2081-75232 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.08.2023 14:01 Petri Nummijoki  
  Ainakin keltaisen sävyssä on tainnut olla vaihtelua muutenkin, kuin auringon aiheuttaman haalistumisen vuoksi. Esim. mainitussa kuvassa http://vaunut.org/kuva/96087 näyttää Sm1:n keulassa oleva keltainen kirkkaammalta mitä Sr1-vetureiden keulassa. Tosin Sm1-2-junissa on näkynyt tummempaakin keltaista ja toisaalta Sr1-vetureissa kirkkaan keltaisella maalattujakin http://www.vaunut.org/kuva/11614. Lieneekö esim. niin, että VR käytti 70- ja 80-luvuilla konepajakorjauksissa kirkkaampaa keltaisen sävyä, mitä valmistajilta pyydettiin?
kuva 21.08.2023 13:04 Petri Nummijoki  
  Mikähän Tv1:stä teki erityisen sopivan Toppilan liikenteeseen, kun näitä siinä näinkin pitkään esiintyi? Olivatko työvuorot niin pitkiä, ettei varsinaisten vaihtovetureiden toimintasäde riittänyt? Vai junan nosto Oulun tavararatapihalta Tuiraan vaati niin paljon tehoa, että homma sujui linjaveturilta nopeammin, vaikka perillä vaihtotöissä olisivatkin kankeampia?

Helteillä tietysti tenderiveturi saattoi olla mukavampi paremman ilmastoinnin vuoksi mutta Tv1:n käyttö Toppilan liikenteessä ei kai rajoittunut pelkästään kesäaikaan.
kuva 19.08.2023 19:32 Petri Nummijoki  
  Kouvola käytti Vr1-vetureita hämmästyttävän pitkään sekä omalla ratapihallaan, että Kotkassa ja Imatralla. Vuonna 1966 ei varmaan olisi suurempia vaihtovetureita kaikkiin Kouvolan tarpeisiin vielä riittänytkään mutta 1970-luvulle tultaessa jo luulisi, että nämä olisi korvattu Vr2-, Vr5- ja Pr1-vetureilla. Ilmeisesti mainituilla liikennepaikoilla oli paljon niitäkin töitä, joissa ketteryys oli voimaa tärkeämpää vai oliko Vr1 jotenkin helppohuoltoisempi suurempiin vaihtovetureihin verrattuna?
kuva 19.08.2023 11:01 Petri Nummijoki  
  Mitään en maalikoodeista tiedä mutta Sr1-veturit olivat yksityiskohdiltaankin maalattuja jo Suomeen saapuessaan http://vaunut.org/kuva/54354, joten tuskin niitä suomalaisilla maaleilla on alun perin käsitelty.
kuva 16.08.2023 18:53 Petri Nummijoki  
  Olisihan sellainen mukava mutta sitten se varmaan pitäisi ennallistaa muutenkin, jos ei nyt ihan tekniikaltaan niin ainakin ikkunat ja ohjaamokalusteet palauttaa alkuperäisen kaltaisiksi. Kun esim. Dm4:n ja Dm8:n osalta ei onnistunut edes yhden yksilön säilyttäminen niin tuskin mitään ennallistamistakaan tulee tapahtumaan. Jos taas veturi muuten säilytetään nykyisen kaltaisena niin sitten parempi pitää värityskin saman aikakauden mukaisena.
kuva 15.08.2023 14:45 Petri Nummijoki  
  Tästähän on ollut molempia tapoja eli toisinaan veturit on vaihdettu junan Iisalmen puoleiseen päähän vasta kaivoksilla käynnin jälkeen ja toisinaan jo ennen sitä, kuten kuvassa.
kuva 14.08.2023 23:46 Petri Nummijoki  
  Ainahan sitä nukkuessa jotain jää näkemättä mutta liikenneturvallisuuttakaan ei voi kokonaan ohittaa.
