Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.08.2022 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Ankan ympärillä ollutkin joskus ketju? Lieneekö Hpk kylätoimikuntaakaan enää? | ||||
|
13.08.2022 04:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22528 valmistui vuonna 1929. Vuonna 1969 siitä tuli BG 040078. Hylätty vuonna 1986. | ||||
|
13.08.2022 04:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22550 valmistui 1952 ja hylättiin vuonna 1975. Huomatkaa oikean pään telissä oleva valaistusgeneraattori. Sen akselin ympäri asetetulla kehikolla estetään generaattorin akselin putoaminen. |
||||
|
12.08.2022 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, että sinulla on kissoja. Toivottavasti olet hoitanut madotukset, rokotukset ja muutkin tarpeelliset kissanhoidolliset asiat kuntoon. Kuvan kissa ei ole virkaansa hoitamassa sillä tavoin kuten sinun naukumaijasi. Kisu on päästetty silkkaa välinpitämättömyyttä seikkailemaan kiskoille. Olen tähän ikään (65 vee) oppinut sen, että mitä enemmän kohtaan "tavallisia ihmisiä", sitä enemmän pidän omista kissoistani (kolme kollia) ja berniläisistä. Muutkin koirat ovat mukavia, mutta edellisessä elämässä berniläisten isäntänä (3 koiraa, 11 vuotta) nämä ovat etusijalla. |
||||
|
|
11.08.2022 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyypillisen tyhmän maalaisjuntin aikaansaannoksena kissa vapaasti kulkemassa ulkona ilman valvontaa! Tämähän on yksi konsteista päästä kisurukasta eroon: tulee sylttyä junan alla, toivottuna seurauksena. Ei paljoakaan äly päätä kivistä, eikä eläinsuojelusta annettu laki merkitse mitään. |
||||
|
11.08.2022 05:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaaha. Pytinki saanut lisäeristyksen ja rautakauppaikkunat. | ||||
|
10.08.2022 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, divetymonoksidin! Ja vielä lääkärin määräyksestä. En ole koskaan pitänyt oluesta ja viimeksi olin päissäni marraskuussa 1976. Tarkoitukseni oli osoittaa, että "jos-historia" mielenkiintoisuudestaan huolimatta on aika turhaa. Iävallan Waldviertelissä ihmiset naivat toisiaan pitkin ja poikin. Schicklgruberin suku liittyi nimellisesti Johann Nepomuk Hiedleriin. Myös Hüttler-nimistä porukkaa rutsasi toisiaan siellä noina "Grimm-kauhusatujen" aikakautena. Täsmennyksenä herra Jounille: Matrabazo - Sossiko oli Josif Dzugashvilin eli Stalinin yksi kutsumanimistä nuorna miesnä. Hänet erotettiin ortodoksisesta pappisseminaarista vallankumouksellisuutensa takia. Toisena syynä oli sosialidemokraattisen puolueen propaganda-aineiston hallussapito. Se kun oli kiellettyä. Venäjän tsaariperheeseen syntyi poika 12.8.1904, kovasti odotettuna kruununperijänä eli tsesarevitshinä. Hänen äitinsä oli verenvuototaudin kantaja, Englannin kuningatar Viktorian jälkeläisenä. Ellei tätä tautia olisi poikarukalla ollut, ei irstasta munkkia, Grigori Rasputinia olisi päästetty lähelllekään tsaariperhettä. Ei olisi seurannut venäläisten totaalista kyllästymistä tsaarinvaltaan, Leninkin olisi jäänyt historiaan pamfletti- ja kahvilaväittelijänä. Rasputinin irstaudesta: tämän talonpoikaismunkin teologia: - jotta saisi synnit anteeksi, piti ensin tehdä syntiä! Ja sitä hän tekikin. Kaatoi sänkyynsä liki jokaisen pietarilaisen aatelisnaisen. Eikä siitä hyvä heilunut. Verenvuototaudin aiheuttaa pieni geenimuunnos. Saksan keisarillinen perhe jostain kumman syystä säästyi siltä, vaikka Ville-keisarin vaimo myös.kuului Englannin Viktorian jälkeläisiin. Espanjan ja Kreikan kruununprinssien elämä olikin