2938-133293 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 24.03.2008 12:02 Johannes Erra  
  Eikt-kahviloiden lisäksi Rt:t olivat ainoat teräskoriset ravintolavaunut ennen vuotta 1975. (Käyttäjä muokannut 24.03.2008 12:03)
kuva 23.03.2008 17:12 Johannes Erra  
  Siitä lähtien, kun rajan ylittävä sähköistys valmistui (lienee ollut joskus v. 1979 tienoilla), on Vainikkalan liikenteessä käytetty lähtökohtaisesti neljää VL82M-veturia (062, 065, 069, 070). Muut veturisarjan koneet kun ovat olleet aina sijoitettuna hyvin kauas, eli Ukrainaan ja Kaukasiaan. Voi tietysti olla, että satunnaisesti on Vainikkalassa joku muukin tuon sarjan veturi käynyt, mutta enimmäkseen kaikki vanhakin dokumentaatio Vainikkalasta näyttäisi olevan noista neljästä veturista.
kuva 15.03.2008 16:39 Johannes Erra  
  Haaparannassa käy VR:n vetureita edelleen säännöllisesti.
kuva 15.03.2008 16:37 Johannes Erra  
  Kyllä, nykyinen Haaparannan rata menee rullalle Morajärven ja Haaparannan väliltä 2012. Mutta samalla valmistuu Haaparantaan uusi rata Ruotsin Kainuusta (Kalix på svenska), jonka rakentaminen on jo aloitettu. Tämä rata on tarkoitus sähköistää vuoteen 2016 mennessä, joten kyllä transitoliikenteen näkymät lähinnä ovat paranemassa.
kuva 15.03.2008 16:17 Johannes Erra  
  Haaparannan radalle YF1-vaunuista oli pitkään sijoitettuna numerot 1332 ja 1334, eli jompi kumpi näistä saattaa hyvin olla kuvan toinen vaunu.
kuva 01.03.2008 19:02 Johannes Erra  
  Minkähännumeroisesta Fot-vaunusta tämä on muutettu?
kuva 16.01.2008 23:33 Johannes Erra  
  Uuttakylää veikkaan minäkin.
kuva 15.01.2008 11:37 Johannes Erra  
  Venäjän ortodoksinen kirkko käyttää edelleen hiukan meikäläisestä poikkeavaa juliaanista kalenteria. Kalenteri on erilaisista karkauspäiväkäytännöistä johtuen normaalia runsaat kymmenen päivää "myöhässä", ja ero näkyy myös joululoman ajankohdassa.
kuva 06.01.2008 15:01 Johannes Erra  
  Kuvasta muistuu hyvin mieleen, että SA3-automaattikytkinten asennus Dv12-sarjaan ajoittui tuonne 1990-luvun alkuun.
kuva 03.01.2008 22:40 Johannes Erra  
  Tunnistuksia jatkaaksemme, vaunut vasemmalta oikealle saattaisivat olla: Hccmqqr - CEmt - Rk - Gfot - Eil - CEmt - CEmt - Eil - Eip/Ein/tms. - Ex.
kuva 02.01.2008 14:03 Johannes Erra  
  Venäjällä ja sen eräissä naapurimaissa standardi on tietysti leveäraide 1524 mm. Sitä leveämpiraiteisia raitioteitä maailmalla on todella vähän, merkittävimmät poikkeukset lienevät Yhdysvaltain Philadelphia, Pittsburgh ja New Orleans 1587 mm raiteellaan.
kuva 02.01.2008 14:01 Johannes Erra  
  Käytännössä enemmistö raitioteistä on (noin) normaaliraiteisia. Wien ei ole ainoa, jossa hiukan poikkeaa, esimerkiksi tietyissä Italian kaupungeissa raideleveys on 1445 mm. Sitten löytyy tietysti joitakin outoja poikkeuksia, kuten Leipzigin 1458 mm ja Atlantin toiselta puolen Toronton 1495 mm.
kuva 17.12.2007 23:14 Johannes Erra  
  Gentistähän tämä tosiaan on. Antwerpenissä on melko samanlkaltaisia vaunuja, mutta ne ovat yksisuuntaisia.
kuva 13.12.2007 19:10 Johannes Erra  
  Castréninkadulta Toiselle linjalle kääntyy.
kuva 06.10.2007 11:29 Johannes Erra  
  Vetureiden vaihtoa rajalla esiintyy vielä joillakin paikoin, mutta ollaanhan siitä käytännöstä oltu luopumassa jo usean vuosikymmenen ajan vähitellen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on toki muistettava että SBB:llä on toimiluvat myös Saksan puolelle, eli on myös DB:n kilpailija.
