Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.09.2021 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, olen VR:n muinaistakin muinaisemmissa julkaisuissa nähnyt Cm-makuuvaunuista käytetyn merkintää "Co yö". | ||||
|
16.09.2021 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2122 vuodelta 1901 muutettiin III luokan päivävaunuksi Ei 22009 vuonna 1942. Se edelleen pysyi hyttivaununa. Tämä varavaunuksi sijoitettu vaunu sai vuonna 1949 sarjamerkin XEi ja numeron 022009. Tällä tavalla merkityt XEi:t hylättiin vuoteen 1957 mennessä. Alkuperäinen Ei 22009 (valm. nrolla 2804 vuonna 1906) luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. |
||||
|
16.09.2021 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Antti, A 91:n ja A 99:n avosilta tehtiin muutostyön yhteydessä, edellisellä 1944 ja jälkimmäisellä 1949. Alunperin kummankin perusvaunu oli ollut Cm-sarjan makuuvaunu vuodelta 1920 katettuine eteisineen. | ||||
|
16.09.2021 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2171 hylättiin 1972. | ||||
|
16.09.2021 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2176 vuodelta 1952 muutettiin sarjaan BT 01164 vuonna 1982. | ||||
|
16.09.2021 03:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taempana kaarteessa sijaitsi Vilppulan tulosiipiopastin Mäntän suunnalta. Kuvaajan selän takana lojui pöheikössä yllättävän hyväkuntoisen oloinen valkoinen piikkinokka - Mossen pyörätön raato 1970 - luvun loppupuolella.. Aika nopsaan se raato sieltä hävisi, en ihmettelisi, jos joku otti siitä entisöintiprojektin itselleen. Lasitkin ehjiä! | ||||
|
16.09.2021 03:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika köyhän näköiseksi on Mäntän ratapihan raiteisto supistunut! | ||||
|
16.09.2021 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on Leikkauksen tasoristeys. Heti tasoristeyksen jälkeen alkoi vaihderyhmä, josta raiteet (kuvan raiteesta oikealle) veivät sellutehtaan kuorimolle. Näillä raiteilla sitten paperipropsivaunuja riitti! Pikkupoikana ihmettelin, kun näissä vaihteissa ei ollut opastinlyhtyä tai levyä. Asia korjaantui 1970-luvun loppupuolella, kun vaihteenopastinlevyjä alettiin laittaa näihin. Ilmeisesti sattuneesta syystä...? |
||||
|
16.09.2021 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin oikealla puolella oleva rakennus sisälsi aikoinaan Sylinterihiomo - nimisen firman. Sinne/sieltä oli vilkas pakettipostiliikenne, kun mopojonnet Hangosta Utsjoelle porauttivat Helkama Vaisujensa ym. sylintereitä kohtuuhintaan. Paketin mukana matkusti paitsi hoonattua sylinteriä, niin myös sopivan kokoinen mäntä. Tunturi - mopoilla tämä ei onnistunut, kun niissä sylinteri oli kovakromattu. Sylinterihiomo oikein kielsi lähettämästä Tunturin Puch - sylintereitä! |
||||
|
16.09.2021 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monta laivaa on laivasto. Monta miestä on miehistö. Mitä on tässä tapauksessa mainittu "suurvarasto"? Heko, heko! | ||||
|
16.09.2021 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samalla, kun telit vaihdettiin, niin muistaakseni vanhat Westinghouse - jarrulaitteet vaihdettiin modernimpaan Knorr KE - malliin. Siinä tapauksessa, että näiltä osin uusittu vaunu kytketään teräsvaunujunaan, niin jarrujen toiminta ainakin on sitten yhtenäistetty. |
||||
|