kuva 14.08.2023 17:57 Petri Nummijoki  
  Jos Etelä-Suomesta asti paikalle tulee niin 24 tunnin aikaikkuna tarkoittaa matkoineen jo lähemmäs kahden vuorokauden reissua, joten pakkohan sitä on jossain kohtaa yöpyä.
kuva 14.08.2023 11:25 Petri Nummijoki  
  Se on paljon, jos henkilökunta seurasi mukana eikä jäähdytys katkennut rajalle. Jossain venäläisessä lämminvaunumallissa hoidettiin lämmitys kaminalla, jonka lämmittäjä otti mukaansa poistuessaan junasta, joten vaunu muuttui raja-asemalla tavalliseksi tavaravaunuksi.
kuva 14.08.2023 10:11 Petri Nummijoki  
  Mutta kuten ennenkin on tullut sanottua niin tämä leveällä keltaisella päätyraidalla varustettu maalaus oli ainakin omiin silmiini jo selvästi pirteämmän oloinen, kuin Sr1:n ensimmäinen maalaustyyli http://www.vaunut.org/kuva/147220, vaikka ehkä tänä päivänä ensimmäinenkään versio ei näytä niin pahalta, kun on jo ylittänyt jonkinlaisen nostalgiakynnyksen.
kuva 14.08.2023 09:53 Petri Nummijoki  
  Eiköhän se VR:n puolelta tullut, koska Sm1-2-junissa oli saman tyylinen maalaus ja ensimmäinen Sm1 valmistui viitisen vuotta ennen ensimmäisen Sr1:n toimittamista http://www.vaunut.org/kuva/104113.
kuva 13.08.2023 23:09 Petri Nummijoki  
  Ylivieskan ja Haapajärven välillä kulki matkustajajunapareja tuohon aikaan puoli tusinaa, kun osa jatkoi Iisalmeen ja osa Jyväskylän suuntaan. Ehkä Haapajärveä ei silti voi suoranaisesti vilkkaaksi liikennepaikaksi kutsua mutta ei vähäliikenteiseksikään vaan jotain siltä väliltä. Haapajärven merkitystä junanlähetyspaikkana tosin lisäsi, että Ylivieska-Iisalmi-radalla (154 km) ei tuolloin ollut muuta väliliikennepaikkaa, jossa olisi ollut junanlähetys ympäri vuorokauden. Muuallakin oli myös yöaikana miehitystä asemamiesten toimesta mutta vuoden 1957 Jt:ssä oli aikataulusta poikkeavien junakohtausten järjestäminen byrokraattista muualle, kuin junanlähetyspaikoille.
kuva 13.08.2023 22:58 Petri Nummijoki  
  Ainakin Helsingissä oli ruuhka-aikoina töissä kaksi junanlähettäjää siihen aikaan, kun junia käytiin lähettämässä vielä laiturilta. Toisaalta pienemmilläkin liikennepaikoilla saattoi olla kaksi junanlähettäjää vuorossa, jos toinen oli harjoittelemassa.
kuva 13.08.2023 22:53 Petri Nummijoki  
  Täytyy sikäli korjata omia sanomisia, että 3065-3071 oli kyllä oikea numeroväli mutta ilmeisestikään eivät saaneet automaattikytkimiä heti uutena http://www.vaunut.org/kuva/98195 vaan vasta muutaman vuoden käytön jälkeen. Joka tapauksessa ko. yksilöt ehtivät olla automaattikytkimillä muutamia vuosia, ennen kuin koko sarjan muutostyö aloitettiin. 3100-sarjasta 3105, 3106 sekä 3108-3110 saivat automaattikytkimet ennen muita ja nämä varmaankin jo uudesta lähtien.
kuva 12.08.2023 23:24 Petri Nummijoki  
  Isäni oli jonkin aikaa Haapajärvellä junanlähettäjänä vuonna 1964 ja hänen kertomansa mukaan vakituisia tavarajunia olivat siihen aikaan kolme Vv15-vetoista Pyhäsalmi-Kokkola malmijunaa, yksi läpi kulkeva höyryvetoinen Iisalmi-Ylivieska-tavarajunapari sekä yksi Vv15-vetoinen Ylivieska-Haapajärvi-Jyväskylä-tavarajunapari, joka teki väliasemilla tarvittaessa vaihtotöitä. Kokkola-Pyhäsalmi-suunnassa kulki vain kaksi tyhjän malmivaunuston siirtoa, koska päivän ensimmäisessä junassa oli kaksi runkoa yhdistettynä.

