Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.07.2022 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lauloivat kuorossa: - " Kauan ei ryssä Suomessa haise..." | ||||
|
30.07.2022 04:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi olla isokenkäinen, sanan varsinaisessa merkityksessä...? | ||||
|
29.07.2022 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa Valtion rautatiet 1912 - 1937 osassa II, sivulla 498 kerrotaan: "Lisäksi on rata- ja varasto-osastojen hallussa samoin entisistä tendereistä tehtyjä vesisäiliövaunuja 20 kpl, nim. XG - sarjan n:ot 04107, 04108, 04109, 04117, 04127, 04128, 04129, 04131 - 04143". Jos jotenkin tietäisi esim. Haapamäen muinaisen palojunan vesisäiliövaunun BG 04138 muutosajankohdan, niin olisiko tästä apua 04136:n numerointiajankohdan selvittämisessä? Tietenkin näiden välillä voi olla kulunut aikaa, mutta edes suurin piirtein... |
||||
|
29.07.2022 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitähän mieltä voin itse tästä kuvasta olla? Viittaan taannoin vorgiin liitettyyn Suomi-Messerschmitt Bf 109 G-6:n kuvaan. Menin siihen laittamaan innostuneena kommenttina pähkäilyä koneyksilön numerosta - ja huiskis vain, ylläpito poisti kuvan kommentteineen. Johonkin se raja olisi tietenkin vedettävä, kuvan vispilä kun tutkailee rataa, niin silloin...OK? |
||||
|
28.07.2022 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aavasaksaan ajettiin menneinä aikoina juhannuksen lisäjunia, joilla halukkaat pääsivät samannimisen vuoren laelta ihailemaan keskiyön aurinkoa. | ||||
|
27.07.2022 03:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01653 vuodelta 1991 oli entinen BT 01345 vm. 1976. Alun perin se oli ollut Po 9956 vuodelta 1928. Telimalli näkyy olevan A11. |
||||
|
27.07.2022 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virallisestihan kuvan veturityyppi on ns. Einheitslok, eli yhtenäisyysveturi. Se yhtenäisyys tarkoitti yhteneväisiä suunnitteluperiaatteita ja myöskin rakenneosia soveltuvissa määrin. Osia oli siten vakioitu aikamoinen määrä. Johnin mainitsema "Sächsische VIIK" viittaa siihen kuinka tämä veturimalli tuli Königlich Sächsische Staatseisenbahnin omaa suunnittelua olevan veturityypin VI K:n seuraajaksi. Eräänlainen sisäpiirivitsi! Veturi 99 731 valmistui vuonna 1928 chemnitziläisessä Hartmann-veturitehtaassa valmistenumerolla 4678. Raideleveys on 750 mm. Veturin kokonaispituus on 10 540 mm vetokytkinpinnoista mitattuna. Vetopyörien halkaisija on 800 mm. Kuvasta on nähtävissä että 99 731:ssä on Knorr-poistohöyryesilämmitin kattilan päällä poikittain, savutorven etupuolella. Vesitila on 5,8 m3 , hiiliä 2,5 tonnia. Sallittu ajonopeus on 30 km tunnissa. Veturi painaa työkunnossa 56,7 tonnia. Sodan jälkeen DDR:ssä sarja sai 1960-luvulla uudet hitsatut kattilat. |
||||
|
26.07.2022 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on johtotähtenä erään vanahan ylihärmälääsen paapan sanonta: - Klumppuustahan soon ihimisen elämä, mutta siinähän se aika menöö! |
||||
|
26.07.2022 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, Tapsa, ja Tp 1291 kuvasta myös! | ||||
|
|
26.07.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Svarvari, freessari ja plotslaakari, sutensa syö vain paakari". | ||||
|
26.07.2022 10:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja samaan aikaan katoksessa halkoja niin paljon, että niilä lämmittäisi puoli helvettiä! | ||||
|
