" tappamina...? | ||||
|
09.04.2022 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin oikeassa alakulmassa lievästi zoomattuna näyttäisi oleva Pr2:n sylinteriryhmän muotoa. | ||||
|
|
09.04.2022 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kaakin vedettäväksi sälytetty puupalikoita? | ||||
|
09.04.2022 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä suoriin housuihin tulee, niin nykyisin ne kuuluvat "kirjastovirkailijoiden" - anteeksi - romanimiesten virkapukuun. Täällä päin Malmi - Sörnäinen - paikallisliikenteen liikennöinnin tuloksena näkee romanimuotiakin. Farmareita ei heillä ikinä näe. Niin ja "pubiruusu" - univormujakin täällä on nähtävissä naisilla riittävässä määrin, aistikkaan Kouvola - tukan kruunatessa kokonaisuuden. |
||||
|
08.04.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin itävaltalaisvetureissa näkyi työkalut ja CCCP-tekstiä. | ||||
|
08.04.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunu näyttää olevan normaalipituinen kahdella pussihuoneella. Pikavilkaisulla näytti ihan siltä kuin postivaunu olisi ollut lyhyempää mallia oleva 9991. | ||||
|
|
08.04.2022 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä liittoutuneiden Itävallan-miehitykseen (1945 - 1955) tulee, niin kyllä siellä CCCP huseerasi päällimmäisenä! | ||||
|
07.04.2022 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että "tyttöjengillä" on rasitteenaan maailmanlaajuisen koronapandemian ja Ukrainan sodan aihettamia ongelmia. Ellei näitä olisi, niin...? Toinen tosiasia: valtioiden lainat ovat täysin eri asia kuin rahvaan asunto- tai autolainat. Kolmanneksi: miksi aikuisia karvapersenaisia pitää koko ajan tytötellä? Ovatko he jotenkin halpa-arvoisempia? Vaadin reilua peliä. |
||||
|
07.04.2022 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Pikkalan kaapelitehtaalla oli tietotaitoa ja kapasiteettia, no, vaikkapa nyt ajolangan valmistamiseen. Se tapahtui vetotekniikalla erityisen "kiven" läpi. Sopivaa konekantaakin siellä oli. | ||||
|
|
06.04.2022 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Björn Westerlundin kutsumanimi oli Nalle. Kari Kairamo oli tunnettu poikkeuksellisen kovasta työtahdistaan. Sillä kuitenkin oli hintansa ja hän päätyi kuolemaan oman käden kautta joulukuussa 1988. |
||||
|
|
06.04.2022 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka tai mikä tämän Kana-junanpätkän nykyisin omistaa? Alueella oleva alumiinitehdas siirtyi pois Nokian omistuksesta 1996 ja suunnilleen samoihin aikoihin kaapelitehdaskin siirtyi toiselle omistajalle. | ||||
|
05.04.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Jukka, monet kiitokset linkityksestäsi! Kuinkahan monta kertaa onkaan isoissa laulukilpailuissa nähty/kuultu akustista 12-kielistä kitaraa? Nicolen soittotyyli on samanlainen kuin omani, avosoinnuilla siis. Ein bißchen Frieden, tarvitsemme sitä koko ajan, tälläkin hetkellä. Vaikka se Venäjän santarmivääpeli Putler halveksiikin sitä lännen heikkouden merkkinä! |
||||
|
05.04.2022 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat lajitoverini, kuvatkaa toki Deevereitä. Onhan niiden "count-down" ollut jo käynnissä jo jonkin aikaa! | ||||
|
04.04.2022 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös ne 1:1-mittakaavaisetkin siipparit olleet käsikäyttöisiä, enemmän tai vähemmän? Paitsi Pasilassa etelän suunnan lähtöopastimet, nehän olivat moottoroituja, silloin ennen sähköistystä. |
||||
|
|
04.04.2022 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella hieno malli! Ach, mein Gott, Latowski-soittokellokin veturin hytin katolla on just! Onko tuo oikeassa reunassa näkyvä siipiopastin toimiva? |
||||
|
03.04.2022 12:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo ympyriäinen rakennus on surullinen muistomerkki siitä, kun herra maksustapurjehtija Harkimo halusi hevostella suurilla rahoillaan. Ja täydestä meni kansaan, ainakin vähän aikaa. |
||||
|
02.04.2022 22:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvä, mutta suosittelisin Steiffin valmistamia nalleja. Niistä voisi aivan surutta ottaa hintaa sen toisenkin kympin; aina satkuihin asti. Näin turpoaisi museolle tuleva kassavirta ihan päättömästi...! |
||||
|
