Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.01.2022 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähiliikenteen Ei kurkkii taustalla. | ||||
|
23.01.2022 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peräpäässä "viattomien lasten vaunu". | ||||
|
23.01.2022 15:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, mitä tulee omatekemääni vaunuluetteloon, niin EFi-vaunuja valmistettiin vähintään kaksi valmistuserää. Ensimmäinen, vuodelta 1953, nrot 22391 - 22400, muutettiin vuosina 1938 - 1939 valmistuneista satapaikkaisista Ei-päivävaunuista. Tämän ensimmäisen sarjan vaunuissa oli pituus puskimenpäitse 20 800 mm, telit tyyppiä A7 tai A8. Joissakin vaunuissa oli päätyikkunat ja vinot eteiset. Tässä sarjassa tavaraosastot olivat avonaisia, siis ei sivukäytävää. Konduktöörille oli sisustettu pikkiriikkinen hytti. Päätyikkunallisissa vaunuissa (22391, 22392, 22393 ja 22397) ruuvijarru oli vanhaa mallia. Ensimmäisen sarjan EFi:en perus-Ei:t olivat numeroiden 22168 ... 22189 välillä. Tämän numeroalueen Ei:tä muutettiin myös Eik-kahvilaosastovaunuiksi (10 kpl), vuonna 1954. Seuraava sarja, nrot 22371 - 22390 valmistettiin 1954. Näiden perusvaunuina olivat olleet vuosina 1947 - 1948 valmistuneet uudemman malliset Ei:t, numeroista 22244 ... 22277. Saman numeroalueen muita Ei-vaunuja muutettiin myös Eik-kahvilaosastovaunuiksi (4 kpl) vuosina 1954 - 1955. Niiden pituus puskimenpäitse oli 21 180 mm ja niissä eteiset olivat suorat, telit olivat A11- tai A12-mallia. Toisen sarjan EFi-vaunuissa (22371 - 22380), kuormausovet olivat samanlaisia kuin postivaunujen "pussihuoneiden" ulko-ovet. On oikeastaan pieni "pakko" sanoa, että tämä oviratkaisu EFi:ssä tarkoitti sivukäytävää tavaraosaston kohdalla. Myös näissä oli pikkuinen konduktöörin hytti. Näin aikanaan uutiskuvan 1965 Vammalassa sattuneessa pengersortumassa "sortuneesta" EFi 22377:stä, jossa kuormausovi oli juuri postivaunutyyppinen. Mainittu 22377 hylättiin onnettomuuden seurauksena, siis 1965. Ilmiselvästi sarja 22371 - 22380 oli omistettu Hki alueen ruuhkajuniin, tällöin sivukäytävälle selvästi oli tarvetta. Mainittakoon, että vaunussa 22379 oli 1960-luvun alkupuolella ollut vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä, ja lämmitys normaalin kaminan sijasta hoitui öljyllä. Lähiliikenteen vaunuihin sittemmin (1973?) laitettiin loisteputkivalaistus ja 1500 V vahvavirtakaapeli vaunujen lämmitystä varten, silloin kun vaunu on sähköveturin vetämässä junassa. Muissa uudemman sarjan EFi:ssä (nrot 22381 - 22390) kuormausovet olivat samanlaisia pariovia kuin vaunuissa 22391 - 22400. Edelleen: näissä ei ollut sivukäytävää, vaan tavaraosasto oli avonainen. Kaikissa EFi-vaunuissa oli 2. luokan istuimet putkirunkoisia. Vaunu 22387 oli 1950-luvulla maalattuna kiitojunaväriseksi. EFi-vaunujen syntyyn vaikuttivat konduktöörivaunupula sekä moottoripikajunaliikenteen alkaminen. Siten varsinaisia konduktöörivaunuja voitiin siirtää kiitotavarajunissa käytettäviksi. Edit: Sehr geehrte Herr Waggonsachkundiger Teppo mainitsi paikkalukunumerointikuvastosta. Olin sellaisen aikoinaan kopioinut itselleni, ja siinä se sivukäytävä/ei-sivukäytävä- eroavaisuus näkyy. |
||||
|