15.09.2021 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Not-vaunut (teräskorisia) on valmistettu vanhoille aluskehyksille. Nämä aluskehykset oli koottu useiden hylättyjen vaunujen aluskehyksistä. | ||||
|
15.09.2021 21:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aatuahan olisi voinut sanoa "johtajaksi". Adenoid Hynkel puolestaan oli "der Pfyyi". DVD:ssä käännetty "Vohkaajaksi". Aatu ensimmäisessa maailmanrähinässä oli arvoltaan Gefreiter, eli juuri korpraali. Saksan Unteroffizier vastaa suomalaista alikeisaria, eikun alikersanttia. |
||||
|
15.09.2021 20:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 2012 oli valmistunut vuonna 1904 ja tullut Suomeen 1928. | ||||
|
15.09.2021 17:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin sisäänkäyntioven oikealla puolella olevan ikkunan alla olisi nestekaasupullokaapin luukku...? | ||||
|
15.09.2021 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulkoon nyt mainituksi, että Tp 1284 valmistui vuonna 1938, vuodelta 1907 olleen O-vaunun 70'023 aluskehykselle. 1284 hylättiin 1982. | ||||
|
15.09.2021 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, myöhäinen vastaus, jota pahoittelen. Pg-vaunuista olen itse löytänyt lähes olemattomat tiedot seitsemästä vaunusta. Numerosarja oli 1251 - 1257. Vaunut valmistuivat 1953, lukuunottamatta kahta (nrot 1256 ja 1257), joiden valmistusvuosi oli 1957. | ||||
|
15.09.2021 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Pg on vuodelta 1953. Hylätty 1982. | ||||
|
15.09.2021 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0709 vuodelta 1965 oli entinen Ek 996, valmistusvuodelta 1927. Hylkäystuomion BE sai 1985. | ||||
|
15.09.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| F näyttäisi olevan numeroltaan 3622 tai 3627. Avosiltaisen vaunun kaide näkyy kuvassa selvästi. Kumpikin lyhyt F valmistui 1929. Tosin 3622 hylättiin 1964, joten kuvan vaunu ei voi olla se. 3627 koki hylkäyksen vuonna 1980. Tältä pohjalta voidaan aika vahvasti todeta kopin numeroksi 3627. Tällaistahan tämä vorkin kuvien tarkka syynääminen ja pähkäily juuri on...! |
||||
|
15.09.2021 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vesisäiliövaunuksi muutettu tenderi ollut edellisessä elämässään Kolmen kirveen koneeseen (lue: Hv2 777) kytkettynä...? | ||||
|
15.09.2021 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän ja Keuruun välillä oli erään lahden rannalla Ek 1035:n korin puolikas. Vaunun seinällä oli paperilappu, joka sisälsi hirvittäviä uhkauksia, mitä vaununpuolikkaan omistaja aikoi tehdä vaunuun tunkeutuneille yllättämilleen konnanaluille. Lyhyesti sanottuna: nirri pois! | ||||
|
15.09.2021 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut ovat vanhempaa valmistussarjaa, kun katsoo torpedoventtiilirivejä katoilla. | ||||
|
15.09.2021 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1004 oli valmistunut vuonna 1927 ja liikenteestä poiston jälkeen siitä tuli BE 0714 vuonna 1965. Vuonna 1971 se muutettiin: Rto 193 Lv. Edelleen, vuonna 1991 sai taas uuden litteran ja numeron: XE 0601. Hieno juttu, että se on reinkarnoitunut takaisin Ek 1004:ksi. Elokuvassa Pojat (Mikko Niskanen ohjannut) vaunu 1004 näkyi olevan saksalaisten sotilasjunassa. Luftwaffen Hauptmanniksi (kapteeni) naamioitunut Kauko Helovirta näkyi laskeutuvan vaunusta rappusia pitkin Oulu Hauptbahnhofin laiturille. |
||||
|