Lisäjunia on tietysti voinut olla ja Haapajärven Veto-Jussi käydä lähiasemilla mutta säännöllisesti kulussa olevat pitkän matkan tavarajunat olisivat tässä. Kannonkosken tavarajuna saattaa olla Ylivieska-Jyväskylä-junan ilmentymä (esim. miehistö palannut sieltä) mutta Iisalmi-Haapajärvi-jakelujuna on vähän outo. Vuoden 1964 rautatietilastossakin näyttäisi olevan jakelujunia ajettu Iisalmen ja Haapajärven välillä vain 1000 junakilometriä molempiin suuntiin eli 6-15 junaa vuoden aikana, jos kulkivat koko välin. Olisiko jakelujuna ollut vain kausiluonteinen ja ajettu esim. keväällä, jos paikallisille viljelijöille tuotiin lannoitteita? Tai sitten puhutaan ehkä vanhemmasta ajasta, jolloin Haapajärvi-Jyväskylä ei ollut vielä läpi ajettavassa kunnossa tai vaihtoehtoisesti uudemman ajan raakapuuvaunujen keräilystä väliasemilta?
kuva 12.08.2023 22:18 Petri Nummijoki  
  Tavallaan jo väritysversio 3, kun tässä ovat nuo automaattikytkimen keltamustat varoitusraidat. Tosin kymmenkunta Sr1-veturia taisi saada automaattikytkimen jo uutena. Ne oli tarkoitettu ensisijaisesti Vainikkalan suunnan liikenteeseen. Olisikohan niitä ulkomuistista heitettynä noin numerosarja 3065-3071 ja sitten viimeisinä valmistuneita yksilöitä 3100-sarjasta? Tämä yksilö kuuluisi joukkoon eli kysymyksessä olisi kuitenkin veturin alkuperäinen maalaustapa, vaikka onkin tässä varmaan jo konepajalla kertaalleen ulkonäöltään ehostettu.
kuva 12.08.2023 22:03 Petri Nummijoki  
  Kaippa virkalakin olennaisimpana tarkoituksena oli tuottaa kuljettajalle informaatiota, missä tehtävässä toimiva henkilö on opastetta antamassa ja ketä opaste silloin todennäköisesti koskee. Samasta syystä kahta punalakkista henkilöä ei saanut olla laiturilla samaan aikaan tai jos useampi junanlähettäjä/suorittaja oli vuorossa niin vain yksi sai pitää lakkia samanaikaisesti päässä.

2000-luvun puolella ei varmaankaan ole ollut enää suurta pelkoa, että ratapihalla olisi useita henkilöitä huitomassa opasteita ja nämä voisivat mennä sekaisin keskenään.
kuva 04.08.2023 18:19 Petri Nummijoki  
  En tiedä suhmuroinneista mutta vaihteiston muuttaminen myöhemmissä tilauserissä SRM:stä Voithiin oli mitä ilmeisimmin oikea päätös. Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/141393 yhteydessä oli esimerkki siitä, että Helsingin 16 Vr11-veturista saattoi 4-5 kpl olla samanaikaisesti konepajalla tai varikkokorjauksessa, kun muutamaa vuotta myöhemmin 20 Vv15-veturista pajalla oli 2-3 kpl samanaikaisesti. Ylipäätään 20 Vv15-veturia pystyi Helsingissä tekemään suunnilleen samat työt, mihin aikaisemmin tarvittiin 16 Vr11-veturin lisäksi vielä 2 kpl Vv13-vetureita, 6 kpl Vr1-vetureita ja 3 kpl Vr5-vetureita.