26.07.2022 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tp 1286 valmistui vuonna 1951 ja hylättiin 1982. Tämän malliset Tp-vaunut rakennettiin vanhojen, jo hylättyjen postivaunujen aluskehyksille. Esimerkiksi: 1290 ex Po 9965, teli A7. Ja 1292: ex Po 9966. Postilaitos sittemmin myi joitakin Tp-vaunuja VR:lle: Tp 1285 -> BT 01377 vuonna 1982. Tp 1287 -> BT 01378 Tp 1289 -> BT 01389'' (aluskehys vaunusta Po 9979 v. 1914). Tp 1290 -> BT 01404 vuonna 1988. Tp 1288:n kori lojui pyörättömänä vuosien ajan Tampereen vaunukorjaamon pihalla. Se oli hylätty 1983. Huomautus: BT 01389 - numeroa on käytetty kahdesti. Vaunu BT 01309 (2-aks. vuodelta 1942) sai tämän numeron, suunnilleen vuoden 1983 aikana. Sittemmin siitä tuli XT 01601. Mitä Tp-vaunuihin tulee, niin vaunun 1291 historia on mielenkiintoinen: alun perin se valmistui vuonna 1900 levyseinäiseksi lanterniinipostivaunuksi P 9991, jossa oli avonaiset päätysillat. Se oli neliakselinen telivaunu. 9991 paloi Riihimäellä talvisodan pommituksessa helmikuussa 1940. Vuonna 1942 sen aluskehykselle rakennettiin uusi kori, joka oli tavanomainen postivaunun kori, tosin lyhyempi. Siinä oli vain yksi pussihuone. Telimalli oli alkuperäinen A3 tai A6. Vuonna 1960 siitä tuli Tp 1291. Seistyään vuosien ajan Hämeenlinnassa se hylättiin 1982. Samaan aikaan sen kanssa siellä lojui myös Po 9916, jossa oli puuvaununruskea ulkomaalaus. Hassuinta on, että se oli valmistajanlaatassa merkitty muutetuksi Tp 1291:ksi jo vuonna 1942! |
||||
|
25.07.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jorma. Ruotsissa vieläpä paremmalla menestyksellä kuin Saksassa. Sveitsiläisilläkin taisi olla oma turbiiniveturinsa. Saksalaisista T18.10-vetureista sanottiin: - " Kolme päivää ajossa, ja sen jälkeen kolme kuukautta konepajalla." 1944 Kruppilla oli valmisteilla T09-sarjan veturi, mutta sen vaurioiduttua lentopommituksessa ajatuksesta luovuttiin. |
||||
|
|
25.07.2022 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkki höyryturbiinin kierrosluvuista: Helsingin kaupungin energialaitoksen jo ajat sitten lakkautetun Myllypuron voimalaitoksen Siemens - turbiinit MyTG 1 ja MyTG 2, kierrosluku sähköntuotannossa 7 000 r/min. Alennusvaihteen ansiosta niihin kytkettyjen generaattoreiden kierr.luku: 3 000 r/min, teho: 11,5 megawattia sähköä. Kausihuollon jälkeen, turbiineja ylös ajettaessa koestettiin kummallakin turbiinilla pikasulun toiminta: säädettiin kierrokset aina 8000:aan asti, jolloin pikasulku sulki höyryn tulon. Siinä oli osallisena vekkuli keksintö: ylikierroksille mennessä turbiinin akselilla olevasta porauksesta nousi keskipakovoimalla esiin jousikuormitteinen tappi, jonka liikettä seurasi pikasulkuventtiilin ohjausnokka. Periaatteen ymmärtää hyvin, kun ajatellaan autonmoottorin nokka-akselia. |
||||
|
24.07.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että 1970-luvulla. Oikaiskaa ihmeessä, jos olen väärässä! | ||||
|
|
24.07.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vahvistan Juhanin maininnan porrasvalosta. Terveisiä Turun konepajalta, piirustuskonttorista. | ||||
|
|
24.07.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiinivetureissa ongelmana oli se, että itse turbiini toimiakseen riittävällä hyötysuhteella, vaatii "miljoonia" kierroksia versus vetopyörien kierrosluvun vaihtelu nollasta suurimpaan sallittuun ajonopeuteen. Toisin sanoen: vaaditaan alennusvaihteisto. Sekin tosiasia, että turbiineja pitää olla perusrakenteessa kaksi (kumpaakin ajosuuntaa varten), vaatii suunnittelijaltaan vankkaa ammattitaitoa. Toisen turbiinin pyöriessä tehollisena, toisen pitää pyöriä tyhjössä, jotta ilman kitka ei kuumentaisi siivikkoa juotoksineen. Suunnanvaihtolaatikko, no okei, mutta se taas lisää painoa veturin etupäähän. Edullisempaa oli ainakin ennenvanhaan käyttää kahta eri turbiinia. Lisäksi turbiinin höyrynkulutus on melkoisesti suurempaa kuin mäntäkoneella. Tällöin höyrynkulutusta ajatellen