Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2021 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieman historiaa: Töysän merkitys hupeni, kun Tuuri avattiin liikenteelle asemana 1.1.1909. Töysässä ilmoitetaan olleen yksi semafori vuonna 1904. Töysän uusi liikennöimistapa on oleva HrlTR 1.6.1969 lukien, päällystöasemana on oleva Ähtäri (11 km). KL20/69-7. Toisin sanoen: rajoitetulla lipunmyynnillä, täydellisellä tavaraliikenteellä ja että paikalla on virkamies rahdin laskemista varten. Samanlainen merkintä koski myös Tuuria, samaan aikaan, eli 1.6.1969 lukien. KL20/69-7. Töysän asema on alennettu vaihteeksi, tapa: HilTtTp, 28.5.1972 lukien. VT19/72-4. Siis miehitys poistettiin, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, tavaraliikennettä täysin vaunukuormin ja että yksittäisen tavaralähetyksen paino ei saa ylittää 100 kg. Kuvassa siis asema on jo suljettu, turvalaitoksen purkamisella ei ollut kiirettä. Pikkutavaraliikenne, eli merkintä Tp poistetaan Töysästä 1.10.1976 lukien. VT39/76. Kun tarkasti katsoo kuvaa, niin Alv tulosuunnalla näkyy olevan siipiopastin "aja"-asennossa. Sitä se Parkanon oikorata sitten teki... |
||||
|
08.12.2021 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkkikatsomalla näkyi Vektori kulkevan pöpelikössä yhtä kotonaan kuin kiskoilla...! | ||||
|
07.12.2021 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, Juhani! Ovatkin niin maan perusteellisen kauheasti ansainneet bonuksensa! Onhan se johtaminen niin sairaan raskasta työtä! Eikä sitten muuta kuin joulun jälkeen autokauppaan kuolaamaan uutta Sokotaa! Vai mikä v**un Tesla se nyt olikaan...? |
||||
|
|
05.12.2021 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrankin juna, joka ei ole yksitoikkoinen kokojuna ja sekin menossa polttoleikkaajien pideltäväksi! | ||||
|
05.12.2021 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on takapään vetoteli. Loppupään lättäsarjassa ja myöskin uudemmissa liitevaunuissa oli magneettikiskojarrut. Taisi olla kytköksissä viisivaihteiseen kalustoon. |
||||
|
05.12.2021 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tein joskus muinoin kieli - poskella - jäynän eräälle työkaverille, joka tunnettiin siitä, että oli kovasti kiinnostunut "toukotyö" - (lue: porno) kuvastoista. Kysyin asiaan kuuluvalla äänensävyllä häneltä, että kiinnostaisiko häntä nähdä kuva sievästä kasvissyöjästä? Hän kiinnostui: - Totta kai! Näytin valokuvan halkopolttoisesta Pikkujumbo 1139:stä. Närkästys oli käsin kosketeltava! |
||||
|
04.12.2021 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naulakossa riippuva lakki näyttää ruotsalaismalliselta. Suojeluskuntamallinen se ei ainakaan ole. Tuntomerkkinä erottuu kiiltävä (tekonahkainen?) leukahihna. | ||||
|
04.12.2021 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun tabletissani ei kuvia näy, pelkkää blankoa. Jos nyt tekijänoikeuksista puhutaan, niin eikö sitten jokaikisen kuvan oleminen täällä viittaa asiaan? Kuitenkin tämä vorg-foorumi on aika tuntematon suurelle yleisölle, niin kummasteluahan tämä keissi herättää...? Ja mitä "Ravistelijaan" tulee, niin hän oli pienikokoinen kypsässä iässä oleva nainen, jonka tuntomerkkeinä oli päälaella keikkuva punainen baskeri, vahva silmämeikki sekä poskipunalla värjätyt punaiset läiskät poskillaan. Huhu kertoi, että hän oli "liikaa lukenut" yliopistoihminen. Habitusta täydensi myös kookas käsilaukku ja suoravartinen piippu, jonka pesä oli peukalonpään kokoinen. Junassa Ravistelija istui nurkkapaikalla matkustajaosastossa ja matkan aikana tunki käsipyyhepaperista repimiään pieni paloja ikkunanrakoihin. Ilmiselvästi hän oli lunastanut vuosi- tai kuukausilipun kaikille radoille. Junassa hän sai istua kaikessa rauhassa, omissa oloissaan, ei hänen