Täältä löytyy keskustelua (esim. http://www.vaunut.org/kuva/47200) myös siitä, että löyhän rakenteen lisäksi SRM-vaihteistolla varustetuilla vetureilla oli käytettävyyden kannalta epämiellyttäviä piirteitä. Niillä liikkeellelähtö oli hyökkäävä, joka teki siitä vaihtotyössä jossain määrin vaarallisenkin. Lisäksi vaihde saattoi kytkeytyä päälle tyhjäkäynnin aiheuttamasta tärinästä itsestään ja saman hyökkäävän lähdön vuoksi käsijarru ei pystynyt pidättelemään veturia paikoillaan edes tyhjäkäynnin kerrosluvulla, joten Vr11 saattoi lähteä liikkeelle omia aikojaan.
kuva 03.08.2023 14:08 Petri Nummijoki  
  Sveitsiläinen saneeraus ilmeisesti maksoi hinnan, joka olisi veturia kohden yli kolmasosan verran uuden Sr3-veturin hinnasta
https://www.railjournal.com/locomotives/​sbb-launches-re460-overhaul-programme. Lieneekö VR:lle tarjottu hinta kalliimpi, kun saneerattava veturimäärä jäisi pienemmäksi? Lopputulokseen tietysti vaikuttaa, lasketaanko saneeratun Sr2:n jäljellä olevan käyttöiän yltävän kokonaan uuden veturin tasolle tai minkä verran Sr3:n suurempaa vetovoimaa tai dieselkäyttömahdollisuutta arvotetaan tavaraliikenteessä? Tai saataisiinko Sr3:n yksikköhinta laskemaan aikaisemmasta mahdollisissa lisätilauksissa? Joka tapauksessa tässä ei liene kysymys siitä, että jollain pienehköllä satsauksella (esim. 10 % uuden veturin hinnasta) olisi saatu käyttöarvoa huomattavasti lisää ja saneerauksen paremmuus siten itsestään selvä asia.
kuva 02.08.2023 23:06 Petri Nummijoki  
  Jos Sr3-vetureista on tilatun 80 yksilön päälle 97 lisäveturin optiokin niin kaippa siinä on varauduttu korvaamaan Sr2-veturitkin. Onko sitten uusi veturi parempi, kuin Sr2:n päivittäminen niin siihen on ulkopuolisen vaikea ottaa kantaa.
kuva 01.08.2023 13:52 Petri Nummijoki  
  Tämä tarjoaa vihdoin selityksen siihen, miksi Vr2-vetureista on kuvia hiilisavutorvella lähinnä D1-sarjamerkin aikaan 1930-luvulta mutta Vr2-sarjamerkillä ne ovat melkein aina halkosavutorvella, vaikka polttoaineena käytettiin 60- ja 70-luvuilla pääasiassa hiiltä. Löytyi täältä silti kuva hiilisavutorvella varustetusta Vr2-veturistakin myös loppuaikojen asussa: http://vaunut.org/kuva/52753.

Olisiko silti joissain sarjoissa (lähinnä Vr1 ja Tv1) halkosavutorvi ja hiilipoltto perustunut siihen, että hiilipoltosta tuli näissä sarjoissa selvää valtavirtaa vasta 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä, jolloin vanhimpia yksilöitä oltiin jo poistamassa käytöstä eikä muutostöitä kannattanut enää kaikkiin vetureihin tehdä?
kuva 31.07.2023 17:48 Petri Nummijoki  
  Olisiko asiaan vaikuttanut, ettei Sr3-vetureille ollut hyväksyntää matkustajaliikenteeseen silloin 2017, kun Eil-vaunujen käyttöastetta pudotettiin Sm2-junien hyväksi eli sn160-kelpoisista vetureista oli pulaa? Sr1-vetoinen vähänkään pidempi Eil-vaunuista koostuva juna tuskin pärjää kiihtyvyydeltään Sm2:lle ja huippunopeudessakin ero Sr1:n ja Sm2:n välillä on sen verran pieni, ettei asialla liene suurtakaan merkitystä tilanteessa, jossa pysähdysväli on 10 km:n luokkaa (Helsinki-Riihimäki).