22.01.2022 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein, herra Teppo. Näin viimeksi 22508:n rautatiemuseolla elokuussa 2012. Tuore maali tuoksahti. | ||||
|
22.01.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruuvijarrua ei näy olevan tässä päädyssä. Silti siinä on päätyikkunat. | ||||
|
22.01.2022 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22514 oli vuodelta 1929 ja hylättiin 1978. | ||||
|
|
22.01.2022 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22536 oli vuodelta 1950 ja se hylättiin 1987. | ||||
|
22.01.2022 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22510 oli vuodelta 1928. Siitä tuli BG 040091 vuonna 1973. Hylätty 1990. Muistelisin tämän vaunun olleen virkatarvekäytössä Tampereella 1970-luvun jälkipuoliskolla. |
||||
|
|
22.01.2022 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22520 vuodelta 1928 muutettiin virkatarvevaunusarjaan BG numeroksi 040080 vuonna 1970. Se hylättiin 1989. Valaistuksena oli Pintschin korkeapainekaasuvalaistus, jonka kaasusäiliöt näkyvät kuvassa. Fo:ssa oli höyrylämmitys ja kaksi konduktöörivaunun kaminaa. Tapsa on näemmä ottanut kuvansa vaunun virkaiän päättymisen lähestyessä. Ruuvijarrupäässä oli päätyikkunat, jarrun käsipyörän ollessa korin sisäpuolella, vanhaan tapaan. Tällainenhan se haapamäkeläisten Fo 22508:kin on, paitsi että siitä puuttuu kaminat. |
||||
|
22.01.2022 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa ainakin oli ollut haarukkatrukki. Siellä kerran käväisi pikku accidentti, kun asemamies lastasi kuormaa pitkääkin pitemmän yöjunan koppivaunuun. Sattumoisin valaistuskaan ei ollut kovin hyvä ja suorittaja antoi lähtöluvan, vaikka kuormaus oli vielä kesken. Liikkeelle lähtenyt juna kaatoi trukin kyljelleen. Onneksi ei pahempia asemamiehelle sattunut, lievä säikähdys sentään. | ||||
|
21.01.2022 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22391 oli vuodelta 1953. Sen perusvaunu oli Ei 22168, vuosimallia 1938. Kuten kuvasta näkyy, vaunussa on päätyikkunat. 22391 hylättiin vuonna 1988. Suunnilleen 1938 tienoilla pitkien puukoristen vaunujen ruuvijarrun mallia muutettiin. Uudemman mallin myötä päätyikkunoiden käyttö vaunuissa loppui, siitä syystä että ruuvijarrun käyttökampi oli nyt korin ulkopuolella. Päätyikkunoista: poikkeuksena oli psykoteknillinen testausvaunu A 94 vuodelta 1949, jossa oli päätyikkunat. |
||||
|
19.01.2022 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen hyllykön, ylimmällä hyllyllä keskellä oleva pienoismalli aiheutti mielleyhtymän lätästä. | ||||
|
18.01.2022 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sijaitsiko lämmityshiekkalaatikot jalkatiloissa vai penkkien alla? | ||||
|
18.01.2022 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| 2560 kumma kyllä joutunut "hikoilemaan", kun jäähdyttimen säleikkö on täysin auki...? | ||||
|
18.01.2022 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan mukaan kolmionmuotoiset linjasuojastusopastimet ovat vielä käytössä. | ||||
|
17.01.2022 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach, mein Gott! Eine Volltreff! | ||||
|
17.01.2022 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Eljas! Kiitos. MDR lienee tarkoittanut sanaa "motordressin"? |