viereensä juuri tungeksittu. Asemilla, junasta poistuttuaan hän alkoi riisua vaatteitaan ja ravistella niitä. Rautatieläiset epäilivät hänen yrittävän päästä eroon pikku-ukoista. Todelliset syyt jäänevät tietymättömiin... Kerran hän teki näin myös Vilppulassa. Asemamiehillä oli täysi työ estää häntä riisumasta alusvaatteitaankin. Kertoman mukaan kerran Tampereella joutui eräs ranskalainen turisti ryöstetyksi Koskipuistossa. Ranskis etsiytyi asemalle, josta puolivahingossa löysi konduktöörien päivystyshuoneen. Turisti yritti selittää asiaansa paikalla olleille, onnistumatta. Eräällä konduktöörillä välähti: - haetaanpas Ravistelija tänne. Ravistelija osasi ranskaa ja asia selvisi. Jatkosta en ole kuullut puhuttavan. |
||||
|
04.12.2021 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, tuo sillalla oleva Hoppa - anteeksi Ford - näyttää olevan hintavammasta päästä ja vuosimalli 1955 tai 1956. | ||||
|
04.12.2021 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämäkin on hyvä perspektiivikuva, kiskot johtavat ikäänkuin ikuisuuteen... | ||||
|
|
04.12.2021 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen oli tamperelaisten rautatieläisten hyvin tuntema "Ravistelija". | ||||
|
03.12.2021 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole, Kari. Myllymäki oli aikoinaan palvelutasoltaan III luokan asema (suunniteltu risteysasemaksi), samoin Kannus. Kouvola ja Mikkeli olivat/ovat hieman sovellettuja näistä. Lahden kuvassa oleva asematalo on kooltaankin huomattavasti isompi kuin Myllymäki. Lahden ensimmäinen asematalo oli III luokan tyyppipiirustusten mukainen ja samanlainen kuin Oitti ja Pulsa. Se paloi kuitenkin melko pian. Kuvassa oleva asemarakennus valmistui 1874. Se oli Viipurin asematalon näköinen, vaikka erojakin oli. Kuitenkin, kaikilla näillä oli yksi yhteinen.tekijä: suunnittelija Knut Nylander, joten Karin utelua ei sovi ihmetellä. |
||||
|
03.12.2021 17:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen vaihtoehto on olla hyvä ystävä, niin kyllä nuorempienkin silmät kääntyvät. Vanha totuus on, että mukavikko voittaa ilkimyksen 100 - 0. Aina! | ||||
|
|
03.12.2021 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joensuun Ellillä jutut paranivat, kunhan sai Koskisen Korvalääkettä....! | ||||
|
03.12.2021 12:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jostain lukeneeni, että Gkn-vaunu olisi kuormattavissa nosturilla ja että se olisi tarkoitettu paperirullien kuljetukseen. | ||||
|
03.12.2021 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoista. Ruotsalaisilla ei näytä olevan minkäänlaista vaihteenopastinta englantilaisvaihteessakaan. | ||||
|
|
03.12.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa noita nikkareiden työnjälkiä Lahti-kyltin yläpuolella! Kustannusvastaavuutta ei suinkaan ajateltu tässä, semminkin kun vähänkään isomman aematalon tyylillä piti osoittaa valtion vahva läsnäolo ja mahti. | ||||
|
03.12.2021 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sotilaspukuinen setä on Singerin kauppias eli suojeluskunta-alikersantti. Lahtarinlakissa oleva kokardi ei ole armeijan sini-valkoinen. Vaihteessa näyttäisi olevan vaihteen nivellukko. Onko vaihteenlyhdyssä numero 8...? Vaihde itse on keskitetysti asetinlaitteelta käännettävä, eikä siinä näy paikalliskääntökankea. |
||||
|
03.12.2021 00:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vesijärveltä Lahteen tullessa olevan esiopastimen olemassa olo on järkeenkäypä radan kaarteen takia, jolloin varsinaista tulosemaforia ei näe ennen kuin miltei kohdalla ollessa. | ||||
|
|