yhtä kipeää kuin Aleksei Nikolajevitshilla. Alois Schicklgruber eli Hitler sai paavilta luvan mennä naimisiin serkkutyttönsä Klara Pölzlin kanssa. Klara synnytti kolme lasta Aloisille, mutta nämä kuolivat jo lapsina. Eloon jäänyt poikalapsi syntyi illansuussa 20.4.1889 Braunaussa ja sai nimekseen Adolf. Ja niinpä Adolf Hitler nykyisinkin on saanut epähenkilön maineen ja aiheesta! Nikolai II kruunattiin tsaariksi isänsä Aleksanteri III:n kuoleman jälkeen. Kuolinsyynä oli ollut munuaistauti. Ryssän Nikua ei oltu mitenkään valmisteltu yksinvaltiaan virkaan! Hän olikin vastahakoinen, tietäessään olevansa toistaitoinen koko laajan Vennäinmaan hallitsijaksi. Ja tätä käytettiin hyväksi: muun muassa yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev siirsi sangen ankarat mielipiteensä liian kiltin tsaarin noudatettavaksi. Ja Nikun muija Aleksandra tyypillisen äkkikäännynnäisen tapaan myös mielellään korosti tsaarinvallan jumalallista luonnetta miehelleen. Ja mitä Niku, tunsi olonsa mukavaksi, kunhan pääsi eroon hoviprotokollasta halkoliiteriin omiin oloihinsa polttopuusouviin, sahan ja kirveen kanssa. |
||||
|
|
10.08.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansainliitto oli hyvä idea, mutta sen tavoitteiden toteuttaminen tökki ja pahasti. Suurimpana syynä nurkkapatriotismi. Jos nyt vaihtoehtoisilla historiankuluilla pelataan, niin minun mielestäni historian kulku olisi toisin: - Jos Matrabazo - Sossiko olisikin jäänyt pappisseminaariinsa. Eli Talliinin Joopi. - Jos tsesarevitsh Alekseilla ei olisi ollutkaan pienen pientä geenimuunnosta DNA:ssaan. - Jos Alois Schicklgruber ei olisikaan saanut paavilta lupaa mennä serkkunsa Klara Pölzlin kanssa naimisiin. - Jos Klaran odottama lapsi olisikin ollut tyttö (synt. päivä 20.4.1889 Braunaussa). - Jos Aleksanteri III:n munuaiset olisivat kestäneet pitempään. Jos, jos, jos, jos! Jos isoäitivainaallani olisi ollut pyörät, hän olisi ollut auto! |
||||
|
|
10.08.2022 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muiden maiden reunaehtona oli juuri se, että Venäjä tunnustaisi itsenäistymisen ensin. Suomalaiselle, silloiselle porvarihallitukselle Lenin hiukan julmisteli, istuttamalla suomalaisia anojia tuntikausia Smolnan käytävällä. | ||||
|
10.08.2022 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Tka-kalustossa linjaradion vehkeitä? Kuvasta voi nähdä, kuinka Tka6-sarja oli rakennettu Hk-vaunuista. Ja vielä siitä mallista, jossa oli ollut laukaistavat sivupylväät. | ||||
|
10.08.2022 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22554 valmistui 1952 ja hylättiin vuonna 1983. Lieneekö visiteerannut konepajassa, kun välikorjausmerkinnän alla kiiltelee musta paikkamaalaus? Postikopin merkit on vielä jäljellä, kuten kuvasta on todettavissa. | ||||
|
10.08.2022 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä Bredan jyrinän ja vaihteiston kytkentä-äänet kuuli tupakkaosastossa olleet matkustajatkin. Myös liikkeelle lähdettäessä kierrosluvun muutokset. Tästä syystä itse tykkäsin kovasti matkustaa porkkanoissa. Yksi juttu: kerran ennen kahden rungon porkkanajunan lähtöä Å:n asemalta kohti T-forsia tuli toiseen runkoon ongelmia. Matkustajat ahtautuivat yhteen runkoon, kun toinen päätettiin jättää Å:hån. Ja täyttä oli, juna seisomalastissa. Konduktööri ihmetteli: - "kestääköhän rahkeet?" Olin välivaunun toisessa luokassa käytävällä lähellä ovea. Matkaa jo tehtiin, kun osaston toisen pään ovesta tuli kaveri joka naama kalpeana ja vapisevalla äänellä sanoi: - yyyrrjö tulee! Kansa väisti kiireesti ja käytävälle tuli tilaa. Kaveri alkoi kävellä käytävää pitkin, tapasi oman kaverinsa ja taputtaen tätä olkapäälle sanoi: - No, tulihan se Yrjö! |