||||
|
16.01.2022 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, kirkas ja syväterävä kuva, jota tutkii mielellään. Eikä sää näytä kovin autereiseltakaan. Lättä tuo elämää muutoin hiljaistakin hiljaisemmalle liikennepaikalle. Väriläiskinä vaihteen puntin punainen väri ja lätän lumiaurat. Kiitos, Petri! |
||||
|
16.01.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä näytä siltä, että saaliseläimet kovin usein olisi jättäytyneet kuvan ketun päivälliseksi kovinkaan usein...? | ||||
|
16.01.2022 20:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telin rakenne vaikuttaa olevan modernia tyyppiä. | ||||
|
|
16.01.2022 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä onkin sairaan vaikea! Katsoin paristakin kirjasta rälsbussiluettelot läpi, eikä kumpikaan tunne PMV 4XXX - merkittyjä vaunuja. Toisessa kirjassa selvitetään vain ASJ Linköpingin valmistamat vaunut, eikä 4092:ta löydy. Toinen kirja on Arne Hällqvistin kirjoittama vuodelta 2017. Tässä numeromuutoksista mainitaan vain ensimmäiset, esim. tyyliin vaunu 786, valm. 3.1954, pari varikkosijoitusta, hylkäys 1.1981, -> Tjv (tjänstevagn) Qhz-ö 985 0954. Siihen se sitten jääkin. Qhz-ö on ruotsinlättäteeteeveen uudempi versio, toisen päädyn ollessa suora. Vi**u, kirjahan on keskeneräinen, lieneekö tiedot enää olleet saatavillakaan? (Bittiavaruuteen kadonneet, en siinä tapsuksessa ihmettelisi...) Ruotsinteeteeveet saivat myöhemmin uudet litterat tyyliin LMV ja nelinumeroinen numero, sen perään sitten kirjaimet A, tai B tai C. Personalmotorvagnit: esimerkiksi Y7 1141, valm. 1957, -> MDR 400 3844 vuonna 1987. Uusi merkintä: Banverkets PMV 3837 C. Toinen kirjani ei mainitse em. Qhz-ö:stä mitään, koska 786 oli Hägglundin valmiste. Kuvan vaunu on oletettavasti entinen Y7. Y6 - sarjasta SJ hankkiutui aika rapsakasti eroon jo 1970-luvun alkupuolella. Mutta aika vekkulia, ruotsinlätällä on numero, joka oli totta suomenlätässä. Eräskin ympyrä on sulkeutunut. |
||||
|
16.01.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kyseessä olisikin kotimaisen huoltohenkilökunnan kiiresuorituksen tulos...? VR:n yrityskuvahan tuosta nyt sitten kohenee! Pendolino kevenee matkan aikana, paluumatkalla noukitaan pudonneet osat talteen. |
||||
|
14.01.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä ollutkin Ukko Römperin eli ensimmäisen pääjohtajan Georg Strömbergin vaunu? Ennen keisarillisten vaunujen valmistumista, tämä vaunu toimi keisari Aleksanteri II:n vaununa, hänen vieraillessaan suuriruhtinaskunnassaan kahdesti vuonna 1863. Näin kerrotaan kirjassa "Keisarin juna". |
||||
|
14.01.2022 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei Porkkalaan, vaan Pikkalaan. Båtvik on kyllä lähellä totuutta, mutta muutoin Porkkalalla ja Pikkalalla on riittävästi keskinäistä etäisyyttä toisistaan...! Terveisin Pikkalassa vuodet 1986 - 1997 asunut! A tarkoitti "wallaswäen vaunua" tai salonkivaunua, B:ssä oli pelkästään I luokan paikkoja. |
||||
|
14.01.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äärettömän mielenkiintoiset telit! Näille ei oletettavasti tyyppitunnusta annettu...? | ||||
|