pitäisi laittaa mukaan lauhdutustenderi tuorevesisäiliöineen. Poistohöyry pitää siis lauhduttaa takaisin kattilavedeksi, joten kattilan veto järjestetään keskipakopuhaltimella eli flektillä. Turbiinien laakerointikin pitää miettiä huolella, koska radasta tulevat iskut kuitenkin tulevat joustavasta kytkennästäkin "läpi". Se miksi 19 1001 ja turbiinivetureita ylipäätään tehtiin, syynä oli vetovoimakäyrän tasaisuus, se kun mäntäkoneessa on sykkivä (vetovoimakäyrä männän eri sijainneilla kuolokohtien välissä on vahvasti aaltomainen). Mäntäkoneissa asiaa voitiin vähän auttaa tekemällä kolmi-ja nelisylinterisiä koneita, mutta silti käyrästä tuli sykkivä. 19 1001:ssä oli yhtenä juttuna myös se, että vetopyöräkerroilla saattoi olla hienoisia kierroslukueroavaisuuksia. Perinteisissä mäntäkoneissa ongelmaa ei ollut kytkintankojen ansiosta. |
||||
|
|
24.07.2022 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarmo, hyvänä esimerkkinä höyryveturin kehityskulusta oli saksalainen Henschel-veturitehtaan tekemä koemalli höyrymoottoriveturista, vuodelta 1941. Sen Reichsbahn - tunnus oli BR 19.10, pyörästöltään 1'Do1'. Siinä oli ns. yksittäisakselikäyttö, eli saksaksi Einzelachsantrieb. Veturi 19 1001 koki laajan koeajo- ja tutkimusohjelman, mutta Adolfin mielipuolisuuden takia veturivalmistuksen piti keskittyä sotavetureihin. 19 1001:ssä oli kunkin vetoakselin päässä kaksisylinterinen nopeakäyntinen höyrymoottori (oikeastaan erikoismallinen höyrykone). Koneessa oli kyllä nopeutta, sitäkin tältä mallilta oli edellytetty. Amerikkalaiset veivät sen sotasaaliina USA:han ja oltuaan näyttelyesineenä Virginiassa se romutettiin 1951. Chesapeake & Ohiolla oli ollut kokonainen höyryvoimalaitos veturina, mutta tunnetusti nämä konstruktiot väistyivät dieselsähkö- ja sähkövehkeiden tullessa helpompina ja halvempina käyttöön. Yhtään en ihmettelisi, vaikka venäläisilläkin olisi ollut omia projektejaan asian tiimoilta, mutta tukahduttavassa stalinistisessa johtamisilmastossa ei kukaan kovin äänekkäästi ruvennut sooloilemaan. |
||||
|
|
24.07.2022 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvässä lykyssä Pikkujumbokin edustaa tulevaisuuden rautatielaitteistoa. En usko, että höyryveturiteknologiassa vielä on sanottu viimeistä sanaa. Kaikki on vielä toistaiseksi auki, takuulla jossain mietitään tätäkin asiaa. Näkyypähän, sanoi Kallijo-Herkko Päätalokin aikoinaan. |
||||
|
23.07.2022 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmeisesti viimevuotisten kohujen mainehaitan takia talkooväki on äänestänyt jaloillaan...? | ||||
|
22.07.2022 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainitsemassani ilmat sisällä - ulkona - periaate juontui vanhasta kunnon Westinghousen systeemistä. Ilman muuta on selvää, että joka päivä on jossain joku, joka miettii ihan uutta tai vanhan parantelemista, oli kyseessä sitten vaikka nyt naisten hormonikorvauslääkkeet tai vetureiden jarrujärjestelmät... Oikeastaan tällainen piirre on mielestäni parasta koko ihmiskunnassa. |
||||
|
|
22.07.2022 10:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sylinteri oikealla ylhäällä, se mielestäni muistuttaa jarrusylinteriä. Sen oikeassa päässä oleva kartiomainen uloke sisältää palautusjousen. Timo, varmaankin tunnet rautateiden ilmajarrujen pääperiaatteen: ilmat sisällä = jarrut pois päältä. Ilmat ulos = jarruttaa. Systeemissä on jarrutustehon säätömahdollisuus. |
||||
|
22.07.2022 10:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Viattomien lasten vaunu", heko heko! | ||||
|