kuva 29.07.2023 10:11 Petri Nummijoki  
  Ehkä ei voida sanoa, että vain alkupään Sr1-vetureissa olisi ollut puolapyörät, kun ainakin vielä numerossa 3101 sellaiset oli: http://www.vaunut.org/kuva/83219.
kuva 20.07.2023 11:22 Petri Nummijoki  
  Gbk-vaunuja valmistui vasta vuodesta 1965 lähtien ja 1078 siirrettiin niihin aikoihin Kouvolasta Riihimäelle Hr13-vetureiden tieltä, joten luultavasti jossain sellaisessa paikassa, johon Riihimäen Tr1-vetureilla ajettiin. Taitaa siinäkin jäädä silti etäisimmiksi pisteiksi ainakin Helsinki, Karjaa, Tampere ja Kouvola. Karjaalta ajettiin kai jonkin verran myös lyhytmatkaisia paikallisia tavarajunia Kirkkonummen ja Salon suuntiin. Periaatteessa konepajareissu Kuopioonkin olisi mahdollinen mutta ei ehkä todennäköisin paikka, missä satunnainen ko. veturia esittävä valokuva olisi otettu.
kuva 19.07.2023 11:13 Petri Nummijoki  
  Ainakin Tk3 sopii hyvin Siilinjärvelle nostalgiajunaan: http://vaunut.org/kuva/162424
kuva 16.07.2023 13:58 Petri Nummijoki  
  Useimmat museovaunut on palautettukin kokonaan sinisiksi mutta mielestäni muutama keltanokkainenkin sopii joukkoon hyvin. 1980-luvullahan keltanokkaisuus oli enemmän sääntö kuin poikkeus, joten se ei ole pelkkä kuriositeetti Lättähattujen historiaa ajatellen.
kuva 13.07.2023 16:01 Petri Nummijoki  
  Sr3:n vetovoimaksi liikkeelle lähdettäessä ilmoitetaan 350 kN ja Dr18-veturille 391 kN, joten ei ehkä ole aivan oikein sanoa, että Vectronin vetokyky olisi parempi. Tehoja Sr3:ssa on tietysti paljon enemmän, joten voi se raskaamman junan kanssa selvitä silloin, jos ei vaadita liikkeellelähtökykyä hankalista paikoista vaan mäennousuissa voidaan laskea vauhdinoton varaan.
kuva 30.06.2023 10:44 Petri Nummijoki  
  Taitaa olla Linja-autohistoriallisen seuran museobussi kysymyksessä.
kuva 28.06.2023 16:52 Petri Nummijoki  
  Omasta mielestäni suomalaisten höyryvetureiden ulkonäössä ei ole mitään häpeämistä vaan olivat sangen tyylikkäitä ja viimeistellyn oloisia. Itse asiassa näin oli Suomessa rakennettujen dieselvetureiden ja moottorivaunujen osaltakin. Ehkä puukorisista moottorivaunuista osa oli aika lailla muotoilemattomia laatikoita ja pienvetureista löytyy sellaisiakin, joissa ulkonäön suunnitteluun tuskin oli satsattu.
kuva 26.06.2023 15:02 Petri Nummijoki  
  Tässä onkin harvinaisempi kuva Vv12-veturista ilman ylävalonheitintä. Viittaan keskusteluun http://www.vaunut.org/kuva/5104
kuva 26.06.2023 12:14 Petri Nummijoki  
  Kyllä kai 1950-luvulla jo patterilamppujakin oli mutta kuulemani mukaan ensimmäisiä paristolla toimivia pidettiin niin heikkotehoisina, että oli kielletty käyttämästä niitä kriittisiksi katsottujen opasteiden, kuten "ohikulku sallittu" näyttämiseen. Piti siis käyttää noita roikan päässä olevia lyhtyjä tai sitten vanhoja karbidi- ja öljylamppuja. Jossain vaiheessa määräys muuttui suositukseksi, kun jälkimmäisten lyhtyjen kanssa sattui tapauksia, että valo sammui juuri ennen kriittistä hetkeä ja opaste jäi näyttämättä. Jossain ylemmillä tahoilla tultiin siihen tulokseen, että opasteen näyttäminen edes jollain keinolla on sittenkin tärkeämpi asia, kuin käytetty lyhtytyyppi.