14.01.2022 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuteollisuutta on Görlitzissä vielä tänäkin päivänä. Olen määränpääkilven alapuolella zoomauksen avulla mäkevinäni numerot 2 ja 1, kolmannesta ei tolkkua saa. |
||||
|
14.01.2022 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienevätkö ihan Stahlhelm - Vertreterinnen, eli saksalaiskypäräperinneyhdistys? M35-kypärät korvattu Velaro-mallisilla... | ||||
|
14.01.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| K5 - teli kyllä suunniteltiin vuonna 1909, mutta alkujaan niitä käytettiin O - sarjassa numeroissa 70'113 - 70'627. Kuvan vaunussa näyttää olevan pikemminkin K4 - telit. Niitäkin käytettiin vanhoissa O - vaunuissa. Telimallitiedot peräisin Resiinan 3/1991 artikkelista! |
||||
|
14.01.2022 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä "muuringikaminan" koteloa näkyy aluskehyksen alapuolella. Vaunu 3027 on vuodelta 1910, 25-paikkainen ja pituus puskimineen 9 010 mm. 3027 hylättiin vuonna 1959. Viime vaiheessa siinä oli ollut Pintsch - korkeapainekaasuvalo. |
||||
|
14.01.2022 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telimalli on K4. Se on oikeastaan yksinkertaistettu malli A3:sta, ei kehtoa, ei ellipsijousia eikä kierrejousia. Akseliväli 2 200 mm. | ||||
|
14.01.2022 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lanterniiniäffiä olivat myös numerot 3323 - 3407. Muuten, "naapuri"-vaunu F 3323 rakennettiin uudelleen vuonna 1941 sarjaan F numeroksi 3509. | ||||
|
14.01.2022 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtionrautatiet 1912 - 1937 mainitsee sivulla 475 olevassa taulukossa 2 Ge-sarjan kuuluvan tavaravaunuihin. Sivulla 490 on maininta: " Sentähden jätettiin nämä kulmissa olevat sivuovet portaineen pois vv. 1913 - 18 valmistuneista Ge-vaunuista (n:ot 30067 - 30110)." Valtionrautatiet 1937 - 1962: sivuilla 330 - 331 olevassa taulukossa 21: Vuosina 1936 - 1960 rakennetut umpivaunut. Kaikki 2-akselisia. Ge / matkatavaravaunuja / 30115 - 30330 / rak.vuosi 1939 - 1949 / rakennettu 57 / jäljellä 1.1.61 31 kpl / ja huomautuksina: mitat vaihtelevat ja että numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja. (Esimerkiksi nrot 30201 - 30207 olivat valmistuneet 1934 - 35.) Suurinumeroisin Ge oli 30330, vuodelta 1940. Viimeisenä valmistunut Ge oli nro 30247 vuodelta 1949. Kurtin kuvatekstissään mainitsema vaunun pituus 7,66 m ei mielestäni tarkoita pituutta puskimineen...? Pikemminkin korin pituutta. Joitakin Ge - vaunuja rakennettiin vanhoille aluskehyksille, joidenkin Ge - vaunujen aluskehykset saivat uuden korin, ja jotkin muutettiin F - sarjan konduktöörivaunuiksi. Ge - sarjan tultua tarpeettomaksi 1950 - luvun lopulle tultaessa, ne olivat vielä hyvässä kunnossa ja hyvin runsas määrä näitä muutettiin virkatarvekäyttöön, sarjaan BG. |
||||
|
14.01.2022 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2604 (valmistunut 1936) oli ns. mulatti. Sen paikkaluku oli ollut 16 + 69. Vuonna 1966 siitä tuli virkatarvevaunu BG 040057. Sittemmin sen rapistuttua siitä tuli XG 040301. CEi 2558 vuodelta 1929 oli normimallinen CEi, paikkaluvun ollessa 32 + 49. Tietääkseni 2558:n sisustusta ei oltu uusittu, ellei sitten 2. luokan osalta. Ainakaan listoissani ei ole merkintää tästä. Vuonna 1966 vaunu muutettiin kuuluvaksi Johdonvetovaunusto 1:een: BG 040052. Hylkäys koitti 1982. Ellen nyt kovin väärin muista, niin viimeinen kaasuvalaistu vaunu Eis 22708 hylättiin joulukuussa 1969, ja samoihin aikoihin valokaasun valmistus lopetettiin. |