15.09.2021 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jannu kiskoo spaddua posket kuopalla ja tänään vanhainkodissa ihmetellään, että mitähän hänen keuhkoahtaumalleen oikein tekisi? | ||||
|
15.09.2021 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei72 22758 hylättiin 1987. | ||||
|
15.09.2021 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1059 (m/1945) muutettiin autovaunuksi Hac 105'915 vuonna 1968, Pariisin opiskelijamellakoiden vuotena. Myöhemmin autovaunusta tuli koppivaunu Fh 3359. Lähiliikenne-Ei 22617 koki hylkäystuomion vuonna 1987. 22617:n valaistuksena oli alunperin Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja lämmitys hoitui Vapor-höyrylämmityksellä. |
||||
|
15.09.2021 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisessä kuvassa pähkäilemäni numero 1024 näyttäisi saaneen selityksen: D-vaunun luokanalennuksen myötä. Kuvahan valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, riippuen kuvaajasta, vai kaatoiko oppi ojaan...? |
||||
|
15.09.2021 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 1024? Jokin nyt lyö reippaasti poskille tuon ilmoitetun kuvauspäivämäärän ja E:n valmistusvuoden välillä? Kuvattu 27.9.1941 ja 1024 valmistui 1944, lieneekö etiäinen sanellut E-vaunun numeron? Ei 22037 valmistui vuonna 1914, alkuperäisen numeron ollessa 2866. Se oli III luokan 90-paikkainen päivävaunu. Hylätty 1958. Telinä oli ollut uskoakseni A3 tai A6...? |
||||
|
15.09.2021 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 985, vuodelta 1927 muutettiin sarjaan BE, numeroksi 0708 vuonna 1965. Hylätty 1986. | ||||
|
15.09.2021 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1031 (vuodelta 1945) muutettiin autojenkuljetusvaunuksi, sarja Haa, nro 105'968 vuonna 1966. Myöhemmin siitä tuli Fh 3323. | ||||
|
15.09.2021 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| XTs 01202 muutettiin vuonna 1953 vaunuksi XE 0627, se hylättiin 1956. | ||||
|
14.09.2021 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttelyvaunu A 21 vuodelta 1974 oli entinen RK 2052 vuodelta 1936. Aluskehys oli peräisin makuuvaunusta Cm 2127 vuodelta 1901. Telit olivat A7-mallisia. "Ventti" hylättiin 1980. | ||||
|
14.09.2021 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmassa reunassa näkyvän postivaunun numeroksi tulkitsin 9841. | ||||
|
14.09.2021 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 17:ssä on näemmä virroitin paikallaan. | ||||
|
14.09.2021 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä Jouni. A 91 on entinen Cm 2158 vuodelta 1920. A-sarjaan se muutettiin 1944. | ||||
|
14.09.2021 22:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahviastiasto ei sentään ole tarjous-Myrnaa, onneksi...! | ||||
|
14.09.2021 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä on tämän vaunun tilanne nykyaikana? Nythän se on rataverkon ulkopuolella, kun Båtvikin raide purettiin pois v. 2002. | ||||
|
14.09.2021 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja se toinen osapuoli totteli myös omaa aikatauluaan, mahdollisuuksien rajoissa. Juna oli siis moottoripikajuna, otsikossa tunnus P41. Kalustona Dm4 + 12 aks, tai Hv1-3, 16 akselia, 17:kin, jos konduktöörin etunimi sattui olemaan Akseli, heko heko! Lähtö Helsingistä kello tasan 7:00. Pysähdys Keravalla ensimmäisen asemanvälin jälkeen, raide II, tulo- ja lähtöajat 7:26/7:27. Seuraavaksi Hyvinkää klo 7:51/7:52, raide II. Monni toimi valvontapaikkana, sen sivuutus oli klo 7:57. Seuraavaksi