03.12.2021 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu näyttää vahvasti olevan varhaisemmasta päästä oleva III luokan päivävaunu Ei. Iäkkyydestä kertoo juuri kuvassa selvästi näkyvä listapenkkimalli. Välioven sijainnista päätellen vahva oletukseni on että kyseessä on vuonna 1915 valmistettu 89-paikkainen Ei, numerosarjaltaan 22046 - 22060 (15 kpl). Tässä sarjassa istumapaikkajako oli 4 + 1. Valaistuksena näyttää olevan Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. Lämmityksestä huolehti Laycock-höyrylämmitys. Tämän sarjan vaunuja muutettiin 1949 retkeilyvaunuiksi. Viimeinen jäljellä ollut vaunu, 22060, hylättiin vuonna 1958. Sitä ei oltu muutettu käyttötarkoitukseltaan. |
||||
|
03.12.2021 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sirkka Valannon kirjan (Suomen rautatieasemat vuosina 1857 - 1920) kertoman mukaan Luumäen asemarakennuksen alkuperäinen rakennusaika ei ole selvillä. | ||||
|
|
02.12.2021 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bone Hill, erään täältä kotoisen olleen työkaverini mukaan. Ehdotukseni: "Knochenhügel". | ||||
|
02.12.2021 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olivatko junan kuulutuslaitteet kunnossa? Vai oliko junassa sinistä kalustoa, jossa kuulutukset olivat niin ja näin? Mitä nykyajan konduktööreihin tulee, niin sen harvan kerran kun heitä/häntä Hki lähiliikenteessä näkee, niin tuskin erottuvat matkustajista. Syynä tähän on heidän nykyinen työasunsa (eihän heillä nyt virkapukua enää ole?). Ei edes "virkalakkia"! VR on todella pahassa alennustilassa kvartaalimentaliteetteineen! Arvoisa VR:n toimitusjohtaja! Minulla on teille säästöehdotus: ottakaa konduktööreiltä loputkin vaatteet pois ja tatuoikaa otsaan: "Olen konnari!" Työasun vikaantuessa ei tarvitsisi kallista räätäliä, vaan halvalla taloon ostettu ihotautilääkäri riittäisi! |
||||
|
02.12.2021 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla Sunilaan menevää puutavaraa? | ||||
|
01.12.2021 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin muistaessani, se Titanicin sähköttäjän kerrotaan keksineet ottaa käyttöön S-O-S - hätämerkin, juuri sen helppouden myötä. | ||||
|
|
01.12.2021 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä Titanicin aikaan 1912, sen törmättyä jäävuoreen, radisti naputteli senaikaisena hätämerkkinä C-Q-D. Koettakaapa naputella tätä sormella pöydänreunaan! Tauno, maydayn kerrotaan syntyneen ranskankielen ilmaisusta M'aidez, joka tarkoitti avunpyyntöä. |
||||
|
01.12.2021 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maailman kohteliaimmat poliisit myös asialla: Sori, Sori, Sorin putkaan vain! | ||||
|
01.12.2021 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näitä vetureita oli Suomessa muun muassa "saaliina". Sarjamerkit Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan olivat A -> A1 -> Tr2. (Näitä ei saa sekoittaa VR:n sodanjälkeisiin Tr2 Trumaneihin.) Numerosarjaltaan ne olivat 2000 - 2026. Omaa sotasaalista oli 29 E-sarjan veturia tendereineen, saksalaiset toimittivat Baltiasta tunnistettavia pääosia 42 veturiin ja 36 tenderiin. VR sai myös koko joukon osiakin. Kaksi veturia nostettiin Hangon satamasta, kun neukut olivat ne sinne upottaneet 1941. Näitä ei kuitenkaan ehditty kunnostaa ajokuntoisiksi. Helsingin konepajalla kunnostettiin 24 veturia käyttökuntoon. Hannu hyvä, mitä tulee saksalaiseen BR57:een, niin scratch-työtä saa tehdä tosissaan apinan raivolla, siilä esimerkiksi Sachsenin, Württembergin ja Baijerin 57:t eroavat huimasti E-sarjasta. Preussilainen G10 eli BR57.10-35? Pyörästön mitat poikkeavat kyllä E-sarjasta, mutta oletettua vähemmän. E:n kattilakin teettää työtä, kun E on silmiinpistävästi korkeampi ja varustettu Belpaire-tulipesällä. Mitenkäs se Mauno Koivisto-vainajakin aikoinaan bernsteili? Joo, liike tärkeämpi kuin päämäärä. Tärkeintähän pienoismallissa on oikean vaikutelman synnyttäminen, eikä orjallinen sadasosamillimetrien räknäilly? Rakennusintoa! |