||||
|
13.01.2022 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tammerfors - Nikolaistad - radalta lisätietoa vuoden 1883 vuositilastokirjasta: (käsittäen loka-, marras- ja joulukuun) Lennätintä hoiti asemilla asemapäällikkö ja pysäkeillä pysäkinhoitaja. Koko rataosalla oli yksi Morse-lennätinaparaatti kullakin liikennepaikalla, paitsi Myllymäellä ja Nikolaistadissa, joissa kummassakin oli kaksi lennätinaparaattia. Myllymäellä sallittiin lennätinliikenne ulkomaiden kanssa. Paristoelementtejä oli Orihveden, Filppulan, Keurun, Myllymäen, Alavon, Östermyran, Tervajoen ja Nikolaistadin asemilla. Elementit olivat kupari-sinkki-paristoja, ns. Meidingerin systeemiä. Sähköttäjiä rataosalla oli 21 herraa ja yksi "fruntimmer" (=naisihminen), joka oli Nikolaistadin asemalla palveluksessa. Virkasähkösanomia lähetettiin rataosalla yhteensä 23409, jotka koskivat siis juna- ja rautatien muita virkasähkösanomia. Sotilaskuljetus- ja santarmiasioissa sanomia ei lähetetty loppuvuoden 1883 aikana ainuttakaan. Yksityisiä sähkösanomia lähetettiin rautatien lennätinverkostossa 354 kpl. Valtion lennätinverkkoon lähetettyjä oli 192, sekä saapuneita, valtion lennätinverkosta vastaanotettuja 100. Eniten junaliikennettä koskevia sähkösanomia lähetettiin Korkeakosken, Lylyn, Keurun ja Tervajoen asemilta. Eniten yksityisiä sanomia lähetettiin Myllymäestä ja Alavosta. Filppulastakin oli aika lailla lähtevää yksityistä sähkösanomaliikennettä. Lieneekö Mäntän Patruuna ollut asialla, hänhän oli tunnetusti "tuhannen rettelön mies"? Eniten virkasähkeitä lähti Myllymäeltä ja Nikolaistadista. Vid slutet af år 1883 bestod Wasa jernvägs telegrafnät af: 1) en 286 werst lång ledning, berörande alla stationer och haltpunkter, med 23 st. Morse-apparater. 2) en 3/4 werst lång ledning mellan jernvägsstationen och ryska telegrafstationen i Nikolaistad med 1 Morse-apparat. 3) en 2,5 werst läng telefonledning emellan Orihvesi station och baningeniörens bostad. I denna ledning tjenstgöra 2 st. Bellska telefoner. Telegraftrådens tjocklek är 4 millimeter,, afståndet emellan stolparne utgör 200 fot, deras långd 4 famnar (=syltä). Telefontrådens tjocklek är 2,5 millimeter. Svartskirfvande apparaten "Morse" arbetar med konstant ström. Loppuvuonna 1883 ei ykdikään asema myynyt I luokan lippua, mutta esimerkiksi Nkl myi eniten II luokan matkalippuja: 380 kpl. Vähiten III luokan lippuja myytiin Lylyssä, 171 kpl. Joitakin tietoja: Sydänmaa myi II lk lippuja 1 kpl ja III luokassa 191 kpl. Filppulassa osti 30 matkustajaa II lk lipun ja III luokan lippuja siellä myytiin 452. Östermyrassa vastaavat luvut: 89 ja 812, Pihlajavedellä 6 ja 250. Laihialla matkustawaisille myytiin 127 II lk ja 1001 III luokan lippuja. Eniten matkustajia käytti Nkl asemaa: 3 836 kpl ja vähiten Ly: 174 kpl. Tavaraliikenteessä eniten rahtitavaraa lähetti Nkl: 23 656,5 sentneriä, Kaukola 22 541,5 sentneriä ja Ör 18 393,5 sentneriä. Pikatavaraa lähti Nikolaistadista 