15-2368 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.04.2012 23:52 Johannes Erra  
  Niin, siis pariksi vuodeksi menee kiinni, sitten avataan uudistettuna uudelleen. Katko on välttämätön mm. siksi, että uusien vaunujen korileveys on 2,65 metriä, eli ovat selvästi nykyvaunuja leveämpiä. Rata itse ei kovin mittavia muutoksia tarvitse, mutta varikko kylläkin.
kuva 17.04.2012 12:21 Johannes Erra  
  Nykyinen tieto siis on, että rata suljetaan kesällä 2013, ja avataan vasta vuotta - paria myöhemmin uudelleen osana uusin vaunuin ajettavaa Sergelin torille asti Tukholman keskustaan ulottuvaa linjaa.
kuva 16.04.2012 22:46 Johannes Erra  
  Ensi vuonna tulevat nämäkin hienot vaunut tiensä päähän.
kuva 01.04.2012 21:23 Johannes Erra  
  Suomalaiset olivat vastuussa liikenteestä Vartius-Kivijärvi-Kostamus ennen kuin Kostamus yhdistettiin Neuvostoliiton rataverkkoon muutamaa vuotta Vartiuksen radan jälkeen. Sen jälkeen Kivijärvelle on ajettu, mutta minä olen väärä henkilö sanomaan, miten yleistä se enää nyt on kun sähköistys ulottuu Vartiukseen.
kuva 25.03.2012 14:07 Johannes Erra  
  No, ei sentään alkuperäisväritys, mutta hyvin perinteikäs tanskalaisväritys kuitenkin. Jonnekin 1970-80-lukujen vaihteeseen saakka veturi oli alkuperäisväreissään, joissa niissäkin veturi esiintyy tällä sivulla tanskalaisella Jernbanen-sivustolla:
http://jernbanen.dk/motor_solo.php?s=8&l​okid=71
kuva 19.03.2012 21:21 Johannes Erra  
  Chfy:ssä oli SA3 toisessa päässä, mutta Ehft:ssä ei enää, näin olen käsittänyt. Sinänsä harmi jos nuo kaksi kummajaista nyt menisivät pataan, mutta kyse on hajasarjasta ja ikääkin vaunuilla on.
kuva 12.03.2012 13:09 Johannes Erra  
  Mitä ihmeen reittiä tuossa oikein on kuljettu? Jyväskylä (115) - Pieksämäki (82) - Kouvola (1) - Parikkala (803) - Savonlinna ja takaisin Savonlinna (808) - Parikkala (14) - Riihimäki (65) - Tampere (115) - Jyväskylä?
kuva 09.03.2012 15:25 Johannes Erra  
  OK, kiitos tiedosta. Ehkäpä kääntöpenkit sitten ovat historiaa.
kuva 09.03.2012 15:19 Johannes Erra  
  Kyllä. Ja tuo epäkäytännöllisen alhainen jännite on keskeisin syy siihen, miksi Uudesta Etelä-Walesista sähköliikenne lakkautettiin lähijunia lukuunottamatta viime vuosikymmenellä. Melkoisesta tuhlauksesta voidaan kuitenkin puhua, kun kymmenet sähkövetureista valmistuivat vasta 1980-luvulla.
kuva 09.03.2012 13:02 Johannes Erra  
  Onko noita käännettäviä istuimia jäljellä enää, sen enempää Eifeteissä kuin muussakaan kalustossa?
kuva 01.02.2012 12:49 Johannes Erra  
  Kuvasta ei kunnolla näy, mutta etuvalojen perusteella sanoisin ettei ainakaan voida poissulkea, että keskimmäinen veturi olisikin sarjaa 112. Mahtaako niitä yhä seikkailla Berliinissä päin?
kuva 18.01.2012 16:45 Johannes Erra  
  Väittäisin että kuitenkin Eao eikä Eaov. Ensin mainittuja käytetään yhä välivaunuina, jälkimmäisten kohtalosta olen epävarmempi.