||||
|
|
01.12.2021 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hirvikeskustelussa (Jimin antaman linkin takana) oli 93 kommenttia, kun jääräpäät ottivat yhteen! | ||||
|
01.12.2021 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi.Y6 - Y8 - sarjojen rälsbussit korjattiin pääasiassa Örebrossa. Liitevaunuista en niin tarkkaan tiedä. | ||||
|
01.12.2021 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastimen siivet ovat valmistusvaiheessa värjätty emaloimalla. Eikä emalointi haalistu, kuten maali. Minäkin muistelin Ruotsin siippareiden olevan puna-keltaisia. | ||||
|
30.11.2021 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö juna P103, joka aamusella lähti Turusta, Jämsän kautta Joensuuhun. Laivojen kulkuaikana Turun satamasta. Seuraavaksi iltapäivällä Tampereelle meni P105, joka tuohon aikaan oli Porkkana, perjantaisin kolmella rungolla. Kuvan juna ei selvästikään täytä iltajuna P107:n tuntomerkkejä: lyhyt matkustajavaunuroikka, jossa tarvittaessa mukana tavaravaunuja. Päiväsellä kulki myös pari lättävuoroa Toijala/Tampere-suuntaan. |
||||
|
30.11.2021 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuoremmille harrastajille tiedoksi, että ennenvanhaan, muun muassa kauan ennen linjaradiota, piti erityisellä etupäänopasteella kertoa esimerkiksi ratavartijoille siitä, että veturi tai juna oli nimenomaan junanlähettäjien yhteisestä sopimuksesta kulussa kaksoisraiteen "väärällä" puolella. Tällainen opaste oli päivällä punainen lippu vetoyksikön oikeanpuoleisen puskimen yläpuolella. Yöopasteena oli punainen valo oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä ja väritön valo muissa lyhdyissä. Höyryvetureissa oli vantringin etuosassa erityinen pyöreä kolo opastelippua varten. Edelleen yökäyttöä varten oli erillinen punainen pyöreä lasilevy kehyksineen, se voitiin asettaan puskinlyhtyyn. Moottorikalustossa oli myös opastelipun pidike ja puskinlyhdyn sisällä erikseen punainen polttimo, juuri Lko3y:tä varten. EDIT: kuvan 4211:ssä sitä pidikettä ei ole, mutta Harjun Raimon ja Pyytövaaran Jarmon lättäkuvissa Porissa 27.11. se on selvästi näkyvillä 4209:ssä. |
||||
|
30.11.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, todennäköisesti se oli Teeteevee kymppi, josta teit välittömän näköaistihavainnon Kouvolassa...? | ||||
|
29.11.2021 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hk:lta.tuo selvästi näyttää. Tosin minulla on pääpaino ollutkin muinaisissa henkilövaunuissa. Virkatarvetavaravaunuissa olisi ollut niin loputon suo, ettei siihen yksi tai kaksikaan ihmisikää riitä...? |
||||
|
29.11.2021 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa! Ei voi kuin ihastella tällainen räppäkäpälä, jolla sormet ei taivu muuhun kuin avosointuihin kitaran kaulassa...! Onko nuo vaunun kuormana olevat esineet kapearaiteisten varakattiloita? |
||||
|
29.11.2021 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt ei muuta, kuin ensimmäiset pilkkijät järven jäälle. | ||||
|
29.11.2021 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eivät ole malttaneet työntää vaunua sakkopaalun taakse turvallisempaan paikkaan...? Sakkopaalu = rajamerkki. Eik 22351 vuodelta 1955 oli entinen satapaikkainen Ei 22262 vuodelta 1947. Siitä tuli BT 01336 (virkatarveasuntovaunu) vuonna 1975. Vuonna 1988 sarjamerkkimuutos: siitä tuli XT, numeron säilyessä ennallaan. |
||||
|
29.11.2021 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmastointipömpeli näkyy jo olevan asennettuina ohjaamoiden katoille. | ||||
|
29.11.2021 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1886 pituusprofiilin mukaan veturitallin kaksi vasemmanpuoleisinta pilttuuta (ovissa "neli"-ruutuiset ikkunat) on radan valmistumisen ajoilta. Hauska kuva sikäli, että näyttäisi siltä, että kaksi isovaaleeta yritetään mahduttaa kääntöpöydälle...? Kuva on otettu pohjoisen suunnasta etelää kohti, näemmä. |