343 ja Tammerforsista 314 sentneriä. Vähiten pakettitavaraa lähetti Korkeakoski: 3 kpl. Filppulasta matkustettiin seuraaville asemille (II lk/III lk) loppuvuonna 1883: Tammerfors 21/147, Wehmais -/3, Suinula -/9, Orihwesi -/27, Korkeakoski -/16, Lyly 1/34, Kolho -/104, Keuru -/50, Pihlajavesi -/6, Etseri 1/6, Töysä -/3, Alavo -/16, Sydänmaa -/1, Östermyra 1/5, Kaukola -/-, Orismala -/1, Tervajoki -/-, Laihela -/-, Toby -/2 ja Nikolaistad 2/7. Helsinki - Pietari/ Tavastehus - Tammerfors - radalle 4/5, Hangö - Hyvinge - radalle -/-, Åbo - Tammerfors/Tavastehus - radalle -/5 ja Borgå - Kervo - radalle -/-. Henkilöstölukumäärä 1883 Nikolaistad - radalla: hallinto-osasto 5, liikenneosasto 87, rataosasto 85 ja koneosasto 39, yhteensä 216. |
||||
|
13.01.2022 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin vähän arkistojani ja löysinkin Tammerfors - Nikolaistad - radalta sekä C5 - vetureista hieman silpputietoa radan virallisen liikenteen alkuajoilta, siis loka-, marras- ja joulukuulta 1883. Mukana on myös "kirjaviisautta". Lokakuussa 1883 kulki kaksi matkustajajunaa, 72 sekajunaa ja tavarajunia 27. Seuraavan kuukauden aikana kulki 60 sekajunaa ja 26 tavarajunaa. Veturipalveluksesta: lokakuussa oli vedetty 60 weturiwirstaa henkilöjunissa, veturilla 304, toisin sanoen yksi junapari välillä Tervajoki - Nikolaistad - Tervajoki. Matka Nkl - Tk oli 30 wirstaa. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 wirstaa. Tavarajunissa tätä veturia ei käytetty, rautatien omiksi tarpeiksi sillä ajettiin 100 wirstaa ja pelkkänä weturina 119 wirstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten ahkeroi lokomotiivi numero 305, saldo: 8 940 wirstaa. Eniten kaksinvedossa sekajunissa oli käytetty veturia 312, jolle kertyi 1 195 wirstaa. Tavarajunien kaksinvedossa puolestaan veturilla 313 oli eniten wirstoja: 435. Sitä vastoin veturilla 301 (B2-sarjan tankkiveturi) ei oltu ajettu tuumaakaan, ei ainakaan Nikolaistadin radalla. Suomalainen wirsta oli 1 069 metriä. Timmer under ånga, eli paineet kattilassa: eniten höyryssäolotunteja oli ollut veturilla 305, jolla oli asemapalvelustunteja höyryssä 134 tuntia. Varalla oli eniten pidetty veturia 302: eli 105 tuntia eli tiimaa. Ylöslämmityskertojakin oli mainittu: kärjessä oli veturi 302 (35 Kertaa) ja vähiten 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty 219 kpl. Pisimpään korjauksessa olivat veturit 307 (38 päivää) ja 310 (45 päivää). Numero 311 oli ollut remontissa 40 päivää. Veturi B2 nro 301 sai 1887 uuden numeron: 100. Se myytiin Ensoon 1920 ja siellä se palveli noin vuoteen 1925 asti. C5 - sarjan numeromuutokset (1887): 302 -> 101, 303 -> 102, 304 -> 103, myyty Ensoon 1920, ja se sai numeron 2. 305 -> 104, 306 -> 105, 307 -> 106, 308 -> 107, 309 -> 108, 310 -> 109, myyty Ensoon 1923, ja se sai numeron 7. 311 -> 110, säilynyt, Rautatiemuseolla. 312 -> 111, 313 -> 112, 314 -> 113 ja 315 -> 114. Sarjan viimeisinä vetureina hylättiin 107 ja 112 kesällä 1930. Numeromuutostiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä. Tammerfors - Nikolaistad - radan matkustajavaunuista: (matkustajavaunut valmisti Atlas Ab Tukholmassa, konduktööri- ja vankivaunut VR Helsingin konepaja.) Kaikki vaunut olivat kaksiakselisia. D 4 kpl / 32 paikkaa / aks.väli 18 jalkaa / pit. puskimineen 35 jalkaa 2 tuumaa. = II luokan päivävaunu DE 4 kpl / 16/24 / samoin / samoin = II/III luokan yhdistetty päivävaunu E 8 kpl / 44 / samoin / samoin = III luokan päivävaunu EF 4 kpl / 19 / samoin / samoin = III luokka/konduktööriosastovaunu F 6 kpl / - / 16 jalkaa / 29 jalkaa 6 tuumaa = konduktöörivaunu N 1 kpl / 32 / 14 jalkaa / 26 jalkaa 10 tuumaa. = vankivaunu |