kuva 20.09.2007 16:01 Johannes Erra  
  Nykyinen SJ ei kuljeta tavaraa. Tornioon liikennöi Ruotsista lähinnä Green Cargo, jossain laajuudessa mahdollisesti myös norjalainen Ofotbanen.
kuva 17.09.2007 14:58 Johannes Erra  
  Näin tällä kertaa. Eli esitän vielä kiitokset koko matkustajakunnan puolesta äärimmäisen onnistuneesta matkasta.
kuva 03.08.2007 11:33 Johannes Erra  
  Nythän tämä(kin) maalaus on jäämässä historiaan kun kokomustasta on päätetty tehdä SJ:n vetureiden uusi standardiväritys. X2-junien harmaatakin jossain veturissa kokeiltiin, mutta se jää pelkäksi kokeiluksi.
kuva 02.08.2007 15:13 Johannes Erra  
  Todettakoon vielä että Ud oli siis viimeinen Ruotsin valtionrautateille toimitettu vaihtotyöhön tarkoitettu sähköveturisarja. Suuri osa vetureista muutettiin myöhemmin sarjaan Uf. Ud/Uf-vetureita lienee Euromaint-yhtiön konepajoilla yhä muutama käytössä.
kuva 02.08.2007 15:01 Johannes Erra  
  Veturi lienee SJ:n Ud 854, ASEA:n ja Motalan tekele vuodelta 1955, hylätty 1994.
kuva 10.07.2007 22:06 Johannes Erra  
  Näitähän on käytössä eri vaunumäärillä.
kuva 18.06.2007 17:58 Johannes Erra  
  Tiettävästi kaikki 21 jäljelläolevaa junaa pidetään ajossa kunnes matalalattiavaunujen toimitukset ensi vuonna jatkuvat. Moottorivaunun tyyppi on siis GT4f, e-versioiset moottori- ja perävaunut on kaikki jo poistettu linjaliikenteestä.
kuva 05.05.2007 19:07 Johannes Erra  
  Ns. "Vario-tyyppinen virroitin" eli Schunk WBR -virroitin on tätä nykyä käsittääkseni vaunuissa 78 ja 92. Ja tietysti varioissa.
kuva 05.05.2007 19:05 Johannes Erra  
  Myyjänä toimi itse asiassa Ruotsin valtiollinen rautatietavaraliikenneyhtiö, Green Cargo AB. Liikelaitos-SJ:n pilkkomisen yhteydessä 2001 henkilöliikenteen SJ AB:lle ei jäänyt dieselvetureita lainkaan.
kuva 02.05.2007 18:25 Johannes Erra  
  Numeroa 531 suuremmat 1042-sarjan veturit ovat nykyisin sarjaa 1142, ja 1142 612 yhä liikenteessä. Kuvan vetureista 1110 017 on vuodelta 1959, 1042 612 vuodelta 1973.
kuva 02.05.2007 18:21 Johannes Erra  
  Veturi hylättiin vuonna 1990 ja ehti uransa aikana toimia kolmella eri rautatieyhtiöllä ja eri tyyppimerkinnällä - BBÖ:n 1170-sarjalaisena ja sotien aikaan Deutsche Reichsbahnin E 45 -sarjalaisena ennen päätymistä ÖBB:lle.
kuva 26.04.2007 13:55 Johannes Erra  
  Tällä suomalaisella sillallahan kulkee myös Röytän liikenne.
kuva 25.04.2007 19:45 Johannes Erra  
  Todetaanpa vielä, että Afrikassa ei juuri moniraideleveyksisiä systeemejä ole - esim. Etelä-Afrikasta Kongon Lubumbashiin ja Tansanian Dar Es Salaamiin ulottuva systeemi on kokonaan 1067 mm. Duaali- ja triplasysteemejä on kuitenkin suunnitteilla monin paikoin, maanosassa on suunnitteilla useita kunnianhimoisia ratahankkeita.
kuva 25.04.2007 19:34 Johannes Erra  
  Kyllä silta on edelleen käytössä, olkoonkin että liikenne on vähäistä. Ruotsalaiset käsittääkseni ajavat tätä nykyä enemmän Tornioon kuin mitä VR Haaparantaan.
kuva 25.04.2007 14:34 Johannes Erra  
  Käsittääkseni tuo on Tornionjoen silta, Haaparannan asemahan on aivan rajan pinnassa.
kuva 24.04.2007 23:35 Johannes Erra  
  Ja junahan on Bremenistä käytettynä ostettu GT4+GB4-yhdistelmä.
kuva 24.04.2007 21:01 Johannes Erra  
  Entisiä Mülheim an der Ruhrin vaunuja ovat. Eli Düwageja 1950-luvun lopusta. Romaniassa jälleen.