tulo Riihimäkeen, raiteelle IV, klo 8:03. Lähdön hetki koitti klo 8:05. Leppäkoskella teknillinen pysähdys, H244 tuli vastaan, lähtö sieltä klo 8:19. Harviala, aikatauluun merkitty teknillinen pysähdys, raide II ja lähtöaika klo 8:29, kohdattavaksi junaksi oli merkitty P64. Hämeenlinna, raide I, tuloaika 8:36 ja lähtö 8:38, siellä odottivat kohdattavat junat P64A ja T2412. Leteensuon sivuutus kello 8:51, tuloraide I, siellä.oli kohtaamassa T2428.,Iittalan sivuutus kello 8:55, raide II ja Kuurilan sivuutus kello 9:00, pitkin raidetta I. Huomatkaa! Kulkuaika Ita - Ku viisi minuuttia, etäisyys 7,0 kilometriä! Kummankin aseman junanlähettäjillä oli vain vähän aikaa... P64:llä oli kulkuaikaa päinvastaiseen suuntaan määrätty kuusi minuuttia... P41 jatkuu: 5,2 kilometrin päässä Kuurilasta Toijalan suuntaan oli puhelinvartiopaikaksi määrätty Kopakka, sivuutusaika klo 9:04. Sitten Toijala, raide I, tulo klo 9:08 ja lähtö klo 9:10. Siellä kohdattavia junia oli: P48 (Tampere - Helsinki), P370 (Tampere - Turku) ja H47 (Toijala - Tampere). Tulo Tampereelle, raiteelle II klo 9:41 ja lähdön hetki koitti tasan 10:00. Kohdattaviakin junia oli: T4652 ja T4611. Lähdön jälkeen hidastus: Mustanlahden maasillalla suurin sallittu ajonopeus 35 km/t. Lielahti jäi taakse, sivuutus klo 10:10, pitkin raidetta I. Kalkku toimi puhelinvartiopaikkana, sivuutus klo 10:16, siellä oli vastassa juna T4608. Pysähdys Nokialla, klo 10:24 ja lähtöaika oli 10:27. Kaksi junaa siellä oli kohdattavana MP46 Tampereelle (ja junana P46 edelleen Helsinkiin) ja T4609 päästi 41:n eteensä jatkamaan kiireellisempänä matkaansa. Seuraavaksi Vammala (ruotsiksi: Invaliditet!), tuloraide I, kello 11:18. Lähtö minuutin pysähdyksen jälkeen. Tekniset pysähdykset Äetsässä ja Kauvatsalla, junia oli vastassa. Kokemäki jäi taakse vauhdissa, sivuutusaika klo 12:05. Neljä minuuttia myöhemmin pysähdys Peipohjassa, raiteella I klo 12:09. Junanlähettäjä kirjasi junapäiväkirjaansa lähtöajan: klo 12:12. Kohdattava juna oli henkilöjuna M443, jota ajettiin moottorivaunulla, lähtöaika kohti Raumaa klo 12:15. Harjavaltain öljykentillä pysähdys kolmiona, toisin sanoen pysähdys kesti alle minuutin. Lähdön hetki koitti klo 12:26. MP41 oli seuraavaksi Nakkilan kirkon vaiheilla, sivuuttaen aseman kulkien raidetta I, klo 12:38. 11 minuuttia myöhemmin vauhdilla Ulvilan ohi ja perille Poriin juna tuli kello 12:58, raiteelle II. Siten MP41:ää odottavat junat pääsivät lähtemään, H424 Tampereelle ja H496 Mierontietä Haapamäelle. Mitä näihin nykyaikana outoihin nimityksiin puhelinvartiopaikka ja valvontapaikka tulee, niin ensinmainittu on esim. laiturivaihde, jolta annetaan opasteita niille junille, joille se on samaan suuntaan kulkevien junien turvaamiseksi määrätty opasteenantopaikaksi. Esimerkiksi jos edellä kulkeneen junan perään on lähetetty toinen samaan suuntaan kulkeva juna, puhelinvartiopaikan hoitaja näyttää tarvittaessa seis- tai hiljennä-opastetta perässä kulkevalle junalle, jos tämä saavuttaa edellistä (käytäntönä oli viiden minuutin ero, jos aikataulussa näin määrättiin). Puhelinliikennettäkin oli, junanlähettäjä ei saanut lähettää junaa linjalle, ellei edellinen juna vielä ollut sivuuttanut puhelinvartiopaikkaa. Puhelinvartiopaikan hoitajan piti ilmoittaa junan lähdöstä kummallekin junanlähetyspaikalle. Valvontapaikka taas oli junanlähetyspaikkojen välissä oleva paikka, jolta mikään juna ei saanut lähteä tai sivuuttaa ilman sieltä annettua lupaa. Valvontapaikoilla pidettiin junien kulkujen kellonajoista junapäiväkirjaa ja puhelinliikennettäkin siellä tietysti oli. Puhelinvartiopaikalla ei junapäiväkirjaa ollut. Nämä kumpikin oli lyhyesti sanottuna alemman luokan junanlähetyspaikkoja, jotka linjasuojastus sitten siirsi lopullisesti historiaan. Tiedot siis saatu talvituristista 1957, Jt 1957:stä ja veturimiehistöille jaetusta aikataulukirjasta. Nauttikaa! |