||||
|
08.08.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan aiheeseen ja kuvarekstiin liittyen seuraa ilkeä tokaisu VR:n mentaliteetista: - säästääkseen 50 penniä (!), hommailevat kolmen markan suutarit kuuden markan vahinkoja! | ||||
|
07.08.2022 22:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä kuva "Real thing", vai pienoismallista? On sen verran hyvä kuva, että pitää peukuttaa! | ||||
|
07.08.2022 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikealla yläkulmassa näkyvän vanhainkoti Helenan dementiaosastorakennuksen paikalla oli ennenvanhaan Teboil-bensa-asema. Helenassa asusteli vanhoja ja ikuisia venäläisiä emigranttimummuja. | ||||
|
07.08.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia viritelmiä kumpikin! Tuossa parvekkeella lienee ollut paloportaat...? | ||||
|
07.08.2022 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käydessäni Mäntässä parisen viikkoa sitten sain aihetta lausua pitkiä kirolitanioita Vilppulan asemalla. Syy: ei ensimmäistäkään paperilappua aikataulutietoineen "ilmoitustaululla", pelkkää herjaamista pyhän säästöpolitiikan nimissä: - ymmärrätkö pössöö rääpäles edes katsoa nettisivuilta! Odotuskatos: - siellä oli paikallisten laatimaa informaatiota: neerekit painukoon vittuun! Istuinosassa alkavaa lahoamista... Tämä kuva maailmalta todistaa, kuinka "suomalainen erityisolosuhde" (lue sarvikuonojen suojelureservaatio) ei onneksi vaikuta ihmisten ilmoilla! Matkustakaa, matkustakaa, matkustakaa rakkaat lajitoverini. Muutenkin kuin äkeen päällä kotipeltoa ympäri. |
||||
|
07.08.2022 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm12-rahanhukan sijasta tällainen olisi mielestäni pätevä kalu myös Suomeen. Ohjaamon takana oleva konehuone on huollon kannalta ihan toista kuin eteisten lattioiden alle kellariin kätketyt pannukakut. Jos perävaunuun ohjaamon lisäksi järjestäisi pienen itsepalvelutarjoomon (kuten saksalaisten "Schnellimbiss") matkustajatilan oheen, niin uskoakseni se olisi toimiva vetonaula nykyisillä peräkyläpendoliinoreiteillä. Dieselsähköjärjestelmä kituliaasti mitoitetun hydraulisen tilalle...? Myllyä ei tällöin tarvitsisi huudattaa miljoonilla kierroksilla. Ratamoottorit takapään telin molemmille akseleille, onnistuisi kyllä. Suomessakin jopa osataan sähkömoottoreita väsätä. Mitä sanovat kalustotekniikan ammattilaiset? |
||||
|
07.08.2022 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bratislava eli saksaksi Pressburg juontaa juurensa Roomanvallan ja kansainvaellusten aikoihin, sekä Itävalta - Unkarin kaksoismonarkiaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta. | ||||
|
06.08.2022 11:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yhdysvaltain virkatarvekalustoa? Nyt meni mielenkiintoiseksi! | ||||
|
06.08.2022 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kai tuon keltaisen kuorkin ovessa luekin "HINO"? (= Jaappanialainen automerkki.) Eikö Kenworthit, Mackit ja Peterbiltit ole enää mitään? |
||||
|
06.08.2022 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa, että kuvassa kiskonjatkokset eivät ole kohdakkain, kuten täällä koto-Suomessa vanhoina aikoina. Se tarkoittaa sitä, että erityisiä ns. kaarrekiskoja ei USA:ssa (eikä muissakaan isoissa rautatiemaissa) harrasteta. Syykin on selvä, ei tarvitse muuta kuin katsoa ratojen kokonaispituutta. Kaarrekiskojen pituuksien laskeminen ja pätkiminen on muuten kirpun hirttämistäkin tarkempaa hommaa! Tiedoksi nuoremmille harrastajille: kaarteen sisäpuolinen kisko palakiskoraiteessa on lyhyempi kuin ulkopuolen kisko. Mittaeron määrää kaarteen säde: mitä lyhyempi kaarresäde, sen suurempi pituusero. |