21.07.2022 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien asemantutkijoiden äiti Sirkka Valanto ei kirjassaan maininnut Hir laajentamisesta mitään. Katsoin karttaselain-sivustolta, että kuinka tarkoin Hir asematalo on sinne piirretty. Kyllä, laajennussiipi on kartalle merkitty, se on kuvan oikean pään takana. Pitäneekö uskoa kartanpiirtäjän tarkkaan silmään, koska vasemnan pää eteisen muoto on vaivauduttu laittamaan näkösälle. Itse en keksi ainuttakaan syytä (taitamattomuuttako?) siihen, miksi asematalot pitäisi näinkin tarkassa kartassa ilmaista symbolilla...? |
||||
|
|
21.07.2022 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi sääksmäkeläisen säämiskähousut sentään, kun on sitten hyvä kuva! Oikein hieno, tyylipuhdas Oulun rautatien pysäkki. Maamme yleisin asemarakennus. Olin joskus laskenut, että Ol rautatien pysäkkiä oli rakennettu maamme rataverkolle kaikkiaan 56 kpl, avattu liikenteelle vuosina 1886 - 1895. Ulko-ovikin on alkuperäisen mallinen. Näitä on laajennettu eti tavoin runsaassa määrin. Laajennuksen oli suunnitellut Bruno Granholm, jonka laajennussuunnitelmat noudattivat alkuperäistä muotokieltä yksityiskohtineen. Alunperin nämä ovat Knut Nylanderin kynänjälkiä! Oven vasemmalla puolella on odotushuoneen ikkuna. Oikealla puolella on "Expedition", eli aseman lipputoimisto. Vasemmassa päädyssä on eteinen, josta pääsee pysäkinhoitajan asuntoon (2h + keittiö). Eteisessä on myös portaat vintille. Päämitat: pituus (ilman porstuaa) 45 fot = 13 716 m, leveys: 30 fot = 9 144 m, eteisosa päädyssä: pituussuunnassa 8,5 fot = 2 591 mm ja poikkisuunnassa 17 fot = 5 182 mm. Kokonaispituus siten: 45 + 8,5 fot on 53,5 fot eli 16 307 mm. Fot on englannin jalka, eli 12 tuumaa ja se tekee 304,8 mm. Loistavaa, Tapsa ja hyvin mielenkiintoista! |
||||
|
19.07.2022 03:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvin tulkittu, Erkki, mutta haluaisin huomauttaa että B - kirjain virkatarvekaluston sarjamerkeissä otettiin käyttöön 3.12.1953 lukien. X oli jo vanhastaan ollut virkatarvesarjamerkkinä (Käskylehti 49/53 - 2). Joten: kuvan palotenderin oikea merkintä olisi XG 04114. Kuvasta näitä on vaikea erottaa. X (B myös) ja nolla merkittiin vanhoina pahoina aikoina punaisiksi. Artikkelihan oli vuodelta 1934...? |
||||
|
18.07.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, kutsuttiinko tuota mainitsemaasi voitynnyriä "voidritteliksi"? Muistan lukeneeni dritteli-nimityksestä jotain tällaista. | ||||
|
17.07.2022 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lassen kommentissaan esittämän teknisen erittelyn perusteella Kuplaa nimitettin myös "pyörillä kulkevaksi kaasukammioksi". Ilmiö oli minullekin kiusallisen tuttu, kun eräänäkin kylmänä syyskuun aamuna 1970 käännettiin vm. 1955 vihreän Ovalwindow 1200:n keula kohti Pohjanmaata. Koko perhe, koiraa myöten puhalsi aamiaiset Hauhuun - Monoskylän välillä tienposkeen - mahtavien yökkäysten kera! |
||||
|
17.07.2022 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun puolapyöriä kutsuttiin "Postipankin pyöriksi". Mainitun pankin logossa oli juuri puolapyörää muistuttava pyöreä kuvio. | ||||
|
|
16.07.2022 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kai te kaikki Kansanautoon tutustuneet tiedätte, miten natsitervehdys (eli nykykielellä: kainalotuuletus) keksittiin? Ojentamalla oikea käsivarsi viistosti eteen, tunnustelemaan tuleeko tuulilasin alapuolella olevista "lämmin"-ilmasuuttimista lämpöä! |
||||
|
16.07.2022 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika laaja ratapiha Rapasaaressa oli ollut. | ||||
|
|
16.07.2022 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hitlerin kosto, etuovi kutsuvasti auki...? | ||||
|
16.07.2022 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai tällaiseksi meni Urjala / Urdiala. Edellinen turvalaitos 1980-luvun alussa oli kampiasetinlaite siipiopastimineen. Siihen maailmanaikaan Urjalassa oli esiopastimet. | ||||