kuva 17.01.2012 11:47 Johannes Erra  
  Ovatko nuo Söderköping ja Linköping nyt kovinkin vakavasti otettavia laajennussuuntia? Niiden toteutuessa Norrköping varmasti olisi hyvin halukas ostamaan tukholmalaisvaunut. Lisäksi loput Düwagin M97-vaunut on joskus korvattava, siihenhän Norrköpingin M06-hankinta ei nyt tule riittämään.
kuva 16.01.2012 12:05 Johannes Erra  
  Vielä täydennän. Nämä omiksi hankitutkaan kuusi vaunua eivät pysy Tukholmassa "lopullisesti" siinä mielessä, että olisivat kaupungissa vuosikymmeniä. Ajatus on nimittäin joskus tulevaisuudessa korvata vaunut CAF:lta hankittavilla A35-tyypin vaunuilla. Tämä tietysti edellyttää, että nämä A34-vaunut saadaan jonnekin myydyksi. Oletettavasti silloin otollisimpia myyntikohteita olisivat muut Flexity Classiceilla ajavat kaupungit, jotta kuusi vaunua eivät uudessa kodissaan aivan jäisi hajasarjaksi. Paljon riippuu epäilemättä siitä, miten hyvin Norrköpingin jo hankkimat vastaavat vaunut riittävät korvaamaan vanhempia vaunutyyppejä sieltä pois. Muita potentiaalisia myyntikohteita voisivat olla esim. Frankfurt ja Kassel.
kuva 16.01.2012 12:00 Johannes Erra  
  Frankfurtin ja Norrköpingin vaunut olivat kaupungissa vain lainassa. Tukholmaan on hankittu omia täysin samanlaisia vaunuja kuusi kappaletta. Viime syksynä näistä uusista omista toimitettiin käyttöön viisi kappaletta, ja vastaavasti viisi lainavaunua palautettiin. Kuudes lainavaunu, yksi Norrköpingin vaunuista, pysyy ajossa vielä viimeisenkin Tukholman oman vaunun tuloon saakka joskus tässä lähiviikkoina.
Tukholman tilatessa omat vaununsta tehtiin Norrköpingin kanssa sopimus järjestyksen vaihtamisesta, eli osa Norrköpingiin alun perin ajatelluista vaunuista tuleekin tehtaalta suoraan Tukholmaan ja osa uuden tilauksen vaunuista taas tehtaalta suoraan Norrköpingiin. Osittain tästä vekslauksesta johtuen myös Tukholman vaunut päätettiin toimittaa Norrköpingin väreissä, mutta Tukholman vaunuissa 2-5 on kuitenkin tämä kaupungin oma väritys teipattuna. A34 1 on kuitenkin Norrköpingin väreissä. Viimeisen lainavaunun väritystä en uskalla arvioida, lienee kuitenkin sama väritys kuin lainavaunuissa liikenteen alkaessakin.
kuva 11.01.2012 20:57 Johannes Erra  
  Totta tuo, tosin ainoana mainosvaununa kuvan HKL 164 on keltavihreä mainosten alta. Ehdittiin maalata, ennen kuin päätettiin ottaa mainosvaunuksi. Kaikki yhä linjaliikenteessä olevat Saksasta ostetut ovat Mannheimista, "Ludde" on ollut tilausajovaunu jo pitkään.
kuva 04.01.2012 13:15 Johannes Erra  
  Käsittääkseni ajokuntoisia VL82M-vetureita on Venäjän rautateillä jo pidemmän aikaa ollut ainoastaan neljä kappaletta. Keväällä 2010 viimeinen poistui Vainikkalan liikenteestä. Joidenkin tietojen mukaan veturit olisivat yhä käytössä Pietarin-Petroskoin radalla. EP10-sarja taas on varattu Moskovasta etelään suuntautuvaan liikenteeseen. Jotenkin uskoisin, että Vainikkalan liikenteessä seuraavaksi nähtävät venäläiset sähköveturit ovat sarjaa EP20. Niitä on kuitenkin tilattu 200 kaksijärjestelmäveturin sarja, eiköhän niistä aikanaan muutama Vainikkalaankin riitä. Sitä odotellessa tavarajunat vedetään dieselvedolla Buslovoon ja Tolstoi Viipuriin saakka.