||||
|
06.08.2022 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Jimmie Rodgersin" hiusmuotikin näyttää nykyaikaiselta! FRED muuten siirsi cabooseja historiaan. Jimmie Rodgers muuten oli varhaisia countrytähtiä: "Singing Brakeman". |
||||
|
06.08.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ameriikan - Joeyn paitaan näyttäisi mahtuvan Big Boykin 1:1 - mittakaavassa! | ||||
|
06.08.2022 03:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosina 1977 ja 1978 linja 8 keskustasta Kuokkalaan ja 19 Salmirantaan, jossa niihin aikoihin oli ammattikurssikeskuksen asuntolat. | ||||
|
05.08.2022 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komeaa! Deeveriä isompi tiisseli! | ||||
|
|
05.08.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai on "Maailmanloppu' vieläkin käytössä...? | ||||
|
05.08.2022 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varo nyt Erkki perkele, ettei deeveri lipsahda ja sano PLUMPSISTA! | ||||
|
05.08.2022 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raiteen oikealla puolella oli täyspitkä kohtausraide. Se oli entinen raide I. Siihen mahtui vanhaan hyvään aikaan nälkävuoden mittainen yöjuna P 51, kohtaus P 52:n kanssa oli järjestetty juuri Lylyyn. Viisikymmentäkaksi lähti Haavasta kello 1.55 yöllä. 51 jatkoi matkaansa Vilppulasta kello 3.00, kunhan T 6038 Tampereelle oli tullut edestä pois. 51:ssä Huru 12 oli kyykistymäisillään Pollarinmäessä, vauhti ainakin laski huomattavasti. Vasemmalla puolella oli vuorostaan raide III. Sunnuntaisin P 41 ohjattiin sille odottamaan sunnuntaijunaa P 44 (Sk - Hpk - Hki). 41:n lähtöaika Lylystä oli 19.13. Edelleen perjantaijuna P 43 Seinäjoelle odotti sivulla vastaan tulevaa perjantaisin kulussa olevaa kiitolättää P 98 (2 Dm7) Sunnuntain 98 oli Deeverin vetämä puuvaunujuna Pieksämäeltä Haavan kautta Helsinkiin, 3 Ei ja EFi, eli kakkosluokkaa tarjottiin matkustajille. P 98 suoritettiin matkaan Haavasta etelään, kunhan neljäykkönen oli sinne saapunut, heti iltakahdeksan jälkeen. Vilpusta 98 lähti klo 20.23. |
||||
|
05.08.2022 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja täällä Helsingin Kalliossa pykätään paraikaa Franzeninkadun ja Kaarlenkadun kulmaan 1920-luvun tyylistä uudisrakennusta. Sen valmistumista viivästytti viimekeväinen tulipalo. Niin, ja KAIKKI tämän talon asunnot on jo myyty! Tämä tiedoksi nykyaikaisille ja ai-niin-maan-perusteellisen moterneille arkkitehdinplantuille! Yhdessä lähistön antiikkikaupassa näyttää tulleen myyntiin sininen Aalto-maljakko. Kummallista, eikö Alvari kyennyt tulilientä liiaksi nautittuaan tarttumaan niihin ammutunsuoriin viivaimiinsa tuota maljakkoa pähkäillessään? |
||||
|
04.08.2022 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Keräsen Junat-lehteen 5/1984 kirjoittamassa artikkelissa satapaikkaisista 1947 - 1950 valmistetuista Ei-vaunuista mainitaan, että sarjan ensimmäisissä vaunuissa oli vielä puupenkkejä, mutta sitten niihin ruvettiin laittamaan plyyshipenkkejä. Ilmeisesti näitä puupenkkejä vaihdettiin pehmustettuihin vähin äänin. CEi-vaunuissahan harrastettiin sisustusten uusimista aika lailla. Muistettakoon, että viimeiset CEi:t valmistuivat 1941. |
||||
|