|
16.07.2022 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| No vot! Tätä voisi jo kutsua realistiseksi malliksi! | ||||
|
15.07.2022 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ristimäen entinen laite siellä nyt ainakin on. Se oli kunnostettu Rautatieopistoa varten, olisiko ollut 1970 - 80 - lukujen taitteessa. Ropistosta se oli heitetty museolle, ja hyvä niin! |
||||
|
14.07.2022 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, Jimi! Säynäjärven laiturivaihderakennus oli "lähisukua" Sitikkalalle, ellei peräti samankaltainen! |
||||
|
|
14.07.2022 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisiko kellään elävällä sielulla kuvaa Sitikkalan asematalosta, tai linkkiä Finnaan? | ||||
|
13.07.2022 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasila - Kirkkonummi kaksoisraide oli valmis vuonna 1966. Esimerkiksi Espoon 2-raiteinen tunneli avattiin liikenteelle 1.3.1966 ja Mankin oikaisu valmistui 1.10.1966. Kauniainen - Espoo kaksoisraide oli valmis 21.6.1961. Jorvas oli Porkkalan vuokra-ajan jälkeen miehittämätön seisakevaihde. Se ylennettiin laiturivaihteeksi 28.5.1961 ja miehitys poistettiin 1.3.1968. |
||||
|
|
13.07.2022 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| On myös todennäköistä että saapuvan järjestelyjunan konduktööri miehistöineen hoiti vaihtotyöt ja vaunujen irrottamisen/kytkemisen ym. Jorvaksessa. Tällöin: - hon arbetade endast vid biljettförsäljning. |
||||
|
13.07.2022 02:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ol. Vankka oli aikoinaan vilppulalaisen E-liikkeen nimitys. Mäntän puolella taas ol Ol Mänty. | ||||
|
13.07.2022 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suunnilleen ensimmäisen vaunun kohdilla oli ennenvanhaan Vilppulan eteläinen tulosiipiopastin. | ||||
|
|
13.07.2022 02:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimin linkittämässä kahdessa kuvassa näkyy olevan "fruntimmer", jonka virkalakissa on ainoastaan kokardi, mutta ei siipipyörämerkkiä. Toisin sanoen, kyseinen nainen oli epäpätevä, mitä tuli liikenteenhoidollisiin tehtäviin. Vahva oletukseni onkin, että kuvan nainen olisi ollut piletinmyöjä. Liikenneosaston peruskurssin suorittamisen jälkeen hän sitten saattoi kiinnittää tjänstmössaansa siipipyörämerkin (eli ns. tekohampaat). |
||||
|
11.07.2022 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan "matkustajatulva"...? | ||||
|
11.07.2022 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivankuin näkymä ei olisikaan täältä Finljandijasta...? | ||||
|
11.07.2022 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| John Brüderchen, kyllä kuvan "Motala-bussissa" näkyy olevan Carlssonin vakiomallinen matkatavarateline. Se on vasemmassa päässä kuljetusasennossa. Kuvassa sen taustalla erottuu Kovjoen kampiasetinlaite, joka hiukan sotkee . Raju zoomaus tosin on avuksi. Oikeastaan erona ruotsalaisten ja VR:n rälsbussien välillä on tuo ylävalonheitin. Niin ja raideleveys tietysti. John, saammeko odottaa kuvaa pienoismalli-Motala-bussistasi? |
||||
|
11.07.2022 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto kuuluu rekkarista päätellen Wehrmachtin eli maavoimien inventaarioluetteloon. Vasemmanpuoleisimman sotaherran hihanatsa kertoo jannun olevan arvoltaan Gefreiter eli suomeksi korpraali. Vaunun aluskehyksestä erottuu zoomaamalla merkintä 10.41, eli revisio tehty lokakuussa 1941. Toinen ukko vasemmalla: hänellä on kovasti kirkasvärinen valtakunnanpulu rintapielessään, eikä ukko vaikuta ulkoasultaan olevan upseerikastia. Oikeanpuoleisimmalla jannulla näyttää olevan vyö "Gott mit uns"- vyönsolkineen. Kaikilla käryää "Juno" tai "Attika Auslese" sormissa; keuhkoahtaumatauti palkintona tulevaisuudessa, ellei Talliinin Joopin musikat kerkiä ensin poistamaan näitä parkoja muonavahvuudesta...? |