kuva 31.12.2011 01:06 Johannes Erra  
  Tyyppi 12G, Amsterdamin viimeinen osaksi korkealattiainen vaunusarja.
kuva 31.12.2011 01:06 Johannes Erra  
  Tyyppi 13G (Combino).
kuva 23.12.2011 11:46 Johannes Erra  
  Käytännössä erityisesti sarjan 110 tulevaisuus riippuu moottorijunien toimitusaikatauluista, koska kuten näissä kuvakommenteissa jo taannoin tuli esiin, sarja on sn140-kelpoinen mutta toisaalta hyvin iäkäs. 112/114-sarjojen odotan olevan liikenteessä vielä pitkään, koska niille ei käsittääkseni edes alustavasti ole korvaajaa suunnitteilla. Talent kakkosten myötä niiden käyttöalue voi tietysti siirtyä Berliinin ympäristöstä muualle.
kuva 23.12.2011 00:29 Johannes Erra  
  112/114/143-sarjojen yksi merkittävä etu ainakin on, että ovat konstruktiona suhteellisen yksinkertainen ja suuren lukumäärän vuoksi ylläpidossa myös saavutetaan melkoisia skaalaetuja. Jotain 143-sarjan maineesta myös kertoo, että ajatus oli muuttaa veturit sn160-kelpoisiksi ja vastaavasti poistaa 111-sarja. 143-sarjan muutoksesta kuitenkin luovuttiin kun koeveturit eivät saaneet lupaa suuremmille nopeuksille, ja niin suunnitelmana onkin nyt korvata 143-sarja moottorijunin ja noin 250 uuden veturin hankinnalla vuoteen 2022 mennessä.
kuva 22.12.2011 01:30 Johannes Erra  
  Vetureiden siirroissa periaatteena karkeasti ottaen oli, että veturit siirretään Regiolle järjestysnumeroiden mukaisessa järjestyksessä. Koska periaate ei ollut ehdoton, on aivan mahdollista että numero 024 oli viimeinen, vasta numeron 025 jälkeen.
kuva 21.12.2011 22:23 Johannes Erra  
  Minusta siirtyminen DB Schenkeriltä DB Regiolle tapahtui vaiheittain vuosina 2009-2011, viimeiset viisi veturia siirtyivät vasta tänä syksynä.
kuva 18.12.2011 10:12 Johannes Erra  
  Tehtaan piipun tyvestä suoraan oikealle, juuri tehtaiden päärakennuksen oikealla puolella.
kuva 10.12.2011 19:11 Johannes Erra  
  Hämärästi muistan tuota junaa mainostetun Matkaan-lehdessä (jos kyse on Jazz-juna), mutta kaikki yksityiskohdat ovatkin sitten valuneet unohduksiin.
kuva 09.12.2011 17:32 Johannes Erra  
  Junan numerosta en sano mitään, mutta jos Porin suuntaan on tie vienyt, sitten kenties Porin Jazzeihin liittyvä lisäjuna.
kuva 01.12.2011 14:44 Johannes Erra  
  Lyhyempi nokka paljastaa sarjaksi Sv12:n.
kuva 23.11.2011 20:13 Johannes Erra  
  Sähkövetoisen liikenteen alkuun enää runsas vuosi ruotsalaisella puolella. Suomalaisella puolella väittäisin ennusteen olevan heikko, eiköhän siirtokuormaukset jossain vaiheessa siirry kokonaan Tornioon.
kuva 21.11.2011 18:30 Johannes Erra  
  Vaunut 161 ja 163 makaavat käytännössä varaosalähteinä Koskelassa. Teoriassa ne ovat toki liikennevaunuja edelleen.
kuva 18.11.2011 13:29 Johannes Erra  
  Olikos näitä viisi vaunua alun alkaen? Neuvostovalmisteinen sisarsarja Eaov taitaa jo kuulua historiaan?