04.08.2022 14:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin hyvä kuva sommitteluineen: tallille vievän raiteen molemmilla puolilla olevat rakennukset kehystävät Viirukokkoa komeasti! Kääntölavan asentokin tavallaan kuvastaa rautatielaitoksen teknisyyttä. Ei, ei, en ole päissäni tai muuten sekaisin tätä kommenttia kirjoittaessani! |
||||
|
|
04.08.2022 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valmistuessaan näiden lähiliikennevaunujen perusvaunut olivat olleet tuikitavallisia satapaikkaisia vaunuja. | ||||
|
04.08.2022 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Henkilövaunujen törmäysvahvikkeista mainitaan VR:n 75-vuotishistoriikissa (1912 - 1937), osassa II. | ||||
|
04.08.2022 03:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkennettuna: vuoden 1936 talviolympialaisten. | ||||
|
04.08.2022 03:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti tutun oloinen vetokytkin kuvan vaunussa! | ||||
|
04.08.2022 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy oikealla oleva "kaikkien matkakeskusten äiti", joka arkkitehtuuriltaan edustaa betonibrutalismia parhaimmillaan (lue: kustannusvastaavuus "säädetty" kohdalleen!). | ||||
|
04.08.2022 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaununkääntölavat olivat huomattavasti pienempiä halkaisijamitoiltaan kuin veturinkääntölavat. Lisäksi niillä ei ollut yhtä järeitä "peruskuoppia", eli ne oli tavallaan "pinta-asennettuja". Vaununkääntölavoja käytettiin paikoissa, joihin tavanmukaiset vaihteet eivät mahtuneet. Lisäksi niiden kautta vaunut kulkivat kaurapuuron ja piimän antamin voimin. |
||||
|
03.08.2022 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos kuvan jeppe pitää tapanaan joka päivä ylittää rataa tuosta kohdasta, niin ei kulune pitkääkään aikaa kun "puudeli" jää isännättömäksi... | ||||
|
02.08.2022 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näsinneulasta: eräs pohjia jo nauttinut herra mies pyrki kerran Näsinneulan huipulla olevaan raflaan (sehän oli pyörivä ennenvanhaan). Vahtimestari näytti käsipystyä: "Herra on tainnut nauttia jo kierroksen liikaa." Ukkeli tuumasi: - "Ihme karuselli, kun ei sisään pääse? No, olkoon, kuitenkin näkisi työpaikan joka kolmen vartin jälkeen." |
||||
|
02.08.2022 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4039:n maalipinta kiiltelee ja katto on puhdas. Pajakäyntikö sillä on takana? Voivoteilla tauon paikka, kun kerran tallissa ovat...? Lieneekö lättäpari 4039 + 4139 valmistautumassa Ugin tai Paimion vuoroon? Toijalan suunnan lättäjunissa oli tavallisesti liitevaunu mukana. 2.8.1977 oli tiistai. |
||||
|
02.08.2022 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22545 vuodelta 1950 hylättiin vuonna 1987. Lieneekö ollut viimeiset vuotensa varalla, koska suuren Fo-hylkäyksen aikoihin 1984-85 yöjuniin alkoi ilmestyä EFit:iä ja Fot:ta (= teräskoppivaunua). | ||||
|
Kuvasarja: Metroilua Helsingissä 11.7. - 13.7.2022 |
02.08.2022 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei korppi korpin silmää noki. Eihän se nyt olisi ollut "oikein", että herra Öky olisi lusinut rahvaan seassa Kakolassa tai Riksussa! Puhumattakaan suon kuokkimisesta liljanvalkoisine kätösineen Pelsonsuolla. Tasa-arvoisessa Suomen maassamme jotkut ovat vieläkin tasa-arvoisempia! |
||||
|
02.08.2022 15:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kommentti, Jukka. | ||||
|
|
02.08.2022 03:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo rautatiehallituksen siipien väliin ympätty uudisrakennus: - miten helvetissä tämän suunnitelleet "arkkitehdit" ovat onnistuneet pilaamaan koko höskän tuon näköisillä ikkunoilla? Siinä ei ole näkyvissä alkeellisintakaan suhdakkuutta, kun on tyydytty grynderin käskystä tusinaikkunoihin! Taitamattomat pelkurit! Törkeää, törkeää, törkeää! |