kuva 26.06.2023 11:49 Petri Nummijoki  
  Välitettiinkö yksittäisten kuljettajien toiveita konepajoille asti vai tarkoittaako, että varikonpäällikkö lisäsi aiheellisiksi katsomiaan kuljettajien toiveita korjauskehotuksiin mukaan?

Tuo on hieman tulkinnanvaraista, oliko vuosi 1970 vielä höyryaikaa? Oli se tietysti siinä mielessä, että höyryvetureilla ajettiin vuoteen 1975 asti mutta isossa roolissa ne eivät enää olleet. Aikataulukautta 1965-1966 voitanee luonnehtia viimeiseksi, kun höyryvetureilla on hoidettu kaikenlaista liikennettä pikajunat mukaan luettuna sillä tavoin, että käyttö on ollut merkittävää eikä vain marginaalissa. Milloin höyryveturit olivat enemmistönä niin riippuu, miten eri junatyyppejä painotetaan. Jos sanoisi, että vuosi 1961 oli vielä höyryaikaa, 1963 olisi painopiste siirtynyt moottorikaluston puolelle ja 1962 ajettiin ehkä hieman enemmän höyryllä mutta karkeasti ottaen puntit olivat tasan niin tämä ei varmaankaan totuudesta montaa vuotta poikkea.
kuva 21.06.2023 23:14 Petri Nummijoki  
  Eikö Sr2:n ja Sr3:n ainakin pitänyt olla yhteisajokelpoisia keskenään http://vaunut.org/kuva/111063. Tätäkö ei käytännössä saatu toimimaan?
kuva 20.06.2023 22:39 Petri Nummijoki  
  Joensuuhun valmistui raskas kiskotus vasta vuoden 1963 lopulla, joten yöjuna P81/H81/H82/P82 oli pakko vetää siihen asti Hv-höyryvetureilla välillä Pieksämäki-Joensuu. Kontiomäen yöjuna P71/72 oli Hv-vetoinen Kuopion pohjoispuolella vuoteen 1966 asti. Varmaan ainakin näissä junissa Pieksämäen Hv-höyryveturit joutuivat tiukoille.

Tietysti 1959-1960 asti ajettiin Kouvola-Pieksämäki ja Kouvola-Kuopio väleilläkin pikajunat lähinnä Hv-höyryvetureilla, joka lienee ollut niille erityisen raskasta käyttöä mutta näissä taidettiin ainakin loppuaikoina suosia useammin Kouvolan 900-sarjan Hv3-vetureita, kuin Pieksämäen Hv-vetureita.

Yöjuna P95/H95/H96/P96 oli tilastoista päätellen yllättävän painava Haapamäki-Jyväskylä-välillä, keskimäärin yli 30 akselia ja joinain kausina lähemmäs 40. Ilmeisesti siinä tuotiin Haapamäeltä Jyväskylään vaunuja myös Pohjanmaan suunnan kiitotavarajunista. Hv lienee ollut kovilla mäkisellä radalla mutta varmaan siitä syystä juna siirtyikin Hr1-vetureille noin vuonna 1960.
kuva 13.06.2023 22:16 Petri Nummijoki  
  Taisi kuitenkin olla niin, että 309D oli markkinoille tullessaan aika lailla prototyyppi? Ainakin Valmetin ensimmäinen dieseltraktorimalli Valmet 33 sai Vakolan testeissä kestävyydeltään maininnan "hyvin huono", joka oli käytetyn asteikon heikoin mahdollinen arvosana. Vuoden 1960 lopulla markkinoille tullut 310D-moottorilla varustettu Valmet 361 oli ensimmäinen Valmetin traktori, joka sai Vakolassa kestävyydeltääkin varsin hyvät arvostelut. Käyttöominaisuuksia oli luonnehdittu positiivisilla maininnoilla jo aikaisemmissakin Valmetin traktoreissa.