kuva 24.04.2007 20:47 Johannes Erra  
  Romaniassa ollaan muttei pääkaupungissa.
kuva 19.04.2007 16:07 Johannes Erra  
  Tämä ja ysi jäävät ainoiksi linjaliikenteen vaunuiksi jotka Tallinnassa kunnostetaan. Muut Tallinna-rempat tehdään puhtaasti tilausliikennettä silmälläpitäen.
kuva 30.03.2007 21:57 Johannes Erra  
  Suomalaisella tavalla translitteroida kyrillisiä kirjaimia kaupunki on Novotsherkassk, englantilaisella tavalla Novocherkassk.
kuva 22.03.2007 00:49 Johannes Erra  
  RZD:llä VL82-perhettä on jäljellä käsittääkseni enää vain Vainikkalan liikenteen neljä VL82M-veturia. Ukrainassa M-versiota on käytössä enemmänkin. Varsinainen VL82-sarja ilmeisesti poistui liikenteestä samalla kun Mineralnyje Vodyn radat muutettiin vaihtovirtaisiksi viime vuonna.
kuva 14.03.2007 19:15 Johannes Erra  
  Ennen itsenäistymistä todennäköisesti. Paikkaa en ryhdy arvailemaan.
kuva 23.02.2007 09:51 Johannes Erra  
  Ei näitä ole poistettu kuin muutama onnettomuuden uhri. BM 72 -hankinta oli tosin alun perin ilmeisesti tarkoitettu osaltaan näitäkin korvaamaan.
kuva 23.02.2007 08:29 Johannes Erra  
  Käsittääkseni kyse oli silloin (jotain 1990-luvun loppua) suorista vuoroista Bergen-Flåm ainakin osaksi. El 17 -kaluston myötä moottorijunien käyttö radalla on päättynyt.
kuva 21.02.2007 12:23 Johannes Erra  
  Vai mahtaako ratkaisevaa olla yhteinen inspiraation lähde Saksassa?
kuva 21.02.2007 12:22 Johannes Erra  
  Ei ollakaan. Näitähän on välillä yritetty kaupitella ulkomaillekin.
kuva 20.02.2007 13:59 Johannes Erra  
  En olisi asiasta niinkään varma. Ajolankoja on aseteltu pöydän ylle tiheästi, oletan että hyvästä syystä.
kuva 20.02.2007 08:28 Johannes Erra  
  Perinteisellä nokalla varustettuja NOHAB-vetureita on pelkästään Ruotsissakin ainakin kuudella firmalla, joista monella useampia värivariantteja. Sähkömoottorijunien levinneisyys on vähintään yhtä moninainen.
kuva 20.02.2007 00:02 Johannes Erra  
  Pitäisin El 17:aa lähinnä oikosulkumoottoreiden kokeiluvetureina. Moottoriratkaisu uraauurtava, hankinta itse kenties harkitsematon.
kuva 19.02.2007 23:59 Johannes Erra  
  Niin. Kauppa oli kaksivaiheinen, eli ensin Tågkompaniet osti 6 kpl vetureita Ruotsiin ja myi niistä neljä veturia edelleen TGOJ Trafik AB:lle. Tågkompanietin veturit ovat tavallaan nyt jälleen norjalaisia, koska yhtiön osakekannasta 85 % on NSB:n hallussa.
kuva 19.02.2007 23:58 Johannes Erra  
  Pitäisi olla El 11 2107.
kuva 18.02.2007 17:08 Johannes Erra  
  HKL:llä ei ole vaunuilleen virallisia tyyppitunnuksia. Onhan tunnus NrII valmistajan, eli Valmetin antama, vaikka onkin laajemmassa käytössä epävirallisesti.
kuva 17.02.2007 00:54 Johannes Erra  
  En oikein usko että perävaunuja enää Helsingissä koskaan käytetään (linjalla siis). Perävaunullisen vuoron kiihtyvyysominaisuudet eivät ole erityisen kehuttavat, ja miehittämätön perävaunu olisi ilkivallalle altis. Sitä paitsi, HKL 505 on ainoa jäljellä oleva.
kuva 16.02.2007 22:01 Johannes Erra  
  En ryhdy ennustajaksi. Ei välttämättä, vaan eipä se mahdotontakaan ole.
kuva 16.02.2007 19:12 Johannes Erra  
  Tällä hetkellä vain tämä. HKL 9 on Tallinnassa kunnostettavana linjaliikennekelpoiseksi.
kuva 16.02.2007 12:47 Johannes Erra  
  Tämän sarjan vaunut on poistettu linjaliikenteestä kahta vaunua lukuunottamatta, nämä ovat kuvan HKL 12 sekä tällä erää Tallinnassa kunnostettavana oleva HKL 9.
<<   >>