kuva 16.11.2011 23:09 Johannes Erra  
  Tietysti on vielä niin, että dieselvetureiden suureen litterauudistukseen on tässä vielä runsas puoli vuotta aikaa, joten pikajunan edessä on veturi Sr12 2754 ja vaihtotöitä tekevä veturi edustaa todennäköisesti tyyppiä Vv15.
kuva 05.11.2011 12:03 Johannes Erra  
  Veturi 201 siirrettiin pian tavaraliikenteen v. 1982 päätyttyä Lidingöstä Saltsjöbananille, jossa tavaraliikenne jatkui, eikä siten koskaan ollut liikenteessä A30-vaunuversion kanssa samanaikaisesti. Vanhempi veturi 200 sen sijaan pysyi työveturina Lidingössä jonnekin vuoden 2005 tienoille saakka, ja siihen tehtiin tässä roolissa myös pieniä muutoksia: virroitin vaihdettiin kaksipolviseen A30-vaunuista ja Sr1-vetureista tuttuun ratkaisuun, rautateiden ruuvikytkimet ja puskimet korvattiin raitiotietyyppisellä Albert-kytkimellä jne.
kuva 03.11.2011 21:28 Johannes Erra  
  Myös 8005 on toimitettu, mutta 8004 ilmeisesti puuttuu välistä.
kuva 01.11.2011 20:27 Johannes Erra  
  Näin on, viereinen kuva paljastaa tämän järjestyksen.
kuva 01.11.2011 11:25 Johannes Erra  
  Tuleeko läpimenevä liikenne Kallislahdesta Pääskylahteen ja toisin päin olemaan mahdollista muutosajan läpi, vai onko (siinä vähäisessä) tavaraliikenteessä edessä liikennekatko?
kuva 28.10.2011 14:47 Johannes Erra  
  Jatkosodan rauhanteossa pois luovutettu itäinen käsivarsi oli kuitenkin Petsamon kunnan muodostama alue, joten siinä mielessä nimitys on perusteltu. Petsamon kirkonkylä toki oli kunnasta ja menetetystä alueesta vain murto-osa.
kuva 26.10.2011 22:13 Johannes Erra  
  Maailman pohjoisin yleisen kaupallisen liikenteen rataosa, tuo Liinahamarin rata.
kuva 26.10.2011 20:57 Johannes Erra  
  Jos ja kun kaikille valtiollisella rataverkolla vähänkin vieraileville yksityisvetureille halutaan antaa jokin tyyppimerkintä, on varmasti pakko hyväksyä että muodollisesti samaksi tyypiksi luetaan paljonkin toisistaan eroavia vetureita. Pelkäänpä silti, että tämä politiikka menee liian pitkälle, jos kaikki samaa akselilukua edustavat laitetaan samaksi tyypiksi. Sillä logiikalla nimittäin uskon tyypin Dr45 paisuvan vuosikymmenten kuluessa niin massiiviseksi, että tyyppimerkintä on jo täysin hyödytön.
kuva 26.10.2011 11:08 Johannes Erra  
  ...vanhaan keskusteluun palatakseni, VR:n pitkissä numeroissa nelinumeroisen tyyppinumeron ensimmäinen ja viimeinen numero ovat vanhan yksilönumeron kaksi ensimmäistä, esim. Dv12 2501 --> 2105 001. Takaisin kääntäen tämän pitäisi olla Dr25 8902. Näin siis teoriassa. Tosielämässähän tilanne tosiaan on, että lyhyet numerot korvautuvat vähitellen pois näiden pitkien tieltä.
kuva 26.10.2011 07:54 Johannes Erra  
  No, veturissa on aiempien Dr35-sarjalaisten kanssa sentään ainakin jotakin yhteistä. Kuten kolme akselia, josta tuo kolmonen tyyppimerkinnän kolmanneksi merkiksi...