||||
|
01.08.2022 09:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turku-Tampere/Hämeenlinna - rautatien IV luokan asemataloissa, kuten kuvan Viialassa, oli iso odotussali matkustajien käytössä. Syyskuussa 1991 siellä oli sijoitettuna aseman arkisto. Asuntopuoli oli käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi. Nythän ei sisäilmaongelmia ole (eikä paljon ulkoilmaongelmiakaan) eikä arkistosta tietoakaan, kun asematalo revittiin 1999. |
||||
|
31.07.2022 03:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rasat korville, nyt tulee pitkä kommentti, vastauksena Erkin kommenttiin: Aluksi tietoa Junkers Ju 88 A-4 vaakapommitus- tai syöksypommituskoneesta (Ju 88:aa valm. vv. 1938 - 1945 noin 15 000 kpl): Moottoreina oli 2 kpl Junkers Jumo 211 J-1 tai J-2, ylösalaisin oleva V-12, teholtaan 1360 hv startissa. Sylinteritilavuus oli 35 litraa. Ju 88 A-4:n toimintasäde oli noin 1 790 km, kun polttoainetta oli 2 900 litraa. Jos etummaiseen rungon pommikuiluun oli laitettu 1 130 litran lisätankki, kasvoi toimintasäde 2 700 km:iin. Pommikuorma normaalisti: 4 kpl 500 kg SC500 - pommia siipien alle, tai 10 kpl 50-kiloisia SC50-pommeja rungon sisäpuolisessa pommikuilussa ja neljä SC250-pommia ulkopuolella siipien alla. Miehistöä oli neljä. Koneessa oli lisäksi viisi MG81-konekivääriä ja yksi MG FF-konetykki. Ju 88 A-4:n suurin lentonopeus oli 472 km/t. Suomea lähinnä olleet tukikohdat olivat 22.6.1941 Itä-Preussissa: KG1 ja KG76 Gumbinnenissa (nyk. Gusev), Insterburgin (nyk. Tsernjahovski) vieressä itäpuolella. Nämä Kampf-Geschwaderit kuuluivat Luftflotte 1:een, toiminta-alueena Itämeri aina Lenskiin asti. KG77 oli Saksan alueella, esim. II/KG77 oli Wormdittissa. Näillä kalustona siis Ju 88. Luftflotte 5:een kuuluva KG30 oli Aalborgissa Tanskassa. Silläkin oli Ju 88:aa. Joitakin tiedustelukoneita oli etelä-Norjassa, Stavanger-Solassa. Sen tehtävänä oli pääasiassa valvoa merialuetta, ettei engelsmannit nyt silmille hypi. KG2:lla oli kaksi laivuetta (Gruppea) Dornier Do 17-koneilla. Do 17 - pommittaja oli väistyvää kalustoa, kun ne olivat ottaneet aika raakasti pataansa edellisenä vuonna 1940 taistelussa Englannista. Tiedusteluversiota Do 17 P sen sijaan pidettiin käytössä, myös Norjassa. Tämä siis tilanteena 22.6.1941. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli viivästynyt tähän päivään, kun Jugoslavia aiheutti ongelmia Balkanilla ja Italian tärkeilevä sirkus-Mussolini kokiessaan olevansa Aatun silmissä "patakakkonen", eli hanttimies päätti ryhtyä hänkin omaan pikku salamasotaansa ja hyökkäsi Kreikkaan. Seurauksena vaan se, että puihin meni ja Aatun piti pelastaa pikku diktaattoriveljensä pälkähästä. Italian sekoileminen pohjois-Afrikassa aiheutti sekin lisäkiusaa. 19.6.1941 laskeutui Heinkeleitä (He 111) Luonetjärvelle tuoden kolme radioasemaa mukanaan. Luftflotte 1 sai 19.6. luvan suorittaa miinanlaskua Itämerellä ennen "rajan yleistä ylitystä". Kuusi erityyppistä konetta (Do 17 P, Ju 52 ja "Leukoplast-Bomber" Focke-Wullf FW58 Weihe (yhteyskone) laskeutuivat Rovaniemelle 17.