||||
|
|
14.09.2021 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan mones kerta tämänkertainen Tampereen-käynti 995:llä oikein oli? Muun muassa Kuurilassa kolistellut P64 tuotiin Hv3:lla Seinäjoelta Tampereelle, aikataulukirjan mukaan. Kemistä.Ouluun vetovuorossa oli ollut Hv4. Oulusta Seinäjoelle veturina oli Hv1. Lähtöaika Kemistä oli ollut edellisiltapäivällä kello 17:00. Olhavalla vedenotto, lähtöaika klo 18:00 viiden minuutin pysähdyksen jälkeen. Muut tuon välin pysähdykset olivat teknisiä, siis kohtaamisia: Myllykangas, Ii ja Kello. Tulo ja lähtö Oulu: 18:53/19:20. Kohtaamisia: Liminka, Wihanti, Kilpua, Oulainen. Kangas oli puhelinvartiopaikkana, sivuutus kello 21:13. Tuomiojalla ja Ylivieskassa tavalliset pysähdykset. Yw tulo ja lähtö: 21:26/21:40. Eskolassa kohtaus, P64 meni sivulle ja vastaan tuli T4063 (silloin kun se kulussa oli). Kokkolassa tulo ja lähtö: 23:02/23:15. Kruununkylässä kohtaus: P61 tuli vastaan. Jepualla P64:n veturi otti vettä, lähtöaika klo 0:16. Sitten pöhkittiin Seinäjoelle ilman välipysähdyksiä, tuloaika klo 1:40. Seinäjoella veturinvaihdon jälkeen lähtö raiteelta II kello 1:52. Veturina oli nyt Hv3, kuten mainittu. Alavudella sivulle, P65 tuli vastaan ja lähtö klo 1:49. Myllymäeltäkin mentiin pysähtymättä ohi, tavarajunaT5005 odotti siellä. Niinisaari toimi puhelinvartiopaikkana, sivuutus klo 3:53. Pihlajavedellä P64 odotti sivulla junaa P51, lähtien sieltä klo 4:07. Haapamäki seuraavana, tulo ja lähtö klo 4:20/4:35. Kolho, teknillinen pysähdys: P95 tuli vastaan ja T4202 päästi P64:n edelleen. Lähtölupa klo 4:50. Wilppulassa normaali pysähdys, raiteelle III ja lähtö sieltä minuutin seisahduksen jälkeen klo 5:04. Orivedellä pysähdys ässänä (eli tarvittaessa 2.6. - 30.9. välisenä aikana), lähtö klo 5:50. Ilman välipysähdyksiä P64 kiisi Tampereelle, aikataulun mukainen tulo- ja lähtöaika klo 6:45 ja 7:00 veturinvaihdon jälkeen, nyt oli keulilla Ukko-Pekka Hr1, ja tuona kohtalokkaana aamuna P64 tuli vaikean sään takia raakasti myöhässä Tampereelle ja myöhässä se sieltä myös lähti... Tietääkseni P64:ssä ei ollut postivaunua junassa mukana, eikä asiasta mainita Ilkka Teerijoen kirjassakaan kerrotussa kulkeneiden postivaunujen luettelossa, ainakaan tuona päivänä. Jatkanpa aikataulukirjan selaamista. Toijala, asemaravintola ja leskirouva, raiteelle VI ja Toijala jäi taakse kahden minuutin pysähdyksen jälkeen kello 7:38. Kuurilassa sivuutus aikataulun mukaan kello 7:50. Hiljaisuus, kilometritolpalla 134 kello 9:30... Aikataulukirja jatkaa, näin se myös tuona päivänä olisi pitänyt mennä: Parolassa teknillinen pysähdys: siellä oli junat P47 ja T2412. Tavarajuna päästi P64:n eteensä. Hämeenlinnä.kello 8:15/8:17. Harvialassa pysähdys vain junakohtauksen vuoksi, tuloaika klo 8:26 ja lähtö 8:29, vastaan tuli MP41. Riihimäki, tulo raiteelle I kello 8:54 ja lähtöaika koitti 8:59. Monni toimi valvontapaikkana, sivuutus klo 9:06. Palopuron sivuutus klo 9:15, sen ilmoitettiin olevan puhelinvartiopaikkana junalle P64, mikäli juna P84 oli kulussa. Sama koski Nuppulinnaa ja Ristinummea, siis junalle P64. Keravan sivuutus kello 9:32, junanlähettäjä pyöritti vihreää lippua. Tikkurila, Malmi, Oulunkylä ja Pasila - Fredriksberg, ohi vaan eli rettantii! Tulo Helsinkiin kello 9:56 raiteelle VII. |