||||
|
28.11.2021 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Adventtipäivän Express? Todella hieno kuva! | ||||
|
28.11.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, kun vanhasta osuusratavartija-käytännöstä luovuttiin 1970, niin jäljelle jääneitä ratavartijoita ylennettiin rataesimiehiksi. Näitä sitten työllistettiin radan kunnossapito- ja korjaustöissä työryhmän (topparoikan) nokkamiehenä tai kymppinä, ei se ammattitaito mihinkään hukkunut...? 1908 rataesimies? Oliko tämä virka osuusratavartijoiden pomona? |
||||
|
28.11.2021 02:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-as, sikäläiset Mas-vaunut on merkitty TAIBA-merkinnällä... | ||||
|
28.11.2021 02:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996 kertoo: Dv12 2501, Lokomo 575/1963, vastaanotettu VR:lle 10.4.1964. Veturi 2501 koeajettiin Rautatieuutiset-lehden mukaan 6.2.1964. 2502 koeajettiin 5.2.1964 ja sillä oli takanaan jo 3 000 km aikaisempaa kokeilua ja koeajoja. 2502 oli vastaanotettu VR:lle samana päivänä kuin 2501. Mainitut Sv12:t lienevät valmistuneet syksyn 1963 aikana. Dm7 4216 otettiin vastaan VR:lle 16.1.1963. |
||||
|
28.11.2021 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asema suljettu, asemaravintola suljettu, matkustajakoti Leppälä unohduksen yössä, asematalon matkatavarapuoli suljettu, ei R-kioskia, ei liikennejakson päällikön toimistoa, ei asemapäällikköä, ei lipunmyyntiä, ei postin toimipistettä asemalla, ei enää mitään. Henkilökuntakin nauttii unohtuneena "riittävää" lepoa oikosäärisenä hautausmaalla... Tuo Dm12-kalustokin vaikuttaa lohdutustikkarilta, joka on myönnetty kitisevälle tenavalle hiljenemisen toivossa...? |
||||
|
28.11.2021 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rataosallla Messukylä - Kangasala otettiin kaksoisraide käyttöön 1.11.1959 ja Kangasala - Suinula 28.12.1960. Tuohon aikaan raiteet olivat soratukikerroksella ja K43-kiskotuksella. | ||||
|
28.11.2021 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hakkarin laiturintuvan muotokielestä ja arkkitehtonisesta yleisilmeestä voisi päätellä piirtäjän nimeksi Jarl Ungern. | ||||
|
28.11.2021 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa kuvassa ilta-aurinko luoda viime säteitään. Olen Akun kanssa samaa mieltä kuvan tunnelmallisuudesta. Ja mikä vielä, oikein taitavasti otettu tutkielma perspektiivin korostamisesta. Kerrassaan sievää! | ||||
|
28.11.2021 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Tuo mieleen muistoja 1970-luvun Kouvolasta, jossa pällistelin Kotkaan menevää lättää. Asetelma on melkein presiis. Ainoastaan laiturin korkeus on erilainen. Ne kotkalaislättävuorot ajettiin Pieksämäen vaunuilla, joten pienellä mielikuvituksella 4215 -> 4125. Tällaisia "hourii" jo ikääntynyt äijänkähjäles....! |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin eteläsuomalaisilla vilkkaasti liikennöidyillä rataosilla opastinmerkintöjä kyllä oli. Kuten myös merkinnät asetinlaitteista ja vaihteiden lukituksista. | ||||
|
26.11.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, muistelisin metallinhohtomaalien tulleen keksityksi ja käyttöön tulleeksi 1950-luvun puolivälin tienoilla, eli kuvan ilmoitettua kuvauspäivää myöhemmin. Mielestäni kuvassa oleva auto olisi vaaleanharmaa. Takaikkunan yläpuolella oleva mokkula, onko se peruutusvalo? Niin, ja Viiskulman Harrastelijain Aitta oli loppuaikoinaan tasoltaan huomattavasti huonontunut, sillä liikkeen omistaja oli ostanut sen äitivainajansa rättikaupan realisoinnista saamillaan rahoilla. Kun kävin siellä kerran 1985, sain omistajasta välinpitämättömän vaikutelman. |
||||