||||
|
13.01.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalon ja "afträden" (= makki) välillä ilmiselvä hajurako, heh heh! Auto näyttää Austin Allegrolta. Tässä autossa oli sitten helvetin ruma maski, vaikka kyllähän se tehtävänsä täytti... |
||||
|
13.01.2022 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunujen ikkunajaoista näkee selvästi, että kuvassa on Johdonvetovaunusto 1. Juna oli vuodelta 1966 ja se oli tehty muutostöinä vanhoista CEi-vaunuista. Kaksi vaunuista oli entisiä normaalimallisia ja kaksi taas entistä mulattia. Vaunuissa oli telinä A7. BG 040051 ex CEi 2544 m/1926 BG 040052 ex CEi 2558 m/1929 BG 040053 ex CEi 2592 m/1934 ja BG 040054 ex CEi 2599 m/1934. Jvv-1 hylättiin 1982. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Jorma veliseni! Joudun valitettavasti mainitsemaan, että Halimaan pysäkki lakkautettiin siinä yhteydessä, kun Kangasalan asema avattiin liikenteelle siinä 1898-1899 tienoilla. Lisäksi: Kauhavan ja Härmän asemien välillä sijainnut Lammi määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä kesällä 1912. Alavudelta Seinäjoelle päin, (km:llä 380) ollut Pynttärin vaihde myös määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä rautatiehallituksen määräyksestä maaliskuussa 1912. Myöhemminhän se taas ilmestyi seisakeluetteloon, oltuaan aluksi mainittuna Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa. |
||||
|
12.01.2022 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo mainitsi: (WL3) "poikkeaa mm. päädyiltään". Vaunua suunnitellessa tulee ottaa huomioon sekin, kuinka paljon vaikkapa nyt päädyt kaarteissa ajettaessa "kutittelevat" aukean tilan ulottumaa. Kaikkein selvimpänä esimerkkinä voisin mainita Helsingin 1950-luvun lopun raitiovaunujen suipennetut päädyt. Kun eri maissa on aika lailla toisistaan poikkeavat ATU:t (ainakin ennenvanhaan), joten lieneekö ihmekään, ettei esimerkiksi venäläisiä tavaravaunuja näe Briteissä, vaikka telinvaihto eri raideleveyksille sujuisikin nikottelematta. |
||||
|
12.01.2022 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tupaöljyäkö Hankkija näissä kuljetutti? | ||||
|
12.01.2022 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Teppo. En vain "kiireessäni" ehtinyt mainita asiasta, joten kiitos sinulle. | ||||
|
12.01.2022 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä Hjallis mitään hyväntekeväisyystempausta purjehduksella tehnytkään. Maksustapurjehtijahan tuo oli. | ||||
|
Kuvasarja: Wanhoja kuvia perhealbumeista |
12.01.2022 03:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei se Commer-bussi olisikin ollut liityntäliikenteessä, viemässä mokuja lähimmälle rautatieasemalle lomanviettoon? Heh heh! |
||||
|