kuva 13.06.2023 17:11 Petri Nummijoki  
  Ei suoranaisesti ahtamisesta mutta muuten Lättähattujen "parennettujen versioiden" suunnitelusta oli keskustelua täällä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14012.0.html
kuva 08.06.2023 22:14 Petri Nummijoki  
  3500 tonnin junapaino edellyttänee automaattikytkimiä vetolaitteena mutta onko sellaisia selluvaunuissakin?
kuva 08.06.2023 20:01 Petri Nummijoki  
  Kiitos tästä kuvasta. En ole ajatellutkaan, että Ruokosuolla ehdittiin käydä tämänkin näköisellä veturilla. Kuvan http://vaunut.org/kuva/32312 yhteydessä oli pohdintaa, että olisi jäänyt viimeiseksi tapaukseksi, kun höyryveturilla juhlistettiin kiskotuksen valmistumista mutta näköjään myöhempiäkin tapauksia löytyy, ainakin jos ei puhuta varsinaisista rataosista.
kuva 07.06.2023 17:50 Petri Nummijoki  
  2006 se oli vielä 1800 t, mitä yhdellä Dv12-veturilla oli vedetty Toijalan ja Valkeakosken välillä http://vaunut.org/kuva/24819. Se lieneekin mahdollisuuksien rajoissa huomioiden, että Dr14-vetureilla on liikuteltu lyhyitä matkoja 4500 tonnin junia.
kuva 06.06.2023 14:00 Petri Nummijoki  
  Britanniassa oli vaikka 0-6-0 vetureitakin (VR:n C-sarjoja vastaava pyöräjärjestys) käytössä 1960-luvulle saakka mutta riippuu tavoiteltavasta akselipainosta, vetokyvystä, nopeudesta ja ratojen kunnosta. Suomalaisissa käyttöolosuhteissa selvästikään kolmea vetoakselia ei pidetty riittävänä tavarajuniin enää 1900-luvun puolella ja matkustajajunaveturit haluttiin varustaa kahden juoksuakselin etutelillä.

1900-luvun alkuvuosikymmenten vetureiden käyttöikää ihailtaessa on huomattava, että sotavuosien ja pula-ajan johdosta niille tuli ainakin 10 vuotta ylimääräistä käyttöä normaaliaikoihin verrattuna, kun uusiin ei ollut varaa.
kuva 05.06.2023 21:55 Petri Nummijoki  
  Oli tämä henkilöjunaveturi muiden H-sarjalaisten tavoin mutta pyritty rakentamaan mahdollisimman kevyeksi, jotta soveltuisi kaikkien heikkokuntoisimmillekin radoille. Vertailussa G-sarjoihin on huomattava, että niistä ensimmäiset otettiin käyttöön jo yli 20 vuotta ennen H6-sarjan vetureita ja viimeisetkin G-sarjalaiset valmistuivat samoihin aikoihin H6-vetureiden kanssa. G-sarja ei tainnut olla pyöräjärjestykseltään enää kovin ajanmukainen tyyppi uushankintoja ajatellen siihen aikaan, kun H6-veturit tilattiin.
kuva 03.06.2023 21:24 Petri Nummijoki  
  Pasilan Tr2-veturit olivat 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa 1317-1319 mutta ne siirrettiin Tr1-vetureiden tultua Riihimäelle. Myöhemmin 1950- ja 1960-lukujen taitteessa siirrettiin Riihimäeltä numerot 1300-1309 Kouvolaan ja pian sen jälkeen numerot 1310-1314 Pieksämäelle. 1315-1319 jäivät edelleen Riihimäelle. Alkuvuodesta 1962 siirrettiin Kouvolasta 1305-1309 Pieksämäelle, jolloin Pieksämäellä oli 10, Kouvolassa 5 ja Riihimäellä 5 Tr2-veturia. Kouvolan ja Pieksämäen Tr2-veturit palautettiin Riihimäelle 1960-luvun puolivälissä mutta tämä ei ollut enää kovin merkittävää, koska vetureiden käyttöastetta oli pudotettu jo paljon. Lähinnä kai kysymys oli siitä, että Riihimäki käytti loppuun ne yksilöt, joilla oli vielä kattila-aikaa jäljellä.