- 18.6. Armeekette Lappland aloitti tiedustelulennot 22.6. Muurmannin suuntaan. Suomalaiset tosin olivat kieltäneet sakuja tekemästä tätä. Luftflotte 1:n koneet lensivät Itämerta pohjoiseen: Forssan, Pernajan ja Utin kautta Lappeenrantaan. Koukkasivat sieltä pohjoisen kautta Laatokan yli kohti Leningradia. Saksalaiset ilmoittivat miinoittaneensa tuolloin Lenskin ns. "merikanavan". Mukana oli 19 konetta, yksiköt lienevät olleet KG1, KG76 tai KG77. Nämä koneet tankattiin AAMUYÖLLÄ 22.6. Utissa. Illalla 22.6. laskeutui K.Gr. 806:n 12 Ju 88 - konetta Malmille tarkoituksenaan suorittaa pommituslentoja. Huono sää esti toiminnan ja Kampf-Gruppe 806 palasi samana päivänä takaisin Saksaan. Tuossa ylhäällä näkyy toimintasäde ilmoitettuna tietylle polttoainemäärälle. Nythän on niin, että lentotehtävään valmistautuminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Pitää tehdä asiaan kuuluvia laskelmia, esimerkiksi kompassisuuntaan kun vaikuttaa vallitsevan tuulen lisäksi erantokin. Öljyn- ja polttoaineen kulutuslaskelmat on tehrävä myös, selbstverständlich! Koneen kuormaaminenkin vaikuttaa laskutoimituksiin, erityisesti silloin kun on kyseessä asevaikutuksen toimittaminen haluttuun maaliin lentoteitse. Tällainen onnistuu kätevästi tarkoitukseen nimenomaan suunnitellulla lentoarvolaskukiekolla eli "kakkaralla". Itsellänikin sellainen Jeppesen-kakkara mielenkiinnon vuoksi ostettuna lipaston laatikossa. Karttajumppaakin on tiedossa, reitin merkitseminen rasvaliidulla karttaan tarkistuspisteineen... Eikä tässä vielä kaikki: on määriteltävä varakentät ja ennenkaikkea sää, niin reitillä kuin perilläkin. Riittävä polttoainereservikin on oltava olemassa, jos jotain odottamatonta sattuu. Hyllyssäni olevassa Cessna Pilot Centerin koulutusmapin kopiossa tähdennetään tätä. Maininta lienee noin puolesta tunnista, olletikin, että mapissa keskitytään nimenomaan Cessna 150:een eli mopo-Cessnaan! Nykyisin on käytössä vakiomallinen lentosuunnitelmalomake, johon kirjataan kaikki tarpeellinen ja lomake luovutetaan lennonjohtoon ja briefingiin myös. Nykyaikana lentoarvolaskennat tehtäneen kompuutterilla. Silti siinä on oma työnsä, lentäjien hengestä kun on kyse. |
||||
|
30.07.2022 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Tomi! Sen verran referoin mainitsemaasi asiakirjaa, että vesitenderi XG 04136 oli edellisenä syksynä (1952) kunnostettu Helsingin konepajalla. Samassa asiakirjassa mainittu nimilyhenne Ra on yhtäkuin Rauma. Samoin mainitut kolme vesivaunua oli tarkoitettu rataosaston sorajunissa käytettäväksi, siis myös uusia höyrynostureita varten. Kirjeen oli allekirjoittanut Väinö Tamminen, päiväyksellä 15.9.1953. Mainittakoon, että B - kirjain (X:n lisäksi) otettiin käyttöön virkararvekalustoa varten 3.12.1953 lukien (Käskylehti 49/53 - 2.). |
||||
|
30.07.2022 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jatkosodassa panssarijunia ei käytetty ainkaan samassa laajuudessa kuin mitä vielä ennen sotaa uskottiin. Muistaakseni ne palvelivat lähinnä liikkuvina ilmatorjunta-asemina. Talvisodassa niiden käyttökelpoisuus oli melko vähäinen. Lisäksi panssarijunia oli helppo estää kulkemasta, tekemällä ratakatkon. Vaikkapa vain irrottamalla sidekiskot ruuveineen. Kiskoa hieman taivuttamalla lisäksi, niin... |
||||
|
|
30.07.2022 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rauhantilassa? Silti Hitler 22.6.1941 mainitsi "suomalaisista aseveljistä" puheessaan operaatio "Barbarossasta". Ja aamuyöllä 22.6. jotkin saksalaiset Junkers Ju 88 - pommikoneet saivat polttoainetäydennystä Utin lentokentällä, jonka jälkeen ne starttasivat kohti itää. Että hys - hys - touhua natsilaisuuteen hurmaantuneet solttumme tekivätkin. |
||||
|
30.07.2022 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauloivat kuorossa: - " Kauan ei ryssä Suomessa haise..." | ||||