||||
|
11.07.2022 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| 332 valmistui vuonna 1936 rälsbussisarjaan Yd. Vuonna 1939 sarjamerkki muuttui: nyt siitä tuli Y6b. Seuraavana vuonna taas muutos: Y6g. Viimein 1943 sen litteraksi tuli Y. Numero säilyi 332:na koko ajan. 332:een ei oltu asennettu vessaa. 1940 vaunu oli ollut sijoitettuna Bodeniin. Kesäkuun lopulla 1943 se oli malmiradalla, Kiiruna/Abiskossa. Siirto Söderforsiin seurasi tammikuussa 1946. Vaunu 332 hylättiin 1956 ja 1959 se muutettiin ruotsinteeteeveeksi ELRB 397 (= Elrevisionsbuss). Vuonna 1984 se siirrettiin Norrbottens Järnvägsmuseumille. Joitakin Y-vaunuja muutettiin myös ratakuorma-autoiksi litteralla MTR53 (aluksi), eli motortralla tai lasttralla. Lumiaurarälsbussejakin väsäiltiin näistä kaksiakselisista. Kehitys kehittyi, aikanaan tuli pitempiä neliakselisia rälsbusseja. Sama kehityskulku koski kapearaiteisiakin. Yksityisille rautatieyhtiöille tällaiset rälsbussit kelpasivat oikein hyvin! Jotkut bussit olivat myös sähkövetoisia, mutta se on eri juttu se. Y 332: moottori (suora kuutonen) Scania - Vabis 1664, teho 130 hv. Vaihteisto oli mekaaninen. Korin pituus 9 250 mm.Paino työkunnossa 6,7 tonnia, eli höyhensarjan vaunu se oli! Istumapaikkaluku 24. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/t. Akselijärjestys oli A A. Valmistajana Hilding Carlssons Mekaniska Verkstad i Umeå. Juho, mistä keksit nimetä tämä Bugatiksi? |
||||
|
11.07.2022 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten olisi tällainen esimerkki: - oletkin Carl Ström, joka on asunut Kyrkslättissä aikoinaan Kantvikissa, Lindalissa ja sitten Gesterbyssä. Eräänä kauniina päivänä Carl Ström menee junaan Kyrkslättin asemalla ja matkustaa Fredriksbergin kautta Åggelbyhyn ostaakseen tuttavalleen tuliaisia, ennenkuin hän jatkaa matkaansa Åggelbystä Sandkullaan...? Eli Kalle Virta Kirkkonummelta, joka on asunut Kantalahdessa, Pellavalaaksossa ja sittemmin Kestilässä...? Tuo Kantalahti-Pellavalaakso-Kestilä - juttu oli peräisin eräältä kirkkonummelaiselta kokoomuksen kunnallispoliitikolta, joka oli kapteeniluutnantti evp ja vihaamalla vihasi svedupettereitä. Oli vielä mestariluokan pistooliampuja. |
||||
|
11.07.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio hyvä, valitettavasti kuvatekstissäsi on virhe. Po 9835 sai aluskehyksensä vaunusta 9809, joka juuri oli se Hä-Kas - välillä palanut vaunu. 9809 oli valmistunut vuonna 1945, ja sen suurin pituus oli 20 800 mm. 9835:n teli oli mallia A11, kuten kuvassa näkyy. Se toinen Hirsilässä tuhkaksi muuttunut vaunu oli 9903 vuodelta 1929. 9908 taasen oli valmistunut vuonna 1931. Se muutettiin sanomalehtipostin kuljetusvaunuksi vuonna 1965. Sen telit olivat mallia A7 ja pituus 18 680 mm. Hylkäys koitti 1976. |
||||
|
|
11.07.2022 04:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä meni oikein, Rainer veliseni. 1883 ei ollut Virallisia tiedotuksia, oli vain kiertokirjeitä eli cirkuläärejä. Ei ollut rantarataa, eikä Suupohjan rataakaan. Oulun rata (Jepua - Kokkola) oli vasta tekeillä. |
||||
|
|
10.07.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n Virallisia tiedotuksia - lehti nro 8/1983: " Ruotsinkielisiä ovat seuraavat rataosat haara- ja sivuratoineen sekä asemineen: Helsinki - Kerava, Kerava - Porvoo, Pasila - Perniö, Loviisan satama - Myrskylä, Hanko - Lohja, Turku - Lauste, Turku - Maaria, Vaasa - Tuovila, Kaskinen - Närpiö ja Jepua - Kokkola". |
||||