kuva 02.06.2023 22:07 Petri Nummijoki  
  Jaha. Ilmeisesti 8 ja 2 ovat sitten painoon mennessä vaihtaneet paikkoja keskenään?
kuva 02.06.2023 19:42 Petri Nummijoki  
  Tuli varmaankin pari pientä kirjoitusvirhettä eli ajo tehtiin 28.2.1964 ja aikaa kului 1 h 48 min.
kuva 29.05.2023 10:12 Petri Nummijoki  
  Hyvähän sitä on varautua isompaankin miehistöön, kuten tässä: http://www.vaunut.org/kuva/110614.
kuva 29.05.2023 07:46 Petri Nummijoki  
  Mielestäni joidenkin Dv12-vetureiden kyljessä on näkynyt viime vuosina merkintää jopa 71 tonnin painosta.
kuva 29.05.2023 06:44 Petri Nummijoki  
  Sv12-veturin vetovoima ei kuitenkaan ole 27 tonnia liikkeelle lähdettäessä vaan 20 tonnin pintaan eli on Vr12 voimakkaampi. Olennainen ero on vielä siinä, että Vr12-veturilla voi V-vaihteella ajaa nopeudesta riippumatta täydellä teholla ilman vaihteistoöljyn kuumenemisen riskiä (kestotehoraja 0 km/h) mutta Dv12-veturissa kestotehoraja on T-vaihteella muistaakseni 17 km/h 25- ja 27-sarjan vetureilla ja 12 km/h 26-sarjan vetureilla sekä numerolla 2501.
kuva 27.05.2023 23:50 Petri Nummijoki  
  Taitaa unohtamisen riski olla aika suuri tämmöisellä liikennepaikalla, jossa junat eivät yleensä tee matkustajapysähdystä mutta sitten joku juna tekeekin. Itsekin kokenut joskus tilanteen, että pysähdysjuna otettiin läpikulkuraiteelle, jossa ei ollut laituria. Sillä kertaa raidetta ei vaihdettu vaan matkustajat poistuivat sepelille. Tosin tästä on joku 20-25 vuotta aikaa, jolloin ehkä vaatimukset radalla kulkemisen välttämisestä ja laitureiden tasosta eivät olleet niin tiukat.
kuva 27.05.2023 20:26 Petri Nummijoki  
  Olisiko 1005 päässyt juhannusruuhkassa peräti lisäpikajunan vetoon? Päivittäinen pikajunaliikenne Pasilan Hr1-vetureilla oli päättynyt jo edellisenä kesänä.
kuva 25.05.2023 00:41 Petri Nummijoki  
  Pääsiäinen on tainnut olla jo viikkoa aikaisemmin mutta kyllähän noinkin pitkä kokonaan puuvaunuista koostuva juna lisäjunalta näyttää. Tässä kuvassa ei varmaankaan olla enää Helsinkiin päin menossa vaan saattona Ilmalaan.
kuva 23.05.2023 13:01 Petri Nummijoki  
  Saksalla oli tosiaan noita nopeaan ajoon tarkoitettuja vetureita, joissa tuskin kokonaistaloudellisuuden tavoittelu on ollut tärkeänä suunnittelukriteerinä. Koska ne olivat kuitenkin lukumäärältään marginaalissa niin katsoisin, ettei tämä päälinjaa muuta. Kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta suunniteltuja voisivat olla sotavetureiden lisäksi esim. 01, 03, 41 tai 50.
<<   >>