12.01.2022 03:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa! Tästä lättäyksilöstähän ei kovin montaa kuvaa olekaan: 4025 muutettiin vuonna 1974 Ttv 6:ksi. Vaunussa vielä vanhanmallinen taustapeili. "Pärsuntooget nummäär trehundrasjuttiosjuu till Nystaad avgoor fron spoor ett aaaaa!" |
||||
|
|
12.01.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvulla, eräässä Tekniikan maailma-lehden numerossa oli juttua junien jarrutusmatkoista. Porkkanalla 140 km/h nopeudesta nollaan kesti täysvoimaisella käyttöjarrutuksella noin 1 200 m. Magneettijarru mukana: noin 800 m (muistini mukaan). Porkkanan akselipainohan ei nyt niin hirveä ollutkaan. Magneetteja ei ollut vetoteleissä vaan moottorivaunun takapäässä juoksuteleissä. |
||||
|
11.01.2022 09:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja mikäs sotilaalle sopivampaa matkalukemista kuin Sotahuuto. | ||||
|
10.01.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin säistetty 1:1-skaalassa! | ||||
|
10.01.2022 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perspektiivi korostuu tässä kuvassa oikein hyvin. Loistava kuva! Tosin, minun puolestani tämä asema olisi saanut pysyä Kaisaniemenä. Vai oliko kylttimaalareilla luppoaikaa? Toinen hämminki on tämän aseman maanpäällisellä raitiotieosuudella: Kaisaniemenkatu ja Kaisaniemenpuisto = äkkinäisemmille päänvaivaa...? Varsapuisto oli niin selkeä! |
||||
|
|
10.01.2022 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omassa suunnittelussa, mitä tulee uuteen vaunumalliin (näin sanoakseni), liittyy aina mutkia ja ongelmia; sanotaan pirun piilevän pikku detaljeissa. Etenkin täällä koto-Suomessa, kun oltiin totuttu puuvaunurakentamisiin, niin teräsvaunujen tekeminen vaati vähintään ajattelutapojen päivittämistä. Prototyyppivaiheessa on tehtävä paljon kokeiluja ja mittauksia, eikä sekään aina riitä, voihan rakenteissa ilmetä vaivaisuuksia normaalikäytönkin aikana. Protoa on aina välillä käytettävä pajalla, milloin hakemassa jotain parannusta, tai poistattamassa jotain turhaksi osoittautunutta. Eikä se siltikään ole satavarmaa, että kelpaako proto siihen mihin se on aiottu...? Sutta kun on helppo tehdä! Kaikki tämä kysyy aikaa ja vaivaa. Harva prototyyppi on valmiiksi sarjatuotantokelpoinen tai muuten valmis. Hyvänä esimerkkinä tästä oli juuri lättähattujen historian alkuaskeleet pikkurapakon tällä puolella. Kaluston ollessa sopivaa, ei ollut järkevää keksiä pyörää taas uudelleen ja taisipa asialla olla pikkukiirekin... Jas jos huonosti menee, niin piirustus- ja suunnittelukonttorissa on työt alettava uudestaan alusta, ehdotuspiirustuksista ja luonnoksista alkaen. |
||||
|
10.01.2022 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis klassisia espanjalaistyylisiä, Antonio de Torresin ja Andres Segovian viitoittamalla tiellä. Loistavaa! Mainitun lajiset kitarat ovat nylon- ja kuusikielisiä. Itsellänikin on kakkoskitarana sellainen tuossa kitaralaukussa. Näihin verrattuna teräskieliset 6- ja 12-kieliset ovat aivan eri asia. |
||||
|
08.01.2022 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsinkiläisen Pynnösen Scania ajalta, jolloin vielä oli Scania-Vabis. Lieneekö nuppi ollut 110-moottorilla? Alppitorvet sijaitsevat mielenkiintoisessa paikassa. | ||||