kuva 19.10.2011 14:49 Johannes Erra  
  Kyllä, ja tuo pussiraide on erittäin vähällä käytöllä ja sähköistämätön. Ensimmäistä kertaa Liechtensteinissa käydessäni v. 1992 siinä muistaakseni makasi muistomerkkinä höyryveturi (ÖBB 77.244), mutta enää se ei siellä taida olla. Ainoa toiminnallisempi asema Liechtensteinin alueella on Nendeln, jossa on sentään ainakin kaksi läpiajettavaa raidetta. En kuitenkaan tiedä, onko Nendelniin myös tavaraliikennettä, vai onko se käytössä vain paikallisjunien pysäkkinä ja kohtauspaikkana.
kuva 18.10.2011 13:48 Johannes Erra  
  Muistikuvani on, että Talentin oikealla puolella oleva raide on pistoraide ja samalla ainoa raide, joka pääraiteesta erkanee asemalla. Eli koko aseman alueella olisi siis vain yksi vaihde.
kuva 18.10.2011 11:41 Johannes Erra  
  Ovat Talentit näköjään levinneet tuonne saakka. Vuonna 2002 kaikki (pysähtyvä) liikenne hoitui vielä Wienissäkin yleisillä sarjan 4020 paikallisjunilla.
kuva 17.10.2011 19:42 Johannes Erra  
  Aivan totta. Oma havaintoni oli tosiaan linjalta S8. Eli kehärataa ajettiin, mutta ei kehälinjalla.
kuva 16.10.2011 18:43 Johannes Erra  
  Kuvaushetkellä tuskin sentään yksi viimeisistä, kun vetureita on edelleenkin (2011) käytössä useita kymmeniä.
kuva 12.10.2011 01:11 Johannes Erra  
  Linjojen 3 ja 4 käyttämä pohjois-etelä-tunneli on suunniteltu muutettavaksi täysmetroksi. Sitovaa päätöstä asiasta ei kuitenkaan ole, joten investoinnin toteutumista ei kannata ihan hetkessä odottaa.
kuva 11.10.2011 22:13 Johannes Erra  
  Itsekin olen tällä hetkellä Berliinissä, enkä tällä tai aiemmilla kerroilla ole noita junia nähnyt ajossa juuri lainkaan. Eilen tosin yhden junan, ja juurikin Ringillä, Schönhauser Alleen ja Prenzlauer Alleen välisellä osuudella. Sarja 485 eli DDR-valmisteinen S-juna osuu silmään useammin, vaikka niitä on kirjoilla vähemmän. Molempien sarjojen poisto tapahtuu tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuoden 2017 jälkeen.
kuva 29.09.2011 21:29 Johannes Erra  
  Nimenomaan. Di.3a-sarjan Suomeen tarkoitetut veturit olivat Di.3a 622 ja 623. Telit niissä olivat Di.3a-sarjan mukaiset, ja jokainen akseli vetävä (poiketen Di.3b-sarjasta, jossa telien keskiakselit olivat juoksuakseleita). Kori oli kuitenkin kaikissa viidessä sama, ja 300 mm pitempi kuin sarjatuontantoisissa Di.3a-vetureissa.
kuva 29.09.2011 18:32 Johannes Erra  
  Mutta veturin Suomen vaiheista linkissä ei siis valitettavasti ole tietoa.
kuva 29.09.2011 18:31 Johannes Erra  
  Suomessa seikkaillut koeveturi päätyi myöhemmin Norjan rautateille NSB:lle, jolla se palveli veturina Di.3b 643 aina vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen se siirrettiin Kosovon rautateille. Ja linkkinä Norjan rautatieseuran sivu veturista: http://forsk.njk.no/mdb/mdb.php?eid=365&​aut=
kuva 29.09.2011 15:53 Johannes Erra  
  En usko että tilanne noin kategorisen lohduton sentään on. Mutta toisin kuin Suomessa, Ruotsissa ratoja joilta tavaraliikenne on lakkautettu kokonaan henkilöliikenteen jatkumisesta huolimatta on lukuisia. Nynäshamnin ohella satamakaupunkeja ilman tavaraliikennettä raiteilla ovat mm. Karlskrona, Simrishamn ja Strömstad.
<<   >>