02.04.2022 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni koko veturin etupää - ajattelu on peräisin höyryvetureista, joissa etupää oli hyvinkin selvästi hahmotettavissa. | ||||
|
02.04.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, herra Timo. | ||||
|
|
02.04.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos ilma on ainetta, niin on sitä aikakin. Eikä tähän päätelmään tarvita muuta kuin Stephen Hawkingin - ei Kingin! - kirjoihin tutustuminen. | ||||
|
02.04.2022 05:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luvan kanssa kuvaamaan? No se on OK. Ilman lupaa maalaamaankin näköjään pääsee...? |
||||
|
01.04.2022 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen keveimmällä asemalla oli myös Suomen pienin poliisi! | ||||
|
01.04.2022 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, onko kuvassa myös HR-12? | ||||
|
01.04.2022 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin tehnyt vintillä arkeologisia kaivauksia ja teinkin löydön: - muistikirjojen kertomaa: (eli hajanaisia havaintoja): - siis nähty: Vetovaunu Dm7 4142: Toijalan ratapihalla 13.6.1976, 4020, 4057, 4142, 4151, 4172, 11598 ja 11636, Juna H515 (Tpe-Hpk) 18.2.1977, nähty Vilppulassa, junassa oli 4046 + 4142 + 11559 + 4061, kohtasi junan P106 (Dm9 + Dm8), Juna P98 (pikalättä Hpk-Tpe) 18.2.1977: runko: 4096 + 4142 + 4193, myöhässä 45 minuuttia Vilppulassa. 4193 ilm. menossa Tku knp. Toijalan ratapihalla 9.4.1977, 4033, 4135, 4137, 4142, 11614 ja 11626, Juna H518 (Hpk-Tpe) 24.4.1977, junassa 4033 + 11591 + 4142, nähty Vilppulassa, kohtasi junan H511, Tampereen matkustajaratapihalla vaunujen 4131, 4143 ja 11621 kanssa 2.7.1977, Juna H484 (Tpe-Tl) 16.8.1977. Junassa 4143 + 11602 + 4142, Toijalan ratapihalla 22.10.1977 klo 4.30 yöllä: 4020, 4024, 4030, 4134, 4135, 4137, 10111, 4033, 4142, 4131, 12213, 4132, 11620, 11626 ja 11628. Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 (jossa menin Hpk-Vlp) + 4143. Juna H513 (Tpe-Hpk), junassa 4129 + 4142 (jossa menin Vlp-Hpk) 2.7.1978, Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 + 11604 + 4129, 2.7.1978. Juna H523 (Tpe-Hpk), junassa 4142 + 4140, juna oli välillä Tpe-Ov "pikalättä", kulkuaika puoli tuntia. Juna H522 (Hpk-Tpe), junassa 4142 + 4143, menin 4143:ssa Vilppulaan. Toijalan ratapihalla 24.9.1978: 4039, 4129, 4137, 4142, 4171, 11605, 11617, 11623 ja 11630. Haapamäen tallialueella 6.10.1978: 11596, 4142 ja 4134. Näistä 4134 + 4142 lähti junana H522 Tampereelle, klo 17.05. Turun varikolla 24.10.1978: 4039, 4142, 12213, 12214, 11637 ja 11639, Juna H544 (Tl-Tku) 2.11.1978, junassa 4144 + 11640 + 4142, Juna H451 (Ri-Tpe) 3.11.1978, junassa 4142 + 11629 + 4153 + 11612 + 4160, Juna H334 (Tku-Po) 8.11.1978, 4142, Juna H523 (Tpe-Hpk) 14.12.1978, 4142, Juna H518 (Hpk-Tpe) 15.12.1978, junassa 4142 + 11626. |
||||
|
31.03.2022 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattu-kirjan mukaan VR/Postin postiliitevaunujen malli saatiin Ruotsista. Alla hiukan tietoja ruotsalaisista postiliitteistä: Hilding Carlssonin firma Uumajassa oli valmistanut ensimmäisen neliakselisen postiliitevaunun carlssonilaismallisten rälsbussien vedettäväksi vuonna 1946. Puukorisina niitä valmistui 11 vaunua SJ:lle ja kapearaiteisena 26 (luvussa mukana YP-kapsulättien teräsrakenteiset 9 liitevaunua). Ruotsinlätän mallisia postiliitteitä valmistui: UDFo20, nrot 1819 - 1826 (8 kpl) vuonna 1954. Nrot 1915 - 1922 (8 kpl), myös vuonna 1954, valmistajana ASJ Arlöv. UDFo15, nrot 2003 - 2014 (12 kpl) vuonna 1956, valm. Eksjöverket. Nrot 2055 - 2066 (12 kpl) vuonna 1958, valm. ASJ Arlöv. Näillä oli erona ainoastaan postiosaston koko, UDFo20:n ollessa hiukan tilavampi. Suurin osa vaunuista hylättiin tarpeettomina 1968, kun Ruotsin posti uudelleenorganisoi postinkuljetustaan postinumeroiden käyttöön oton yhteydessä. Jäljelle jääneistä vaunuista kolme hylättiin vuonna 1973. Viimeiset käytössä olleet vaunut, 1824 ja 1915 hylättiin 1975. Vuonna 1967 hylättiin vaunu UDFo15 nro 2004 ja se myytiin Tanskaan yksityiselle OHJ-rautatieyhtiölle (D 246). Siellä sitä käytettiin postin ja tavaran kuljetukseen. 1985 Svenska Motorvagnsklubben osti vaunun ja kuljetti sen takaisin Ruotsiin, se on käytössä nostalgialiikenteessä. Kaksi postiliitettä muutettiin tjänstevagneiksi (= virkatarvevaunuiksi), mutta ne eivät kovin kauaa siinäkään käytössä olleet. |
||||