||||
|
14.09.2021 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen vaununsiirtopaakin nimitys oli "rekspaaki". Muuten muistutti tavallista rautakankea, mutta pää oli muotoiltu viistoksi. Hyvä oivallus sekin. | ||||
|
14.09.2021 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyypillistäkin tyypillisempi Oulun rautatien pysäkki. Kuvassa näkyvä laajennus poikkipäätyineen tehtiin 1905. | ||||
|
14.09.2021 10:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuon pylvään takana olevan oven vasemmalle puolelle nikarrettu resiinavaja? Kun kerran näyttää olevan saranaraudoitukset. Vekkuli oivallus sekä toteutus. | ||||
|
13.09.2021 22:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan realistisesti toteutettu 1:1 pienoismalli! | ||||
|
13.09.2021 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu oli valmistunut Y1:nä vuonna 1981. Ihan kuin kuvan vaunussa olisi ruotsinlätästä napatut loppuopastevalot...? (Ohjaamon sivuikkunan yläpuolella.) | ||||
|
13.09.2021 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vieläkö näitäkin pyydyksiä on hengissä? SLM 1982:n mukaan näitä oli tuolloin 10 neliakselista (sarja Tb) ja 19 kaksiakselista (sarja Tc), siis lumenaurausveturia! Paino työkunnossa silloin ennenvanhaan 84 tonnia (auravarustuksella 88 tn) ja suurin sallittu ajonopeus 105 km/t. |
||||
|
13.09.2021 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä kytkinlaitteisiin tulee, niin Dm1- ja Dm2-kaluston valmistusvaiheessa maailmalla (lue: Englannissa nyt ainakin) oli jo olemassa nestekytkimiä. Niitä oli kokeiltu jo 1920-luvun alkupuoliskolla joissakin lontoolaisbusseissa hyvällä menestyksellä. Siis Wikipedian mukaan. Uskoisin tietoa näistä olleen saatavilla. Vai oliko teholuokissa eroa, että päätyivät Dm2-kalustossa juuri Erkin kertomaan ratkaisuun? Hintakin saattaisi olla yksi syy, koska siinä 1935 tienoilla Suomessakin raskaasti iskenyt lamakausi oli pikkuhiljaa alkanut hellittää...? Nykyään nestekytkin on antanut tilaa suosiolla momentinmuuntimelle, eikä syyttä. |
||||
|
12.09.2021 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, tarkoitatko "viisikko seikkailee" - ryhmällä Sanna Marinin hallitusta? Avaisitko hiukan, sillä kyseessä ei oletettavasti ole Enid Blytonin luoma ryhmä: Leo, Dick, Pauli, Anne jaTim-koira? | ||||
|
|
11.09.2021 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki hyvä, edellä kertomassasi tapahtumakulussa näkyy selvästi johtavien Suomi-henkilöiden puutteellinen tai oikeamminkin sanottuna olematon isänmaallisuus! Törkeä taitamattomuus ja piittaamattomus yhdessä seteliselkärankaisuuden kanssa johtaa vääjämättä tuhoon! |
||||
|
11.09.2021 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on näköjään kulkenut kilometrin verran Rahkolasta Kouraan päin. Upea kuva...! | ||||
|
11.09.2021 17:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten seuraavaksi tussaus piirustusmuoville Rotringin 0,35 mm kynällä, niin painokelpoisuus paranee huomattavasti, samoin säilyvyys. | ||||